Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: eevertti - 02.09.21 - klo:18:51
-
Kannattaako folicur xperttiä laittaa syysvehnälle?
Purkissa ei ole mainintaa lumihomeesta mutta muista homeista kyllä.
Ajattelin ruiskuttaa mangaania ja jotain tautiainetta. Folicuria olis purkki valmiina, vai kannattaako hakea jotain muuta?
-
Minä en ruiskuta syksyllä mitään. 5-7 tonnaariin ei tarvita kikkailua, se lisää vain kustannuksia.
-
Minä en ruiskuta syksyllä mitään. 5-7 tonnaariin ei tarvita kikkailua, se lisää vain kustannuksia.
Joo, taivaan tosi.
Ennen laitoin topsiinia, amistaria ja vielä mangaania kyytipojaksi. Itikoitaki tuli ruiskittua.
Nyt ku unohtaa kylvön jälkeen talveks ja palaa asiaan huiskan kanssa keväällä ni tulos on sama, 6000-7000kg/ha
Peittaaminenkin on homohommaa.
-
Aijaa😳
Tää syysviljailu on mulle vielä aika uutta. Oon antanut itseni ymmärtää että jotain kannattaa ruiskuttaa.
-
Joko ne on ruiskutettavissa? Ei kannata kylvää elokuussa. Lisää vain kahu- ja lumihomeriskiä. Nyt tulee kylmä yö sunnuntaita vastaan ja kärpäset vähä rauhottuu. Ei niitä satoja syksyllä ruiskupörräämisellä tehdä. Yli 8tn tuli nyttenki ilman syyskäsittelyjä suoraan siilosta tossia.
-
Ei ole vielä pinnallakaan. Kunhan kyselen valmiiksi.
-
Joko ne on ruiskutettavissa? Ei kannata kylvää elokuussa. Lisää vain kahu- ja lumihomeriskiä. Nyt tulee kylmä yö sunnuntaita vastaan ja kärpäset vähä rauhottuu. Ei niitä satoja syksyllä ruiskupörräämisellä tehdä. Yli 8tn tuli nyttenki ilman syyskäsittelyjä suoraan siilosta tossia.
Rukiista kannattanee rikat ajaa jo syksyllä, pääsee paremmin pensomaan, ainakin hybridit? Oliko jotain ainetta, millä sais jääntiohran rukiista pois, syksyllä? Kymmenkunta hehtaaria kevytmuokattua, pörröohran jälkeen, ja tällaisena pskavuonna pientä ohraa myös pellossa puimurin jäljiltä. Ja jokainen kahu itää.
Syysvehnät meni tuolla em. systeemillä osittain viime syksynä, viimeiseksi kylvetyt suoraan siilosta, kevytmuokattuun ilman apulantaa. Eilen puin, 5400kg/ha. Hieman heikommin kuin peitatuista ja syksyllä lannoitetuistakin, mutta taloudellinen tulos aikalailla sama. Kun ei tullut mistään kunnon satoa, niin tuo syysvehnä oli niihin nähden iloinen poikkeus. Ehkä samaan tyyliin ensi viikolla vehnää maahan, jos ehtii rypsin puimaan alta pois, mikäli sateet ei pilaa suunnitelmia. Vaihteeksi sataa ::)
-
Joko ne on ruiskutettavissa? Ei kannata kylvää elokuussa. Lisää vain kahu- ja lumihomeriskiä. Nyt tulee kylmä yö sunnuntaita vastaan ja kärpäset vähä rauhottuu. Ei niitä satoja syksyllä ruiskupörräämisellä tehdä. Yli 8tn tuli nyttenki ilman syyskäsittelyjä suoraan siilosta tossia.
Ei kai nyt kukaan syysvehnää lajittele :) ?
-
Joko ne on ruiskutettavissa? Ei kannata kylvää elokuussa. Lisää vain kahu- ja lumihomeriskiä. Nyt tulee kylmä yö sunnuntaita vastaan ja kärpäset vähä rauhottuu. Ei niitä satoja syksyllä ruiskupörräämisellä tehdä. Yli 8tn tuli nyttenki ilman syyskäsittelyjä suoraan siilosta tossia.
Ei kai nyt kukaan syysvehnää lajittele :) ?
Miksi ei? On siellä seassa aina sen verran roskaa, että menee kylvökone tukkeeseen roskista, jos ei roskia lajittele pois. Ei se lajittelu kauaa vie, oli tässä elokuussa sen vertan monta sadepäivää, että ehti hyvin lajittelemaan.
Ja kyllä apulantaa kannattaa vähän laittaa, parantaa talvenkestävyyttä, ei tarvi olla sitä varsinaista syysviljalannoitetta, mikä tahansa keväällä toukotöistä jäljelle jäänyt käy.
-
En ole aiemmin ajanut mitään, mutta käydessäni Loimaalla, isot pojat jutteli, että mangaania on ajettu syysviljoille. Niinpä olen nyt ajatellut kokeilla Avenabernerin Jettiä 2l/ha. Mitään muuta en ajatellut mukaan laittaa. Mielestäni lannoitus syksyllä olisi se oleellinen juttu. Yleensä olen Y6:sta pistänyt, mutta nyt oli varastossa Y5:sta ja räknäsin, että tässä on liki samat arvot. Ohralle laitoin nyt Y5:sta 230kg, mikä tuotti 45 kiloa typpeä, kun viljelyohjeissa sanotaan, että ohra tarvisi reilusti typpeä syksyllä. Kylvökin meni myöhäiseksi minusta riippumattomista syistä. Kunnolla ravinteita, niin kasvin pitäisi kestää. Katsotaan kuinka käy. Tapojen vastaisesti en ole nyt kyntänyt mitään, vaan kaikki on perustettu ja perustetaan kultivoituun. Toivottavasti vesitila riittää.
-
Ohralle laitoin nyt Y5:sta 230kg, mikä tuotti 45 kiloa typpeä
Onkohan lannoitusrajat vielä voimassa vuonna 2022 ? Syysohralla ne viime kevään tukiehdoissa olivat 30 kg syksyllä, 20 kg jos runsasmultainen maa. Ainoa syyskylvöinen kasvi, jolle voi laittaa enemmän, on syysöljykasvi, 50 kg N .
Eli niin kuin aina, muistiinpanojen ja tarinan pitää pitää yhtä. Tekojen ei tarvitse.
Tai jotain.
-SS-
-
Syysvehnät meni tuolla em. systeemillä osittain viime syksynä, viimeiseksi kylvetyt suoraan siilosta, kevytmuokattuun ilman apulantaa. Eilen puin, 5400kg/ha. Hieman heikommin kuin peitatuista ja syksyllä lannoitetuistakin
Oletko kokeillut lisätä sen käyttämättömän syyslannoituksen kasvukauden kolmanteen lannoituskertaan ? Koska jos et, niin silloin et vertaa samaa lannoitustasoa toisiinsa. Kyllä kevätkylvöisellä viljallakin on eroa, jos lannoitus on 170 kg/ha tai vain 140 kg/ha. Ainakin saa lisää valkuaista leipävehnätasolle, ja jos sen 30 kg typpeä käyttää toukokuulla sopivan sadekuuron alle, on reilu sadonlisä melko varma. Hyvin talvehtinut syysvehnä potee ravinnepuutetta aina 250 kg/ha N asti ! Siksi hernemaahan perustettu hitaasti seuraavana kesänä vaikuttava ja syyskarjanlannalla turvotettu syysvilja toimii säännönmukaisesti 2-4 tonnia /ha paremmin, kuin pelkällä viljakierrolla ja kirjalannoituksilla viljelty laiho.
-SS-
-
Broadway vie ohran pikkuhiljaa kuoliaaks. Ajoissa ajat ja mangaanit kahut menee samalla jos tarvis.
-
Ohralle laitoin nyt Y5:sta 230kg, mikä tuotti 45 kiloa typpeä
Onkohan lannoitusrajat vielä voimassa vuonna 2022 ? Syysohralla ne viime kevään tukiehdoissa olivat 30 kg syksyllä, 20 kg jos runsasmultainen maa. Ainoa syyskylvöinen kasvi, jolle voi laittaa enemmän, on syysöljykasvi, 50 kg N .
Eli niin kuin aina, muistiinpanojen ja tarinan pitää pitää yhtä. Tekojen ei tarvitse.
Tai jotain.
-SS-
Riittää, että lohkokortit ja varastokirjanpito on kunnossa. Millään muulla ei ole mitään väliä. Eli kirjanpito ja käytäntö on kaksi eri asiaa. Mitä ei voida todistaa, ei ole olemassakaan piste
-
Riittää, että lohkokortit ja varastokirjanpito on kunnossa. Millään muulla ei ole mitään väliä. Eli kirjanpito ja käytäntö on kaksi eri asiaa. Mitä ei voida todistaa, ei ole olemassakaan piste
Juu niin aina. Mutta esimerkiksi kokeneet satokisavoittajat ottavat julkisraportoinnissaan aina kymppitonnarinsa enintään kahdeksankymmenen kilon typpilannoituksella. Useimmilla on mennyt Käytännnön Maamiesmatematiikka niin vereen, että uskovat siihen itsekin.
-SS-
-
Broadway vie ohran pikkuhiljaa kuoliaaks. Ajoissa ajat ja mangaanit kahut menee samalla jos tarvis.
Millaisella käyttömäärällä "oot kuullut" ajettavan ? Mateno Duo tms. ollut aikeissa, mutta vois kokeilla noille kahdelle ohraiselle lohkolle broadwayta.
-
Syysvehnät meni tuolla em. systeemillä osittain viime syksynä, viimeiseksi kylvetyt suoraan siilosta, kevytmuokattuun ilman apulantaa. Eilen puin, 5400kg/ha. Hieman heikommin kuin peitatuista ja syksyllä lannoitetuistakin
Oletko kokeillut lisätä sen käyttämättömän syyslannoituksen kasvukauden kolmanteen lannoituskertaan ? Koska jos et, niin silloin et vertaa samaa lannoitustasoa toisiinsa. Kyllä kevätkylvöisellä viljallakin on eroa, jos lannoitus on 170 kg/ha tai vain 140 kg/ha. Ainakin saa lisää valkuaista leipävehnätasolle, ja jos sen 30 kg typpeä käyttää toukokuulla sopivan sadekuuron alle, on reilu sadonlisä melko varma. Hyvin talvehtinut syysvehnä potee ravinnepuutetta aina 250 kg/ha N asti ! Siksi hernemaahan perustettu hitaasti seuraavana kesänä vaikuttava ja syyskarjanlannalla turvotettu syysvilja toimii säännönmukaisesti 2-4 tonnia /ha paremmin, kuin pelkällä viljakierrolla ja kirjalannoituksilla viljelty laiho.
-SS-
En kokonaan, mutta ajoin keväällä kaikille yykuutosta ennen rankkasateita. Tosin taisin ehtiä ajaa viimeisetkin lannoitukset ennen sateita... Kesällähän ei sitten satanutkaan, joten se selittää satotasoa, pientä pipanaa oli syysvehnäkin kun pakkotuleentui veden puutteessa.
Nyt puinnin alla rypsiä, jonne tulee pskaa välittömästi, huomenna alkaa urakoitsija ajamaan ja kai kynnettävä että saa heinämaisiin rikkoihin kuria. Syysvehnää näihin, ja tuo pskan vaikutus on kyllä kiva ensi kesänä, kun alkaa vaikuttamaan heti kasvin herättyä kasvuun ja antaa voimaa koko kesäksi, tasaisena annoksena. JOS se olisi omasta takaa ja ylenmäärin, joka vuosi, näkyisi se väkisinkin pellon kasvukunnossa. Tahtoo nykyisillä lannoitusrajoilla ja hyväkuntoisilla mutta ravinneköyhillä mailla maat köyhtyä kovaa vauhtia jos/kun saa ok. satoja.
-
Syysvehnät meni tuolla em. systeemillä osittain viime syksynä, viimeiseksi kylvetyt suoraan siilosta, kevytmuokattuun ilman apulantaa. Eilen puin, 5400kg/ha. Hieman heikommin kuin peitatuista ja syksyllä lannoitetuistakin
Oletko kokeillut lisätä sen käyttämättömän syyslannoituksen kasvukauden kolmanteen lannoituskertaan ? Koska jos et, niin silloin et vertaa samaa lannoitustasoa toisiinsa. Kyllä kevätkylvöisellä viljallakin on eroa, jos lannoitus on 170 kg/ha tai vain 140 kg/ha. Ainakin saa lisää valkuaista leipävehnätasolle, ja jos sen 30 kg typpeä käyttää toukokuulla sopivan sadekuuron alle, on reilu sadonlisä melko varma. Hyvin talvehtinut syysvehnä potee ravinnepuutetta aina 250 kg/ha N asti ! Siksi hernemaahan perustettu hitaasti seuraavana kesänä vaikuttava ja syyskarjanlannalla turvotettu syysvilja toimii säännönmukaisesti 2-4 tonnia /ha paremmin, kuin pelkällä viljakierrolla ja kirjalannoituksilla viljelty laiho.
-SS-
En kokonaan, mutta ajoin keväällä kaikille yykuutosta ennen rankkasateita. Tosin taisin ehtiä ajaa viimeisetkin lannoitukset ennen sateita... Kesällähän ei sitten satanutkaan, joten se selittää satotasoa, pientä pipanaa oli syysvehnäkin kun pakkotuleentui veden puutteessa.
Nyt puinnin alla rypsiä, jonne tulee pskaa välittömästi, huomenna alkaa urakoitsija ajamaan ja kai kynnettävä että saa heinämaisiin rikkoihin kuria. Syysvehnää näihin, ja tuo pskan vaikutus on kyllä kiva ensi kesänä, kun alkaa vaikuttamaan heti kasvin herättyä kasvuun ja antaa voimaa koko kesäksi, tasaisena annoksena. JOS se olisi omasta takaa ja ylenmäärin, joka vuosi, näkyisi se väkisinkin pellon kasvukunnossa. Tahtoo nykyisillä lannoitusrajoilla ja hyväkuntoisilla mutta ravinneköyhillä mailla maat köyhtyä kovaa vauhtia jos/kun saa ok. satoja.
Riippuu paskasta varmaan, mut ainakaan sianlietteellä ei syksyistä levitystä keväällä huomaa..
-
Oon kuullu et 160g syksyllä vei ohralta halut pikkuhiljaa. Samalla menee mangaani ja kahut jos tarpeen. Lämpöö oli yli 20.
-
Mites ton typpiliuoksen kanssa toimitaan. Ajattelin sitten keväällä ajaa rikat Broadway starilla. Kuinkas nopeesti uskaltaa ajaa typpiliuoksen vai onko parempi ajaa typpi ensin. Vaihtoehtona on tehdä lannoitus myös rakeena viskalla mutta kiinnostaisi toi typpiliuos kanssa kun en oo aiemmin kokeillu.
Ps. Pyörii nää ensi kevään jutut jo mielessä kun yritän unohtaa vihkoon menneen kasvukauden mahdollisimman nopeesti.
-
Mites ton typpiliuoksen kanssa toimitaan. Ajattelin sitten keväällä ajaa rikat Broadway starilla. Kuinkas nopeesti uskaltaa ajaa typpiliuoksen vai onko parempi ajaa typpi ensin. Vaihtoehtona on tehdä lannoitus myös rakeena viskalla mutta kiinnostaisi toi typpiliuos kanssa kun en oo aiemmin kokeillu.
Ps. Pyörii nää ensi kevään jutut jo mielessä kun yritän unohtaa vihkoon menneen kasvukauden mahdollisimman nopeesti.
Syksyllä syysvehnä tarvitsee fosforia mangaania ja kalia, ei niinkään typpeä. Jokin highphoss liuos ja mangaani voisi olla paras. Keväällä heti lumien lähtiessä, maaliskuun-huhtikuun tienoilla ensimmäinen typpiannos (1/3), silloin se liukenee rakeenakin. Maan pitää olla jäässä, niin pääsee traktorilla levittämään. Jos kuivaa riittää huhti-toukokuun ajalle (nin kuin aika monesti silti) , sitten typpiliuosta usean kerran, jotta eivät lehdet rusketu ( 1/3 typestä). Kosteilla keleillä raesalpietaria , kalkkisalpietari on tehokkain, toimii kuivassakin, mutta kallista. Urean teho ei ole ihan kokonainen pintalevityksellä. Syysvehnä tarvitsee typpeä eniten pari viikkoa ennen tähkimistä, eli noin toukokuun kolmannelta viikolta kesäkuun puoliväliin. Jos huhtikuulta asti on rutikuivaa, ja yritää raelannoitteella, jää oras haaleaksi, ja tähkistä tulee harvat ja pienet. Loppu typpi (1/3) heinäkuulla sitten, leipävalkuaisen nostoon. Viime kevät oli ihanteellinen syysvehnän pensastua ja imeä sulaneet ravinteet käyttöön, jos kerkisi jossakin vaiheessa vappuunkin asti levittää. Siksi sadot olivat niin isot, aivan harrastelijoillakin.
Broadway Star on turvallinen vähän myöhemminkin toukokuussa, silloin lyhentää myös viljan kortta kuin korrenvahvistaja konsanaan. Jokin Ally Class tai Tooler Heavy ym. toimii kylmässä, ne voi ruiskuttaa aikaisemmin. Esimerkiksi Kinvara tarvitsee 15 - 18 astetta, ei oikein tehoa kylmässä, lämpimässä teho on mainio.
-SS-
-
Oon kuullu et 160g syksyllä vei ohralta halut pikkuhiljaa. Samalla menee mangaani ja kahut jos tarpeen. Lämpöö oli yli 20.
:)