Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Heino Leino - 01.09.21 - klo:21:37
-
Minkä kokosia sähköntekohäkkyröetä toveriilla on, tai minkä kokonen pitäs olla alle 20 kantturan navettaan (+talon valaistus ja kietovesipumppu ynnäpkasimet ja jääkaappi,) jos se tuo karruuna taas tennäytyy sähkön kuletuksesta. Riittäskö meikäläeselle 20 kilovatin kone, kun semmonen oesi kuulemma joutilaana?
-
Lähtisin siitä tarpeesta, eli laskeskelee mitä välttämättömiä laitteita pitää yhtä aikaa käyttää.Kaikki härpäkkeethän ei tarvitse olla yhtä aikaa päällä. Lypsykone ja paskakolat ei paljon virtaa tarvi.Mutta jos on joku isompi sähkömoottori se tarvii siihen käynnistykseen virtaa, vissiin lähinnä kysymykseen mylly. Oman näkemykseni mukaan tuon kokoinen jopa riittää.Ja kun ne herkimmät laittee pitää pois päältä ei ole pelkoa rikkoontumisesta.Kuulemma niistä hertseistä tarkkoja.
-
Riippuu ihan, onko lypsykoneen pesurilla 10kW vastus ja lämmityksessä toinen tai 11kW jauhorobotin täyttömoottori?
Mulla 50kWA:n riitti juuri ja juuri, ettei niiannut liikaa, kun laittoi kuormaa. Nyt ilman karjaa riittäisi alle 20kWA eli alle 20kWattinen.
-
Ota vähän reilumman kokoinen, hintaero kumminkin
Aika pieni, sähkön laatu isommissa parempi.
Eli isommat traktorikäyttöiset agrikaattien generaattori pyörii
1500/ r/ min ja vastaavasti ulosoton kierrokset noin 430 r/ min,
Huom ! Kierrokset tämmättävä. 50 HZ kohdalle agrikaatin
Mittarista.
Pienemmät agrikaatit , generaattori pyörii. 3000 r/ min
Eli kierrokset heijaa kerkemmin kuormituksesta, samoten
Sähkön laatu, 50 hz alle heijaa, eli herkät sähkölaitteet
Vaarassa.
Tai sitten omalla moottorilla oleva generaattori, näissä
Hyvä sähkön laatu pienempinäkin.
Käytettynä tulee joskus edullisesti tarjoille.
-
Siis jätä suosiolla tollanen pikku tynamo ja tee niinkuin isot pojat sanoo, isoa sen olla pitää.
-
Jännitteen säätäjissäkin muistaakseni oli eroja, oli mekaanisia ja elektroonisia. Itte aikoinaan hommasin jonkun 23KWA mekaanissäätöisen, kun silloinen vanhanliiton sähkömies sanoi tuollaisen riittävän ja onhan se riittänyt. Kerran on kokeiltu koko kartanon sähköistämistä. Johtuen sitten tuosta jännitteensäätimestä tai jostain tauluteeveet ja tietsikka (taisi tuolloin olla pöytäkone) olivat kuulemma rätisseet vaikka eivät olleet päällä, joten noiden pistokkeet ottaisin pois jos tarvitsisin. Sähköt ei kait ole vuosiin olleet poikki kuin muutamia minuutteja eikä ne olleet tuolloin kokeiltaessakaan mutta kokeiltu on ;D Muuten on tullut agregaattia käytettyä lähes vuosittain maasto-olosuhteissa mutta niiden vehkeiden moottorit ei ole valitelleet jännitehäiriöistä eikä ole kuormitus juurikaan heitellyt.
Toki tuon vehkeen hankinnassa tein virheen ... Olisi pitänyt pyytää tarjous isosta ja kaikilla herkuilla ja ostaa sitten tuo nykyinen ;D Oli meinaan aikaa kun noihin sai avustusta. Kauppias opasti liian myöhään :(
-
KVA ja kW on hieman eri asia.
Taidetaan varavoiman yhteydessä puhua yleensä kVA tehosta, kW teho on käytännössä aina pienempi johtuen tehokertoimesta.
50 kVAn genun teho 0.8 tehokertoimella olevaan moottoriin on 40kw, älkää ostako pientä. AVR on hyvä.
Joku "viisaampi" osaa varmaan selittää asian paremmin, ja selittääkin ;D
-
Mieluummin isompi kuin pienempi. Eli vähän isompi kuin pääsulakkeet päästää virtaa lävitseen, ei tarvitse arpoa mitä kestää käyttää varavoimalla.
-
Pitikin mainita tuosta pääsulakekoosta että siinä se agrekaatin koko olis.Mutta kuitenkin jos ei koko kartanoa sillä tarvitse sähköistää pienikin riittää. Peltolan mainitsema 11 kw lypsykoneen pesurin vastus sitten vissiin se isoin. Sekin on syytä selvittää. Oletan että Heinolla on kiikarissa jonkun entinen (tarkoitan siis akrekaattia) joten ehkä siinä mielessä kiinnostaisi hankkia sellanen.<Lypsykone itsessään ei isoja tehoja tarvitse vaikka olisi 50 lehmää putken päässä, samaten jäähdytys.
-
Näköjään ittellä meni yksiköt (kirjaimet)nätisti sekaisin :( Mutta tosiaan jos tarkoituksena ei ole varustautua pitkiin kestäviin poikkeusoloihin niin se pienikin pelastaa monesta. Lypsykone , tankki, valaistus , kiertovesipumput yms kodinkoneet varmasti menee Heinon suunnittelemalla agregaatilla. Ja vaikka olisi myllyä, paskaraappaa , pesuria niin varmasti menee nekin kunhan nyt ei kaikkea kokeeksi kerralla laita päälle. Tosin mulla ei oo kokemusta kun en oo tarvinnut. Tosin muistaakseni raappa, lypsykone ja varaajan vastukset nyt ainakin kokeeksi napattiin käyttöön, kun testattiin. Itte saan pesuriin kuuman veden teuvakeittimestä, jos pesurin vastukset epäilyttäis, mutta nekään ei oo kun 6KW:n. 25A:n sulakkeilla oon pärjännyt.
-
Akrekaatin pitää toimia tuuli-, aurinko- tai akkuvoimalla, muuten se päästä hiiltä.
-
Akrekaatin pitää toimia tuuli-, aurinko- tai akkuvoimalla, muuten se päästä hiiltä.
Tuosta tulikin mieleeni yhden ihmisen kysymys ja päättelykyky. Kyseinen ihminen oli kysynyt työkavereiltaan ihan pokkana, että millä noi tuulimyllyt pyörii, sähkölläkö ? Vaikka moni luulee että kyseessä oli tämän sivuston henkilö, niin niin ei ollut 8)
-
Akrekaatin pitää toimia tuuli-, aurinko- tai akkuvoimalla, muuten se päästä hiiltä.
Tuosta tulikin mieleeni yhden ihmisen kysymys ja päättelykyky. Kyseinen ihminen oli kysynyt työkavereiltaan ihan pokkana, että millä noi tuulimyllyt pyörii, sähkölläkö ? Vaikka moni luulee että kyseessä oli tämän sivuston henkilö, niin niin ei ollut 8)
Sanoiko se "mietin vaan, että..." ?
-
Akrekaatin pitää toimia tuuli-, aurinko- tai akkuvoimalla, muuten se päästä hiiltä.
Tuosta tulikin mieleeni yhden ihmisen kysymys ja päättelykyky. Kyseinen ihminen oli kysynyt työkavereiltaan ihan pokkana, että millä noi tuulimyllyt pyörii, sähkölläkö ? Vaikka moni luulee että kyseessä oli tämän sivuston henkilö, niin niin ei ollut 8)
Aurinkopaneelitkaan eivät toimi ilman sähköä :o
-
Akrekaatin pitää toimia tuuli-, aurinko- tai akkuvoimalla, muuten se päästä hiiltä.
Tuosta tulikin mieleeni yhden ihmisen kysymys ja päättelykyky. Kyseinen ihminen oli kysynyt työkavereiltaan ihan pokkana, että millä noi tuulimyllyt pyörii, sähkölläkö ? Vaikka moni luulee että kyseessä oli tämän sivuston henkilö, niin niin ei ollut 8)
Aurinkopaneelitkaan eivät toimi ilman sähköä :o
Eikä serverit
-
Jaa'a mitenkähän tämä juttu meni aivan sivuraiteelle, tosin kait se olennainen tulikin jo selväksi. Se että agrekaatin virtaan ei ole syytä laitta sitä hienompaa teknolokiaa. Televisiot ym. Ja se paras traktori pyörittään ettei nyykähdä kuormituksen vuoksi, jännitehän sillon myös vaihtelee.
-
Näköjään ittellä meni yksiköt (kirjaimet)nätisti sekaisin :( Mutta tosiaan jos tarkoituksena ei ole varustautua pitkiin kestäviin poikkeusoloihin niin se pienikin pelastaa monesta. Lypsykone , tankki, valaistus , kiertovesipumput yms kodinkoneet varmasti menee Heinon suunnittelemalla agregaatilla. Ja vaikka olisi myllyä, paskaraappaa , pesuria niin varmasti menee nekin kunhan nyt ei kaikkea kokeeksi kerralla laita päälle. Tosin mulla ei oo kokemusta kun en oo tarvinnut. Tosin muistaakseni raappa, lypsykone ja varaajan vastukset nyt ainakin kokeeksi napattiin käyttöön, kun testattiin. Itte saan pesuriin kuuman veden teuvakeittimestä, jos pesurin vastukset epäilyttäis, mutta nekään ei oo kun 6KW:n. 25A:n sulakkeilla oon pärjännyt.
25 A sulakkeet tarkoittaa laskennallisesti noin 18 kW:n maksimitehoa (käytännössä kestää toki vähän enemmän) joten 20 KVA aggregaatti voisi juuri ja juuri mennä jos kuormaa ei tarvitse pitää kaikkea yhtäaikaa päällä. Isompi on kuitenkin aina tuossa kohtaa prempi.
Ero wattien ja volttiampeerien välillä johtuu tästä loistehosta. Vastuksilla (resistiivisillä kuormilla) nuo ovat yksi ja sama asia, mutta moottorien, muuntajien, kuristimien ym tapauksissa liikutellaan loistehoa joka kuormittaa generaattoria pätötehon lisäksi. KVA:t saa kun pätötehon jakaa arvokilvestä löytyvällä tehokertoimella eli cos 𝝋 :llä.
Loistehon voi kuvitella olevan generaattorin ja moottorin välillä heiluvaa tehoa, siniaallon mukaan generaattori työntää hetken tehoa moottorin mg-kenttään ja seuraavalla hetkellä moottori tuuppaa saman energian takaisin generaattorin mg-kenttään. Tämä ees-taas-vatkaus ei vaadi juurikaan generaattorille lisää mekaanista akselitehoa, mutta kulkeva virta kuormittaa generaattorin käämejä. Pieni osa loistehosta synnyttää kyllä todellista tehohäviötäkin lämmittäessään käämejä ja johtimia.
-
25 A sulakkeet tarkoittaa laskennallisesti noin 18 kW:n maksimitehoa (käytännössä kestää toki vähän enemmän) joten 20 KVA aggregaatti voisi juuri ja juuri mennä jos kuormaa ei tarvitse pitää kaikkea yhtäaikaa päällä. Isompi on kuitenkin aina tuossa kohtaa prempi.
Ero wattien ja volttiampeerien välillä johtuu tästä loistehosta. Vastuksilla (resistiivisillä kuormilla) nuo ovat yksi ja sama asia, mutta moottorien, muuntajien, kuristimien ym tapauksissa liikutellaan loistehoa joka kuormittaa generaattoria pätötehon lisäksi. KVA:t saa kun pätötehon jakaa arvokilvestä löytyvällä tehokertoimella eli cos 𝝋 :llä.
Loistehon voi kuvitella olevan generaattorin ja moottorin välillä heiluvaa tehoa, siniaallon mukaan generaattori työntää hetken tehoa moottorin mg-kenttään ja seuraavalla hetkellä moottori tuuppaa saman energian takaisin generaattorin mg-kenttään. Tämä ees-taas-vatkaus ei vaadi juurikaan generaattorille lisää mekaanista akselitehoa, mutta kulkeva virta kuormittaa generaattorin käämejä. Pieni osa loistehosta synnyttää kyllä todellista tehohäviötäkin lämmittäessään käämejä ja johtimia.
Itselläni on 20kVA generaattori. Sillä ei saanut 11 kW potkuripuhallinta käyntiin, ainakaan lämpöreleen vakiosäädöllä, laukesi sekunnissa. Automaattinen tähtikolmiokäynnistin ja moottorin kilvessä on muistaakseni 22,9 A, 25 A sulakkeet riittävät. En viitsinyt ruveta säätämään, kun ei ole enää käyttötarvetta puhaltimella.