Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: eevertti - 27.05.21 - klo:22:26
-
Hei, onkos kukaan vetänyt salaojaputkea maahan myyräauralla?
Miten se putki tulee siihen myyrään kiinni?
Mun aurassa ei selaista myyrää ole johon saisi putken kiinni mutta mietin josko sellaisen hommaisi.
Voisi muutamaan painanteeseen vetäistä lyhyehköt putket helpolla.
-
Meillä on terän jälkeen parilla ketjulenkillä luodinmuotoinen kuula n70mm halk. jonka perässä kavenettu osa johon saa klemmarilla 40mm salaojaputken kiinni. Kannattaa ensin vetää kerran ilman letkua "latu auki"ettei ole kiviä ym.
Sitten uudelleen putki samaan uraan, mielellään siten että syöttää putkea lähtöojasta vedestä, menee huomattavasti pidemmälle kuin kuivana.
-
Täytyypä syksyllä kokeilla. Mistähän niitä kuulia saa ostaa.
Tai voishan tuohon omaan hitsata pienemmän pötkön jakseeksi johon saisi putken kiinni.
-
Täytyypä syksyllä kokeilla. Mistähän niitä kuulia saa ostaa.
Tai voishan tuohon omaan hitsata pienemmän pötkön jakseeksi johon saisi putken kiinni.
Sorat jää laittamatta tuolla systeemillä
-
Arkistosta löytyy juttuja myyristä...
https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=64520.0
-
Täytyypä syksyllä kokeilla. Mistähän niitä kuulia saa ostaa.
Tai voishan tuohon omaan hitsata pienemmän pötkön jakseeksi johon saisi putken kiinni.
Sorat jää laittamatta tuolla systeemillä
Jää toki mutta pieniä paikalliskuivatuksia tolla voisi tehdä.
Saviseen kohtaan lätäkön kohdalle kaivaisi kuopan kohon vetäisi myyrällä putken ja kuoppaan vähän soraa täytteeksi.
Noista savimaiden painanteista kun ei vesi tunnu lähtevän kuin haihtumalla.
-
Sorat jää laittamatta tuolla systeemillä
Jää toki mutta pieniä paikalliskuivatuksia tolla voisi tehdä.Saviseen kohtaan lätäkön kohdalle kaivaisi kuopan kohon vetäisi myyrällä putken ja kuoppaan vähän soraa täytteeksi.
Jaa vähän... :o Kuoppa ja tarpeeksi leveä semmoinen pintaan asti täyteen soraa jos haluaa että edes jotain apua olisi.
-
Täytyypä syksyllä kokeilla. Mistähän niitä kuulia saa ostaa.
Tai voishan tuohon omaan hitsata pienemmän pötkön jakseeksi johon saisi putken kiinni.
Sorat jää laittamatta tuolla systeemillä
Jää toki mutta pieniä paikalliskuivatuksia tolla voisi tehdä.
Saviseen kohtaan lätäkön kohdalle kaivaisi kuopan kohon vetäisi myyrällä putken ja kuoppaan vähän soraa täytteeksi.
Noista savimaiden painanteista kun ei vesi tunnu lähtevän kuin haihtumalla.
Sen saat pelkalla myyräaurallikin toteutumaan , hetkeksi .
-
Sen myyräojan joutuu sit vetämään joka vuosi. Voi tehdä myös niin, että kaivaa ojan painanteesta lähimpään ojaan ja laittaa ojaan putken ja sit täyteen soraa tai täyttää pelkästään murskeella ja vähän maata päälle, niin kestää monta vuotta tämmönen "köyhän miehen ojitus"
-
Hake on kans hyvää tavaraa noihin täytteeksi.
-
Jep, hake toimii hyvin,siinävaiheessa kun sorasilmä on liettynyt tukkoon niin hake alkaa vasta maatumaan ja pitää itsensä siten huokoisena monta vuotta.
-
Hake on kans hyvää tavaraa noihin täytteeksi.
Kertoo nimim Perniön risuojat . ;D
Vitsi vitsi . ;)
Oli suuri edistysaskel kun lautaputkista siirryttiin salkoputkiin jotka ei sitte toimineetkaan kunnolla . :-\
-
Kertoo nimim Perniön risuojat . ;D
Risuojat ovat toimineet joillakin savialueen pelloilla ylikin vuosisadan. Kun syvällä oleva rikinkatkuinen plinisavi on veden kyllästämä, ei se puuaines mihinkään maadu.
Jos todella luit tuon uudehkon Osmo-projektin raportin "Helsingin Yliopiston raportteja 195: Kuivatus kuntoon peltolohko kerrallaan" (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/302622/Raportteja195.pdf?sequence=4) , niin siellä nimenomaan mainittiin tietyissä tapauksissa, että vanhat 80-vuotiaat salaojat olivat kuin uudet monin paikoin, ja soraa oli kuin olikin käytetty riittävästi. Mutta maa oli erittäin tiivistä ja kerrostunutta, lähes pintaan saakka, tällöin vesi ei kulkenut alas kuin kapealta vanhan salaojakaivannon kohdalta, ja veden sivuvirtaus ei toiminut. Toinen merkittävä asia oli, että silloin kun maa on kunnossa ja läpäisevää, ei ojia käytännössä tarv ittaisi ollenkaan. Mutta sellainen maaperä ei kymmenien tonnien painolla tehtyä tamppaamista estä yhtään. Maantietkin paalutetaan semmoisissa kohdissa.
10 - 15 tonnin akselipainot eivät ojattomassa viljelyssä toimi, mutta ei toimi 3 m ojavälikään. Esimerkkinä olikin annettu salaojitus, jossa tehtiin tiheällä ojavälillä pintaan asti sorastettu salaojaverkosto, ja myyräauralla sitten käsitellään maa poikittain näihin ojastoihin nähden niinkin pienellä kuin 1,5 m ojavälillä noin 60 cm syvyyteen. Tällöin maa kestää taas kerran ajaa 40 tonnin painoisilla juurikaskoneilla syksyn kurassa.
Tuollaisella projektivahvuudella rakentaisi jo lavaviljelyn ja kasvihuoneet kaupan päälle. Maa-alustan muuten voisi perustaa metrin betonilaatalle, niin olisi siinä sitten kestävä kehitys kohdallaan.
-SS-
-
Onhan se hassua, jos ennen hevonen hirveällä kavion pintapaineella pysyi pellon pinnalla, mutta nyt kymppitonnien telahirviöt pienellä pintapaineella eivät pysy pinnalla. Ja jos pysyvät, koko maaperä tiivistyy.
Tämä on sama juttu kuin maanteillä. Akseleita lisäämällä voidaan vähentää yhden akselin pintapainetta. Massan lisäys kuitenkin lisää liike-energiaa.
Heität alasimen laiturin kylkeen, niin alasin uppoaa veteen ja laituri on ehjä. Ajat ruotsinlaivalla samaan laituriin samalla vauhdilla, niin kuinka käy. Laituri hajoaa ja laiva pysyy edelleenkin pinnalla.
Seurauksena on vain vitutus. Laituri paskana ja ruotsinlaivan raato peittää auringon sinne rantasaunan terassille.
-
Onhan se hassua, jos ennen hevonen hirveällä kavion pintapaineella pysyi pellon pinnalla, mutta nyt kymppitonnien telahirviöt pienellä pintapaineella eivät pysy pinnalla. Ja jos pysyvät, koko maaperä tiivistyy.
Tämä on sama juttu kuin maanteillä. Akseleita lisäämällä voidaan vähentää yhden akselin pintapainetta. Massan lisäys kuitenkin lisää liike-energiaa.
Heität alasimen laiturin kylkeen, niin alasin uppoaa veteen ja laituri on ehjä. Ajat ruotsinlaivalla samaan laituriin samalla vauhdilla, niin kuinka käy. Laituri hajoaa ja laiva pysyy edelleenkin pinnalla.
Seurauksena on vain vitutus. Laituri paskana ja ruotsinlaivan raato peittää auringon sinne rantasaunan terassille.
kauppiiaat esittelee mielellään pinta-paineita, kun traktoreita mainostetaan, erityisesti telavehkeissä aina mainostetaan miten pieni on pinta paine paikoillaan olevassa koneessa. Entäs kun kaikki 300 hp laitetaan vetämään äärirajoilla olevaa äestä? Jos vielä ohjausvoimat otetaan huomioon, niin kyseessä on veto-jarru jaolla varsiainen päisteiden tiivistäjä.
Iso pintapaine tiivistää syvemmältä, pieni pintapaine taas matalammalta ja leveä rengastus/telat varmista, että kevyen traktorin tehokkaan moottorin kaikki liike-energia tiivistää vain pintamaata. Monet vaihtavat työkoneen 5m -> 7.5 m, kun traktorin teho vaihtuu 100 hp-> 150 hp, oikeasti kannattaisi ehkä harkita ajonopeuden lisäämistä ennemmin sillä vanhalla äkeellä? Kaikilla työkoneilla tämä ei onnistu, siksi esimerkiksi suorakylvetyt pellot muistuttaa muutaman suorakylvövuoden jälkeen luistinradalta muutaman rapsakan sadekuuron jälkeen.
Myyräily tai jankkurointi sopii hyvin suorakylvön kanssa, saa kasvipeitekorvauksen ja keväällä kuivuminen on tasaisempaa, muutenhan ne notkopaikat tiivistyy entisestään. Myyräojista säilyy syksystä kevääseen yli puolet, joskus vetänyt ojan penkasta, josta sen voi todeta keväällä, mikä oja vetää vielä. Mahtaako olla ihan luvallista näin tehdä? Kertakäyttöojat myyräauralla vai täydennysojitus, kumpi mahtaa tulla halvemmaksi ja mikä on investoinnin kuoletusaika? Ja auttaako täydennysojitus, jos tiivistymä on muokkauskerroksessa pellon pinnassa?
-
Syvätiivistymä on myös kokonais- ja akselipainon, ei yksistään pintapaineen, funktio.
-SS-
-
Syvätiivistymä on myös kokonais- ja akselipainon, ei yksistään pintapaineen, funktio.
-SS-
tätä yritetään juuri hoitaa pintapainetta alentamalla, telakoneilla, leveillä pyörillä lisäämällä kärryihin akseleita, ehkä ei täysin ymmärretä sitä, ettei akselien lisääminen auta vaan niiden välimatkaa pitäisi kasvattaa samalla. Maan kosteus vaikuttaa myös tiivistymän ulottumiseen syvempiin kerroksiin. KM 5/2021 on artikkeli "ykköstraktorin" rengasvalinnasta, tässä ei puututa mitenkään akseli- tai kokonaispainoon vain pintapaineiden ehdoilla etsitään ratkaisua. Paripyöristä halutaan eroon, koska maantiellä hankalat, leveät renkaat taas haittavat kyntöä, vain rengaspaineilla saadaan säädeltyä pintapainetta.
Silti tämä moottorien tehon nousu, pahentaa juuri pintamaan tiivistymiä. Kevyt ja tehokas vetotraktori, jossa uudet isommat aurat, murjoo pintamaata sellaiseksi, ettei edes kyntö auta sitä korjaamaan. Hyvissä olosuhteissa kyntö em yhdistelmällä ei aiheuttaisi vahinkoa. Tänävuonna toukokuun sademäärä tässä oli noin 55 mm ja silti 26.5 tullut 25 mm vuorokautinen sade jätti veden makaamaan kyntövakoihin muutamaksi päiväksi. Kylvetytkin kyntöpellotkin olivat jossain sänkikylvöjä märempiä. Talvella routaa oli niukasti, joten tiivistynyt mururakenne ei hajoa edes talvella, vaan keväällä jatketaan siitä mihin syksyllä jäätiin. Vesi poistuu pellolta vain haihtumalla 2-4 mm vuorokaudessa, nyt koleilla säillä tätäkin vähemmän.
Tästä linkittämästäsi tiedostosta löytyy hyviä kikkoja, jos on aikaa ja työnpuutetta ja pellot omia (ei koske 30% vuokrapeltoja). Kuopan kaivuut ja myyräauralla 3m välein 2-6 vuoden välein ei muutaman sadan hehtaarin aloilla enää onnistu tai lohko kerrallaan, jos lohkoja on 100 kpl niin hidasta on.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/302622/Raportteja195.pdf?sequence=4
-
Syväjuuriset kasvit viljelykiertoon ja alkaa happamoitumine vähentyä parantuneet vesitalouden ansiosta . Salaoja ilman santaa on hyödytön .
-
tappuraputki on keksitty!!! ja saa käyttää nuilla värkeillä..
-
Syväjuuriset kasvit viljelykiertoon ja alkaa happamoitumine vähentyä parantuneet vesitalouden ansiosta . Salaoja ilman santaa on hyödytön .
Takaisin kouluun, mars. Esimerkiksi luomussa erittäin paljon käytetty syväjuurinen lupiini happamoittaa maata voimakkaasti, typensitojakemiansa takia. Koska eipä se typpikemia pohjimmiltaan ole erilaista , onko se sitten typensitojabakteerilla tahi keinolannoitteilla tehty. Voimakas ja syvä kuivatus ainakin vapauttaa multapitoisten maan hiilivaroja tehokkaasti ilmakehään. Siitä on ulkomailla mittaustuloksiakin; osin salaojitus jopa nähdään yhtenä maaperän hiilitasetta heikentävänä voimana.
-SS-
-
Syväjuuriset kasvit viljelykiertoon ja alkaa happamoitumine vähentyä parantuneet vesitalouden ansiosta . Salaoja ilman santaa on hyödytön .
Takaisin kouluun, mars. Esimerkiksi luomussa erittäin paljon käytetty syväjuurinen lupiini happamoittaa maata voimakkaasti, typensitojakemiansa takia. Koska eipä se typpikemia pohjimmiltaan ole erilaista , onko se sitten typensitojabakteerilla tahi keinolannoitteilla tehty. Voimakas ja syvä kuivatus ainakin vapauttaa multapitoisten maan hiilivaroja tehokkaasti ilmakehään. Siitä on ulkomailla mittaustuloksiakin; osin salaojitus jopa nähdään yhtenä maaperän hiilitasetta heikentävänä voimana.
-SS-
No entäs apila . ::) ::) ::) ::)
-
Syväjuuriset kasvit viljelykiertoon ja alkaa happamoitumine vähentyä parantuneet vesitalouden ansiosta . Salaoja ilman santaa on hyödytön .
viljelykierrossa pitää olla sellaisia kasveja, joista saa parhaan hinnan. Joku onnistuu vuodesta toiseen nappamaan myyntihinnaltaan parhaista kasveita huippusatoja, eikä siihen ihmeellisiä temppuja tarvita. Nytkin vehnästä kolleega teki talvella kiinnityksen yli 200€/tn, kyllä siinä saneerauskasvi- tai monimuotoisuuspelloissa ottaa taloudellisesti takkiin, jos näiltä ei saa kauppaan mitään. Ongelmalohkot on asia erikseen, jossa satotasot on alhaiset.
Ilman soraa tehdyt salaojat ovat hyödyttömiä. Joskus tullut myyrällä vedettyä putkea 30-50 cm syvyyteen, jossa 20 m välein vielä sorasilmä, koskaan ei näkynyt vettä putken päästä. Voihan se vesi karata putkesta imuojiin, mutta eipä tällä ojituksella ollut toivottavaa vaikutusta pistemäisiin painanteisiin, joihin vesi kertyi.
-
Syväjuuriset kasvit viljelykiertoon ja alkaa happamoitumine vähentyä parantuneet vesitalouden ansiosta . Salaoja ilman santaa on hyödytön .
viljelykierrossa pitää olla sellaisia kasveja, joista saa parhaan hinnan. Joku onnistuu vuodesta toiseen nappamaan myyntihinnaltaan parhaista kasveita huippusatoja, eikä siihen ihmeellisiä temppuja tarvita. Nytkin vehnästä kolleega teki talvella kiinnityksen yli 200€/tn, kyllä siinä saneerauskasvi- tai monimuotoisuuspelloissa ottaa taloudellisesti takkiin, jos näiltä ei saa kauppaan mitään. Ongelmalohkot on asia erikseen, jossa satotasot on alhaiset.
Ilman soraa tehdyt salaojat ovat hyödyttömiä. Joskus tullut myyrällä vedettyä putkea 30-50 cm syvyyteen, jossa 20 m välein vielä sorasilmä, koskaan ei näkynyt vettä putken päästä. Voihan se vesi karata putkesta imuojiin, mutta eipä tällä ojituksella ollut toivottavaa vaikutusta pistemäisiin painanteisiin, joihin vesi kertyi.
Tottakai pitää viljelykierrossa rahakkaita kasveja olla mutta huonosta maasta on turha odottaa hyviä satoja .
Avokesannoilla pilattiin hiesusavipeltoja silloin kuin tuo velvoite kesannointi oli .
-
Isä harrasti myyrä ojitusta ja veti salaojaakin perässä kaheksytluvulla. Jo kymmenen vuoden päästä kun oikealla salaoja koneella soran kanssa, ne tuli vastaa ja täynnä maata ne oli, rapamaan alla on savee.
Risuojia sarkaojissa, yks alava lohko on perimätiedon mukaan 60-70 luvulla muutama oja kerralla haapa ja koivurisuista toimi vielä n.20v sitten ok, mutta märemää joka vuosi, ne ovat lahonneet pois. Myös salaoja auralla, keskellä peltoo on tullut vastaan keppejä joka on aura nostannut, ilmi seviä risuojia
-
Mäntyä laittaa... kasvuun
-
Ja just nyt tulin sisään semmosesta jossa tiilisalaojitus, ja vedin lisää imuja, Tuli risuojia vastaan
-
muutama vuosi sitten itellä kaivuri perkas vanhaa ojaa ja samalla pikkasen kuopas kauempaa ojan päätä ja sieltä alko tulemaan oikein kunnolla vettä; siellä oli vanaha risusalaoja jonka pää tukossa, tehty kait isäukon mukaan joskus 1950- luvulla. alkoi muuten tuokin alue kuivumaan tuon pääaukasun jälkeen. ei ole vettä seisonnu sen jälkeen tuossa kallion poimussa. etelleen toimiii.
-
muutama vuosi sitten itellä kaivuri perkas vanhaa ojaa ja samalla pikkasen kuopas kauempaa ojan päätä ja sieltä alko tulemaan oikein kunnolla vettä; siellä oli vanaha risusalaoja jonka pää tukossa, tehty kait isäukon mukaan joskus 1950- luvulla. alkoi muuten tuokin alue kuivumaan tuon pääaukasun jälkeen. ei ole vettä seisonnu sen jälkeen tuossa kallion poimussa. etelleen toimiii.
Kyllähän risusalaoja toimii melko kauan , kunhan on hapettomassa tilassa,
Riittävän kosteassa, tai veden alla , aivan kun lautaputki suopellossa.