Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Hämeenmies - 23.05.21 - klo:17:34
-
Mitkä on mahdollisuudet jos ei millään konstin saa kylvettyä
märkiä maita...lhp vai joku muu?
-
Mitkä on mahdollisuudet jos ei millään konstin saa kylvettyä
märkiä maita...lhp vai joku muu?
Tuotanto nurmi jos saa jotakin heinää sinne heiteltyä..
Ja jos nyt tehdään niin et kylvö 30.6 niin sen saa kaiketi 1.7. Muokata ympäri ja alkaa suunnittelemaan syyskasvin kylvöä.. joku voi tuossa jo keksiä et niitä siemeniä ei kannata edes kylvää..
-
Kesäkuun ensimmäinen viikko pitäisi olla edelleen hyvä vaihtoehto aikaisille kauroille ja ohrille. Myös rypsi on hyvä, koska kasvaa hyvissä olosuhteissa vauhdikkaasti ja kerkiää kyllä. On niitä kylvetty juhannusviikollakin ja silti on puitu, ainakin jotain. Kuminakelkkaan voisi olla nyt hyvä hetki hypätä mukaan.
Kaikki mahdolliset viherlannoitussekoitukset on tietysti riskien karttamisen suhteen ihan ykkösvaihtoehtoja. Itse pohtisin kaikki mahdolliset syyskasvimahdollisuudet nyt läpi. Kylvöaikaan on reipas pari kuukautta jäljellä.
-
Tämä on hyvä kysymys tällä hetkellä myös siitä näkökulmasta, että nyt on kylvämättömillä pelloilla viimeiset hetket reagoida odotettavissa olevaan markkinatilanteeseen. Vieläkö tarvitaan lisää viljaa? Paljon on kylvämättömiä läpimärkiä peltoja, toisaalta on myös paljon erinomaisesti talvehtinutta syysviljaa sekä jo kylvettyä kevätviljaa. Näille jälkimmäisille toteutuu nyt kaksi vanhan kansan sanontaa "vilu viljan kasvattaa" sekä "Mitä ennen juhannusta sataa, niin se sataa laariin". Isossa kuvassa lienevät kylvetyt lohkot muutenkin keskimäärin parempia kuin ne jotka ovat vielä kylvämättä. Suomen keskisato ei tarvitse niin kovin häävinen olla, jotta tuotanto ylittäisi kulutuksen.
-
Kesäkuun ensimmäinen viikko pitäisi olla edelleen hyvä vaihtoehto aikaisille kauroille ja ohrille. Myös rypsi on hyvä, koska kasvaa hyvissä olosuhteissa vauhdikkaasti ja kerkiää kyllä. On niitä kylvetty juhannusviikollakin ja silti on puitu, ainakin jotain. Kuminakelkkaan voisi olla nyt hyvä hetki hypätä mukaan.
Kaikki mahdolliset viherlannoitussekoitukset on tietysti riskien karttamisen suhteen ihan ykkösvaihtoehtoja. Itse pohtisin kaikki mahdolliset syyskasvimahdollisuudet nyt läpi. Kylvöaikaan on reipas pari kuukautta jäljellä.
Rypsi on jonkinmoinen vaatimaton vaihtoehto, jos valkuais- ym. tukia maksetaan. Kylvin viime vuonna rapsin syöntivaurioiden takia kaksi erillistä kertaa rypsiä, kesäkuun toisella viikolla ja juhannuksen aikoihin. Kummassakin kasvusto oli ihan OK, mutta siemensato todella olematon. Lähinnä siemenkoko oli niin olematonta hipsua, että ehkäpä puimurista jostakin valuivat pois, päin vastoin kuin rapsinsiemenet, jotka aika hyvin kerkiävät säiliöönkin asti. Rypsi näyttäisi valmistuvan noin kuukautta nopeammin kuin rapsi, ja puinnin samanaikaisuutta rapsin kanssa voikin säätää kylvämällä 4 viikkoa myöhemmin. Mutta rypsin voisi etelän savialueilla ajatella enemmänkin maanparannus- ja syysviljan aluskasvina kuin siemensadon tavoitteella kasvatettavaksi. Loppusyksyn vettä valuvissa sumuissa puitavaksi, ajatus lakoutuvasta rypsistä ja sotkeutuvasta puimakoneesta, muutamansadan kilon sadon korjaamiseksi, ei oikein tunnu vaivan arvoiselta.
Kyllä viherlannoitus on lähinnä varteenotettava ratkaisu, tai sitten puhdasapila lisätyllä >5% EFA - alalla, silloin pääsee hyvin syysviljojen kylvöille. Syysviljat muutenkin ovat semmoinen homma, että kokotilan syysvilja olisi toivottava ratkaisu, koska kevät- ja syysviljan yhtaikainen hallinta osuus aina päällekkäin. Nyt esimerkiksi rukiin tautiruiskutukset ja syysvehnän muut ruiskutus- ja lisälannoitustoimenpiteet tarvitsevat kaluston päivystämään, kun kevätkylvöt ovat vielä vaiheessa. Sama vika syksyllä: kun puintiaika on parhaassa käynnissä, pitäisi alkaa syysviljamaita valmistella ja ruiskutella. kahukärpäs- ja varhaisruiskutukset kiusaavat myöhäisempien lajikkeiden kohdalla, lumihome- ja ravinneruiskutukset ovat tiellä kun päivystetään myöhäisen rapsin puinnin ja syysmyrskyjen rytmissä.
Suorakylvö on aina syysviljoillakin vaihtoehto, mutta nyt tässä kun seuraa yhden isohkon suorakylvöpellon etenemistä, siinä näyttäisi edelleen olevan vakavia ongelmia rikkojen, yleisen kehityksen ja lopullisen sadon onnistumisen kanssa. Suorakylvösyyskasvusto on kokonaisuudessaan sellaista, kuin pahimmissa ylitalvisissa rutakoissa kunnolla kynnetyissä. Lampaankokoiset ylivuotiset saunakukkapallot eivät auta asiaa.
-SS-
-
Mitkä on mahdollisuudet jos ei millään konstin saa kylvettyä
märkiä maita...lhp vai joku muu?
Tuotanto nurmi jos saa jotakin heinää sinne heiteltyä..
Ja jos nyt tehdään niin et kylvö 30.6 niin sen saa kaiketi 1.7. Muokata ympäri ja alkaa suunnittelemaan syyskasvin kylvöä.. joku voi tuossa jo keksiä et niitä siemeniä ei kannata edes kylvää..
Toi nurmihommahan vois olla vaihtoehto. Jäljellä olevat 15 hehtaaria ei vaan ole soveltuvuudeltaan parhaimmat ruismaat mutta voishan sitä kokeilla.
-
Onko kokemuksia että olisko nurmelle, jossa voi olla tai voi olla olematta apilaa, jotain muuta hyvää suojakasvia kuin viljat ja ehkä rypsi? Ei oikein napostelis puida suojaviljaa jos rehellisiä ollaan. Eikä oikein suojakasvikaan muuten kiinnostaisi mutta aika rikkaruohoisia on pari ollut tuossa mitä viime vuosina olen perustanut ilman suojaviljaa/kasvia. Toinen on että kylväis vaan ohraa vaikka suojaviljaksi ja jättää puimati.
Jos käyttää suojaviljaa tai kasvia niin kannattaako nurmet kylvää suojakasvin alle vinoon tai poikittain, jos kylvää pellon kahteen eri kertaan?
-
Hernettä/härkäpapua/vehnää on aika paljon käytetty. Plussana tuossa hyvä heinän uudelleen kasvuun lähtö kerätyn typen ansiosta.
-
Aikoinaan kun oli lehmuja niin nurmet perustin vihantana korjattavaan suojaviljaan (säilörehuksi) ja toinen sato korjattiin syksyllä, joka oli jo sitten lähes puhdasta nurmea.. Seuraavana kesänä oli hyvä säilörehunurmi kun ei ollut mätänevää olkea eikä pahnakasojen yms. tekemiä laikkuja kasvustossa.
Nykyään tässä viljatilalla perustetaan nurmet (vln) puhtaana nurmikasvustona tai suojaviljaan jolloin se tähkälle/röyhylle tullessa niitetään kesantomurskalla alas.. Niittokorkeus apilan lehtien yläpuolelta.. ja hyvä tulee.. :)
-
Nyt kun naputtelin syysilmoituksen, hoksasin ettää oi yksi jo kynnetty ja kylvetty ja kasvaa syysvehnää semmosella pasala mikä keväällä ilmotettu ja perustettu monivuotinen heinä. Oisko/ voiko muuttaa nyt enää?
-
Voihan heinämaan kyntää ja kylvää syksyllä, ei sitä kukaan kiellä. Sitäpaitsi molemmathan ovat kasvipeitteisiä ymmärtääkseni. Heinämaa ja kylvetty syysvilja oli se sitten oraalla tai ei.
-
Siis kysymys on, saiko monivuotinen heinä, ensimäisenä syksynä perustaa syysviljaa?
-
Ei missään käsketä sitä säilyttää
-
Heinänurmissa ja laidunnurmissa en ole huomannut rajoituksia. Joissain kesannoissa ja luonnonhoitopelloissa on rajoituksia. Aika monilla meni tämän vuoden perustamiset ketuilleen. Olis se jos ne epäonnistuneetkin joutuisi pitämään nurmella.
-
Kylvin monimuotoisuusmaisemakukkapellon juhannuksen jälkeen; lisäsin kärrystä rapsia hiukan sekaan, ja sekalaista auringonkukkasilppua. Kesä oli niin kuiva, että iti vasta elokuussa. Siihen asti oli vaaleanharmaata mullosta, ei heinää, ei rikkaa, ei mitään. Eikä heinän kanssa ehkä olisi toiminut,. vaikka olisi kylvänyt aikaiseminkin.
Keskellä peltoa on vieläkin mullos, ihmettelen, missä rikat, kun ei ole glyfosaattia tai muuta kemiallista käytetty. Mutta reunoilla ja puskikoiden varjoon oli itänyt muutama auringokukka, ja rapsia. Keväällä voinee vain äestää ja kylvää jotain.
-SS-