Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: totuuden torvi - 15.05.21 - klo:08:38
-
Pitkään on hinnat polkenut paikoillaan, ainoastaan palkat on kohonnut. Nyt metallien hinnat kohonnut keskimäärin 30 % , osat muovi komponenteista 50 % korotukset. Maatalouskoneidenkin hinnat kohoavat lähiaikoina noin 15% , toinen tarkistus sitten kun oikeasti selviää miten paljon korotus paineet on. Inflaatio lähtee nousuun, joka pitäisi olla aina vähintään 2% , nyt toivottavasti ylittyy reilusti koska 10 v ei ole tapahtunut sillä sektorilla mitään. Rahalla pitäisi olla korko, toivottavasti sekin korjaantuu 3 - 5 % olisi sopiva taso. Tämä 0 taso koroissa ja inflaatiosta on aiheuttanut sen ettei kukaan ole pitänyt mitään varastossa ei ole kannattanut varartoida mitään, nyt sitten on kaikesta pula. Tämä on ollut odotettavissa mutta meni vain pitkään , öljyn hinnan lasku hämäsi ongelman. Kun öljyn hinta palautui, ongelma realisoitui. Nyt aletaan nähdä mitkä yritykset on terveellä pohjalla, ovatten toimineet kannattavasti.
-
Pitkään on hinnat polkenut paikoillaan, ainoastaan palkat on kohonnut. Nyt metallien hinnat kohonnut keskimäärin 30 % , osat muovi komponenteista 50 % korotukset. Maatalouskoneidenkin hinnat kohoavat lähiaikoina noin 15% , toinen tarkistus sitten kun oikeasti selviää miten paljon korotus paineet on. Inflaatio lähtee nousuun, joka pitäisi olla aina vähintään 2% , nyt toivottavasti ylittyy reilusti koska 10 v ei ole tapahtunut sillä sektorilla mitään. Rahalla pitäisi olla korko, toivottavasti sekin korjaantuu 3 - 5 % olisi sopiva taso. Tämä 0 taso koroissa ja inflaatiosta on aiheuttanut sen ettei kukaan ole pitänyt mitään varastossa ei ole kannattanut varartoida mitään, nyt sitten on kaikesta pula. Tämä on ollut odotettavissa mutta meni vain pitkään , öljyn hinnan lasku hämäsi ongelman. Kun öljyn hinta palautui, ongelma realisoitui. Nyt aletaan nähdä mitkä yritykset on terveellä pohjalla, ovatten toimineet kannattavasti.
Yrityksille on aina suositeltu ettei varastoka kannata pitää . Pienkoneissa varaosien hinnat laskeneet ja tuskin korkojen nousu niitä laskee . Erikoisliikkeiden aika on ohi .
Korjaamot joilla on varasto pitää huolehtia nopeasta kierrosta jolloin varastointitappiot kompensoidaan .
-
Kysymys on siitä että kun tulee jostain tilaus , tarvittavat materiaalit vasta sitten tilataan, niin toimitusajat menee pitkiksi. Se on ollut jo muutaman vuoden toiminta tapa. Mutta kun on inflaatiota , voi pitää raara-aineita varastossa. Kun on inflaatio ja korko, toiminnat pysyy kannattavina niille ketkä sen osaa. Asunto sijoittamisessa se näkyy oikein hyvin , sijoittajia on pirusti velaksi, kun ei ole korkoa, vuokralainen maksaa koko homman , eli Valtio monessa tapauksessa. Aikaisemmin piti olla asuntopuolella oikeasti omaa rahaa. Nyt ei mitään pelitaitoa sillä sektorilla tarvita. 5% korko rauhoittaa asuntojen hinnan-nousua, suojelee ylikuumenemiselta .
-
Kysymys on siitä että kun tulee jostain tilaus , tarvittavat materiaalit vasta sitten tilataan, niin toimitusajat menee pitkiksi. Se on ollut jo muutaman vuoden toiminta tapa. Mutta kun on inflaatiota , voi pitää raara-aineita varastossa. Kun on inflaatio ja korko, toiminnat pysyy kannattavina niille ketkä sen osaa. Asunto sijoittamisessa se näkyy oikein hyvin , sijoittajia on pirusti velaksi, kun ei ole korkoa, vuokralainen maksaa koko homman , eli Valtio monessa tapauksessa. Aikaisemmin piti olla asuntopuolella oikeasti omaa rahaa. Nyt ei mitään pelitaitoa sillä sektorilla tarvita. 5% korko rauhoittaa asuntojen hinnan-nousua, suojelee ylikuumenemiselta .
Ajatteluketjusi ei ole aivan aukoton. Velanotto ei ole nykyaikana ollut poikkeuksetta tuottoisa toimi, niin kuin 1970-luvulla. Suuren inflaatiovuodet olivat nimenomaan velalliselle edullisia. Säästämällä ei välttämättä pääse vastaaviin omaisuusmassoihin käsiksi, mitä inflaation mahdollistamalla velkavivulla.
Lisäksi valtio tuki velallisia mahdollistamalla reilut korkovähennykset verotuksessa. Villeimpinä vuosina pankit vivuttivat vakuuksia omaaville asiakkailleen lisälainoja, jotka talletettiin samaan pankkiin määräaikaistalletukseksi. Pankki sai korot, asiakas korkovähennykset. No, kaikki eivät voi voittaa kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Silloin tavoitesäästäjä ja pieneläkeläinen oli se piruparka, joka maksoi viulut.
Nyt korottomilla säästötileillä nähtävästi on liikaa miljardeja, ei välttämättä kiusaksi, vaan ehkäpä jonkin hankinnan rahoittamiseen tulorahoituksella. Monilla on kova hinku nämä varat nollata inflaatiota pumppaamalla, spekulanttien on ollut vaikea elää velaksi, kun nollakorkokin on lähes reaalikorko deflatorisessa maailmassa.
-SS-
-
Korot ei saa nousta liikaa sitten alkaa yrityksiä kaatua, mutta pieni korko 5% toisi ryhtiä yritys puolelle. Nolla korolla on sekoittajia liikaa joka sektorilla, jokainen pyrkii kuorimaan kermat päältä.
-
Ja matalan korkotason vallitessa tehdään investointeja enempi mututuntumalla, eikä lasketa investoinnin tuottavuutta niin tarkkaan.
-
Ja matalan korkotason vallitessa tehdään investointeja enempi mututuntumalla, eikä lasketa investoinnin tuottavuutta niin tarkkaan.
Et sitte enempää voi pihalla olla asiasta .
-
Sinulta tuollainen kommentti on jo kohteliaisuus ;D
-
Sinulta tuollainen kommentti on jo kohteliaisuus ;D
Kyllä yrityksissä hyvin tarkkaan harkitaan investointeja , sen vaatii jo rahoittajakin .
Eri juttu jossakin idässä jossa yritykset saa tuet tostavaan .
-
Sinulta tuollainen kommentti on jo kohteliaisuus ;D
Kyllä yrityksissä hyvin tarkkaan harkitaan investointeja , sen vaatii jo rahoittajakin .
Eri juttu jossakin idässä jossa yritykset saa tuet tostavaan .
Tuopa mielenkiintoista, äkkiseltään ajattelisi että samat kriteerit on lännestä itään?
-
Ihan yleistä varsinkin asuntopuolella annetaan hintaan nousta ja otetaan velkaa kun ei ole korkoa.
-
http://blog.hse-econ.fi/?p=6798
arvonlisäveron alentaminen ?
-
mutta hupsua kyllä; virmoissa haastavat et on vaikeuksia saaha materiaaleja ja osia. lie siitä kun ei enää ole tehtaita tekemään.. esim; neste ja mobil ilmoittavat että vaikeuksia toimittaa tiettyjä öölilaatuja..
-
Kyllä yrityksissä hyvin tarkkaan harkitaan investointeja , sen vaatii jo rahoittajakin .
Eri juttu jossakin idässä jossa yritykset saa tuet tostavaan .
Tuopa mielenkiintoista, äkkiseltään ajattelisi että samat kriteerit on lännestä itään?
Noin sitä voisi luulla. On säännöt ja kriteerit. Ja sitten teoria ja käytännöt. Esim maataloudessahan on isojakin eroja tuissa alueen mukaan. Yritystuista en mene varmaksi sanomaan. Tuen myöntämisen kriteerit saattavat ollakin samat. Mutta jos on tietty rahoituskehys ja yleensä on rahaa aina rajallinen määrä. Niin yksittäisen yrityksen kohdalla ero voi olla merkittäväkin. Ihan eri juttu, saako investointiin tukea 50% vai 5%. Aikanaan Raimo Ilaskivi oli sitä mieltä, että jos yritys ei ilman tukia pärjää, niin on turha yritys, Helsinki ei tukenut yrityksiä eikä rakentanut niille halleja yms. Tämän seurauksena moni yritys ja "yrittäjä" meni jonnekin syrjäseudulle tekemään sen konkurssin. Kunta rakensi hallin ja takasi lainat ja mitä kunnalle jäi konkurssin jälkeen? Raimo oli pitkälle oikeassa.
Itse sen verran asian kanssa tekemisissä, että laitoimme itse tällä alueella ilman tukia ihan omalla rahoituksella pystyyn ensimmäisen tietyn alan yrityksen. Kovalla työllä saimme yrityksen menestymään ja rahaakin alkoi tulla markkinan rajallisuudesta (kysyntä) huolimatta, meni ihan mukavasti. No, sitten joku sai päähänsä kopioida ideamme ja pisti vastaavan yrityksen pystyyn. Sai siihen 50% avustusta TE-keskukselta ja rakensi ja investoi tarvittavat. Vastaavat kuin me olimme tehneet omalla rahalla. Nurin he menivät silti ja me porskutamme edelleen pienen notkahduksen jälkeen. Mutta harmittihan tuo.
-
Kovalla työllä saimme yrityksen menestymään ja rahaakin alkoi tulla markkinan rajallisuudesta (kysyntä) huolimatta, meni ihan mukavasti. No, sitten joku sai päähänsä kopioida ideamme ja pisti vastaavan yrityksen pystyyn. Sai siihen 50% avustusta TE-keskukselta ja rakensi ja investoi tarvittavat. Vastaavat kuin me olimme tehneet omalla rahalla. Nurin he menivät silti ja me porskutamme edelleen pienen notkahduksen jälkeen. Mutta harmittihan tuo.
Aikanaan kyllä yritysten rahoitustuissa tehtiin katselmus, että onko saman alan yrityksiä jo olemassa, että ei vääristetä kilpailua. Pois lukien nämä etniset ravintolat.
-SS-
-
Kovalla työllä saimme yrityksen menestymään ja rahaakin alkoi tulla markkinan rajallisuudesta (kysyntä) huolimatta, meni ihan mukavasti. No, sitten joku sai päähänsä kopioida ideamme ja pisti vastaavan yrityksen pystyyn. Sai siihen 50% avustusta TE-keskukselta ja rakensi ja investoi tarvittavat. Vastaavat kuin me olimme tehneet omalla rahalla. Nurin he menivät silti ja me porskutamme edelleen pienen notkahduksen jälkeen. Mutta harmittihan tuo.
Aikanaan kyllä yritysten rahoitustuissa tehtiin katselmus, että onko saman alan yrityksiä jo olemassa, että ei vääristetä kilpailua. Pois lukien nämä etniset ravintolat.
-SS-
Mikä mahtaa olla "aikanaan"? Tämä tuki oli muistaakseni 2011 vai 2012. En sitten tiedä, mikä mahtoi olla kunnan yms vaikutus asiaan. Mehän pistimme tuon yrityksen pystyyn ottamatta yhteyttä kunnan elinkeinoasiamieheen vai mikä lie. Emme muutenkaan paljon kyselleet. Kun taas tuo uusi yrittäjä oli elinkeinoasiamiehen tuttuja. Mahtoiko kunnasta tulla lausunto, että "ei vääristä kilpailua". Meillehän asia tuli tietoon vasta kun yritys oli jo toiminnassa.
-
Kovalla työllä saimme yrityksen menestymään ja rahaakin alkoi tulla markkinan rajallisuudesta (kysyntä) huolimatta, meni ihan mukavasti. No, sitten joku sai päähänsä kopioida ideamme ja pisti vastaavan yrityksen pystyyn. Sai siihen 50% avustusta TE-keskukselta ja rakensi ja investoi tarvittavat. Vastaavat kuin me olimme tehneet omalla rahalla. Nurin he menivät silti ja me porskutamme edelleen pienen notkahduksen jälkeen. Mutta harmittihan tuo.
Aikanaan kyllä yritysten rahoitustuissa tehtiin katselmus, että onko saman alan yrityksiä jo olemassa, että ei vääristetä kilpailua. Pois lukien nämä etniset ravintolat.
-SS-
Mikä mahtaa olla "aikanaan"? Tämä tuki oli muistaakseni 2011 vai 2012. En sitten tiedä, mikä mahtoi olla kunnan yms vaikutus asiaan. Mehän pistimme tuon yrityksen pystyyn ottamatta yhteyttä kunnan elinkeinoasiamieheen vai mikä lie. Emme muutenkaan paljon kyselleet. Kun taas tuo uusi yrittäjä oli elinkeinoasiamiehen tuttuja. Mahtoiko kunnasta tulla lausunto, että "ei vääristä kilpailua". Meillehän asia tuli tietoon vasta kun yritys oli jo toiminnassa.
Et ole ensimmäinen . Meikäläisellä kävi pikkuisen vastaava tapaus . Yks tyyppi tekeytyi työttömäksi , kävi jonkinlaisen pienkonehuoltokurssin . Sai hyvät tuet koska teki sen sivummalle . Siirryin muihin hommiin ja teen nyt ihan pirruuttani pienkonehuoltoa tyypin kiusaks .
-
Kyllä yrityksissä hyvin tarkkaan harkitaan investointeja , sen vaatii jo rahoittajakin .
Eri juttu jossakin idässä jossa yritykset saa tuet tostavaan .
Tuopa mielenkiintoista, äkkiseltään ajattelisi että samat kriteerit on lännestä itään?
Noin sitä voisi luulla. On säännöt ja kriteerit. Ja sitten teoria ja käytännöt. Esim maataloudessahan on isojakin eroja tuissa alueen mukaan. Yritystuista en mene varmaksi sanomaan. Tuen myöntämisen kriteerit saattavat ollakin samat. Mutta jos on tietty rahoituskehys ja yleensä on rahaa aina rajallinen määrä. Niin yksittäisen yrityksen kohdalla ero voi olla merkittäväkin. Ihan eri juttu, saako investointiin tukea 50% vai 5%. Aikanaan Raimo Ilaskivi oli sitä mieltä, että jos yritys ei ilman tukia pärjää, niin on turha yritys, Helsinki ei tukenut yrityksiä eikä rakentanut niille halleja yms. Tämän seurauksena moni yritys ja "yrittäjä" meni jonnekin syrjäseudulle tekemään sen konkurssin. Kunta rakensi hallin ja takasi lainat ja mitä kunnalle jäi konkurssin jälkeen? Raimo oli pitkälle oikeassa.
Itse sen verran asian kanssa tekemisissä, että laitoimme itse tällä alueella ilman tukia ihan omalla rahoituksella pystyyn ensimmäisen tietyn alan yrityksen. Kovalla työllä saimme yrityksen menestymään ja rahaakin alkoi tulla markkinan rajallisuudesta (kysyntä) huolimatta, meni ihan mukavasti. No, sitten joku sai päähänsä kopioida ideamme ja pisti vastaavan yrityksen pystyyn. Sai siihen 50% avustusta TE-keskukselta ja rakensi ja investoi tarvittavat. Vastaavat kuin me olimme tehneet omalla rahalla. Nurin he menivät silti ja me porskutamme edelleen pienen notkahduksen jälkeen. Mutta harmittihan tuo.
olitte tavallaan kuin valio kovalla työllä, innovatiivisella asenteella ja yhteen hiileen puhaltaen kehititte lisäarvoa tuovia tuotteita, sitten tuli perässä kaikenmaailman kotimaiset ja pirkkatuotteet jotka polki hintoja ja söi teidän kuormasta ;) :D ;D 8)
eikös sen näin pidäkkin mennä markkinataloudessa, se joka työn tekee ei saa rikastua ;) :D ;D 8)