Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Rakkine - 23.03.21 - klo:22:15
-
Niin, niitä traktoreita se Koneviesti testasi ja vertaili perusteellisesti, kumma ettei ole täällä herättänyt keskustelua, ei edes alan miehissä.
Vai johtuuko siitä että on liian kalliita nuo testikoneet tämän foorumin väelle? No itselle ainakin on.
Claassi sai siis eniten pinnoja, onko se sit oikeasti paras, se on kai makuasia, mitä ominaisuuksia itse kukin arvostaa, mutta Valtra ja Jontikka ei nyt oikein pärjänneet tässä kisassa.
Hankkijalle tietysti hyvä lisäbuusti uuden merkin markkinointiin tämmönen testivoitto.
-
Siis yhteispisteissä Claas, NH ja Valtra suht tasoissa tässä järjestyksessä, Jonnikka jäi hitusen kolmen kärjestä ja muut sitten selvemmin perässä.
Miten niin Valtra ja JD ei pärjänneet? Eikö JD:n olisi luullut jäävän hännille? ;)
Eri asia onko tuollaisessa yhteispisteytyksessä paljoa järkeä kun eri asiat painaa eri ostajille eri tavalla.
-
Monesti on moitittu eri traktoreiden ohjaamon lyhyyttä, mutta onhan siinä hyvätkin puolensa, mutta niistä ei puhuta mitään.
-
Monesti on moitittu eri traktoreiden ohjaamon lyhyyttä, mutta onhan siinä hyvätkin puolensa, mutta niistä ei puhuta mitään.
Mitä ne hyvät puolet on? Mua on aina ahistanu noi pienet ohjaamot. Tuntuu et pilarit on niin paksuja ettei sieltä näe mitään. Muutenkin tunnelma kuin istuisi lattialla. Onneks ei oo rahaa näihin uusiin traktoreihin..
-
ja tuo, kuinka nykyään laitetaan oikein hentoja ja vaaleita pintamateriaaleja kopin sisällä, kun net on sentäs työkäytössä. aina ei voi olla pyhäpuvussa työmaalla. mutta toisaalta oli ihan piristävää kun tuotiin jopa niitä epäonnistuneita ominaisuuksia esille..
-
Monesti on moitittu eri traktoreiden ohjaamon lyhyyttä, mutta onhan siinä hyvätkin puolensa, mutta niistä ei puhuta mitään.
Mitä ne hyvät puolet on? Mua on aina ahistanu noi pienet ohjaamot. Tuntuu et pilarit on niin paksuja ettei sieltä näe mitään. Muutenkin tunnelma kuin istuisi lattialla. Onneks ei oo rahaa näihin uusiin traktoreihin..
Näkyvyys taakse/alas. Tietenkin, jos on parimetrinen kuski, niin tilanne on toinen,, mutta kaikki ei oo.
-
ja tuo, kuinka nykyään laitetaan oikein hentoja ja vaaleita pintamateriaaleja kopin sisällä, kun net on sentäs työkäytössä. aina ei voi olla pyhäpuvussa työmaalla. mutta toisaalta oli ihan piristävää kun tuotiin jopa niitä epäonnistuneita ominaisuuksia esille..
Niinpä.
-
kerran istuin yhdessä claassissa ja mietin onko tämä hytin runko sama kuin jonnikassa :-\ :-\ :-\ :-\
-
ja tuo, kuinka nykyään laitetaan oikein hentoja ja vaaleita pintamateriaaleja kopin sisällä, kun net on sentäs työkäytössä. aina ei voi olla pyhäpuvussa työmaalla. mutta toisaalta oli ihan piristävää kun tuotiin jopa niitä epäonnistuneita ominaisuuksia esille..
Pitkään oli jontikoissa uutena ankean väriset verhoilut monien muiden merkkien vaaleisiin verhoiluihin verrattuna, mutta käytössä olleiden, tuhansia tunteja ajettujen vertailussa pisteet on tasoittuneet.
-
just yks vanhempi kuski sanoi et jopa ponsse käyttää plyysiä nykyään koneen kopin verhoiluna. mikä homma pitää koppi siistinä net muutamat vuotet joita ajellaan..
-
Metsäkoneessa taidetaan olla vähän puhtaammilla vaatteilla ja kengillä kuin traktoreissa. Ainakin näissä karjatilojen traktoreihin kuljetaan monet kerrat päivässä ja harvoin kovin puhtailla asusteilla. Eli materiaaleilla on väljä mitä hyttiin laitetaan. Jos jonkun noista ostaisin uutena niin Zetori olisi todennäköinen valinta
-
Zetor on taloudellinen,sitkeä moottori, tehokas nostolaite,perustekniikkaa, 20-30 th halvempi. Ymmärrettävä valinta. Vieläpä hyvän näköinenkin.
-
Metsäkoneessa taidetaan olla vähän puhtaammilla vaatteilla ja kengillä kuin traktoreissa. Ainakin näissä karjatilojen traktoreihin kuljetaan monet kerrat päivässä ja harvoin kovin puhtailla asusteilla. Eli materiaaleilla on väljä mitä hyttiin laitetaan. Jos jonkun noista ostaisin uutena niin Zetori olisi todennäköinen valinta
Huolimatta traktoreiden kalleudesta, osa käyttäjistä ei paljon välitä huollosta, ja varsinkaan hytin siisteydestä, ja sitä kautta omasta viihtyvyydestä. Syyksi sanotaan kiire, mutta mielestäni on kuin panisi rahaa pankkiin, kun pitää koneensa siisteinä ja kunnossa; palkka tulee ajomukavuudessa, ja konetta uuteen vaihtaessa.
-
Totta tuokin, mutta kyllä se väistämättä näkyy hytissä kun parikymmentä kertaa joka päivä kulkee hyttiin ja siinä ei sitten ihan joka kerta tule pestyä saappaita taikka vaihdettua haalareita. Toki näin tässä navetta traktorissa, täältä se kyllä lähtee aikanaan purkaamolle kun toinen mokoma tulee tunteja lisää. Eli 30000h
-
Eikö koko toi kokoluokka on nyky suomessa marginaaikoneita?
Ja mitä siellä viimesenä luki....
-
markinaaleja toki mut vielä nuita kuiteskin menöö. itelä proxima joka kyl nykyvärkkinä riittää mulle. ja kyl kait nyt joku hetki kännyn selauksesta voi laittaa traktorin putsaukseen? ite yritän pitää koneen semmosena et jopa pyhävaatteissa voi koppiin mennä. ei ihan joka päivä mut yleensä. vaihossa sen yleensä huomaa miten tullu piettyä.
-
Kumma homma kun ei mainittu missä traktorissa oli mitäkin vikoja.. Kuitenkin kun mainittiin, että vikoja oli. Mm joku kone jouduttiin katkaisemaan kesken testin.. Jos ei haluta mainita missä koneessa mitäkin niin olisi sitten jätetty mainitsematta kokonaan..
-
kait sen arvaa mikä merkki. ulkolaisia voi mollata muttei..... ainakin huoltomiehet moisia sanoo. mut hienoa etes mainihti moisesta mahkusta, ja kun koneet tuloo vain kasattavaks ni paljon on myös aika sutta seasssa. alihankkijat luistaa monessa asiassa. akselien ja v-laatikoiten kasaus samaa tasoa kuin perien ja net sitten isännät yleensä kärsii. työt seisoo vaikka oliski takuujuttu.
-
Sitä minä vaan mietin että ostaako noita joku? Jossain kiinteistöhuollon hommissa varmasti menekkiä, mutta harvassa taitaa olla tilat mitkä tarvitsee "pientä" traktoria jolla ajettaisiin niin paljon että uuden koneen osto olisi perusteltua. Vai myöntääkö joku palstalla ostaneensa jonkun testikoneista lähiaikoina?
-
Tämä touhu vähän mennyt sellaiseksi, että kuusi mukia ja 200hp on se minimi vähän joka hommaan, jos meinaa nykyaikaisia koneita vetää. Oli testissä Väderstadin 3 metrin kultivaattori ja meni hyvin sutjakkaasti Claassilla. Tuntui hyvältä yhdistelmältä. Kysyin, että paljonko tässä on tehoa. 210hp kuulemma.
Ei oikein hyödytä pienempiä koneita ostaa, kun nekin on helposti sen 100ke. Isommat suhteessa halvempia.
-
Mm joku kone jouduttiin katkaisemaan kesken testin.. Jos ei haluta mainita missä koneessa mitäkin niin olisi sitten jätetty mainitsematta kokonaan..
Jotenkin tulee NH mieleen.
-
NH:ssa taitaa aski irrota ilman katkaisua.. Itselle tuli myös mieleen kotimainen tuote kun merkkiä ei mainittu.
Yllätyksenä tuli, että Valtun aluevaihdon nopeutta kehuttiin. Ainakin N4 versussa se kesti tuskastuttavan pitkään. Hyvä jos kehitystä on tapahtunut.. Vai onko N4 eri aski?
-
Itsellä Valtran 114 - malli, kolme vuotta ollut 2500 tuntia ajettu. Vaihdoin sen ettei tarvitse murehtia remonttien kanssa. Kyllä sitä on riittänyt: voimanulosoton nopeudet ei kytkeydy. Ureajärjestelmä ollut jumissa monta kertaa, moottori pyörii vain tyhjäkäyntiä. Viimeisin remotti koski turbiinikytkintä, jonka valuosat halkesi ja öljyt tulivat pihalle. Se meni vielä takuuseen ja traktori piti katkaista. Samalla vaihtoivat jotain tiivisteitä vaihteistoon varmuuden vuoksi, kun kerran oli katki. Toivottavasti Valtra saa laadun hallintaan, sillä tällä menolla hyvä huoltokaan ei pysty paikkaamaan vika-alttiutta ja siitä tulevaa mainehaittaa.
-
Kumma homma kun ei mainittu missä traktorissa oli mitäkin vikoja.. Kuitenkin kun mainittiin, että vikoja oli. Mm joku kone jouduttiin katkaisemaan kesken testin.. Jos ei haluta mainita missä koneessa mitäkin niin olisi sitten jätetty mainitsematta kokonaan..
Testihän tehtiin yhteistyössä ulkomaisten lehtien kanssa; olisiko niissä luettavissa, mitkä traktorit reistailivat.
-
mutta ei kait net nyt mainittis kui valtu on hoono tekele. mut kiva ku sentäs kertova et vikoja löytyy..
-
mutta ei kait net nyt mainittis kui valtu on hoono tekele. mut kiva ku sentäs kertova et vikoja löytyy..
sinä kun pystyt sanomaan että valtu on vikainen ja huono ollu iänpäivän niin kerroppa nyt se viaton ja hyväkin :-\ :-\ :-\ :-\ :-\
-
Ongelmista vaikeneminen ei ole hyväksi traktoritehtaalle, olisi se Valtra, tai mikä tahansa.
-
markinaaleja toki mut vielä nuita kuiteskin menöö. itelä proxima joka kyl nykyvärkkinä riittää mulle. ja kyl kait nyt joku hetki kännyn selauksesta voi laittaa traktorin putsaukseen? ite yritän pitää koneen semmosena et jopa pyhävaatteissa voi koppiin mennä. ei ihan joka päivä mut yleensä. vaihossa sen yleensä huomaa miten tullu piettyä.
Kyllä tuo kokoluokka on passeli moniin hommiin.
-
Kyllä 100 ha viljatilan työt tekee helposti tuon testin koko luokan koneilla, jos on pakko saada ylimitoitetun äkeen tai muun vastaavan vetoon tehoa hetkeksi niin kannattaa ennemmin vuokrata se traktori pariksi viikoksi siihen aikaan kun sitä tarvii oikeasti kuin ostaa itselle ylisuuren traktorin. Monet karjatilat ovat ulkoistaneet raskaimmat työt niin hyvin tuollaiset testin etukuormaaja traktrorit riittää tilan päivä töihin.
Mutta pitäähän sitä naapuria aina isompi traktori tai muu työkone olla itsellä ;D ;D
-
Kyllä 100 ha viljatilan työt tekee helposti tuon testin koko luokan koneilla, jos on pakko saada ylimitoitetun äkeen tai muun vastaavan vetoon tehoa hetkeksi niin kannattaa ennemmin vuokrata se traktori pariksi viikoksi siihen aikaan kun sitä tarvii oikeasti kuin ostaa itselle ylisuuren traktorin. Monet karjatilat ovat ulkoistaneet raskaimmat työt niin hyvin tuollaiset testin etukuormaaja traktrorit riittää tilan päivä töihin.
Mutta pitäähän sitä naapuria aina isompi traktori tai muu työkone olla itsellä ;D ;D
Kyllä 100 ha viljatilan työt tekee helposti tuon testin koko luokan koneilla, jos on pakko saada ylimitoitetun äkeen tai muun vastaavan vetoon tehoa hetkeksi niin kannattaa ennemmin vuokrata se traktori pariksi viikoksi siihen aikaan kun sitä tarvii oikeasti kuin ostaa itselle ylisuuren traktorin. Monet karjatilat ovat ulkoistaneet raskaimmat työt niin hyvin tuollaiset testin etukuormaaja traktrorit riittää tilan päivä töihin.
Mutta pitäähän sitä naapuria aina isompi traktori tai muu työkone olla itsellä ;D ;D
[/quote]
Täälläpäin jonkin aikaa taaksepäin muutamalla kylällä isännät vaihtoivat kilpaa aina isomman ja komeamman traktorin kuin naapurilla, ja samaa vauhtia tukkimetsiköt muuttuivat taimikoiksi, Siitä eteen päin muutama vuosi, niin traktoreita ei enää ollut, tai oli vaihdettu halvempaan, ja tukkimetsiä ei edelleenkään ollut. Sama oli autopuolella. ;D
-
Kyllä 100 ha viljatilan työt tekee helposti tuon testin koko luokan koneilla, jos on pakko saada ylimitoitetun äkeen tai muun vastaavan vetoon tehoa hetkeksi niin kannattaa ennemmin vuokrata se traktori pariksi viikoksi
Tuohon kokoluokkaan saa ostettua jotenkin järkevällä hinnalla siihen sopivan muunkin kaluston eikä ehkä tiivistä peltoa ihan niin pahasti kuin lähemmäs kymmenen tonnia painava 200-heppainen.
6-metrinen äes liikkuu 120 heppaisella ihan kohtuullisesti, jos ajaa 15 km/h saa äestettyä 9 hehtaaria tunnissa. Eli teoriassa 100 hehtaaria yhden päivän aikana ja ehtii vielä syödäkin välillä. Aika kuluu sitten johonkin ihan muuhun säätämiseen eikä vaikkapa pellolta toiselle siirtyminen suju enemmillä hevosvoimilla tai isommilla koneilla yhtään sen nopeammin.
-
tuota mielipuolta miäkii.. ei se suuriteho ole aina siunaukseksi. ainakaan pellon kannalta.
-
Joo kyllähän Suomessa on tiloilla suurelta osin aivan ylimitoitetut koneet tarpeeseen nähden ja myös monilla on kannattavuus ongelmat konekaupoista johtuvia. Mutta jos isännällä on niin pieni että tarttee jollain pönkittää... :D ;D
-
Tuohon kokoluokkaan saa ostettua jotenkin järkevällä hinnalla siihen sopivan muunkin kaluston eikä ehkä tiivistä peltoa ihan niin pahasti kuin lähemmäs kymmenen tonnia painava 200-heppainen.
6-metrinen äes liikkuu 120 heppaisella ihan kohtuullisesti, jos ajaa 15 km/h saa äestettyä 9 hehtaaria tunnissa. Eli teoriassa 100 hehtaaria yhden päivän aikana ja ehtii vielä syödäkin välillä. Aika kuluu sitten johonkin ihan muuhun säätämiseen eikä vaikkapa pellolta toiselle siirtyminen suju enemmillä hevosvoimilla tai isommilla koneilla yhtään sen nopeammin.
Ei kuulu tähän thradiin mutta jos 120 heppaisella vetää 6 metrin äestä 15km/h Aurajoen savirannoilla niin ei sen äkeen piikit peltoon koske, turha tiivistää sitä peltoa 6330 kiloisella traktrorilla äes ilmassa ajellen.
Kyllä sillä 120 heppaisella vetää leveämpääkin äestä piikit mullassakin mutta vauhti ihan muuta luokkaa.
-
Tuohon kokoluokkaan saa ostettua jotenkin järkevällä hinnalla siihen sopivan muunkin kaluston eikä ehkä tiivistä peltoa ihan niin pahasti kuin lähemmäs kymmenen tonnia painava 200-heppainen.
6-metrinen äes liikkuu 120 heppaisella ihan kohtuullisesti, jos ajaa 15 km/h saa äestettyä 9 hehtaaria tunnissa. Eli teoriassa 100 hehtaaria yhden päivän aikana ja ehtii vielä syödäkin välillä. Aika kuluu sitten johonkin ihan muuhun säätämiseen eikä vaikkapa pellolta toiselle siirtyminen suju enemmillä hevosvoimilla tai isommilla koneilla yhtään sen nopeammin.
Ei kuulu tähän thradiin mutta jos 120 heppaisella vetää 6 metrin äestä 15km/h Aurajoen savirannoilla niin ei sen äkeen piikit peltoon koske, turha tiivistää sitä peltoa 6330 kiloisella traktrorilla äes ilmassa ajellen.
Kyllä sillä 120 heppaisella vetää leveämpääkin äestä piikit mullassakin mutta vauhti ihan muuta luokkaa.
Tuossahan on just se ongelma että kun ylikokoisilla koneilla ensin tallaa peltonsa pilalle niin sitten ne ei enää järkevällä kalustolla muokkaudu vaan pitäisi olla taas vielä isompaa.
-
Tuohon kokoluokkaan saa ostettua jotenkin järkevällä hinnalla siihen sopivan muunkin kaluston eikä ehkä tiivistä peltoa ihan niin pahasti kuin lähemmäs kymmenen tonnia painava 200-heppainen.
6-metrinen äes liikkuu 120 heppaisella ihan kohtuullisesti, jos ajaa 15 km/h saa äestettyä 9 hehtaaria tunnissa. Eli teoriassa 100 hehtaaria yhden päivän aikana ja ehtii vielä syödäkin välillä. Aika kuluu sitten johonkin ihan muuhun säätämiseen eikä vaikkapa pellolta toiselle siirtyminen suju enemmillä hevosvoimilla tai isommilla koneilla yhtään sen nopeammin.
Ei kuulu tähän thradiin mutta jos 120 heppaisella vetää 6 metrin äestä 15km/h Aurajoen savirannoilla niin ei sen äkeen piikit peltoon koske, turha tiivistää sitä peltoa 6330 kiloisella traktrorilla äes ilmassa ajellen.
Kyllä sillä 120 heppaisella vetää leveämpääkin äestä piikit mullassakin mutta vauhti ihan muuta luokkaa.
Tuossahan on just se ongelma että kun ylikokoisilla koneilla ensin tallaa peltonsa pilalle niin sitten ne ei enää järkevällä kalustolla muokkaudu vaan pitäisi olla taas vielä isompaa.
Isommat koneet näkyvät pysyvän paremmin pinnalla kuin vanhaan aikaan kapeapyöräiset, ehkä vain muutaman tonnin painoiset pikkukoneet. Ja maan tiivistäminen varmaan auttaa ravinteiden ja veden pysymistä juuriston ulottuvilla, ettei painu liian helposti salaojiin.
Tai jotain.
-SS-
-
Tuohon kokoluokkaan saa ostettua jotenkin järkevällä hinnalla siihen sopivan muunkin kaluston eikä ehkä tiivistä peltoa ihan niin pahasti kuin lähemmäs kymmenen tonnia painava 200-heppainen.
6-metrinen äes liikkuu 120 heppaisella ihan kohtuullisesti, jos ajaa 15 km/h saa äestettyä 9 hehtaaria tunnissa. Eli teoriassa 100 hehtaaria yhden päivän aikana ja ehtii vielä syödäkin välillä. Aika kuluu sitten johonkin ihan muuhun säätämiseen eikä vaikkapa pellolta toiselle siirtyminen suju enemmillä hevosvoimilla tai isommilla koneilla yhtään sen nopeammin.
Ei kuulu tähän thradiin mutta jos 120 heppaisella vetää 6 metrin äestä 15km/h Aurajoen savirannoilla niin ei sen äkeen piikit peltoon koske, turha tiivistää sitä peltoa 6330 kiloisella traktrorilla äes ilmassa ajellen.
Kyllä sillä 120 heppaisella vetää leveämpääkin äestä piikit mullassakin mutta vauhti ihan muuta luokkaa.
Tuossahan on just se ongelma että kun ylikokoisilla koneilla ensin tallaa peltonsa pilalle niin sitten ne ei enää järkevällä kalustolla muokkaudu vaan pitäisi olla taas vielä isompaa.
Isommat koneet näkyvät pysyvän paremmin pinnalla kuin vanhaan aikaan kapeapyöräiset, ehkä vain muutaman tonnin painoiset pikkukoneet. Ja maan tiivistäminen varmaan auttaa ravinteiden ja veden pysymistä juuriston ulottuvilla, ettei painu liian helposti salaojiin.
Tai jotain.
-SS-
Elikkä, se maan tiivistyminen onkin hyvä ja toivottu asia. :P
-
Ei se koko, vaan....
Yks aika taitava, ensimäisiä jolla oli 8000 valmetti, muut vanhempaa polvee kauhestei painoo, hän ite joskus sanonnut että maita viljelään kuntoon.
Joku edesmennyt, joskus kun nelitonninen oi uus, isäkö oli hankkinut sampo 13" tuumaiset 3 siipiset, piaa ne savet lopuliseen kuntoon, karjaa oli siloin....
Muistan myös kun yks tuttu loikkas 2,5 sivupyöräkoneesta 4m räpitiin, ne pikkupalat, ei tuu niin paljon vekslailtua, tiivistyy vähemmän. Ja joku poisluettuna vf, mutta joku liki samoja ominaisuuksia, nyky 6ton rakvaatori, leveemilä kauilla, ehkä vähemmilä ajokerroilla tiivistää varmaa kauheemin kun se nelitonninen, riskikudos 13,6" sutimisprosentti varmaan hyvä, keväällä hunoila äkeillä, monta kertoja, rivilannoitus, sitten kylvö, vielä jyräys, niinpä.
Noi luksus n. sata hv nelikot, keski euroopaa, kato vaikka youtubesta saksan alppi maita, koneita jotk ne testaa, kokoluokaa suoraan keskon konekataloogista 88?
-
Ei minustakaan se traktorin koko ole koko totuus jos rengastus nyt on kohtuullinen.
Ojituksen toimivuus, viljeltävät kasvit, kalkitus ja järjen käyttö töiden ajankohdassa ovat melkeinpä tärkeämpiä.
Väkisin tekemällä saa peltoa pilattua kaiken kokoisilla vehkeillä.
Isot puimurit, jättikokoiset lietevaunut ja sellaiset ovat minusta märkänä syksynä tuhoisampia kuin levikkeillä tai mammuteilla oleva 200 hv äkeen- tai kylvökoneenvetäjä keväällä.
-
Syksyllä maa on syvällä kuivempaa kuin keväällä, paitsi jos syyspuoli on kovin sateinen
-
Suomen kokoisessa maassa ei tarvita yli sata heppaista raktoria. ::)
-
80 luvun alussa sanottiin ettei tartte neliveto raktoreitakaan. . .
Sitten lanseerattiin ,jos pyörä ei vedä,se jarruttaa 8)
-
ja levikepyöriä oli joka talossa.... nykyään aika harvinainen näky, lähinnä suokäytössä...
-
Jaa, kyllä mä käytän. Mutta mä olenkin tälläinen outo mies. Ajelen vanhoilla koneilla ja käytän paripyöriä. Märän syksyn -17 jälkeen olen käyttänyt olkien paalauksessakin syksyisin. Tasoittaa menoa pellolla kummasti. On vielä muuten varastossa noita 17 syksynä paalattuja rukiin olkia, nyt käytössä kun loppuu vuokrasopimus vappuna varastosta.
-
ja levikepyöriä oli joka talossa.... nykyään aika harvinainen näky, lähinnä suokäytössä...
Höpö höpö, todellakin harvinaista ellei levikkeitä käytössä. Maan kuntoa vaalitaan renkailla, kun koneet suurenee vähitellen. Kattelee vanhoja traktoritaulukoita, niin 7-8tn painava traktori oli iso, nykyään joko keskimääräinen myytävä kone tai jopa pienempi kuin ko. keskivarvo...
-
Kyllähän tuollainen 120hp sopii ruiskun eteen tai muuten pihaan nurkka koneeksi.
Pellolle sitten sellaisia +200hp koneita.
-
Turhan hienoja pelejä nämä nyky traktorit työhommiin. Nappuloita ja toimintoja riittää, mutta hintaa niistä tulee. Mitenkä mahtavat toimia 30 vuoden päästä. Itse suosin noita 80 ja 90 luvun vehkeitä, urea konetta en osta.
-
Turhan hienoja pelejä nämä nyky traktorit työhommiin. Nappuloita ja toimintoja riittää, mutta hintaa niistä tulee. Mitenkä mahtavat toimia 30 vuoden päästä. Itse suosin noita 80 ja 90 luvun vehkeitä, urea konetta en osta.
Tosiaan, pelkkiin viljanviljelyn peltohommiin, vetokoneeksi, nuo uudet traktorit on jo yliteknisiä. Kun tehtävänä on vaan vetää äestä tai kylvökonetta ja syksyisin viljakärryjä, niin siinä ei paljoa hienouksia tarvi, vaan riittää kun on tarpeeksi voimaa ja vääntöä koneessa. Tietysti jos on monipuolisempaa käyttöä kuten urakointia, niin sitten voi jo hienouksille olla tarvetta.
-
Onhan nuo 5000 kilon Mega-Valtrat edullisia vetokoneita edelleen. Can-väylä koneet vain valitettavasti tarviis 100t€ lisää rahaa tuomatta liikkumiseen mitään muutosta hiljasuutta ja jousia lukuunottamatta. Liian huonotuottoista vaan on maatalous kaikkineen.
-
Oli valtraan vissiin testiä varten ”hyvä” softa sisässä, kun voimanotossa 110 heppaa, ja samalla perällä ja moottorilla massikassa 10heppa vähemmän. Kulutus kans massikassa paljon kovempi. Kyllä karjatilan töistä 70% tekee tuolla tehomäärällä. Ihan hyvin pärjäis yhdellä 200 heppasella ja yhdellä 120 heppasella. Toisella lappaa paskaa kyytiin ja toisella levittää. Toisella niittä ja toisella vetää noukkaria. Jne. Harvassa työssä tarvii kahta iso tehosta. Tosin tuossa rehunteossa on karhotusta ja polkemista niin kaksi konetta ei riitä vielä mihinkään.
-
Oli valtraan vissiin testiä varten ”hyvä” softa sisässä, kun voimanotossa 110 heppaa, ja samalla perällä ja moottorilla massikassa 10heppa vähemmän. ...
Miksi niissä moottoreissa ei voisi olla eri softa jo tehtaalta? Merkki kuin merkki niin "samasta moottorista" otetaan valtavan isolla haitarilla tehoja, siis samankin merkin sisällä. Oli noissa testin Valtrassa ja Massikassakin eri tehot tehtaan (myyntimiehen) ilmoittamina.
-
Toi Valtuhan tais olla G135 joka oli softattu G115:ksi. Siitä en tiedä onko koneet muuten täysin identtisiä jotta tuo onnistuu.