Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: klapikasa - 12.03.21 - klo:07:49
-
Ostin terapia koneen, hakki 400 prosessorin. No testileimikko, semmosia kahden tukin kuusi metsä. No varmuuden vuoksi ensimäinen tukki moottorisahalla, sitten loput koneen läpi, mutta tottumattomuutta vissiin, mutta vuorotellen toinen vetorulla sutii ja silloinhan se pyörii vinhaan ja meno tyssäs siihen. Tartis ikään kuin tasauspyörästön lukkoa.
Tutkin laitetta, on vain T haaroitus, ei ihme että käyttäytyy noin. No, tutkin juttuu, ventiili väliin tämmönen tilasin.
https://www.piippohydraulic.com/Virtauksenjakoventtiili-R3-4-/ekauppa/pFD34T/
Mutta paketti tuli, olikin tämmönen
https://www.piippohydraulic.com/Virtauksensaatoventtiili-3-/ekauppa/pPD34T/
No, reklamoin kaupalle, papereiessa lukee, että se on toi ylempi, Myyjä suostuis vaihtaa, menee taas monta päivää, mutta meinas että toi ruuvi puolenväliin ja silloin se pitäis jakaa 50/50, mutta tekeekö vai onko toinen rulla sitten suht vakio ja toinen ailahtelee riippuen kuinka paljon kierroksia pitää moottorissa?
-
Luultavasti pyrkii pitämään toisen rullan nopeuden vakiona ja loput sitten toiselle.
Rakennetta tarkemmin tuntematta jotkin virtauksenjakoventtilit eivät myöskään tykkää siitä että 'hukkaan' menevään virtaukseen tulee vastapainetta. Eli sellaisessa tapauksessa se EX-lähtö pitäisi liittää vain paluuseen. Kaarevalla säätökaarella olevat venttilit ovat yleensä tämmöisiä, tuosta Piipon palikasta en tiedä, he varmaan tietävät paremmin....
Alkuperäiseen ongelmaan ei välttämättä tuosta ratkaisusta löydy kunnollista apua.
- onko rullien painatus oikea / riittävä?
- rulllien pinnan kuluneisuus ja kunto? Tukkiiko irtoava kuori rullan?
Sopivalla nilakelillä oikeatkin motot tahtovat olla vaikeuksissa, varsinkin mänty on toisinaan haasteellinen. Mittapyörällä olevat hakkuupäät ovat mielenkiintoisia kun parimetriset irronneet kuorenroikaleet seikkailevat myttynä mittapyörän ja puun välissä.
-
Soitin herra piippolle, heti halusi vaihtaa, ei suositellutse "väärä" ventii. Lähettää nyt oikean ja puluuna laitan se toisen. Aikaa ja keliä menee....
Aika vähllä toi härpäke ollut ja rullat näyttää aika hyviltä. Mutta kun tukkipuun latva ei vaan tahdo sutimatta, varsinkin toinen sutii vinhaa, eikä rullien kuvio ole täynnä. Teroitin veitset, ehkä auttoi. Ja kyllä kai tossa jonkinlainen tasapaine joka seuraa puuta? Hieno se on ollakseen kasari ja suomitekele, vickers sähköhydrauliikkaa joka on vielä saatavana osia.
Ois toisella palstalla semmonen palsta tiheäkkö n.15m ainespuuta olevaa kuusivaltainen , mutta harjoitelin nyt vähän tuhan järeäoksaisella. Ja just se syöttö, rulla kone, se vauhti pitää olla, mutta herkyys hellitä myös ajoissa.
-
Eikö vaikuta enemmänkin painatus ongelmalta? Yhtä aikaahan sutisivat jos painoa on tasaisessa puussa kummallakin rullalla yhtä paljon?
-
Voi olla, mutta ihan T haaroilla se on se vetomoottoreille, voishan ne kai nostaa ne paineet puristukselle,
Kysynnyt myös moto huoltajilta, kuulema eri linjat nille että ne vetää yhtä paljon?
-
Ei tule toimimaan pelkillä T-haaroilla eikä kyllä virtauksenjakoventtiileilläkään, ne ei ehdi reagoimaan riittävän nopeasti kuormanmuutoksiin.
Käytännössä moottorit pitää olla sarjaankytkettynä, silloin sama virtaus pakotetaan molempien moottorien läpi ja nopeus on sama.
-
Ei noin yksinkertaisessa pelissä ole liian hienoja ratkaisuja :-)
Olemassa olevilla moottoreilla ei kytkentääkään oikein voi noin vain muuttaa, sarjakytkentään kun pitäisi olla tuplakokoiset moottorit. Muuten vauhti tuplaantuu nykyisestä ja voima vähenee vielä puoleen.
-
Olen nyt kaatanut osien odotelun ajan. Lumi ainakin eilen kova, sileenettä kaatoi poispäin urasta ja vinssillä uraa kohti. Isomat kasat sen 15 runkoa.
Vakiona siinä on T haaroitus. Suosittu laite, kato vaikka youtubesta. Kun videoita löytyy, ja nettikeskusteluita sielä täällä, ja joku tiesi että suuri osa viety ulkomaille. Hassua että ne lopetti, kato vaikka hypro, elää ja tuotekehitelyä.
Katotaan miten se vaikutaa heitää ventiili väiin, suht helppo heitää se sinne, ja se on jo tulossa postitse.
Se painatuspaine, kai sekin vois kymmenys osa kerralla koeilaa kans?
-
Suosittu laite, kato vaikka youtubesta. Kun videoita löytyy, ja nettikeskusteluita sielä täällä, ja joku tiesi että suuri osa viety ulkomaille. Hassua että ne lopetti, kato vaikka hypro, elää ja tuotekehitelyä.
Katotaan miten se vaikutaa heitää ventiili väiin, suht helppo heitää se sinne, ja se on jo tulossa postitse.
Se painatuspaine, kai sekin vois kymmenys osa kerralla koeilaa kans?
Kouramotot ovat syöneet prosessorityyppisiltä koneilta markkinat, ruotsalaiset kyllä elävät omaa tyyliään. Siellä on vaikka mitä vaihtoehtoista vekotinta, pientä ja vähän suurempaakin.
Puristuspainetta voi hyvin kokeilla hiukan lisätä. Turhan suuri paine alkaa jättää runkoihin enemmän jälkiä ja vaatii enemmän voimaa moottoreilta. Ja tietysti rasittaa konetta mekaanisesti. Isoissa koneissa paine säätyy automaattisesti rungon koon mukaan, riukuja ei rusikoida muusiksi mutta 2 motin puulle pannaan paljon enemmän peliin.
Kyllä mä luulisin että se venttili auttaa - ehkä riittävästikin - vaikkei nyt täydellinen ratkaisu olekaan. Kerro miten kävi :-)
-
Ei noin yksinkertaisessa pelissä ole liian hienoja ratkaisuja :-)
Olemassa olevilla moottoreilla ei kytkentääkään oikein voi noin vain muuttaa, sarjakytkentään kun pitäisi olla tuplakokoiset moottorit. Muuten vauhti tuplaantuu nykyisestä ja voima vähenee vielä puoleen.
Miten 51 ketosessa? Pituusmitan puoleinen veto todella hengetön, voi olla ettei minkäänlaista tehoa ko. telalla. Ennen ens talvea tarttee mitata paineet. Kuinka nuo on kytketty? Sen verran tiedän, että mittalaitteen puoleinen vetomoottori pitäisi olla pienempi kuin vastapuolella, ettei lyö tyhjää samaan aikaan toisen puolen kanssa. Käytännössä onkin näin, tuntuu vain että voima hukassa. Tai sitten odotan kouralta liikaa, nää rannikon puut on mitä on...
-
Ei noin yksinkertaisessa pelissä ole liian hienoja ratkaisuja :-)
Olemassa olevilla moottoreilla ei kytkentääkään oikein voi noin vain muuttaa, sarjakytkentään kun pitäisi olla tuplakokoiset moottorit. Muuten vauhti tuplaantuu nykyisestä ja voima vähenee vielä puoleen.
Miten 51 ketosessa? Pituusmitan puoleinen veto todella hengetön, voi olla ettei minkäänlaista tehoa ko. telalla. Ennen ens talvea tarttee mitata paineet. Kuinka nuo on kytketty? Sen verran tiedän, että mittalaitteen puoleinen vetomoottori pitäisi olla pienempi kuin vastapuolella, ettei lyö tyhjää samaan aikaan toisen puolen kanssa. Käytännössä onkin näin, tuntuu vain että voima hukassa. Tai sitten odotan kouralta liikaa, nää rannikon puut on mitä on...
En uusista tiedä mutta tuo mainitsemasi mitan puolen pienemmästä moottorista antaisi sen vaikutelman että ihan rinnan ovat. Silloin pienempi moottori ei jaksa sutaista vaan se puuha jää sen toisen, vääntävämmän huoleksi. Jos ne olisivat eri kokoisina sarjassa niin silloin pienempi pyörisi koko ajan nopeammin ja toinen parhaansa mukaan lähinnä jarruttaisi menoa :-/
Mulla on niin vanha vihreä 51 että siinä on vielä mittapyörä; moottorit ovat identtiset. Tässä tapauksessa muistaakseni isommat niistä vaihtoehdoista.
Kaavion mukaan rinnan ovat. Voima on riittänyt näihin sisämaan puihin siinä kokoluokassa mihin ao. pää on tarkoitettu. Meno loppuu jos vastan tulee ylisuurta oksaa, pahimmillaan ryhminä, yleensä ei sutaise vaan pysähtyy. Lähinnä jos yrittää tehdä isompien puiden latvoja, joutuu hakkaaman ees-taas ja välillä näppäämään teriä vähän auki että joku paha oksa alkaa kaatua..
Telavekotin ei ole niin altis sutimiselle kuin yksinkertainen rullakone. Poislukien nämä isot joissa sitten 3 rullaa vetää...
-
Sain sen oikean ventiilin ja melko helposti se mahtuu olla kopan alla. Uudemassa mallissa, T haara on rullien välissä, vähemmän letkuja siinä nivelessä. Sitten kun letkuja joutuu tekee, siirän sen sinne.
Menin nyt kauempaa, ohumpaa mettää, ei montaa tukkia, ja vintturoitu ajouraan laitaan. Toimi se, mutta nuorempia puita, hennompia oksia niin en osaa sanoa sanoa, mutta hunomaksi ei mennyt