Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Green New Dealer - 10.03.21 - klo:19:36
-
Maalämmöstä on ollut paljon keskusteluja, mutta suunnitteilla olisi tästä "kevennetty versio" eli jätetään kaivo tai keruupiiri pois. Ilmasta lämpöä suoraan talon patterikiertoon ja pääasiallisena tarkoituksena sähkölaskun puolittaminen, jota jotkut pumppuvalmistajat lupaavat :)
Olemassa puulämmitteinen kattila ilman varaajaa, siinä sähkövastus varajärjestelmänä. Olemassa oleva puulämmitysmahdollisuus tarkoitus jättää huippupakkasia varten eli mitään ei pureta pois, vain lämpöpumpulla tuotetaan "ilmaista" energiaa. Aiheuttaako varaajan puuttuminen ongelmaa, kun lämpötilat vaihtelee nopeasti?
Toinen tavoite on lämmitysjärjestelmä suojata pakkaselta niin, ettei sähkökatkon aikana pääse vesiputket jäätymään. Tulevaisuudessa talo voi jäädä kokonaan kylmilleen talvella, jos siellä ei asuttaisi, aika näyttää. Tähän löytyy varmaan sopivia pakkasnesteitä, mutta puukattila (avotuli), jossa käyttövesikierukka varmaan rajaa aineita, joita voi tuossa käyttää?
Onko jollain käytössä vastaava, juuri ilma-vesi-lämpöpumppu, kiinnostaisi käytännön energiansäästö, sekä kokemukset pumpuista?
-
Lähinnä vastaan tuohon jäätymisen estoon, aurinko järjestelmissä, ainakin aikoinaan käytettiin myrkytöntä jotain glygoliahan sekin oli, taisi olla Pekasolar tms.
Tuossa tapauksessahan, ainakin normaalisti on KV puolella kovempi paine, eli jos kierukka pettää vesi menee glygoliin eikä päinvastoin.
-
Lähinnä vastaan tuohon jäätymisen estoon, aurinko järjestelmissä, ainakin aikoinaan käytettiin myrkytöntä jotain glygoliahan sekin oli, taisi olla Pekasolar tms.
Tuossa tapauksessahan, ainakin normaalisti on KV puolella kovempi paine, eli jos kierukka pettää vesi menee glygoliin eikä päinvastoin.
Mutta jos tupa jätetään kylmilleen niin vesijohdothan joutuu tyhjäämään. Silloin mahdollisen kierukka vuodon jälkeen pakkasneste tulisi käyttövesiputkistoon. No tuo on tietysti saivartelua. Ja huuhtelemalla sitten putkisto taas puhtaaksi ?
-
Lähinnä vastaan tuohon jäätymisen estoon, aurinko järjestelmissä, ainakin aikoinaan käytettiin myrkytöntä jotain glygoliahan sekin oli, taisi olla Pekasolar tms.
Tuossa tapauksessahan, ainakin normaalisti on KV puolella kovempi paine, eli jos kierukka pettää vesi menee glygoliin eikä päinvastoin.
Mutta jos tupa jätetään kylmilleen niin vesijohdothan joutuu tyhjäämään. Silloin mahdollisen kierukka vuodon jälkeen pakkasneste tulisi käyttövesiputkistoon. No tuo on tietysti saivartelua. Ja huuhtelemalla sitten putkisto taas puhtaaksi ?
Tämä kävi mielessä mutta, jätin sen kirjoittamatta ;D
Tuskin tuo myrkytönkään mahdottomia maksaa.
-
Mutta jos tupa jätetään kylmilleen niin vesijohdothan joutuu tyhjäämään. Silloin mahdollisen kierukka vuodon jälkeen pakkasneste tulisi käyttövesiputkistoon. No tuo on tietysti saivartelua. Ja huuhtelemalla sitten putkisto taas puhtaaksi ?
Totta, jos jää kylmilleen, niin käytövesiputket täytyy myös tyhjätä. Googlettamalla löytyi jotain pykäliä, ettei käyttövesikierukka saa olla joidenkin myrkyllisten aineiden seassa ilman erillistä suojausta. Nokialla meni melkein paineettoman viemärin paskat käyttöveteen kun tuli painekatko... vuosi 2007.
Sopiva jäätymisenestoaine löytyy varmasti, putkimieheltä täytyy kysyä, siinähän on huomioitava myös kiertovesipumppujen, patteriventtilien, jakotukkien toiminta, putkiston materiaalit ja korroosio (lähde:google).
Työlästä on talo jättää pakkasen armoille, monta asiaa pitää huomioida. Tiedän yhden talon, jossa sähkökatkossa jäätyi kaikki, se vasta työlästä on ja kallista :(
-
Appelassa hankittiin juurikin tuollainen lämpöpumppu öljylämmityksen kylkeen, öljyä menee ehkä 10-15% takavuosista. Järjestelmä 60-luvulta, eli tuskin varaajia.
-
Appelassa hankittiin juurikin tuollainen lämpöpumppu öljylämmityksen kylkeen, öljyä menee ehkä 10-15% takavuosista. Järjestelmä 60-luvulta, eli tuskin varaajia.
Kiinnostaisi kuulla miten tätä on käytetty? Onko öljy vain kovilla pakkasilla päällä vai miten? Juuri tuollaist aolemme itsekin miettineet taloon jossa nyt öljylämmitys (rak 1976) ja vesikiertopatterit.
-
Näistä juttua löytyy varmaan jostain lämpöpumppu foorumilta tai puulämmitysinfo sivustolta. Luulisin, että vaikka puulämmöissä olisi varaaja valmiina, niin ei sillä vilpillä sitä isoa varaajaa pidetä kuumana. Ainakin kun kyselin maasähkösysteemiä, niin siihen pakettiin olisi kuulunut joku pienempi varaaja, vaikka vanha järjestelmä olisi jäänyt rinnalle. Sitten en tiedä yhtään miten tuo rinnalle systeemi käytännössä toimii. Tuttu päivitti kaksoispesä ja varaaja + ilmalämpöpumppu systeeminsä vilpillä reilu vuosi sitten. Nyt pakkasten aikaan sanoi että talo lämpiää pelkästään kaksoispesällä, joten sillä kait on joku on /off tyyppinen ratkaisu. Muuten on tykännyt vilpistä rospuuttokeleillä.
-
Appelassa hankittiin juurikin tuollainen lämpöpumppu öljylämmityksen kylkeen, öljyä menee ehkä 10-15% takavuosista. Järjestelmä 60-luvulta, eli tuskin varaajia.
... sekä sähköä tietenkin 20 - 30% pumpulla saavutettavasta lämpötehosta (vai miten se nyt lasketaan) sinne johonkin -10...-15°C asti josta kylmempään mennessä COP-arvo laskee ja sähkön kulutus kasvaa melko reippaasti (voi olla osittain vanhaa tietoa).
-
Ystävällä iso nykyaikainen kivitalo, aikaisemmin varaajaa lämmitettiin yösähköllä.
Nyt iso ilma-vesi-lämpöpumppu hoitaa lämmityksen. Lataa kyllä samaa varaajaa, käyttöveden loppulämmitys edelleen sähköllä erillisessä pöntössä.
Periaate on ollut hyvin toimiva, nopeissa säänvaihteluissa varaajasta on hyötyä, esim kylmän yön aikana ei tarvitse yrittää pumpulla tehdä kaikkea lämpöä ja leutona päivänä sitten ladataan varaajaa paremmalla hyötysuhteella. Tuollainen toiminta vaati joko manuaalista viitseliäisyyttä tai älykkäämpää automatiikkaa - tai edes kellokytkintä. Varaajassa toki sähkö vielä jäljellä automaattisena varasysteeminä jos lämmin muuten uhkaa loppua.
Käytännössä tuossa on ollut kaikki mahdolliset ongelmat, lähinnä laitetoimittajien, asentajien ja putki- ja sähkömiesten mokia. Systeemiä on käyty parantelemassa varmaan toistakymmentä kerttaa, mutta olisi sen kerrallakin voinut tehdä kunhan olisi osaajat olleet asialla :-|
-
Appelassa hankittiin juurikin tuollainen lämpöpumppu öljylämmityksen kylkeen, öljyä menee ehkä 10-15% takavuosista. Järjestelmä 60-luvulta, eli tuskin varaajia.
... sekä sähköä tietenkin 20 - 30% pumpulla saavutettavasta lämpötehosta (vai miten se nyt lasketaan) sinne johonkin -10...-15°C asti josta kylmempään mennessä COP-arvo laskee ja sähkön kulutus kasvaa melko reippaasti (voi olla osittain vanhaa tietoa).
kun lämpöä otetaan ilmasta, niin se on hyväksyttävä, ettei mitään järjestelmää voi mitoittaa huippupakkasten varalle. Keskilämpötiloilla mennään ja siksi vanha lämmitys jää reserviksi.
Etelässä on neljä kuukautta (joulu-maalis), kun pitkänajan keskilämpötila painuu miinukselle, helmikuussakin vain viitisen astetta (hki -4,7). Jos näinä talvikuukausina saisi edes puolet sähkönsäästöä ja kesällä käyttöveden lämmityksessä vähän enemmän, niin pumppuhankinta voisi olla kannattava. Varaajalla pystyisi hyödyntämään lämpötilan vuorokausivaihtelut, päivällä kevätauringossa pumppu tuottaisi kylmää yötä varten lämpöä varastoon, mutta kun sitä ei nyt ole.
Pumppukauppiaat haluaisivat mitoittaa ja myydä mahdollisimman suuria/kalliita systeemejä, joissa investoinnin kuoletus menee helposti yli kymmenen vuoden, kun sähkönkäyttöä ei millään pumpulla saa nollaan. Haussa olisi 9-12kW pumppu, jollainen irtoaisi 5-7 tonnin hinnalla (Nibe polar, Bosch, Panasonic ym). Asennus kotitalousvähennyksellä vähän päälle tonnin, niin jäisi vielä kohtuu hintoihin. Odotuksena sähkön säästö 10-15000 kWh/v, joka nykyhinnoilla tarkoittaisi 1500-2000€. Onko realismia??
-
Laittaa pumpun maakellariin. Tai tekee kellarin, joka pysyy lämpimänä maan lämmön vaikutuksesta. Ei mene "ulkoilma" koskaan pakkaselle.
-
Laittaa pumpun maakellariin. Tai tekee kellarin, joka pysyy lämpimänä maan lämmön vaikutuksesta. Ei mene "ulkoilma" koskaan pakkaselle.
tai ulkovintille, peltikatto toimii aurinkokeräimenä ;D Yhdessä toimistorakennuksessa näin kerran vintillä kolme isoa lämpöpumppua. Siinä hyödynnettiin rakennuksen hukkalämpöä, peltikaton keruulämpöä ja saatiin lämmönsiirron häviöt minimoitua. Vaati isot propellit, että kylmä ilma saatiin pois pumpuilta, sekä pitävät suoja-altaat pumppujen alle, ettei satu vesivahinkoja, muutenkin kosteusvalvontaan oli monta mittaria ja automatiikkaa. Ei sovi pientaloon noin monimutkainen systeemi.
Kellarissa sisällä? Jos pumppu poistaa lämpöä, niin kellarista tulee kylmä. Johonkin erilliseen rakennukseen tai sen kivijalkaan sopisi, jossa viileneminen ei haittaa. Maakuoppa, lämpökaivo tai keruupiirin kaivaminen pihalle, tavoitteena mulla yksinkertaisin asennusvaihtoehto eli ilmasta suoraan veteen. Maalämmössä tulee helposti 5-10 tonnin lisä investoinnille, joka ei ehkä koskaan kuoletu, jos taloa ei vakituisesti asuta kovin pitkään.
-
Toimivassa kellarissa on toimiva ilmanvaihto, jolloin tuloilma lämpenee talvipakkasten aikana sinne nollan yläpuolelle ja helteellä taas sinne samoille tienoille. Pohjaveden läheisyys "ilmanvaihtoputki-lämmönvaihtimen" tienoilla auttaa kellarin lämpötilan säädössä. Tai vaikka "ikuinen" juokseva lähdeperäinen vesi. Se on kylmää talvella ja kesällä. Ei kuitenkaan koskaan jäässä, kun lämmönkeruukoppi tai kellari on eristetty ulkoilmasta.
Vaatii näpertelyä ja mieluiten omaa maanrakennuskalustoa, jos yrittää halvalla päästä. Jos lämmitettävää on vähän, kaikki ylimääräinen lisäkikkailu ei maksa vaivaa, jos pakkaset eivät pauku montaa kuukautta. Tai sähkön hintahan sen ratkaisee.
-
Entäs jos vain laittaisi katolle aurinkosähkökeräimet, jotka lämmittää vettä? Ainiin, eihän öljysysteemissä ole kunnollista varaajaa, mihin sen sähkön kesällä purkaisi? Puulämmityssysteemissä, jossa on kunnollinen varaaja voisi toimia, eikä tule muuta lisäkulua kuin laitteiden ostohinta.
-
Kostea ilma on ilmalämpöpumpun ongelma. "Ulko" kenno jäätyy kosteassa alle +5 asteessa ja ottaa huoneistosta lämpöä sulattaessa. Nyt oli muutama kuiva pakkaspäivä ja lämpöä tuli hyvin. Muuten talven ilmankosteus on ollut pakkasellakin korkea ja tappanut tehoa. Eikä se kellarin "lämpö" voi riittää talon lämmitykseen ellei ole todella iso.
-
Joskus lukenut , kun uuden rossipohjaisen talon alle laitettiin vilppi tai ilppi. Tuli alapohjan hukka lämmöt talteen. Samalla saatiin koko rossipohja homeeseen :)
-
Pääseekö kylmilleen laitossa palkoille, meinaan jos lämpötila pudotetaan yli paristakympistä 5-10 asteeseen putoaa öljyn kulutuskin varmasti paljon?
Itse ainakin yhden talven kokeilisin, toki vaatii jonkun valvonnan laitevian varalle.
-
Kostea ilma on ilmalämpöpumpun ongelma. "Ulko" kenno jäätyy kosteassa alle +5 asteessa ja ottaa huoneistosta lämpöä sulattaessa. Nyt oli muutama kuiva pakkaspäivä ja lämpöä tuli hyvin. Muuten talven ilmankosteus on ollut pakkasellakin korkea ja tappanut tehoa. Eikä se kellarin "lämpö" voi riittää talon lämmitykseen ellei ole todella iso.
jäätyminen taitaa olla ominaisuus, mutta pystyykö siihen vaikuttamaan, miten paljon kerää jäätä?
Äkkiseltään vois ajatella, että laitteen paikka, tuulisuus ja esteetön ilmankierto vähentäisi jään muodostusta. Monasti näkee pumppu sijoitetun orapihlaja-aidan sekaan nurkan taakse, jolloin kylmyys tiivistänee maksimimäärän ilmankosteutta jääksi? Miten asennusohjeissa neuvotaan sijoittamaan laite?
Pumppuja on myös kahdenlaisia, joissa toisessa kiertää kylmäainetta ja toisessa lämmitettävä neste kiertää ulkoyksikössä ilman väliainetta. Jälkimmäiset ovat kalliimpia, mahtaako jäätymistä tapahtua molemmissa samalla tavalla?
Tässä videolla yksi pumppumalli, jota olen ajatellut. Siinä jäätymisen estoon on ainakin panostettu. https://www.youtube.com/watch?v=FjcOoTuMvzc
-
Vanhat hirsitalot eivät pidä enää lämpöä, jos jätetään kylmäksi. Mahtaakohan hirsien turpoaminen jättää seiniin ylimääräisiä rakoja, kun ne taas kuivuvat?
Eikai tuollaisella lämpöpumpulla peruslämmön pitäminen kauheasti kustanna?
-
Pääseekö kylmilleen laitossa palkoille, meinaan jos lämpötila pudotetaan yli paristakympistä 5-10 asteeseen putoaa öljyn kulutuskin varmasti paljon?
Itse ainakin yhden talven kokeilisin, toki vaatii jonkun valvonnan laitevian varalle.
Jotkut taas sanoo, että joku +5 astetta on huonoin vaihtoehto "säilöä" taloa. Ennemmin sitten pakkaselle.
-
Jonkun tiedon mukaan riittää kunhan on 5 astetta yli ympäristön lämpötilan, ei tiivisty kosteus rakenteisiin.
-
Varmasti saa säästöä vesi-ilmapumpusta. Toi alennettu lämpötila on kyllä haastava. Mikäli asuu kohtuumatkan päässä voi käyttää GSM hälytyintä, esim Simbal. Laitteeseen voi määritellä minkä lämpöalueen ulkopuolelta hälytys lähtee. lisäksi laite hälyttää sähkökatkoista. Itse käytän tuota nuorten taloa vahtimassa, kun ovat työn vuoksi paljon poissa. Sähkökatkon sattuessa voi käynnistää agrekaatin ja vääntää verkonvaihtokytkimestä. Vesijohtojen jäätymisen voi estää aika pienellä tiputtamisella
-
Appelassa hankittiin juurikin tuollainen lämpöpumppu öljylämmityksen kylkeen, öljyä menee ehkä 10-15% takavuosista. Järjestelmä 60-luvulta, eli tuskin varaajia.
Kiinnostaisi kuulla miten tätä on käytetty? Onko öljy vain kovilla pakkasilla päällä vai miten? Juuri tuollaist aolemme itsekin miettineet taloon jossa nyt öljylämmitys (rak 1976) ja vesikiertopatterit.
Öljyä palaa, kun lämpötila ulkona jotain -15 tai kylmempää. "Käsiohjaus" tässä.
-
Jonkun tiedon mukaan riittää kunhan on 5 astetta yli ympäristön lämpötilan, ei tiivisty kosteus rakenteisiin.
Parikin astetta voi riittää. Jos talo on avoimella paikalla, ikkunoista tuleva auringon lämpö saattaa riittää pitämään kuivana.
Syksyllä ja keväällä pitäisi muutaman kerran lämmittää kunnolla.
Nykyisin on myös kuivanapitolämmitysohjaimia, jotka tarkkailee ilmankosteutta ja säätää lämmitystä sen mukaan
https://www.leveltec.fi/tuotteet/promodlite.html
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/60928/nkqdg/Leveltec-ProMod-Lite-II-kuivanapitolammitysohjain
-
Jonkun tiedon mukaan riittää kunhan on 5 astetta yli ympäristön lämpötilan, ei tiivisty kosteus rakenteisiin.
Parikin astetta voi riittää. Jos talo on avoimella paikalla, ikkunoista tuleva auringon lämpö saattaa riittää pitämään kuivana.
Syksyllä ja keväällä pitäisi muutaman kerran lämmittää kunnolla.
Nykyisin on myös kuivanapitolämmitysohjaimia, jotka tarkkailee ilmankosteutta ja säätää lämmitystä sen mukaan
https://www.leveltec.fi/tuotteet/promodlite.html
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/60928/nkqdg/Leveltec-ProMod-Lite-II-kuivanapitolammitysohjain
uusissa taloissa (ainakin -90 luvulta alkaen) on normaalisti "poissa kotoa"-katkaisin, joka laskee lämpötilat, siirtää kulutuksen yösähkölle, vahtii putkivuotoja, jäätymistä jne. Kelpaa siinä perheen lähteä maailmanympärimatkalle tai koko talveksi espanjaan ;D
Toista on kutterinlastun sekaan -60 luvulla upotettujen patteriputkien kanssa. Sen verran on vesijohtoja vedetty, että niillä saa vuotovahingon tai kosteusvaurion aikaiseksi. Antaa synkän kuvan maaseudun rakennuskannasta, mutta tätähän se pääosin on. Ajoissa pitää alkaa valmistelemaan niitä tilanteita, kun lasten poismuuton seurauksena ei tarvita enää 300 neliötä asuinkäyttöön tai eläköitymisen jälkeistä aikaa, jolloin haluaisi tehdä muutakin kuin ajella lämmittämään pirttiä syrjäkylälle. Vielä kun kiinteistöjen markkina-arvo on olematon (ellei miinusmerkkinen) ja jäljellä on vain kesäinen virkistysarvo.
Kun nyt jotain lämmitysremppaa tehdään, niin pitää varautua jo näihin seuraaviin steppeihin. Kovin paljoa kokemusta tai mittautietoja VILPeistä ei tunnu löytyvän ;)
-
Tämä lämpöpumppuaihe on niin tulenarka-aihe. Näihin syntyy kansalaisstandardeja, kuten COP ja siitä mediaseksikkyyttä lisäävä ja tylsyyttä vähentävä SCOP. Näihin liittyy lukuja, joista tulee hevosvoimatyyppisiä highscore-lukuja, joita laitevalmistajat ja ennen kaikkea laitteita omalla brändillä välittävät, kilvan nostavat uusiin sfääreihin.
Kuluttajalle informaatiota jakaa omalehmäojassa -järjestöt, välittäjät ja asennusfirmat. Tilanne on ylikuumentunut. Kun Pohjois-Eurooppa on yhtä kuin Helsingin ilmasto-olosuhteet, pitää jokaisella olla ymmärrystä ottaa asiat maltilla ja tutkia eri vaihtoehtoja. Nyt kaikki vouhotukset viittaavat siihen, että lämmitys tulevaisuudessa pitäisi perustua lämpöpumppuun, ilman mitään polttoa.
Olosuhteissa, missä lämpötila ulkona painuu välillä pakkasen puolelle, olisi hyvä olla joku järjestelmä mikä ei ole riippuvainen sähköstä. Tarkoittaa käytännössä vesikiertoista lämmitystä, jonka vettä voi lämmittää tulella. Veden kierto ongelmatilanteissa ei tarvitse niin paljoa sähköä, kuin lämpöpumppu.
Ihanteellinen ratkaisu olisi tulikattila ja varaaja talon kellarikerroksessa, jolloin vesi kiertää automaattisesti talossa, vaikka sähköä ei olisi.
-
Kuluttajalle informaatiota jakaa omalehmäojassa -järjestöt, välittäjät ja asennusfirmat. Tilanne on ylikuumentunut.
Olosuhteissa, missä lämpötila ulkona painuu välillä pakkasen puolelle, olisi hyvä olla joku järjestelmä mikä ei ole riippuvainen sähköstä.
pieni ylikysyntätilanne, johtuuko tuosta neljän tonnin avustuksesta? Motivan laskelmat taitavat olla lähinnä riippumatonta? Monet kauppamiesten laskelmat eivät sisällä ollenkaan ns lähtöarvoja eli sähkön/öljyn paikallista hintaa, kohteen keskilämpötila-arvoja vertailuaikoina jne.
Meillä ei ole tarkoitus poistaa mitään puukattilaan liittyviä mahdollisuuksia, vain lisätä pumppu rinnalle. Tulisija taitaa edelleen olla uudisrakentamisen vaatimus, entäs kun puun polttaminen kielletään? ;D ;D
-
Jonkun tiedon mukaan riittää kunhan on 5 astetta yli ympäristön lämpötilan, ei tiivisty kosteus rakenteisiin.
Parikin astetta voi riittää. Jos talo on avoimella paikalla, ikkunoista tuleva auringon lämpö saattaa riittää pitämään kuivana.
Syksyllä ja keväällä pitäisi muutaman kerran lämmittää kunnolla.
Nykyisin on myös kuivanapitolämmitysohjaimia, jotka tarkkailee ilmankosteutta ja säätää lämmitystä sen mukaan
https://www.leveltec.fi/tuotteet/promodlite.html
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/60928/nkqdg/Leveltec-ProMod-Lite-II-kuivanapitolammitysohjain
uusissa taloissa (ainakin -90 luvulta alkaen) on normaalisti "poissa kotoa"-katkaisin, joka laskee lämpötilat, siirtää kulutuksen yösähkölle, vahtii putkivuotoja, jäätymistä jne. Kelpaa siinä perheen lähteä maailmanympärimatkalle tai koko talveksi espanjaan ;D
Toista on kutterinlastun sekaan -60 luvulla upotettujen patteriputkien kanssa. Sen verran on vesijohtoja vedetty, että niillä saa vuotovahingon tai kosteusvaurion aikaiseksi. Antaa synkän kuvan maaseudun rakennuskannasta, mutta tätähän se pääosin on. Ajoissa pitää alkaa valmistelemaan niitä tilanteita, kun lasten poismuuton seurauksena ei tarvita enää 300 neliötä asuinkäyttöön tai eläköitymisen jälkeistä aikaa, jolloin haluaisi tehdä muutakin kuin ajella lämmittämään pirttiä syrjäkylälle. Vielä kun kiinteistöjen markkina-arvo on olematon (ellei miinusmerkkinen) ja jäljellä on vain kesäinen virkistysarvo.
Kun nyt jotain lämmitysremppaa tehdään, niin pitää varautua jo näihin seuraaviin steppeihin. Kovin paljoa kokemusta tai mittautietoja VILPeistä ei tunnu löytyvän ;)
Eihän teräksiset patteriputket kuivissa puruissa miksikään mene, käyttövesiputket on aivan eri juttu.
-
Kyllä nykyiset ilma-vesi lämpöpumput toimii melko kylmälläkin kelillä ja hyötyä tulee lähes -25C asti. Ulkoyksikkö pitää asentaa ulos eikä mihinkään muualle. Kovat pakkaskaudet ovat olleet aika lyhyitä, joten varalämpö onnistuu sähkölläkin jos tavoite on vain joku +10C. Esim Atlantic pumpussa on 9KW vastukset joita sopiva määrä ohjataan avuksi kovilla pakkasilla. Sähkökatkon sattuessa on kunnon agrekaatti hyvä apu, koska sillä pysyy mahdolliset pakasteetkin jäässä. Tietysti öljy tai puukattila voi olla myös varana, jos semmoinen on, ja kattila on iskussa. Sähköä tarvitaan silti kietovettä ja mahd. poltinta varten.
Läheltä seuranneena tiedän, että maalämpö on vieläkin parempi. Maapiirillä ei edes niin kallis kuin porakaivolla.
-
Kyllä nykyiset ilma-vesi lämpöpumput toimii melko kylmälläkin kelillä ja hyötyä tulee lähes -25C asti. Ulkoyksikkö pitää asentaa ulos eikä mihinkään muualle. Kovat pakkaskaudet ovat olleet aika lyhyitä, joten varalämpö onnistuu sähkölläkin jos tavoite on vain joku +10C. Esim Atlantic pumpussa on 9KW vastukset joita sopiva määrä ohjataan avuksi kovilla pakkasilla. Sähkökatkon sattuessa on kunnon agrekaatti hyvä apu, koska sillä pysyy mahdolliset pakasteetkin jäässä. Tietysti öljy tai puukattila voi olla myös varana, jos semmoinen on, ja kattila on iskussa. Sähköä tarvitaan silti kietovettä ja mahd. poltinta varten.
Läheltä seuranneena tiedän, että maalämpö on vieläkin parempi. Maapiirillä ei edes niin kallis kuin porakaivolla.
Meillä puukattilassa 6 kW sähkövastukset ja lämpimän käyttöveden "esilämmitys" eli kylmä vesi menee kattilakierukan kautta varaajaan (100 ltr jäspi). Kattilassa vettä noin 150 ltr, joten varaajaksi siitä ei ole, mutta ehkä riittää VILP:lle tasaamaan lämmöntarvetta? Sähkökatkot ei liene enää ongelma, kun keskijänniteverkko on maakaapeloitu?
Maalämmön keruupiiri pitäisi laittaa aika pienelle piha-alueelle tai louhia kallioon siirtoputki pellolle, siksi sitä ei nyt tehdä. Voi olla että keruupiiri olisi lämpökaivon kanssa yhtä suuri investointi? Tavoitteena olisi puolittaa lämmityksen sähkönkulutus VILP:llä jolloin investoinnin kuoletus tapahtuisi max 5-7 vuodessa, niin että säästöäkin ehtisi tulla ennen kuin pumppu on taas vaihdettava.
-
Maalämpökenttä ei kovin isoa alaa vaadi. N. 0,1 ha alalle saa jo 400m kentän, helposti. Putket voi vetää 1,5m välein.
-
Maalämpökenttä ei kovin isoa alaa vaadi. N. 0,1 ha alalle saa jo 400m kentän, helposti. Putket voi vetää 1,5m välein.
Mutta mutta ... lenkki pitäisi olla nousujohteinen pumppua kohti. Siksakki ylös alas ei kuulemma onnistu. Joka on ihan lookistakin ilma ongelmien vuoksi.
-
Nelisen vuotta ollut käytössä,eikä ole tarvinnut liuosta kuin kerran n. pari litraa lisätä. Täällä meilläpäin on aika tasaiset maat, mutta kyllähän tuo putkisto hiukan aaltoilee. Ei ole niin tarkkaa, kunhan ilmaus tehdään huolella. Paikallinen putkiliike pyöritti liuosta pari tuntia ison astian kautta ja ajoi kuplat ulos. Kenttä tehtiin ihan kaivurityönä, eikä mitään sihtejä tai laseria ollut. Siksakkia kenttä on, mutta vain vaakatasossa.
-
Nelisen vuotta ollut käytössä,eikä ole tarvinnut liuosta kuin kerran n. pari litraa lisätä. Täällä meilläpäin on aika tasaiset maat, mutta kyllähän tuo putkisto hiukan aaltoilee. Ei ole niin tarkkaa, kunhan ilmaus tehdään huolella. Paikallinen putkiliike pyöritti liuosta pari tuntia ison astian kautta ja ajoi kuplat ulos. Kenttä tehtiin ihan kaivurityönä, eikä mitään sihtejä tai laseria ollut. Siksakkia kenttä on, mutta vain vaakatasossa.
miten maalaji vaikuttaa lämmöntuotantoon? Meillä hiekkapitoista maata ja maakerros aika ohut, jossain kohtaa menisi kallioon kiinni, niin luovuttaako samalla tavalla lämpöä? Maalämpö alkaa kiinnostamaan, kun pumppuja katselin, niin samoissa hinnoissa VILP:n kanssa ja 500m keruuputkea on 900€. Kaivuutyö ei nyt paljon maksa, koko keruupiiri vois olla itse tehtynä 2000€ + neste.
Silti VILP:stä pyydetään ensin tarjoukset ja sillä mentäisiin aluksi.
-
Mutta mutta ... lenkki pitäisi olla nousujohteinen pumppua kohti. Siksakki ylös alas ei kuulemma onnistu. Joka on ihan lookistakin ilma ongelmien vuoksi.
Toimii kyllä. Piti vaan asennusvaiheessa ilmata huolellisesti.
-
mitenkähän tuollainen ilma-vesi-lämpöpumppu mahtaisi toimia navetan lämpimän veden tuottamisessa. nyt kuitenkin on tankissa lämmlntalteenotto. Mietin lähinnä sitä että pitäisi saaha kuumaa 85 C vettä. ja kuitenkin tankista tulee alkulämpöä hyvin. miten käy hyötysuhteiden jos haluaa lämpimämpää. toki navetassa on maalämpöön verrattuna se hyväpuoli että siellä menee kesällä yhtäpaljon lämmintä vettä kuin talvellakin.
-
Nelisen vuotta ollut käytössä,eikä ole tarvinnut liuosta kuin kerran n. pari litraa lisätä. Täällä meilläpäin on aika tasaiset maat, mutta kyllähän tuo putkisto hiukan aaltoilee. Ei ole niin tarkkaa, kunhan ilmaus tehdään huolella. Paikallinen putkiliike pyöritti liuosta pari tuntia ison astian kautta ja ajoi kuplat ulos. Kenttä tehtiin ihan kaivurityönä, eikä mitään sihtejä tai laseria ollut. Siksakkia kenttä on, mutta vain vaakatasossa.
Samanlaiset kokemukset täällä napapiirin tuntumassa. Vanha kyläkoulu (1000 m3) ottaa lämpönsä noin 25 aarin alalta, 1050 metriä putkea. Lähimmät 50 metriä rakennuksesta moreenin läpi, sitten märähkön hiesusaven päällä noin 120-150 cm syvyydessä. Puolitoista metriä leveällä luiskakauhalla, toiseen reunaan meno, toiseen tulo.