Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: taneli - 03.03.21 - klo:12:38
-
Puskurisiilo, tuulettuva siilo, märkäsiilo, millä nimellä nyt kulkeekin.
Kanttinen elementti tai pyöreä pohjakartiolla.
Vaihtoehtoja on muutamia, mutta onko kokemusta, miten märällä vielä toimii ja ei toimi?
Lähtökohtana mietin, että hyvänä päivänä saderintaman uhatessa pystyisi puida ehkä 100 tonnia vehnää. Siitä tulisi 125 - 135 m3 tilavuudeksi, ehkä vähemmänkin riittäisi.
-
Nämä ei ole jostain syystä lähteneet lyömään itseään läpi. Yksi syy on, että kuivurien tehokkuus voidaan lämpimiä kennoja lisäämällä ja pannua suurentamalla saada sellaiseksi, että kosteutta lähtee useampi aste tunnissa. Tämän myötä kuivausajat lyhenevät rankasti. Iso kaatosuppilo imee myös paljon tavaraa ja tehokkaa kuivurin kanssa, siitä alkaa jo kertyä puskuria. 20m3 kärryt ja vaihtolavasysteemit alkavat myös olla yleisiä. Kaikki nämä yhdessä vähentävät tuuletussiilojen käyttöä.
-
Ei sinne siiloon kyllä mun nähdäkseni juurikaan yli 20% tavaraa voi laittaa jos sen haluaa sieltä uloskin jotenkin järkevästi.
-
Puhalluskärryt, jotka voi kipata, ovat kosteammalla viljalla varmasti helpompi ratkaisu. Siilomuotoisessa puskurisiilossa pitää olla koko pohjan avaava systeemi ja lisäksi tärytin. Sen verran kokemusta on kylmäilmakuivurisiiloista, ettei mielellään yli 18% kosteaa viljaa sinne laita. Mutat nyt tälläkin viikolla on ollut useampi päivä noin 50% suhteellinen kosteus, viljan kosteus% laskee aika nopeasti alle 13%. Lisälämmöllä voi puhaltaa yötkin.
-SS-
-
Yksi puhalluskärry onkin toiminnassa ja on toimiva systeemi, mutta liian pieni. Puhalluskärryjä pitäisi olla monta, tulee äkkiä kalliiksi.
Katselin vähän, mitä puintikosteus on ollut ja pääosin menee 20 ja 30 välille, pahimmat 40 % luokkaa. Alle 1/3 menee alle 20 %:n. En nyt ihan tarkkaan laskenut.
Silloin, kun puskurivarastoa todella tarvitsee, niin puintikosteus on helposti liian korkea.
Amerikan maalla 'Wet bin' tuntuu olevan normaali käytäntö. Kartiopohjaisia siiloja ja tasapohjaisia puhallussiiloja. Onko maissi sitten helpommin juoksevaa märkänäkin. Ja onkohan vehnän viljely sitten sellaisilla alueilla, missä ei paljoa tarvitse kuivata.
Märkä vehnä taitaa olla pahinta, sen kun saa kulkemaan, niin menee muutkin. Viljakerroksessa ei saa olla liikaa paksuutta, tai painetta pitää olla paljon. Ilman kulku ei taida olla suurin ongelma, vaan purku. Siiloon kun pullamössö jämähtää, niin sitä ei sieltä pois saa. Jossain englantilaisessa jatkuvatoimisessa kuivaajassa oli muistaakseni pohjakuljetin suomupellin päällä, semmoinen luulisi toimivan, mutta paljon tulee osia ja kustannukset karkaa. Ehkäpä jokin etukuormaajalla purettava systeemi, missä on puhalluspohja, vaan tuleeko siitä vain hiirien ja rottien taivas.
-
Yksi puhalluskärry onkin toiminnassa ja on toimiva systeemi, mutta liian pieni. Puhalluskärryjä pitäisi olla monta, tulee äkkiä kalliiksi.
Katselin vähän, mitä puintikosteus on ollut ja pääosin menee 20 ja 30 välille, pahimmat 40 % luokkaa. Alle 1/3 menee alle 20 %:n. En nyt ihan tarkkaan laskenut.
Silloin, kun puskurivarastoa todella tarvitsee, niin puintikosteus on helposti liian korkea.
Amerikan maalla 'Wet bin' tuntuu olevan normaali käytäntö. Kartiopohjaisia siiloja ja tasapohjaisia puhallussiiloja. Onko maissi sitten helpommin juoksevaa märkänäkin. Ja onkohan vehnän viljely sitten sellaisilla alueilla, missä ei paljoa tarvitse kuivata.
Märkä vehnä taitaa olla pahinta, sen kun saa kulkemaan, niin menee muutkin. Viljakerroksessa ei saa olla liikaa paksuutta, tai painetta pitää olla paljon. Ilman kulku ei taida olla suurin ongelma, vaan purku. Siiloon kun pullamössö jämähtää, niin sitä ei sieltä pois saa. Jossain englantilaisessa jatkuvatoimisessa kuivaajassa oli muistaakseni pohjakuljetin suomupellin päällä, semmoinen luulisi toimivan, mutta paljon tulee osia ja kustannukset karkaa. Ehkäpä jokin etukuormaajalla purettava systeemi, missä on puhalluspohja, vaan tuleeko siitä vain hiirien ja rottien taivas.
Kun seuraa muutamaa maissinviljelijää Youtubessa, niin DON - arvojen nousu on sielläkin ongelma. Ja se johtuu nimenomaan siitä, että tavara viipyy liian pitkään ja liian märkänä siellä puskurisiilossa, tai sitten ne sekoittimella eli aeratorilla varustellut pohjasta puhaltavat varastosiilot eivät vaan saa kuivaksi maissia. Puskurisiilo siellä lämminilmakuivaukseen tarvitaan, koska jatkuvatoimiselle kuivurille pitää riittää koko ajan ruokaa. Puskurisiilossa on monesti tuorerehupurkainta vastaava laite, ja silti joissakin on ollut todellisia vaaratilanteita, kun maissi jää paakuksi ylös toiselle sivulle ja joko lommauttaa siilon tai tekee vahinkoa irrottessaan kerralla.
Muutamat mannekiinit, jotka puivat 25 kosteana ja laittavat "wet biniin" , ne ovat aika pitkälti etanolitehtaalle toimittajia, siinä ei pieni tunkkainen haju haittaa.
Vehnän suurimittaisin viljely nimenomaan tehdään alueilla, joissa puintikosteudet ovat 12%- 15 %, ja toimituskosteus säädetään yhdistämällä erilaisia siiloja , vehnän teollinen tuottajahinta maailmalla on niin tiukka, että sanovat suoraan, että siinä ei raha lepää, eikä ainakaan kuivaus kannata,. Mutta double-crop - kasvina soijan parina samaan vuoteen puituna on kuulemma ihan OK bisnes.
-SS-
-
Pienessä mittakaavassa sekä puskurisiiloja ja tuuletuskärryjä.
Toki tilavuudet vaatimattomia.
Kylminä öinä on lisäksi jäähdytty viljaa ja varastoitu ihan normisiiloon odottamaan lämminilmakuivausta, sopivana pakkasyönä tavaran saa yllättävän kylmäksi - toki puintikosteus pitää olla maltillinen ja vilja tervettä... ja kartioon kannattaa ajaa ripaus kuivaa pohjalle niin lähtee valumaan vielä varmemmin.
-
https://www.google.com/search?sxsrf=ALeKk03w8S_Gea-GaT6O9J2BKnJkwaqiaA%3A1615058531438&source=hp&ei=Y9ZDYKyYGNHIaPbKvpAL&q=Viljaa+%C3%B6ljyy&oq=Viljaa+%C3%B6ljyy&gs_lcp=ChFtb2JpbGUtZ3dzLXdpei1ocBADMgcIIRAKEKABOgcIIxDqAhAnOgkIIxDqAhAnEBM6BAgjECc6AggAOgoILhDHARCjAhAnOgUILhCRAjoCCC46CAguEJECEJMCOgUIABCRAjoICC4QxwEQowI6CAguEMcBEK8BOgUIABDLAToLCC4QxwEQrwEQywE6BQguEMsBOggILhDLARCTAjoHCAAQChDLAToFCCEQoAFQ9x5Y6Vlg9mpoAXAAeACAAegBiAGkDZIBBjAuMTEuMZgBAKABAbABDw&sclient=mobile-gws-wiz-hp#
-
Tuli huonolle nörtille turhan pitkä linkki.
-
Miksi siilo? kallis ja todennäköisesti pieni. Tee pelkkä betonilaatta kuivurin viereen ja siihen kasalle puit niin paljon kun koneet antaa myöden. Täytät sitte lumikauhalla suoraan kuivuriin. Muutaman millin sade ei haittaa vaikka olisikin ilman kattoa, eri asia jos viikon sataa kaatamalla, mutta tuskin saa puitua viikoksi kuivattavaa.
-
Luovutin jo koko idean suhteen.
Hain kuitenkin vielä englanniksi. https://www.sukup-eu.com/en/products/flat-storage/ (https://www.sukup-eu.com/en/products/flat-storage/)
Tämä on varsin mielenkiintoinen ratkaisu, kumma ettei näitä Suomessa on näkynyt.
Esite on näköjään suomeksikin. https://www.sukup-eu.com/media/2180/sukupeurope_planlager_finsk.pdf (https://www.sukup-eu.com/media/2180/sukupeurope_planlager_finsk.pdf)
Näyttää pohja kestävän ajelua. Oliskohan päällilauta 35-40 mm ja runko noin 40 cm välein. Mitenkähän paljon 35 mm lauta kestää kuormitusta 40 cm välillä.
Muitakin näkyy olevan. https://www.svw2000.co.uk/challow_crop_storage (https://www.svw2000.co.uk/challow_crop_storage)
Tuommoinen ilmalattia voisi olla pienen kaatosuppilon vieressä, johon sitten voi kauhalla työnnellä tavaraa. Ja pienellä tarkoitan vain lattiaan upotettua kuljetinta.
Pelkkä kasa betonilaatalla lämpenee aika äkkiä. Varsinkin kumina yms. erikoisemmat.
-
Piankos Lakeuden Siilo sulle tommoset kamppeet toimittaa ;). Viljan lämpeneminen
kasassa tai kärryssä niin vaarallista ole,joskus ollut ruista päiväkaupalla kärryillä.
Tuoksahti kyllä kipatessa mutta ei enää kuivauksen jälkeen. Kuminat varmaan eri juttu.
Se on niin,että ruoka alkaa haisemaan kunnolla vasta käytön jälkeen ;) ;)
-
Pitää kyllä olla paljon kuminaa jos kuivaamon sillä tukkoon saa, ja tehokas puimuri.
Ja toiseksi kuminaa ei pidä seisottaa yhtään enempää kuin sen, että saa puitua ja kuivaamon pyörimään.
-
Kylmäilmakuivureita on tehty iät ajat. Toimii hyvin myös puskurivarastona. Päältä ajettava tietysti että saa etukauhalla tyhjätä ja kipata kuormat suoraan siiloon. Meillä 200mm jaolla lankut ja reikäpelti päällä hyvin kestää 12tn tuhtit kipata.
-
Luovutin jo koko idean suhteen.
Hain kuitenkin vielä englanniksi. https://www.sukup-eu.com/en/products/flat-storage/ (https://www.sukup-eu.com/en/products/flat-storage/)
Tämä on varsin mielenkiintoinen ratkaisu, kumma ettei näitä Suomessa on näkynyt.
Esite on näköjään suomeksikin. https://www.sukup-eu.com/media/2180/sukupeurope_planlager_finsk.pdf (https://www.sukup-eu.com/media/2180/sukupeurope_planlager_finsk.pdf)
Näyttää pohja kestävän ajelua. Oliskohan päällilauta 35-40 mm ja runko noin 40 cm välein. Mitenkähän paljon 35 mm lauta kestää kuormitusta 40 cm välillä.
Muitakin näkyy olevan. https://www.svw2000.co.uk/challow_crop_storage (https://www.svw2000.co.uk/challow_crop_storage)
Tuommoinen ilmalattia voisi olla pienen kaatosuppilon vieressä, johon sitten voi kauhalla työnnellä tavaraa. Ja pienellä tarkoitan vain lattiaan upotettua kuljetinta.
Pelkkä kasa betonilaatalla lämpenee aika äkkiä. Varsinkin kumina yms. erikoisemmat.
Weckman samntapaisia ajonkestäviä kylmäilmakuivurin pohja elementtejä joskus muinaisina aikoina. Myytiin Tuhti ja Sami merkeillä ainakin.
-
Kiiaalan kartanolla oli scania moottori ja iso puhallin, ja sen jäähdytin sen edessä. Betoni lattia, ikään kuin ritiläpalkki ja jotain reikäpeltiä sen päällä. Vaikeat syksyt, oliko nillä joku iso claasi silloin, ja mb traceilla rallia lattiat täyteen. Siitä vaan kauhalla lämminilmakuivuriin.
Ja jos märkää pitää puhaltaa, kva paine sen pitää olla, ei mitään potkuri, vaan radiaali lietso tyyppinen joka tekee kovan paineen joka sitten todellakin jaksaa painaa läpi.
Noita kongskide puulaita kc siiloja, niitä on välilä ulkomailla isoja halvala. Tietty ne vaatii hallin ja täyttö tyhjennys, Ja jos iso, vaatii ison lietson, no traktorikäyttöinen sen ajan?
-
Luovutin jo koko idean suhteen.
Hain kuitenkin vielä englanniksi. https://www.sukup-eu.com/en/products/flat-storage/ (https://www.sukup-eu.com/en/products/flat-storage/)
Tämä on varsin mielenkiintoinen ratkaisu, kumma ettei näitä Suomessa on näkynyt.
Esite on näköjään suomeksikin. https://www.sukup-eu.com/media/2180/sukupeurope_planlager_finsk.pdf (https://www.sukup-eu.com/media/2180/sukupeurope_planlager_finsk.pdf)
Näyttää pohja kestävän ajelua. Oliskohan päällilauta 35-40 mm ja runko noin 40 cm välein. Mitenkähän paljon 35 mm lauta kestää kuormitusta 40 cm välillä.
Muitakin näkyy olevan. https://www.svw2000.co.uk/challow_crop_storage (https://www.svw2000.co.uk/challow_crop_storage)
Tuommoinen ilmalattia voisi olla pienen kaatosuppilon vieressä, johon sitten voi kauhalla työnnellä tavaraa. Ja pienellä tarkoitan vain lattiaan upotettua kuljetinta.
Pelkkä kasa betonilaatalla lämpenee aika äkkiä. Varsinkin kumina yms. erikoisemmat.
Weckman samntapaisia ajonkestäviä kylmäilmakuivurin pohja elementtejä joskus muinaisina aikoina. Myytiin Tuhti ja Sami merkeillä ainakin.
Samilta taitaa edelleen saada...
-
Miksi siilo? kallis ja todennäköisesti pieni. Tee pelkkä betonilaatta kuivurin viereen ja siihen kasalle puit niin paljon kun koneet antaa myöden. Täytät sitte lumikauhalla suoraan kuivuriin. Muutaman millin sade ei haittaa vaikka olisikin ilman kattoa, eri asia jos viikon sataa kaatamalla, mutta tuskin saa puitua viikoksi kuivattavaa.
elintarvikehygieniakin täytyy ottaa huomioon, ulkovarastot tai rakennuksiin huolimattomasti tehdyt tasovarastot ovat kyllä houkuttimia linnuille, jyrsijöille ja peuroille. Kerran oli juttua yhden viljanostajan kanssa, mistä esim salmonellaa tulee Suomeen tuotaviin rehuihin, niin mistähän?
Puskurisiilon pitäisi sopia myös kuivan viljan varastointiin niin, että kosteus pysyy alle 14% myös loka-joulukuun välissä. Sellainen peltisiilo on hyvä, josta saa ilmankierron kokonaan suljettua. Varastotilaa ei koskaan ole liikaa... vanha sanonta! Tasovarastoissa on se hyvä puoli, että niille löytyy muutakin käyttöä, jos tuotantosuunta joskus muuttuu vrt vanhat sikalat, niistä pääosa on erilaisina venevarastoina tai verstaina nykyisin ;D
-
Kyllä se salmonella rehuihin tulee pääasiassa soijarouheesta.Rapsirouheestakin ehkä,mutta soijarouheet
yleensä käsitellään happolla tmv. ennen kuin saavat luvan poistua karanteenivarastosta. Joskus jotain pääsee
läpikin. Nykyään tehtaat lämpökäsittelee rouheen. Nyt varsikin sikaloiden salmonellat ovat kotoisin jyrsijöistä,
nautojen linnuista(naakoista). Kyllä siinä saa kuivurin edustalla rottaa vilistä lujasti,jos kaatoaltaaseen menevään
tavaraan kovin paskoo. Siipikarja salmonellan kehittää melkein tyhjästä,mutta on hygieniakin vissiin parempaa
kuin muilla tuotantosuunnilla.
-
Kyllä se salmonella rehuihin tulee pääasiassa soijarouheesta.Rapsirouheestakin ehkä,mutta soijarouheet
yleensä käsitellään happolla tmv. ennen kuin saavat luvan poistua karanteenivarastosta. Joskus jotain pääsee
läpikin. Nykyään tehtaat lämpökäsittelee rouheen. Nyt varsikin sikaloiden salmonellat ovat kotoisin jyrsijöistä,
nautojen linnuista(naakoista). Kyllä siinä saa kuivurin edustalla rottaa vilistä lujasti,jos kaatoaltaaseen menevään
tavaraan kovin paskoo. Siipikarja salmonellan kehittää melkein tyhjästä,mutta on hygieniakin vissiin parempaa
kuin muilla tuotantosuunnilla.
soijaa ei kasva Suomessa ja tuonti tulee maista jossa elintarvikehygienia on meikäläistä huonompi. Ketju pettää jossain, sadonkorjuu, varastointi, merikuljetus.... kuka tietää?
Jonkun tutkimuksen mukaan rottia ei pidetä kovin tehokkaina salmonellan levittäjinä ja puintiaikaan niistä ei yleensäkään ole riesaa, peuratkin saa aitaamalla pysymään pois. Toista on linnut, nehän parveilevat aina siellä missää viljaa on, siksi kai tehdastoimituksiin on pressupakko. "Viljakuorma on peitettävä välittömästi lastauksen jälkeen. Myös vastaanottonäytteen oton jälkeen kuorma on peitettävä. Peittämättömän viljakuorman päällä ei saa kävellä" (lainaus Raision toimitusohjeesta)
Viljelijä ottaa kyllä käsittämättömän riskin, jos jostain syystä tilan vilja voitaisiin jäljittää jonkun eläintautitapauksen lähteeksi. Ellei joudu korvaamaan, niin kauppa voi käydä nahkeasti tulevaisuudessa? Jos jostain oltaisiin yhtä mieltä, niin eikö 2020-luvun uusinvestoinneissa kannata ottaa elintarvikehygienia edes jotenkin huomioon, vai kuinka?
-
No,Raision ohjeet viljakuormien päällä kävelystä voi jättää omaan arvoonsa. Jokunen sika ja
siipikarjatila varmaan muistaa miten Raisio itse salmonellaa torjui kymmenkuntavuotta aikaa.
Levisi melko tehokkaasti. Hoiti jälkihommansa kyllä,aika hyvinkin käsittääkseni. Mutta pirunmoinen
homma saastunnan kohteeksi joutuneelle tilalle. Se kyllä itseäkin kiinnostaa missä vaiheessa se salmonella
tulee siihen rouheeseen. Soijaahan tuodaan monesta maasta,ja on varmaan niitäkin maita missä sitä ei kuivailla.
Rouheen tekeminen on kuitenkin kovin yksinkertaista,öljy vaan puristetaan pois.
-
Kiiaalan kartanolla oli scania moottori ja iso puhallin, ja sen jäähdytin sen edessä. Betoni lattia, ikään kuin ritiläpalkki ja jotain reikäpeltiä sen päällä. Vaikeat syksyt, oliko nillä joku iso claasi silloin, ja mb traceilla rallia lattiat täyteen. Siitä vaan kauhalla lämminilmakuivuriin.
Ja jos märkää pitää puhaltaa, kva paine sen pitää olla, ei mitään potkuri, vaan radiaali lietso tyyppinen joka tekee kovan paineen joka sitten todellakin jaksaa painaa läpi.
Noita kongskide puulaita kc siiloja, niitä on välilä ulkomailla isoja halvala. Tietty ne vaatii hallin ja täyttö tyhjennys, Ja jos iso, vaatii ison lietson, no traktorikäyttöinen sen ajan?
Kongskilde siiloja oli kahta tyyppiä: kapea keskiputki ja korkeapainepuhallin, joka tuotti ilmaa vähän, mutta suurella paineella. Sama puhallin kävi myös viljalietson käyttövoimaksi. Kulutti energiaa paljon, puhallin kuumentaa ilmaa selvästi, ja yhdistettynä märkään viljaan, siilosta tulee idätyslaitos tai ennemminkin sienimö. Alle 16% mielestäni voi käyttää, sen asian neljännesvuosisadan opettelu siilomallisella kylmäilmakuivurilla on jättänyt mieleen.
Toinen Kongskilden tyyppi oli niin sanottu matalapainelietsokuivaamo, puhallin muistuttaa paljon kotoisten lämminilmakuivurien puhallinta. Ulkokehä siilossa samanlainen, mutta reikäpeltinen keskiputki on leveä, joten viljakerroksen sivusuuntainen paksuus on ohuempi, noin 90 cm. Ilmaa puhalletaan riittävästi kerroksen läpi, jotta vilja pysyy viileänä ja kuivuu nopeammin, eli tuo sen märkävyöhykkeen ulkoseinään nopeasti, ja puuseinä ei hikoile sisään päin. Tuollaisessa pystyy kuivaamaan 20-21% kosteaa viljaa. Koko pohjan levyisellä Ilmapohjapurkaimella viljan voi sekoittaa, eli ottaa siilosta pois ja työntää toiseen siiloon, tai takaisin entiseen. Paakut putoavat varmasti.
Meillä on 1970-luvulla rakennetut pari Svea-Tuuri -tuuletussiiloa, jotka ovat suomulevysiiloja, viljakerroksen paksuus on noin 85 cm. Puhaltimina on 3000 kierroksen ABB Fläktin erikseen valmistamat korkeapainepotkuripuhaltimet. Lyhyt siipi, muotoilu on kuin lentokoneen siivessä, päässä on kierremuotoilu kuin joissakin 767 -400:ssa siiven kärjessä. Välys kehykseen on erittäin pieni (on tuskaa asetella keskelle, jos moottori on ollut irti telineestä) Puhaltimet olivat 1970-luvulla osittain protoja, joten siipiä katkesi, kun vilja oli tiiviimpää (kostea vehnä). Isompi puhallin uusittiin muutosversioina kaksi kertaa, ja kolmas versio on toiminut jo kymmenet vuodet.
Peltisiin Svea-Tuureihin ei voi laittaa yli 18% viljaa, koska kylmään peltiin tiivistyvä vesi imeytyy tavallaan takaisin viljaan ja kuorettaa sen. Hieman kostea vilja ( 16-17% kuivuu mainiosti kevättalven kuivilla 10%:iin, vähällä energialla.
Tuo Kongskilden "puusiilo", jossa on alumiiniset suomuliuskat ja rautarunko, on ollut hyvä kuivain, siihen uskaltaa laittaa kohtuudella lisälämpöä, ja sillä kerittiin kuivattamaan useita siilollisia syksyn aikana: Ensin ruis tai syysvehnä, sitten ohra, ja lopuksi kauraa täyteen talveksi. En ollut käyttänyt kyseisiä siiloja juurikaan vuoden noin 2000 jälkeen, kun hankin jonkinnäköisen lämminilmakuivaamon. Mutta öljylaskua katseltuani olen palannut ainakin siihen, että kuivatussiilot täytetään kokonaan, joko suoraan pellolta tuurilla 15-16% kosteana, tai sitten kuivataan hetki lämminilmakuivurilla, mutta ei aivan rutikuivaksi, puretaan lämpimänä ja jäähdytetään ja loppukuivataan siilossa.
Kun on pienet siilot ja pienet tilat lämminilmakuivurilla, niin onhan niistä kylmäilmakuivaussiiloista hyötyä ihan varastotilanakin.
-SS-