Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Rakkine - 25.02.21 - klo:12:18
-
https://bbe.bio/mbio/#tiimi
Kouvolan Myllykoskelle, entisen paperitehtaan tiloihin suunnitellaan taas olkea raaka-aineena käyttävää bioetanolitehdasta. Edellinen yritys joitakin vuosia sitten Aate Laukkasen masinoimanahan meni kiville, sijoittajien pakittamisen vuoksi, nyt on uudet miehet remmissä, mielenkiintoista nähdä saavatko tarpeeksi oljen toimitussopimuksia solmituksi, sopimusehdot on melko tiukat eikä oljen hinnasta ole minkäänlaista mainintaa, silti nettisivuilla on sopimuslomakkeet jo valmiina.
-
Lähinnä mietityttää tuo 10 v soppari; meinasin sillä periodilla kyllä heittaa jo pyyhkeen kehään...
-
Eikös se ole niin, että osapuolia velvoittava sopimus on koossa vasta sitten, kun kaikista seikoista on yksimielisyys. Ostajan maksama vastike näyttäisi olevan kokolailla auki.
-
Eikös se ole niin, että osapuolia velvoittava sopimus on koossa vasta sitten, kun kaikista seikoista on yksimielisyys. Ostajan maksama vastike näyttäisi olevan kokolailla auki.
Ennustan että hankkeesta ei tuu mitään, koska ne ei tuu saamaan tarpeeksi olkea, varsinkin jos hintataso on samaa vaatimatonta luokkaa, mitä kaavailtiin edellisen hakkeen yhteydessä. Tosin niillä näyttäis olevan yhteyksiä Baltiaan, meinaakohan ne laivalla tuoda myös sieltä olkia?
Ja aika iso riski jättää paljon olkea syksyllä pitkäksi, jos tulee runsaat sateet, niin ne märät oljet siellä pellolla on iso riesa varsinkin nyt, kun on ehdoton oljenpolttokielto määrätty EU:n taholta.
-
Ja aika iso riski jättää paljon olkea syksyllä pitkäksi, jos tulee runsaat sateet, niin ne märät oljet siellä pellolla on iso riesa varsinkin nyt, kun on ehdoton oljenpolttokielto määrätty EU:n taholta.
Oljet saa murskattua. Toki se on ylimääräinen työvaihe, kustannus ja kuormitusta märälle pellolle mutta ei se nyt mikään ylipääsemätön ongelma pitäisi olla.
Polttaminen nyt muutenkin on ollut jo vuosikymmeniä se vihoviimeinen ratkaisu.
-
Ja aika iso riski jättää paljon olkea syksyllä pitkäksi, jos tulee runsaat sateet, niin ne märät oljet siellä pellolla on iso riesa varsinkin nyt, kun on ehdoton oljenpolttokielto määrätty EU:n taholta.
Oljet saa murskattua. Toki se on ylimääräinen työvaihe, kustannus ja kuormitusta märälle pellolle mutta ei se nyt mikään ylipääsemätön ongelma pitäisi olla.
Polttaminen nyt muutenkin on ollut jo vuosikymmeniä se vihoviimeinen ratkaisu.
Itselläni ei ole murskainta, joten pitäisi se murskaus teettää jollain jolla se on, ja murskaamisen kustannus saattaa pahimmillaan syödä yhden tai useamman vuoden oljenmyyntituotot. Korkeintaan voisin myydä olkia joltain pieneltä alalta, ehkä 5-10 ha alalta vuosittain, kierrättäen lohkoja, koska en halua pilata peltoja jatkuvalla vuosittaisella olkien poistamisella pelloilta, mutta antaa olla, en tule tekemään oljenmyyntisopimusta.
-
Tässä on ote Satafoodin oljen kaupallisen käytön selvityksestä, monta hyödyllistä tietoa siinäkin. Monin paikoin ulkomailla oljesta nähtävästi maksetaankin jotakin. Muuten kyllä olkien poisto on hyödyksi; kasveille jää enemmän typpeä käytettäväksi. eikä 110 vuoden puoliintumisajan dityppioksidipäästöjä tule niin paljon.
http://www.sbe.fi/SBE/Sopimukset_files/Peltobiomassojen_hyodyntaminen.pdf
-SS-
-
Tässä on ote Satafoodin oljen kaupallisen käytön selvityksestä, monta hyödyllistä tietoa siinäkin. Monin paikoin ulkomailla oljesta nähtävästi maksetaankin jotakin. Muuten kyllä olkien poisto on hyödyksi; kasveille jää enemmän typpeä käytettäväksi. eikä 110 vuoden puoliintumisajan dityppioksidipäästöjä tule niin paljon.
http://www.sbe.fi/SBE/Sopimukset_files/Peltobiomassojen_hyodyntaminen.pdf
-SS-
Lyhyellä tähtäimellä näin. Ja pitkällä tähtäimellä kiihdytetään humuskatoa peltomaasta.
-
Tässä on ote Satafoodin oljen kaupallisen käytön selvityksestä, monta hyödyllistä tietoa siinäkin. Monin paikoin ulkomailla oljesta nähtävästi maksetaankin jotakin. Muuten kyllä olkien poisto on hyödyksi; kasveille jää enemmän typpeä käytettäväksi. eikä 110 vuoden puoliintumisajan dityppioksidipäästöjä tule niin paljon.
http://www.sbe.fi/SBE/Sopimukset_files/Peltobiomassojen_hyodyntaminen.pdf
-SS-
Lyhyellä tähtäimellä näin. Ja pitkällä tähtäimellä kiihdytetään humuskatoa peltomaasta.
Olkien myynti vuosittain pellolta on pahimman pään raiskausta pellon kasvukunnolle. Omilta lohkoilta EI oljet lähde minnekään, ellei vastaavasti tilalle tule kuivalantaa tai vastaavaa.
-
Tässä on ote Satafoodin oljen kaupallisen käytön selvityksestä, monta hyödyllistä tietoa siinäkin. Monin paikoin ulkomailla oljesta nähtävästi maksetaankin jotakin. Muuten kyllä olkien poisto on hyödyksi; kasveille jää enemmän typpeä käytettäväksi. eikä 110 vuoden puoliintumisajan dityppioksidipäästöjä tule niin paljon.
http://www.sbe.fi/SBE/Sopimukset_files/Peltobiomassojen_hyodyntaminen.pdf
-SS-
Lyhyellä tähtäimellä näin. Ja pitkällä tähtäimellä kiihdytetään humuskatoa peltomaasta.
Olkien myynti vuosittain pellolta on pahimman pään raiskausta pellon kasvukunnolle. Omilta lohkoilta EI oljet lähde minnekään, ellei vastaavasti tilalle tule kuivalantaa tai vastaavaa.
Ja pellon tallautuminen pitää kans ottaa huomioon, paalaaminen ja paalien kerääminen on taas sitä ylimääräistä peltoliikennettä mitä pitäisi välttää, tiivistymisen välttämiseksi.
-
Joskus 1980-90 lukujen taitteessa MTT:llä esiteltiin parikymmentävuotta jatkunutta koetta, jossa yhdeltä ruudulta oljet korjattiin ja siirrettiin kolmanteen. Eli yksi ruutu oli jokavuosi oljet korjattu, toisesta ei korjattu ja kolmanteen tuli aina kaksinkertaiset oljet. Parinkymmenenvuoden seurantajaksona ei ollut syntynyt eroa multavuuksiin.
-
Joskus 1980-90 lukujen taitteessa MTT:llä esiteltiin parikymmentävuotta jatkunutta koetta, jossa yhdeltä ruudulta oljet korjattiin ja siirrettiin kolmanteen. Eli yksi ruutu oli jokavuosi oljet korjattu, toisesta ei korjattu ja kolmanteen tuli aina kaksinkertaiset oljet. Parinkymmenenvuoden seurantajaksona ei ollut syntynyt eroa multavuuksiin.
Tää löytyisi varmastikkin Jukurista kun keksisi oikeat hakusanat..
-
Sattumalta löytyi tuollainen blogikirjoitus tuosta olkietanolihankkeesta, yksi näkökulma asiaan:
https://www.raskaatveet.com/2021/03/04/myllykosken-bioetanolitehdas-ii/
Ja näköjään olkietanoli kiinnostaa myös Heinolassa, ei kovin kaukana Kouvolasta:
https://lab.fi/fi/projekti/biokyla
-
Sattumalta löytyi tuollainen blogikirjoitus tuosta olkietanolihankkeesta, yksi näkökulma asiaan:
https://www.raskaatveet.com/2021/03/04/myllykosken-bioetanolitehdas-ii/
Ja näköjään olkietanoli kiinnostaa myös Heinolassa, ei kovin kaukana Kouvolasta:
https://lab.fi/fi/projekti/biokyla
Joku Rakkineelle kusti polki sopimuspaperin?
Eilen illalla nopeasti lukaisin läpi niin oliko se 28e/tn karholla ja 43e/tn paalattuna ja toimitettuna, 0% kosteudessa. Sanokaas nyt viisaammat onko tuossa mitään järkeä edelleenkään? Paljon hehtaarilta tulee olkea, paljon paali painaa? Entä mikä sen kosteus on?
Mietitään nyt eka vain sitä et tuleeko edes euroja riittävästi ja vasta sen jälkeen pohditaan mistä puuttuva orgaaninen aines ja ravinteet saadaan takaisin peltoon..
-
Tässä on ote Satafoodin oljen kaupallisen käytön selvityksestä, monta hyödyllistä tietoa siinäkin. Monin paikoin ulkomailla oljesta nähtävästi maksetaankin jotakin. Muuten kyllä olkien poisto on hyödyksi; kasveille jää enemmän typpeä käytettäväksi. eikä 110 vuoden puoliintumisajan dityppioksidipäästöjä tule niin paljon.
http://www.sbe.fi/SBE/Sopimukset_files/Peltobiomassojen_hyodyntaminen.pdf
-SS-
Lyhyellä tähtäimellä näin. Ja pitkällä tähtäimellä kiihdytetään humuskatoa peltomaasta.
Olkien myynti vuosittain pellolta on pahimman pään raiskausta pellon kasvukunnolle. Omilta lohkoilta EI oljet lähde minnekään, ellei vastaavasti tilalle tule kuivalantaa tai vastaavaa.
Ja pellon tallautuminen pitää kans ottaa huomioon, paalaaminen ja paalien kerääminen on taas sitä ylimääräistä peltoliikennettä mitä pitäisi välttää, tiivistymisen välttämiseksi.
Joo, ja näissä jutuissa nousee aina esiin se kevätpaalaus mikä on kyllä sitten vielä rajumpaa hommaa maan rakenteelle.
-
^^Joko Rakkineelle kusti polki sopimuspaperin?^^
Eipä oon näkynyt muita sopimuspapereita kuin mitä tuon firman nettisivuilla olevat lomakkeet.
-
Suuressa mittakaavassa kevät paalaus ei toimi. Tänä keväänä oli Hämeenlinnassa viikko paalauskeliä, tai oikeastaan alle viisi päivää. Täytyy odottaa maan kuivumista ja oljen, siinä vaiheessa kun maa on kuivaa niin yleensä kylvetään. Varisemis tappiot on keväällä suuret tai todella suuret helposti. Onnistuu minun mielestä oikeastaan vain rukiin, kauran ja öljykasvien paalaukseen. Ruokohelpi on sitten täysin toinen juttu.
Olkea tulee 2000kilosta 6000 kiloon hehtaarilta ja kosteus on alkaen ehkä noin 10, paalit rupeavat höyryämään ehkä noin 25% kosteudessa runsaasti. Kosteudet ravistin hihasta kun ei ole mittaria
-
Sonniasema Hollolassa maksoi kymmenen vuotta sitten toimitettuna noin 75-90 tonnilta, alv 0%