Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Juhak - 20.02.21 - klo:15:12
-
Tuollainen käynyt mielessä... Mikähän mahtaa olla sähkönkulutus ko. systeemissä kun haketta menee n. 130m3/v?
-
Tuollainen käynyt mielessä... Mikähän mahtaa olla sähkönkulutus ko. systeemissä kun haketta menee n. 130m3/v?
Itte ajattelin vaihtaa klapit ilmalämpöpumppuun paneeleilla . Alkaa pikkusen kyrsimaan klapien kanto . Edullisia kyllä ostaa ja tontiltakin niitä tulee .
-
Tuollainen käynyt mielessä... Mikähän mahtaa olla sähkönkulutus ko. systeemissä kun haketta menee n. 130m3/v?
Minkä takia moinen? Onko laitteet tulossa käyttöikänsä päähän?
-
Toki jos laitteet ovat saavi täyttöiset talon yhteydessä ymmärrän yskän.
Hakkeen kulutuksesta pääsee kiinni energian tarpeeseen, mutta mitkä vehkeet on nyt?
Kanaaliilla ei maalämpöä juuri kannata siirtää.
-
Voi hakevehkeet jättää varalämmöksi , koville pakkasille .
-
130m3x700kw=91000kW. Lämmityspäiviä alueesta riippuen n.200 tulisi 455 kW/päivä. Tuntukulutus n.20kW.
Kompressorin teho tällöin n.5kWx24hx200pv tuliskohan sähkon kulutus olemaan n.24000 kwh.Tmä vaatisi melko tasaisen lämpötilan. Mikäli pakkasta yli 20c noin pieni kone ei enää riitä. Kannattaa ehdottamasta jättää stokerivehkeet rinnalle. Sähkön kulutus n.16A vaihetta kohti vaatii virtamuuntajat keskukseen että katkoo automaattisesti maalämpöä mikäli 25a pääsulakkeet. Mikäli laskin väärin voi korjata.
-
Olisko toi öljynä joku 13 kuutiota? Sitten se olis maalämmöllä n. 30.000 kWh vuodessa. Itellä meni öljyä joku 1800 l vuodessa ja nyt menee sähköä maalämmöllä 4200 kWh/v, 5 vuoden keskiarvo. Päivääkään en ole katunut, ei yhtään vikaa toistaiseksi ja hankintahinta n. 11 k€ 400 m maapiirillä.
-
Olisko toi öljynä joku 13 kuutiota? Sitten se olis maalämmöllä n. 30.000 kWh vuodessa. Itellä meni öljyä joku 1800 l vuodessa ja nyt menee sähköä maalämmöllä 4200 kWh/v, 5 vuoden keskiarvo. Päivääkään en ole katunut, ei yhtään vikaa toistaiseksi ja hankintahinta n. 11 k€ 400 m maapiirillä.
Noilla kulutuksilla kannattavuus on lähinnä kiinni siitä, että toimiiko laskin pattereilla vai auringolla tai onko kyseessä perus nelilaskin vai kalliimpi funktio :) Toki jos öljy kalusto oli käyttöikänsä päässä, niin vaihto varmaan perusteltu. Noilla öljyn kulutuksilla paikalliset lämpöpumppu myyjät ei laske edes tarjousta ;) Toi ajatus ei ole omakohtaista vaan kaverin kertomaa.
-
Olisko toi öljynä joku 13 kuutiota? Sitten se olis maalämmöllä n. 30.000 kWh vuodessa. Itellä meni öljyä joku 1800 l vuodessa ja nyt menee sähköä maalämmöllä 4200 kWh/v, 5 vuoden keskiarvo. Päivääkään en ole katunut, ei yhtään vikaa toistaiseksi ja hankintahinta n. 11 k€ 400 m maapiirillä.
Noilla kulutuksilla kannattavuus on lähinnä kiinni siitä, että toimiiko laskin pattereilla vai auringolla tai onko kyseessä perus nelilaskin vai kalliimpi funktio :) Toki jos öljy kalusto oli käyttöikänsä päässä, niin vaihto varmaan perusteltu. Noilla öljyn kulutuksilla paikalliset lämpöpumppu myyjät ei laske edes tarjousta ;) Toi ajatus ei ole omakohtaista vaan kaverin kertomaa.
Ei tuossa edes tarvitse laskinta, kun säästöä tulee päässäkin laskien tonni vuodessa riippuen toki öljyn ja sähkön hinnoista. Vanha laitteisto oli tosiaan 35 v vanha.
Huhtikuussa 5 vuotta täynnä vaihdosta ja vielä 3 vuotta niin tuo on maksanut itsensä takaisin, kun huomioidaan kotitalousvähennys.
Tämä siis puhtaasti omakotitalon lämmittimenä.
-
Olisko toi öljynä joku 13 kuutiota? Sitten se olis maalämmöllä n. 30.000 kWh vuodessa. Itellä meni öljyä joku 1800 l vuodessa ja nyt menee sähköä maalämmöllä 4200 kWh/v, 5 vuoden keskiarvo. Päivääkään en ole katunut, ei yhtään vikaa toistaiseksi ja hankintahinta n. 11 k€ 400 m maapiirillä.
Noilla kulutuksilla kannattavuus on lähinnä kiinni siitä, että toimiiko laskin pattereilla vai auringolla tai onko kyseessä perus nelilaskin vai kalliimpi funktio :) Toki jos öljy kalusto oli käyttöikänsä päässä, niin vaihto varmaan perusteltu. Noilla öljyn kulutuksilla paikalliset lämpöpumppu myyjät ei laske edes tarjousta ;) Toi ajatus ei ole omakohtaista vaan kaverin kertomaa.
Öljyn poraukset tulee tiensä päähän vuosien kuluttua . Miljoonan vuoden päästä sitä voi taas saada .
Hakelämmöt ei tahdo olla pitkäikäisiä , kovilla pakkasilla tietysti varalämpö pitää maalämpöön olla .
-
Olisko toi öljynä joku 13 kuutiota? Sitten se olis maalämmöllä n. 30.000 kWh vuodessa. Itellä meni öljyä joku 1800 l vuodessa ja nyt menee sähköä maalämmöllä 4200 kWh/v, 5 vuoden keskiarvo. Päivääkään en ole katunut, ei yhtään vikaa toistaiseksi ja hankintahinta n. 11 k€ 400 m maapiirillä.
Noilla kulutuksilla kannattavuus on lähinnä kiinni siitä, että toimiiko laskin pattereilla vai auringolla tai onko kyseessä perus nelilaskin vai kalliimpi funktio :) Toki jos öljy kalusto oli käyttöikänsä päässä, niin vaihto varmaan perusteltu. Noilla öljyn kulutuksilla paikalliset lämpöpumppu myyjät ei laske edes tarjousta ;) Toi ajatus ei ole omakohtaista vaan kaverin kertomaa.
Ei tuossa edes tarvitse laskinta, kun säästöä tulee päässäkin laskien tonni vuodessa riippuen toki öljyn ja sähkön hinnoista. Vanha laitteisto oli tosiaan 35 v vanha.
Huhtikuussa 5 vuotta täynnä vaihdosta ja vielä 3 vuotta niin tuo on maksanut itsensä takaisin, kun huomioidaan kotitalousvähennys.
Tämä siis puhtaasti omakotitalon lämmittimenä.
No kunhan vähän "ärsytin" :) No entinen kalusto oli jo parhaat päivänsä nähneet ja siten siirto maalämpöön varmasti puolustaa paikkansa. Lisäksi entisen kaluston energia tehokkuus ei varmaankaan ihan sitä mitä uudemmissa öljypannuissa /polttimissa on.
-
Tuollainen käynyt mielessä... Mikähän mahtaa olla sähkönkulutus ko. systeemissä kun haketta menee n. 130m3/v?
Kakstoesta vuotta sitte vaehtu uutet hakelaetteet. Maalämpö oli sillon vasta tulossa. Tänäpäivänä ja näillä tiedoilla valinta oes tua maalämpö.Naapurilla on ja hää tykkää että tua on hyä.Luotettava naappuri uskaltais kertova jos jotaki kieleestäki oes. :D
-
Tuollainen käynyt mielessä... Mikähän mahtaa olla sähkönkulutus ko. systeemissä kun haketta menee n. 130m3/v?
Kakstoesta vuotta sitte vaehtu uutet hakelaetteet. Maalämpö oli sillon vasta tulossa. Tänäpäivänä ja näillä tiedoilla valinta oes tua maalämpö.Naapurilla on ja hää tykkää että tua on hyä.Luotettava naappuri uskaltais kertova jos jotaki kieleestäki oes. :D
Ensimmäiset oli silloin jo ainakin kerran kompuran uusineet ;D
-
Ensimmäiset oli silloin jo ainakin kerran kompuran uusineet ;D
Kyllä osalla kompurat on kestäneet yli 20v ja vieläkin toimivat. Sitten yhdellä tilalla ( öljyn kulutus 10 000 l /v) on nyt takuuseen uusittu kait kaikki mahdollinen. Taisi olla 3v takuu. Pelaa kun pelittää , mutta välillä lämmitellään öljyllä :)
-
Ensimmäiset oli silloin jo ainakin kerran kompuran uusineet ;D
Kyllä osalla kompurat on kestäneet yli 20v ja vieläkin toimivat. Sitten yhdellä tilalla ( öljyn kulutus 10 000 l /v) on nyt takuuseen uusittu kait kaikki mahdollinen. Taisi olla 3v takuu. Pelaa kun pelittää , mutta välillä lämmitellään öljyllä :)
Joo, mutta ne 1980 luvulla asennetut alkaa olla iällä.
Omat ongelmansa on uusissakin, etenkin isommissa järjestelmissä.
On ihan hyvinkin toimivia, kuten yleesä kaikissa laitteissa.
-
Kakstoesta vuotta sitte vaehtu uutet hakelaetteet. Maalämpö oli sillon vasta tulossa.
Nyt pitää kyllä ilman mitään sarvia, sorkkia ja hampaita kysellä, että missäpäin maailmaa mesikämmen vaikuttaa? Kun tänne itärajan pintaankin laitettiin ao. vimpaimet 30 vuotta sitten, niin pistää miettimään tuo aikajana ja tiedon ym. kulun vauhti...
-
1970-luvulla maalämpöjä jo laitettiin. Keruuputket laitettiin silloin yleensä peltoon, puutarhaan tai vesistöön.
-
Mikä järki on maatilalle, varsinkaan karjatilalle laittaa maalämpö? Yleensä on omia metsiä tahi muuta pusikkoa edes sen verran että saa hakkeet omista puista, puiden teot, ajot saa hyvin menemään kuluina verotuksessa, haketus ei oikein mahdu. Toki energia puun voi myydä ja ostaa sillä verotetulla rahalla sähköä. Yleensä varsinkin karjatiloilla on joku jatkuvasti paikalla tai ainakin hälytysvalmiudessa samalla pystynee seuraamaan hakelaitteuston toimintaa. Toki jos käydään reissuhommissa niin silloin ehdottomasti joku muu kuin hakelämpö
-
Eiköhän karjatilalla ole muutakin hommaa kuin hakkeen kanssa työskentely.Itsellä ennen puulämmitys nyt maalämpö vesikiertoisella
lattialämmöllä.Hake sopii mielestäni isoihin lämpövoimaloihin jossa poltto tapahtuu puhtaammin ja hyvällä hyötysuhteella.
-
Kakstoesta vuotta sitte vaehtu uutet hakelaetteet. Maalämpö oli sillon vasta tulossa.
Nyt pitää kyllä ilman mitään sarvia, sorkkia ja hampaita kysellä, että missäpäin maailmaa mesikämmen vaikuttaa? Kun tänne itärajan pintaankin laitettiin ao. vimpaimet 30 vuotta sitten, niin pistää miettimään tuo aikajana ja tiedon ym. kulun vauhti...
Tässä pättee se sanonta notta nopijat syä hitaat. Kuten sanoin jo tämän päevän tietämyjsellä tua maalämpö. Nyt on net hakevehkeet ja niillä mennään . Sitte kun uusitaan niin tua maalämpö.Luuulen ma. :D
-
1970-luvulla maalämpöjä jo laitettiin. Keruuputket laitettiin silloin yleensä peltoon, puutarhaan tai vesistöön.
Kyllähän maalämpö ja sen tuattaminen seon kehittyny näitten kahentoesta vuoten aekana. Sillon se ee viellä aeheuttannu riittävästi väristtyksijä.
-
Vissiin on sitten liian vähän töitä kun en koe ongelmaksi hakelämpöä. Parituntia menee hakkeen tekoon vuodessa kun täytyy kärryllä siirtää varastoon. Ja siitä sitten stokeriin.
-
Riippuu massin määrästä. Jos on automaattiset tai edes jotkut maattiset hakevehkeet olemassa ja polttoainetta saa esim. hakkuista tai vaikka ostamalla, niin halpaahan se lämmitys on. Varsinkin jos on kanaalia sinne tänne pitkiä matkoja.
Mutta jos on massia ja ei ole aikaa täytetellä stokeria muutaman kerran vuodessa, niin onhan niitä helpompiakin tapoja lämmittää.
Kesäisin käyttöveden lämmitykseen kannattaa miettiä oheisvaihtoehtoja.
-
Riippuu massin määrästä. Jos on automaattiset tai edes jotkut maattiset hakevehkeet olemassa ja polttoainetta saa esim. hakkuista tai vaikka ostamalla, niin halpaahan se lämmitys on. Varsinkin jos on kanaalia sinne tänne pitkiä matkoja.
Mutta jos on massia ja ei ole aikaa täytetellä stokeria muutaman kerran vuodessa, niin onhan niitä helpompiakin tapoja lämmittää.
Kesäisin käyttöveden lämmitykseen kannattaa miettiä oheisvaihtoehtoja.
Totta turiset. Net tietää jotka on osallisena noessaki hommissa. Net tietää eekä vaen luule tietäväsä. :D
-
... Pelaa kun pelittää , mutta välillä lämmitellään öljyllä :)
Maatilalla tuo varmaan onnistuukin, siis öljylämmityksen jättäminen varalle.
Huvittavaa kun yksityiset vaihtaa valtion tuella öljyn kaukolämpöön ja sitten lämpö tehdään kivihiilellä (osittain tai kokonaan monessa paikassa). Käsittääkseni yleinen tulkinta että omakotitalossa öljylämmitys pitää purkaa pois tuen ehtona, ei saa jättää varajärjestelmäksi. Ihan älytöntä.
-
Meille asenettiin Lämpöässän maalampöpumppu 1987, peltoon putkea 720m. Ukkonen rikkoi kahdesti kompressorin, meni vakuutuksen piikkiin. Muita ongelmia ei ilmennyt. Lämpöässä laskettiin toimivana eläkkeelle 2013, tilalle tuli Nibe. Se laitettiin ukkosmyräköiden ja jatkuvien sähkökatkosten takia verkonvalvontareleen taakse, eikä minkäänlaisia toimenpiteitä ole tarvinnut pumpulle tehdä. Talvella poltellaan päivittäin pieni kopallinen puita leivinuunissa. Lämmitettävä ala n. 200 m2. Arvostan sitä, että talon lämmittäminen on asia johon ei tarvitse uhrata juurikaan aikaa eikä ajatuksia.
-
^Talvella poltellaan päivittäin pieni kopallinen puita leivinuunissa. ^
....eli kuitenkin näköjään pitää olla joku tulisija tukena/varana maalämmölle..
Ja puuhaa riittää tuon leivinuunin lämmittämisessä. Ja puut pitää siihen hommata....
Vuosien varrella kun olen eri nettifoorumeilla lueskellut näitä lämmitysjuttuja, niin on käynyt ilmi että maalämmitystaloissa kuitenkin on joku tulisija, ikään kuin "tulitukena" kovien pakkasten varalle, yleensä juuri takka, leivinuuni, hella, joillakin jätetty jopa puukattila vielä paikoilleen varalämmönlähteeksi. Ja tottahan on että kovilla pakkasilla -15 - -20 > naalämmitys muuttuu ihan kokonaan sähkölämmitykseksi, jotenka puiden polttamisen ymmärtää hyvin.
-
Kyllä hakelämpökin jotain varalämpöä tarvitsee. Useimmiten joku moottori tai ruuvi paukahtaa kovimmilla pakkasilla.
Tämäntakia karjatilalla kun on aina toimittavaa tekniikkaa aikalailla voisi maalämpö säästää yhdeltä vikakohteelta. Yleensä niiden on vielä tapana hajota yhtaikaa.
-
Meille asenettiin Lämpöässän maalampöpumppu 1987, peltoon putkea 720m. Ukkonen rikkoi kahdesti kompressorin, meni vakuutuksen piikkiin. Muita ongelmia ei ilmennyt. Lämpöässä laskettiin toimivana eläkkeelle 2013, tilalle tuli Nibe. Se laitettiin ukkosmyräköiden ja jatkuvien sähkökatkosten takia verkonvalvontareleen taakse, eikä minkäänlaisia toimenpiteitä ole tarvinnut pumpulle tehdä. Talvella poltellaan päivittäin pieni kopallinen puita leivinuunissa. Lämmitettävä ala n. 200 m2. Arvostan sitä, että talon lämmittäminen on asia johon ei tarvitse uhrata juurikaan aikaa eikä ajatuksia.
Piilomainonta on taitolaji. Silti siitä jää kiinni melkein aina.
-
Tiedän pari omakotitalo lämmittäjää, jotka klapi lämmitykseen kyllästyneenä ovat valinneet maalämmön. Kuitenkin siten että se alkuperäinen ja toimiva klapi lämmitys on jäänyt "varalle". Molemmilta vuoden parin maalämmön hommaamisen jälkeen olen kysynyt miltä se nyt maalämpö tuntuu. Molemmat tunnustivat lämmittävänsä talvet pelkästään puilla :) Toinen on paljon ulko hommissa ja se meinas että järkevin ja tehokkain paikka saada työvaatteet kuivaksi aamuksi on pannuhuone.
-
Tämä jokotai juttu on vähän huono ratkaisu, koska olisi parempi että sillä puiden polttamisella saataisiin edes jotain lämpöä, jos virta katkeaa. Virran katkeaminen pysäyttää kaikki vesikierto-, pumppu- ja suorasähkölämmitykset. Varavoimaa ei tarvittaisi kuin kiertovesipumpuille, jos oikein hätä tulee. Siksi pitäisi tarkkaan miettiä, mitä vehkeitä riisuu pois lämmityksestä ja mitä laittaa tilalle. Öljykattila saattaa olla pannuhuoneessa tiellä, jos ei ole tilaa ylimääräistä. Jos vain olisi tilaa, niin kannattaisi pitää vanha järjestelmä varalla, jos valtiovalta ei tätä estäisi tuen eväämisellä.
Yksikään vihreä hippi ei tuo lisää sitä lämpöä koppiin, jos ei itse sitä hommaa.
-
Meille asenettiin Lämpöässän maalampöpumppu 1987, peltoon putkea 720m. Ukkonen rikkoi kahdesti kompressorin, meni vakuutuksen piikkiin. Muita ongelmia ei ilmennyt. Lämpöässä laskettiin toimivana eläkkeelle 2013, tilalle tuli Nibe. Se laitettiin ukkosmyräköiden ja jatkuvien sähkökatkosten takia verkonvalvontareleen taakse, eikä minkäänlaisia toimenpiteitä ole tarvinnut pumpulle tehdä. Talvella poltellaan päivittäin pieni kopallinen puita leivinuunissa. Lämmitettävä ala n. 200 m2. Arvostan sitä, että talon lämmittäminen on asia johon ei tarvitse uhrata juurikaan aikaa eikä ajatuksia.
Piilomainonta on taitolaji. Silti siitä jää kiinni melkein aina.
Näköjään myös viestien tulkinta. Ja yleensä ollaan hakoteillä.
-
Ja tottahan on että kovilla pakkasilla -15 - -20 > naalämmitys muuttuu ihan kokonaan sähkölämmitykseksi, jotenka puiden polttamisen ymmärtää hyvin.
Heetkinen seis - millä perusteella maalämpö muuttuu suorasähköksi?
Ilmalämpöpumput toki kärsivät liian kylmästä ulkoilmasta., mutta ei kai maalämpö? Ainakaan jos keruuputkisto on oikein sijoitettu ja mitoitettu.
Rakennuksesta, lämmönjaosta ja mieltymyksistä riippuen moni tykkää lämmittää uunia vaikka kämppä muutenkin lämpiäisi.
-
Silloin, ehkä 85, tossa naapurikylässä, yhdellä tuttavilla, muistaaksen muuti maalämmöstä öljylämitykseen, kun ei ollut luotettava.....
Varalämmöstä, tuttavan tuttava, keskisuomessa, ja n. vuonna kymmenen. Oli nänäaikoina, kiristyvä pakkanen, vesikierto ja puukattila, joku hirsirunkoinen ja vaaritupa. Kattila vedet lattialle perjantai iltana. Yritti korjata, jostain muualta rupes falskaa, varaajata jo kylmiä, vastus ei vaan jaksannut ylläpitää edes. Oliko kolmet lapset, nuorin alle vuoden ikäinen. Katilaa ulos maanantaina, sitten joku hämminki, uus kattila ei vaan tulut, keskiviikona vielä jotan vääriä nippoja, perhe oli jo evakossa, ja vaari polteli kakluuni miltei halki, kun meni kesken talven sitä sytytelemään. Oli alimilaan sisällä kuulema +3. Ja kesti viikon kovaa polttoa saada se talo uudestaan lämpimäksi kun oli edeleen kahtakymmentä astetta öisin.
-
Sitä varajärjestelmää kannattaa ihan oikeasti miettiä etukäteen.
Ei taida tänäpäivänä kukaan varastoida mitään kattiloita, varsinkaan sitä mitä tarvittaisiin ::)
-
Ja tottahan on että kovilla pakkasilla -15 - -20 > naalämmitys muuttuu ihan kokonaan sähkölämmitykseksi, jotenka puiden polttamisen ymmärtää hyvin.
Heetkinen seis - millä perusteella maalämpö muuttuu suorasähköksi?
Ilmalämpöpumput toki kärsivät liian kylmästä ulkoilmasta., mutta ei kai maalämpö? Ainakaan jos keruuputkisto on oikein sijoitettu ja mitoitettu.
Rakennuksesta, lämmönjaosta ja mieltymyksistä riippuen moni tykkää lämmittää uunia vaikka kämppä muutenkin lämpiäisi.
Jos pattereihin pitää mennä 50-60 asteista vettä, niin saako sen veden noin kuumaksi ilman sähköä?
-
Ja tottahan on että kovilla pakkasilla -15 - -20 > naalämmitys muuttuu ihan kokonaan sähkölämmitykseksi, jotenka puiden polttamisen ymmärtää hyvin.
Heetkinen seis - millä perusteella maalämpö muuttuu suorasähköksi?
Ilmalämpöpumput toki kärsivät liian kylmästä ulkoilmasta., mutta ei kai maalämpö? Ainakaan jos keruuputkisto on oikein sijoitettu ja mitoitettu.
Rakennuksesta, lämmönjaosta ja mieltymyksistä riippuen moni tykkää lämmittää uunia vaikka kämppä muutenkin lämpiäisi.
Ainakin melkein jokaisessa omatotitalossa on puilla tai muulla lämpiävä tulisija sähkön lisäksi, joko tunnelman tuojana tai varalämmön lähteenä. Olisiko peräti rakennusluvan ehtona.
-
Ja tottahan on että kovilla pakkasilla -15 - -20 > naalämmitys muuttuu ihan kokonaan sähkölämmitykseksi, jotenka puiden polttamisen ymmärtää hyvin.
Heetkinen seis - millä perusteella maalämpö muuttuu suorasähköksi?
Ilmalämpöpumput toki kärsivät liian kylmästä ulkoilmasta., mutta ei kai maalämpö? Ainakaan jos keruuputkisto on oikein sijoitettu ja mitoitettu.
Rakennuksesta, lämmönjaosta ja mieltymyksistä riippuen moni tykkää lämmittää uunia vaikka kämppä muutenkin lämpiäisi.
Jos pattereihin pitää mennä 50-60 asteista vettä, niin saako sen veden noin kuumaksi ilman sähköä?
https://blog.bosch-climate.fi/maalampo-8-myyttia
-SS-
-
Ja tottahan on että kovilla pakkasilla -15 - -20 > naalämmitys muuttuu ihan kokonaan sähkölämmitykseksi, jotenka puiden polttamisen ymmärtää hyvin.
Heetkinen seis - millä perusteella maalämpö muuttuu suorasähköksi?
Ilmalämpöpumput toki kärsivät liian kylmästä ulkoilmasta., mutta ei kai maalämpö? Ainakaan jos keruuputkisto on oikein sijoitettu ja mitoitettu.
Rakennuksesta, lämmönjaosta ja mieltymyksistä riippuen moni tykkää lämmittää uunia vaikka kämppä muutenkin lämpiäisi.
Ainakin melkein jokaisessa omatotitalossa on puilla tai muulla lämpiävä tulisija sähkön lisäksi, joko tunnelman tuojana tai varalämmön lähteenä. Olisiko peräti rakennusluvan ehtona.
Luultavasti ei ole, kun ei meiltä ainakaan löydy. Tai alun perin oli pesuhuoneen nurkas pieni leivinuuni, mutta samanlainen talo on samoilla pirrustuksilla rakennettu ilman sitä. Ei ollut paistouuni, joten luvan on saanut väistyä. Rakennuslupia on haettu laajennuksiin ja kyseistä uunia ei niissä piirustuksissa ole. Saunassa puukiuas ... talo lämpiää toki puilla, mutta jos ... sähköt poikki, pannu hajalla, putket vuotaa jne .. niin kylymä tuloo. Agregaatti traktorin perseeseen ... irtopattereita, sähköpuhaltimia yms ? Jaa niin mutta jos ei oo pötä traktoriin ja puuta ei saa enää polttaa ja sähköe ei kulje, kun ei tuule :( Voi perhana jäätyminen uhkaa vaikka ilmasto lämpiää liikaa.
-
Eikös Ohisalo uhannut kaiken polttamisen lopettaa?
-
Eikös Ohisalo uhannut kaiken polttamisen lopettaa?
Ei koske kannabistuotteita! Ja Marinikin voi polttaa päreensä myös jatkossa, niinkuin haluaa.
-
Ja tottahan on että kovilla pakkasilla -15 - -20 > naalämmitys muuttuu ihan kokonaan sähkölämmitykseksi, jotenka puiden polttamisen ymmärtää hyvin.
Heetkinen seis - millä perusteella maalämpö muuttuu suorasähköksi?
Ilmalämpöpumput toki kärsivät liian kylmästä ulkoilmasta., mutta ei kai maalämpö? Ainakaan jos keruuputkisto on oikein sijoitettu ja mitoitettu.
Rakennuksesta, lämmönjaosta ja mieltymyksistä riippuen moni tykkää lämmittää uunia vaikka kämppä muutenkin lämpiäisi.
Ainakin melkein jokaisessa omatotitalossa on puilla tai muulla lämpiävä tulisija sähkön lisäksi, joko tunnelman tuojana tai varalämmön lähteenä. Olisiko peräti rakennusluvan ehtona.
Luultavasti ei ole, kun ei meiltä ainakaan löydy. Tai alun perin oli pesuhuoneen nurkas pieni leivinuuni, mutta samanlainen talo on samoilla pirrustuksilla rakennettu ilman sitä. Ei ollut paistouuni, joten luvan on saanut väistyä. Rakennuslupia on haettu laajennuksiin ja kyseistä uunia ei niissä piirustuksissa ole. Saunassa puukiuas ... talo lämpiää toki puilla, mutta jos ... sähköt poikki, pannu hajalla, putket vuotaa jne .. niin kylymä tuloo. Agregaatti traktorin perseeseen ... irtopattereita, sähköpuhaltimia yms ? Jaa niin mutta jos ei oo pötä traktoriin ja puuta ei saa enää polttaa ja sähköe ei kulje, kun ei tuule :( Voi perhana jäätyminen uhkaa vaikka ilmasto lämpiää liikaa.
Olikos se termi "maasähkölämmitys", jolla löytyy arkistosta paljonkin juttua aiheesta.
-
Ja tottahan on että kovilla pakkasilla -15 - -20 > naalämmitys muuttuu ihan kokonaan sähkölämmitykseksi, jotenka puiden polttamisen ymmärtää hyvin.
Heetkinen seis - millä perusteella maalämpö muuttuu suorasähköksi?
Ilmalämpöpumput toki kärsivät liian kylmästä ulkoilmasta., mutta ei kai maalämpö? Ainakaan jos keruuputkisto on oikein sijoitettu ja mitoitettu.
Rakennuksesta, lämmönjaosta ja mieltymyksistä riippuen moni tykkää lämmittää uunia vaikka kämppä muutenkin lämpiäisi.
Jos pattereihin pitää mennä 50-60 asteista vettä, niin saako sen veden noin kuumaksi ilman sähköä?
https://blog.bosch-climate.fi/maalampo-8-myyttia
-SS-
Onkos tuo nyt uskottavaa, kun maalämpöpumppujen valmistaja yrittää uskotella maalämmön hyvyyttä.
-
Ja tottahan on että kovilla pakkasilla -15 - -20 > naalämmitys muuttuu ihan kokonaan sähkölämmitykseksi, jotenka puiden polttamisen ymmärtää hyvin.
Heetkinen seis - millä perusteella maalämpö muuttuu suorasähköksi?
Ilmalämpöpumput toki kärsivät liian kylmästä ulkoilmasta., mutta ei kai maalämpö? Ainakaan jos keruuputkisto on oikein sijoitettu ja mitoitettu.
Rakennuksesta, lämmönjaosta ja mieltymyksistä riippuen moni tykkää lämmittää uunia vaikka kämppä muutenkin lämpiäisi.
Ainakin melkein jokaisessa omatotitalossa on puilla tai muulla lämpiävä tulisija sähkön lisäksi, joko tunnelman tuojana tai varalämmön lähteenä. Olisiko peräti rakennusluvan ehtona.
Luultavasti ei ole, kun ei meiltä ainakaan löydy. Tai alun perin oli pesuhuoneen nurkas pieni leivinuuni, mutta samanlainen talo on samoilla pirrustuksilla rakennettu ilman sitä. Ei ollut paistouuni, joten luvan on saanut väistyä. Rakennuslupia on haettu laajennuksiin ja kyseistä uunia ei niissä piirustuksissa ole. Saunassa puukiuas ... talo lämpiää toki puilla, mutta jos ... sähköt poikki, pannu hajalla, putket vuotaa jne .. niin kylymä tuloo. Agregaatti traktorin perseeseen ... irtopattereita, sähköpuhaltimia yms ? Jaa niin mutta jos ei oo pötä traktoriin ja puuta ei saa enää polttaa ja sähköe ei kulje, kun ei tuule :( Voi perhana jäätyminen uhkaa vaikka ilmasto lämpiää liikaa.
Joskus aikaisemminkin näköjään joku epäillyt samaa kuin minä. ;D
https://www.rakentaja.fi/keskustelut/144818/toinen_l228mmitysmuoto_pakollinen
-
Jos pattereihin pitää mennä 50-60 asteista vettä, niin saako sen veden noin kuumaksi ilman sähköä?
Oikeastaan nykyperiaatteen kannalta systeemi on väärin suunniteltu / mitoitettu jos pattereille tarvitaan kuuskymppistä vettä. Lämpöpumppusysteemit ovat parhaimmillaan tuolla 40 asteen ympärillä. Monet vanhat patteriverkostot on kyllä mitoitettu niin että vain riittävän kuuma kiertovesi luovuttaa tarpeeksi lämpöä, mutta semmoista verkostoa ei pidä mennä suoraan vaihtamaan kattilan perästä lämpöpumppuun. Tai sitten pitää varautua kovimpien pakkasten ajaksi jollakin täydentävällä lämmönlähteellä. Pumppujen tekniikkakin on kovilla jos sillä joudutaan 'hakkaamaan' lämpöä tekniikan äärirajoilla, ja tosiaan COPkin tippuu sitten lopulta lähelle yhtä eli suorasähkön tasolle.
-
^ Kyllä tuo ihan asiallinen ajatus on. On sitä tullut mietittyä joskus ittekkin , että jos sähköt katkee tai omassa sähkökeskuksessa tai vastaavassa tapahtuu katastrofi. Vaikka konesuoja kärähtää. palaa agregaatti , sähköpääkeskus , traktorit se kaasu kamiina ... ja taivas tipahtaa niskaan . Onneksi on se puusauna , pannu voi puhkua punaisena mutta lämpö ei vaan siirry :(
Viittaus siis varalämmönlähteeseen
-
Jonkinlainen - pienikin - varavoima on hyvä olla lämmityssysteemiä ajatellen. Kiertopumppujen tehot yleensä sellaista 100 W luokkaa kappale, eli pieninkin aggregaatti riittää pelkille niille kunhan kytkennän saa vain jotenkin tehtyä. Helpointa tietysti jos liittää ne alunperinkin pistotulpalla.
Iso UPSikin riittää vähäksi aikaa, antaa suojan myös yllättäville sähkökatkoille kesken lämmityksen.
Hakesysteemit eivät pelaa enää pienillä sähkötehoilla, mutta manuaalisesti ladattava perinteinen luonnonvetoinen kattila ei kaipaa sähköä kuin noille pumpuille.
-
Upsi ja moottori ei taida olla hyvä yhdistelmä, olen koittanut ja vähän se ääni on outo. Kanttiaaltoahan sieltä upsista tulee.
-
Jonkinlainen - pienikin - varavoima on hyvä olla lämmityssysteemiä ajatellen. Kiertopumppujen tehot yleensä sellaista 100 W luokkaa kappale, eli pieninkin aggregaatti riittää pelkille niille kunhan kytkennän saa vain jotenkin tehtyä. Helpointa tietysti jos liittää ne alunperinkin pistotulpalla.
Iso UPSikin riittää vähäksi aikaa, antaa suojan myös yllättäville sähkökatkoille kesken lämmityksen.
Hakesysteemit eivät pelaa enää pienillä sähkötehoilla, mutta manuaalisesti ladattava perinteinen luonnonvetoinen kattila ei kaipaa sähköä kuin noille pumpuille.
Ei kait enää nykyään sähköt katkeile. Linjathan on aurattu peltoon. Ai niin eipä katkoja ole oikeastaan ollut kuin peltolinjojen uusimisen aikaan ja sitten muutama vuosi myöhemmin kun ne siis aurattiin piiloon :) Ihan taas hölmöläisten hommaa, mutta siellä aurataan missä se helpoiten onnistuu.
Pieniä agregaattejahan nykyään myydään lähes joka maitokaupassa, joten nopeallakin varoitusajalla löytää kyllä , jos ei kyseessä ole maakunta myrskyt. Ja silloinkin nopeat syövät hitaat. Pyrymyrkyn aikaan yks tuttu asui kylällä , jossa oli sähköt poikki pidemmän aikaa. Tr agregaatit silloin harvinaisia mutta sillä oli. Sanoi että joka lampun yritin muistaa sytyttää, että sai naapurit kadehtia :)
-
Upsi ja moottori ei taida olla hyvä yhdistelmä, olen koittanut ja vähän se ääni on outo. Kanttiaaltoahan sieltä upsista tulee.
Paremmista tulee kyllä siniäkin, joistakin ns. modified siniä eli porrastettua kanttia. Halvimmista toki pelkkää kanttia.
Eihän se kantti ideaali ole mutta ei se moottori siitä rikki mene. Monessa pumpussa on puolijohteilla tehty nopeudensäätö, se saattaa olla vähän ihmeissään kanttiaallosta. Kannattaa vääntää säätö täysille ellei jo ole.
Huonompi UPSikin voi ihmetellä kovasti induktiivista kuormaa... mutta ainakin kokeilemani hiukan fiksumpi UPSi kyllä pelasi ihan asiallisesti sen Grundfossin kanssa minkä löysin. UPSi oli joku Huawein UPS2000A -sarjan malli, kykenee myös on-line moodiin, line interactiven ja off-linen lisäksi. Tekee puhdasta siniä, 1 kVA kokoonpanossa taisi maksaa noin 250 e. Saman sarjan härveli ollut tuossa pöydän alla puolisentoista vuotta, tuuletinta piti vähän hiljentää kun oli häiritsevän kovaääninen. Työläs konffata toimimaan halutulla tavalla, noin 30 osin toisistaan riippuvaa aseteltavaa parametriä... minkä verran sallitaan jännitevaihteluja ym ym .
-
Kun vaihdoin stokerisysteemin, laitoin koko pannuhuoneen sähköiset toiminnat erilliseksi ja syöton kumiroikalla 16A kolmivaiherasiaan. Näin saan 800 euron kolmivaihedieselagrigaatilla nopeasti lämmityksen jatkumaan vaikka olisi 30 astetta pakkasta ja sähköt katkeaisi. Vetäsen vaan agrin ulos ja käyntiin ja vaihdan roikan. Näin koko stokeri ja kiertovesipumput toimii pariin taloon ja verstaalle. Vain vesipumppu puuttuu tästä syötöstä, mutta ei haittaa lämpimänvedenkiertoakaan sähkönpuute, kun ei laske vedenpainetta kokonaan pois.
-
Kun vaihdoin stokerisysteemin, laitoin koko pannuhuoneen sähköiset toiminnat erilliseksi ja syöton kumiroikalla 16A kolmivaiherasiaan. Näin saan 800 euron kolmivaihedieselagrigaatilla nopeasti lämmityksen jatkumaan vaikka olisi 30 astetta pakkasta ja sähköt katkeaisi. Vetäsen vaan agrin ulos ja käyntiin ja vaihdan roikan. Näin koko stokeri ja kiertovesipumput toimii pariin taloon ja verstaalle. Vain vesipumppu puuttuu tästä syötöstä, mutta ei haittaa lämpimänvedenkiertoakaan sähkönpuute, kun ei laske vedenpainetta kokonaan pois.
Tämä on fiksu ratkaisu... kiinankonetta kannattaa välillä koekäyttää ettei tule tosipaikan tullen yllätystä kuten kaverile tuli. Diesel on kyllä paljon käyttövarmempi kuin bensakone, edellyttäen että on koottu oikein. Yhtä vinosilmien muussa kuin aggregattissa olevaa pikkudieseliä ihmeteltiin kun se ei käynyt kuin niin hurjilla kierroksilla että luulimme räjähtävän koko vehkeen. Ruiskutuspumpun virkaa hoitava mäntäsysteemi oli koottu jotenkin puoli kierrosta väärin, korjauksen jälkeen kierroksia pystyi jo säätämäänkin. Harvan uuden koneen mukana tulee venttiilinjousia varaosiksi :-)
Ei se kyllä nytkään käy niin nätisti kuin vaikkapa Hatz joka naputtaa tyhjäkäyntiä kuin kronometri, mutta käy kuitenkin.
-
Mulla on aggrekaatissa lombardinin diesel. Pari kk sitten lähti ekalla käyntiin niinkuin aina ennenkin - sitä ennen 1,5 v käyttämättä. Alkuperäinen akku on vaihdettu Lucasiin.
-
Eihän perus hakevehkeet lopulta hirveästi sähköä vedä. Se stokerin pyöritys ja hakkeen syöttö ehkä eniten. Inverttereillä ja akuillakin homma toimisi ja akkuja voisi ladata vaikka ladalla tai auringolla.
Mutta se pimeys ja tyyni silloin, kun varaukset eivät liiku. Silloin täytyy olla joku kaatti jota käyttää. Vähän kuitenkin virtaa verrattuna nimittäin siihen, kuinka paljon se lämpöpumppu vie virtaa lämmityksessä.
Jos kohta infra, romut ja laitteet, jotka Kiinasta haalitaan, toimivat milloin mitenkin, joutuu yksilö tosissaan miettimään tulevaisuutta. Ja sitä, kuinka paskat romut voidaan korvata helpolla konstilla. Ilman loputonta poksin ja kaapelin vaihdolla.
-
Aika paljon tuntuu olevan ennakkoluuloja maalämpöä kohtaan. Ei se kovallakaan pakkasella mikään sähkölämmitin ole vaikka on maakenttä.
Itsellä vuosihyötysuhde 3,5 luokkaa (sis. myös käyttöveden) ja 70-luvun lopun talo. Jos on 1-riviset patterit, niin ne kannattaa tietysti vaihtaa jotta pärjää alle 50 C kiertovedellä.
Riittävä virtaus on avainasemassa, termarit kokonaan poissa ja säätö ulkolämmön mukaan. Sisäanturin vois joskus lisätä, kun koval tuulel tuppaa asteen tippuu sisälämpötila.
Varalämmitystä ei ole laisinkaan, mutta entisenä kotieläintilana löytyy 15 kW aggregaatti ja sillä on pari muutaman tunnin katkoa hoidettu maalämmön aikana. Ei mitään ongelmaa.
Myös ilpit on kehittyneet lähivuosina huomattavasti, 600 m^3 varasto halli on nyt ollut vuoden ylläpito lämmöl 5,3 kW valovirta ilpillä ja sähköä mennyt n.5000 kWh. 6 kW sähköpuhallin vahtina ja pyöri täs helmikuus parina yönä.