Ei kai portaattomassa vaihteistossa ole mitään portaita. Vai onko se niin, että jokaisen portaan väli säädetään hydraulisesti, jonka vuoksi tulee ajatus portaattomasta vaihteistosta. Jos näin, niin mitä enemmän portaita, sitä vähemmän hydraulista säätöä. Eli yksi porras on mekaaninen vaihde, jota luistatetaan hydraulisesti. Kai joku uusia traktoreita korjaava tietää.
Osaako joku selittää mulle, mitä meinaa, kun on tietty määrä portaita portaattomassa vaihteistossa?
Esim 4 ja 7 portaisen ero ???
Onhan puimurin variaattori ja esim. JD portaattomassa paljon muutakin eroa.Osaako joku selittää mulle, mitä meinaa, kun on tietty määrä portaita portaattomassa vaihteistossa?
Esim 4 ja 7 portaisen ero ???
Puimureissa ennen oli yleinen kolmiportainen portaaton vaihteisto. Tarkoitti sitä, että joka vaihteella saatiin säädetyksi variaattorilla hitaammalle ja nopeammalle, ja suurempaa nopeusaluetta tarvittaessa käytettiin tuon kolminopeuksisen mekaanisen vaihdelaatikon vaihdekeppiä. Joissakin John Deereissa oli neliportainen portaaton vaihdelaatikko, joka erosi tuosta mainitusta kolmiportaisesta siinä, että siinä vaihdelaatikossa olikin neljä vaihdetta eikä kolme.
Onhan puimurin variaattori ja esim. JD portaattomassa paljon muutakin eroa.Osaako joku selittää mulle, mitä meinaa, kun on tietty määrä portaita portaattomassa vaihteistossa?
Esim 4 ja 7 portaisen ero ???
Puimureissa ennen oli yleinen kolmiportainen portaaton vaihteisto. Tarkoitti sitä, että joka vaihteella saatiin säädetyksi variaattorilla hitaammalle ja nopeammalle, ja suurempaa nopeusaluetta tarvittaessa käytettiin tuon kolminopeuksisen mekaanisen vaihdelaatikon vaihdekeppiä. Joissakin John Deereissa oli neliportainen portaaton vaihdelaatikko, joka erosi tuosta mainitusta kolmiportaisesta siinä, että siinä vaihdelaatikossa olikin neljä vaihdetta eikä kolme.
Puimurissa, onko sitten kyseessä variaattori tai hydro malli niin kaikki puimurin liikuttamiseen tarvittava voima menee 100 prosenttisesti variaattorin tai hydr.moottorin läpi, ENNEN kolmenopeuksinen mekaaninen laatikko.
JD:n neliportaisessa taas on aina pohjalla mekaaninen voimansiirto, periaatteessa automaattivaihteisto mihin on lisätty hydrostaatti. Säätyvätilavuuksisen pumpun kulmaa muuttamalla, kiinteätilavuuksinen moottori pyörittää planeettapyörästön kehäpyörä(?) kulloiseen tilanteeseen vaaditulla nopeudella. Näin ollen hydrostaattinen osuus vaihtelee jatkuvasti. Kun pumppu on nollakullmalla öljy ei liiku, silloin hydr.moottori jarruttaa planeettapyörästön kehäpyörä= voimansiirto on 100% mekaaninen.
Eikös tuo Varion idea ole alkujaan neuvostoliittolainen? Siellä ei vaan pystytty pieniin toleransseihin ja ohjauselektroniikkaan.
Fordin Secet-O-Speed on powersift, Massikan Multipover on pikavaihde.Nesteellä toimivia molemmat .
Ei mitään tekemistä portaattomuuden kanssa.
Oliko niin että, varion pakki on täysin hydro?
Oliko niin että, varion pakki on täysin hydro?
Enpä varmasti menisi sanomaan, sillä se ylempi pumppu käännetään vinousasennossa pumppaamaan toisin päin vinoon, jolloin se hydraulimoottori alkaa pyöriä toisin päin, mutta myös planeettavaihde on edelleen mukana aivan symmetrisesti, joten isommilla nopeuksilla tulee varmaankin mekaaninen ylentävä välitys samalla tavalla mukaan kuin eteenpäin ajettaessakin. Mutta se peruutus on varmaan sillä peltoalueella vain, vaihtuu varmaan siinä suuntaa vaihdettaessa.
Voi olla tietenkin että se on vain ohjelmistolla rajoitettu se pakkinopeus. Kulkeehan Fendt sitä neljääkymppiä puolilla kierroksilla, että se huippunopeuskin lienee vain elektronisesti säädetty.
-SS-
Fordin Secet-O-Speed on powersift, Massikan Multipover on pikavaihde.Nesteellä toimivia molemmat .
Ei mitään tekemistä portaattomuuden kanssa.
Oliko niin että, varion pakki on täysin hydro?
Enpä varmasti menisi sanomaan, sillä se ylempi pumppu käännetään vinousasennossa pumppaamaan toisin päin vinoon, jolloin se hydraulimoottori alkaa pyöriä toisin päin, mutta myös planeettavaihde on edelleen mukana aivan symmetrisesti, joten isommilla nopeuksilla tulee varmaankin mekaaninen ylentävä välitys samalla tavalla mukaan kuin eteenpäin ajettaessakin. Mutta se peruutus on varmaan sillä peltoalueella vain, vaihtuu varmaan siinä suuntaa vaihdettaessa.
Voi olla tietenkin että se on vain ohjelmistolla rajoitettu se pakkinopeus. Kulkeehan Fendt sitä neljääkymppiä puolilla kierroksilla, että se huippunopeuskin lienee vain elektronisesti säädetty.
-SS-
Joku urban legend että pakki olisi pelkästään hydraulinen, usein tuohon kyllä törmää. Moottorin kääntökulma on pienempi pakin suuntaan mutta samalla kulma-alueella ihan saman suuruinen momentin jako hydraulisen ja mekaanisen välityksen kesken pakilla ja eteenpäin ajolla.
Eikös joissakin massikoissa ole ihan sama Fendt vario vaihteisto. Ymmärtääkseni oli pelkästään estetty alueen vaihto vauhdissa. Jotain kiusaa että markkinasegmentit saa pidettyä erillään.
Fordin Secet-O-Speed on powersift, Massikan Multipover on pikavaihde.Nesteellä toimivia molemmat .
Ei mitään tekemistä portaattomuuden kanssa.
Multipower voisi aivan hyvin olla meekaaniseti käytetty ja kuski ei eroa huomaisi.Fordin Secet-O-Speed on powersift, Massikan Multipover on pikavaihde.Nesteellä toimivia molemmat .
Ei mitään tekemistä portaattomuuden kanssa.
Ja monessa vehkeessä on vielä nesteellä toimiva perinteinen kytkin.. ja nestevälitteiset jarrut. Kuskillakin voi olla nestettä monessakin paikassa :-)
Asiaan - noissa luetelluissa pikavaihde- ym ratkaisuissa nestettä käytetään vain mekaanisten voimansiirto-osien tilan tai asennon ohjaukseen, varsinaista tehoa pyörille se ei välitä yhtään. Portaattomassa laatikossa hydraulitehoa käytetään (nopeudesta ja tekniikasta riippuen) enemmän tai vähemmän varsinaisena tehoa välittävänä ratkaisuna moottorin ja pyörien välissä.
Multipower voisi aivan hyvin olla meekaaniseti käytetty ja kuski ei eroa huomaisi.Fordin Secet-O-Speed on powersift, Massikan Multipover on pikavaihde.Nesteellä toimivia molemmat .
Ei mitään tekemistä portaattomuuden kanssa.
Ja monessa vehkeessä on vielä nesteellä toimiva perinteinen kytkin.. ja nestevälitteiset jarrut. Kuskillakin voi olla nestettä monessakin paikassa :-)
Asiaan - noissa luetelluissa pikavaihde- ym ratkaisuissa nestettä käytetään vain mekaanisten voimansiirto-osien tilan tai asennon ohjaukseen, varsinaista tehoa pyörille se ei välitä yhtään. Portaattomassa laatikossa hydraulitehoa käytetään (nopeudesta ja tekniikasta riippuen) enemmän tai vähemmän varsinaisena tehoa välittävänä ratkaisuna moottorin ja pyörien välissä.
Eikös joissakin massikoissa ole ihan sama Fendt vario vaihteisto. Ymmärtääkseni oli pelkästään estetty alueen vaihto vauhdissa. Jotain kiusaa että markkinasegmentit saa pidettyä erillään.
Planeettavaihteiston aurinkopyörä pyörii pakilla vastakkaiseen suuntaan planeettakannattimeen ja kehäpyörään verrattuna. Planeettakannatin pyörii moottorin mukana ja nopeudella, kehäpyörä samaan suuntaan huomattavasti nopeammin. Alla olevaan peruutustilanteen kuvaan aurinkopyörän pyörimissuunta on merkitty väärin. Pakilla voima kulkee hydrostaattisesti, ajopumppuakin pyöritetään osittain hydrauliikan voimalla.Oliko niin että, varion pakki on täysin hydro?
Enpä varmasti menisi sanomaan, sillä se ylempi pumppu käännetään vinousasennossa pumppaamaan toisin päin vinoon, jolloin se hydraulimoottori alkaa pyöriä toisin päin, mutta myös planeettavaihde on edelleen mukana aivan symmetrisesti, joten isommilla nopeuksilla tulee varmaankin mekaaninen ylentävä välitys samalla tavalla mukaan kuin eteenpäin ajettaessakin. Mutta se peruutus on varmaan sillä peltoalueella vain, vaihtuu varmaan siinä suuntaa vaihdettaessa.
Olikos se Dyna - 6 . Vaihteistoita korjasivat aika paljon . Ei kestänyt koska liian pieni , kuulemma .
Näin olen ymmärtänyt, 3000 sarjassa oli loota murheita.
Olikos se Dyna - 6 . Vaihteistoita korjasivat aika paljon . Ei kestänyt koska liian pieni , kuulemma .
Eikös Dyna 6 ole ihan normaali osapowershift? 4 mekaanista aluetta ja jokaisessa 6 pikavaihdevälitystä napista.
Eikös Dyna 6 ole ihan normaali osapowershift? 4 mekaanista aluetta ja jokaisessa 6 pikavaihdevälitystä napista.
Fentin vaihteistot , liian pienet , kuulemma .Eikös joissakin massikoissa ole ihan sama Fendt vario vaihteisto. Ymmärtääkseni oli pelkästään estetty alueen vaihto vauhdissa. Jotain kiusaa että markkinasegmentit saa pidettyä erillään.
Dyna-VT:tä on kutsuttu joskus Pirkka-Fendtiksi tällä palstalla. Konedatan mukaan sen vaihteisto on tosiaan hyvin läheistä sukua Fendtin vaihteistolle. Erot ovat vissiin vain hallintaohjelmistossa.
Pakkojen paineet eivät minusta oikein kerro itse vaihteiston kestävyydestä. Paineethan valitaan pakan ja siirrettävän momentin mukaan, ja jos pakan muu rakenne kestää korotetun paineen niin eihän siinä mitään. Joihinkin pakkoihin voidaan lisätä levyjäkin tarvittaessa.Huoltomieheltä tuon kuulin .
Mutta sitten kun sieltä alkaa mekaaniset osat eli laakerit, boorit, hampaat ja akselit pettämään niin sitten on huonompi tilanne ja voi sanoa että laatikko ei tosiaan kestä käytettyä tehoa. Oikeammin ilmaistuna vääntöä.
Huoltomieheltä tuon kuulin .
Fentin vaihteistot , liian pienet , kuulemma .Keneltä tämä on kuultu?
LainausFentin vaihteistot , liian pienet , kuulemma .Keneltä tämä on kuultu?
Esson baarista?
Eikös Fendtin laatikot ole vastaavia pirkkaversioita isompia, ainakin jossain mallissa oli.
Huoltomieheltä tuon kuulin .
Juu en mä epäile etteikö noin kävisi. Vaihteiston paineet on varmasti alunperin valittu tiedossa olevalle teholle. Tarpeettoman korkea paine mm. tuhlaa tehoa ja lämmittää laatikon öljyjä.
Jos moottorin tehoa mennään olennaisesti nostamaan niin on hyvin mahdollista että paineita joutuu muuttamaan ettei pakat ala luistamaan. Tämän jälkeen on täysin mahdollista että laatikko toimii ja jatkossa kestää ongelmitta ne isommatkin tehot. Tai sitten ei, jos mekaaninen puoli ei kestä :-//
Tietysti voi sanoa että alkuperäisellään laatikko ei kestä. Sen voi kuitenkin säätämällä saada pelaamaan, lopputulos riippuu sitten täysin käytöstä ja mekaniikan mitoituksesta.
Ai nyt se on sitten jo muuttunut ;DLainausFentin vaihteistot , liian pienet , kuulemma .Keneltä tämä on kuultu?
Esson baarista?
Eikös Fendtin laatikot ole vastaavia pirkkaversioita isompia, ainakin jossain mallissa oli.
Massikoihin oli myyty liianpienet vaihteistot tai olivat nuukkuksissaan ostaneet liian pienet vaihteistot . Tuottajalta ja huoltomieheltä kuulin kun kysyin miks noit menee mutta venteissä kestää .
tundran turveukkojen vaatimuksista tundran moottoritehtaan moottoreihin löytyy semmoset ohjelmat että etelän laatikot ei kestä.Huoltomieheltä tuon kuulin .
Juu en mä epäile etteikö noin kävisi. Vaihteiston paineet on varmasti alunperin valittu tiedossa olevalle teholle. Tarpeettoman korkea paine mm. tuhlaa tehoa ja lämmittää laatikon öljyjä.
Jos moottorin tehoa mennään olennaisesti nostamaan niin on hyvin mahdollista että paineita joutuu muuttamaan ettei pakat ala luistamaan. Tämän jälkeen on täysin mahdollista että laatikko toimii ja jatkossa kestää ongelmitta ne isommatkin tehot. Tai sitten ei, jos mekaaninen puoli ei kestä :-//
Tietysti voi sanoa että alkuperäisellään laatikko ei kestä. Sen voi kuitenkin säätämällä saada pelaamaan, lopputulos riippuu sitten täysin käytöstä ja mekaniikan mitoituksesta.
Se nyt ainakin varmaa jos tehoja nostaa pitää ammattilaisen hoitaa asia .
Ai nyt se on sitten jo muuttunut ;DLainausFentin vaihteistot , liian pienet , kuulemma .Keneltä tämä on kuultu?
Esson baarista?
Eikös Fendtin laatikot ole vastaavia pirkkaversioita isompia, ainakin jossain mallissa oli.
Massikoihin oli myyty liianpienet vaihteistot tai olivat nuukkuksissaan ostaneet liian pienet vaihteistot . Tuottajalta ja huoltomieheltä kuulin kun kysyin miks noit menee mutta venteissä kestää .
Se nyt ainakin varmaa jos tehoja nostaa pitää ammattilaisen hoitaa asia .
Ai nyt se on sitten jo muuttunut ;DLainausFentin vaihteistot , liian pienet , kuulemma .Keneltä tämä on kuultu?
Esson baarista?
Eikös Fendtin laatikot ole vastaavia pirkkaversioita isompia, ainakin jossain mallissa oli.
Massikoihin oli myyty liianpienet vaihteistot tai olivat nuukkuksissaan ostaneet liian pienet vaihteistot . Tuottajalta ja huoltomieheltä kuulin kun kysyin miks noit menee mutta venteissä kestää .
Miten niin muuttunut . Pohjoisen porukka on täysin älyköyhää .
Tuossa on yksi ensimmäisistä oikeista portaattomista: https://konedata.net/traktorit/international/international-farmall-756-856/Ei siinä mielessä portaaton vaikka onkin portaaton koska hydro ;)
https://konedata.net/traktorit/john-deere/john-deere-1630-2130/Hydroveto koski vain etupyöriä, kuulemma.
Mehuveto jontikka , ei ollu hyviä , kuulemma .
| Specifications - Sisu XA-185 Model Sisu XA-185 Use Personnel Carrier Made In Finland Curb weight 13,500 kg Load carrying capacity 5,500 kg Gross weight 19,000 kg Traction system 6 x 6 In addition to the driver's seat in the cockpit 2 the truck mode 12 Dimensions length 7,34 m width 2.88 m height 3.18 m Track width 2,40 m wheelbase 1.90 + 1.90 m Fuel tank capacity 145 + 145 l Engine make/model/approach Valmet 612 DWI/4-T turbocharged displacement/propulsion 7.4 l/diesel max power/torque 185 kW/1050Nm Transmission Allison automatic MD 3560P, Discount transmission Katsa, 1 speed transmission Differential locks Suspension type leaf springs + fluid shock absorbers Tire size/type 14 00 R20/156 g Winch type Hydraulic the attraction 80 kN wire length 50 m traction directions front and back Ground clearance 0.40 m Approach angle 42 ° Departure angle 38 ° Water fording depth 1.80 m Equipment Swimming Equipment anti-aircraft machine gun NSV 12.7 mm |
https://konedata.net/traktorit/john-deere/john-deere-1630-2130/Hydroveto koski vain etupyöriä, kuulemma.
Mehuveto jontikka , ei ollu hyviä , kuulemma .
Juu tiedän , se lukee tuossa linkissä .
https://www.youtube.com/watch?v=PLS-x0Lazz8On se portaaton vaan yksinkertainen ::)
allison muuniin lukolla ja täyspowershifti
Nyt kun mukaan saatiin army vehkeet, Scanian Sbat oli jo 80-luvulla paineilma ohjattu robottiloota.
Iso sähkökytkin millä valittiin suunta yms.
Ja nytkö rupee traktoreissa olee samaa tasoisia laatikoita kuin volvon ishift tai jcb kuusportaiset jotka esm pyöräkoneissa?
Mä en tarkkaan tiedä kun en Scania koulutusta saanut, kuskin tärkein varuste oli kuulakärkikynä millä tarvittaessa jotain paineilmaventtiileitä tökittiin jos ei liikkunut.Nyt kun mukaan saatiin army vehkeet, Scanian Sbat oli jo 80-luvulla paineilma ohjattu robottiloota.
Iso sähkökytkin millä valittiin suunta yms.
Eikös tuossa ollu Allisonin tekemä ihan normaali 5-lovinen automaattiloota muuntimella? Vaihdekepin tilalla oli tosiaan tuommoinen kierrettävä sähkökytkin. Lattiassa oli sitten vasemmalle jalalle nappi ("maastoajojarru") mikä laski jarrukelloihin 1,7 bar paineen, jolloin auto pysyi alamäessäkin paikallaan, jos ei painanut kaasua.
Hydroveto koski vain etupyöriä, kuulemma.
Joo , ei hyvä vehje ollut . Tuosta suurempi versio yhdellä tutulla tai vieläkin olla aputraktorina . Vahvat nostolaitteet kuin mitkä ja siinä vissiin paineakkukin olemassa .
Hydroveto koski vain etupyöriä, kuulemma.
Niin koski, niitäkin heikosti. Oikein tasaisella alustalla saattoi traktorin saada (siis saattoi jaksaa) pelkällä etuvedolla liikkeelle. Onnistui kun vaihdekeppiä tarjos "huulille", ilman kytkimen painamista, katkaisija kytki vedon hieman ennen hammaskosketusta. Apuveto lienee oikeahkompi termi systeemille, kuin neliveto. 3130 oli käytössä. Apuvedosta johtuen hydrauliikkapumpun tuotto tais olla jotain 100L/min tai enemmän.
Vaihteisto missä ilman kytkintä sai vaihteita vaihdettua ei loppujen lopuksi suosiota saanut suomessa .
Vaihteisto missä ilman kytkintä sai vaihteita vaihdettua ei loppujen lopuksi suosiota saanut suomessa .
Nyt en tajua? Ainahan vaihteet saa vaihdettua ilman kytkintä? Paitsi liikkeelle lähdettäessä ykkösen ja pakin?
::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::)Vaihteisto missä ilman kytkintä sai vaihteita vaihdettua ei loppujen lopuksi suosiota saanut suomessa .
Nyt en tajua? Ainahan vaihteet saa vaihdettua ilman kytkintä? Paitsi liikkeelle lähdettäessä ykkösen ja pakin?
Krahinat on ammattitaidottomuutta. ;)
Amerikan traktorit on ollu SOS tyylisiä powershiftejä 70-luvulta lähtien. Myöhemmin tulleet vaihtoehtoisesti portaattomiksi. Nykyisin pääosin keskikokoiset ja isommat eurooppalaisetkin on saatavana portaattomina tai powershifteinä.
Krahinat on ammattitaidottomuutta. ;);D ;D ;D ;D
Amerikan traktorit on ollu SOS tyylisiä powershiftejä 70-luvulta lähtien. Myöhemmin tulleet vaihtoehtoisesti portaattomiksi. Nykyisin pääosin keskikokoiset ja isommat eurooppalaisetkin on saatavana portaattomina tai powershifteinä.
Valmet tiettävästi osasi keksiä ensimmäisen pikavaihteen
Vaihteisto missä ilman kytkintä sai vaihteita vaihdettua ei loppujen lopuksi suosiota saanut suomessa .
LainausValmet tiettävästi osasi keksiä ensimmäisen pikavaihteenLainausVaihteisto missä ilman kytkintä sai vaihteita vaihdettua ei loppujen lopuksi suosiota saanut suomessa .
Tiettävästi ja kuulemma ;D
Täh. Naorattaa. :D :D :D :DSehän vain merkki tyhmyydestä .
Voi, voi, luetun ymmärtäminen ;DLainausValmet tiettävästi osasi keksiä ensimmäisen pikavaihteenLainausVaihteisto missä ilman kytkintä sai vaihteita vaihdettua ei loppujen lopuksi suosiota saanut suomessa .
Tiettävästi ja kuulemma ;D
Ei saanut aikoinaan . Huonohuolto , heikot tiivisteet ja väärät öljyt aikoinaan .
Muuten , rekkamiehiltä kyselin , ei kuulakärkikynällä mitää scanioita korjattu , kuten aiemmin väitit . ;D
Täh. Naorattaa. :D :D :D :DSehän vain merkki tyhmyydestä .
Voi, voi, luetun ymmärtäminen ;DLainausValmet tiettävästi osasi keksiä ensimmäisen pikavaihteenLainausVaihteisto missä ilman kytkintä sai vaihteita vaihdettua ei loppujen lopuksi suosiota saanut suomessa .
Tiettävästi ja kuulemma ;D
Ei saanut aikoinaan . Huonohuolto , heikot tiivisteet ja väärät öljyt aikoinaan .
Muuten , rekkamiehiltä kyselin , ei kuulakärkikynällä mitää scanioita korjattu , kuten aiemmin väitit . ;D
Ja oikein rekkamiehiltä ;D Taisi olla sama mikä valitteli -10 pakkasia ;D
Jos olisit oikeasti kysynyt mieheltä jolla on Scania ollut kuitilla, et täällä jauhaisi paskaa >:(
Ensimmäinen tehdasturbo ei ollu Valmetti, eikä Volvo. Vaan Allis-Chalmers D 19.Jep https://konedata.net/traktorit/allis-chalmers/allis-chalmers-d14-d19-1957-68/
Ensimmäinen tehdasturbo ei ollu Valmetti, eikä Volvo. Vaan Allis-Chalmers D 19.Valmetti taitaa puhua ensimmäisestä turbo nelosesta, Volvo ensimmäisestä eurooppalaisesta kutosesta ;D
Ensimmäinen tehdasturbo ei ollu Valmetti, eikä Volvo. Vaan Allis-Chalmers D 19.
Kuulin, että joku tohatsukuski oli kuullut, että joku rekkakuski oli kuullut yhdeltä taksikuskilta, että nivelreumalääkkeenä käytetty kortisoni aiheuttaa ylivilkkautta. ;DVoi, voi, luetun ymmärtäminen ;DLainausValmet tiettävästi osasi keksiä ensimmäisen pikavaihteenLainausVaihteisto missä ilman kytkintä sai vaihteita vaihdettua ei loppujen lopuksi suosiota saanut suomessa .
Tiettävästi ja kuulemma ;D
Ei saanut aikoinaan . Huonohuolto , heikot tiivisteet ja väärät öljyt aikoinaan .
Muuten , rekkamiehiltä kyselin , ei kuulakärkikynällä mitää scanioita korjattu , kuten aiemmin väitit . ;D
Ja oikein rekkamiehiltä ;D Taisi olla sama mikä valitteli -10 pakkasia ;D
Jos olisit oikeasti kysynyt mieheltä jolla on Scania ollut kuitilla, et täällä jauhaisi paskaa >:(
Mommilankartanoon tulleet Allis-Chalmerrsit turbotetiin mutta moottorit jouduttiin vaihtamaan 3500sarjalaisiin moottoreihin jotka oli jo valmiiksi suunniteltu turboahdettaviksi .
Ensimmäinen tehdasturbo ei ollu Valmetti, eikä Volvo. Vaan Allis-Chalmers D 19.
Flamebait syöty ! Sori siitä, oli pakko vähän vanhankin huvia saada....
-SS-
Eivät amerikan traktorit varmaankaan mitään edelläkävijäitä olleet. Valmet tiettävästi osasi keksiä ensimmäisen pikavaihteen, turboahdetun traktorinmoottorin ja puoli metriä leveän tuulilasin hyttiin. Lisäksi risuveitset traktorin astinlautoina olivat siihen aikaan täysin ennenkuulumatonta tekniikkaa.