Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Agronautti - 26.12.20 - klo:09:10
-
::)
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1274461?fbclid=IwAR3cA_eIUnZSgxlPcgEKDk9_qMsKHy0-2k64fU3-op1qu4Hex5lEHr4FBn0
-
Harmi, vanha intiaanien konsti ja sekin kielletään. Ilmasto syyt taas. Eikö se juur maalle hyvää tee ku palaa välil.
-
Kun sängen polttaa, märässä maassa oleva olki monesti kytee tai tuli menee nopeasti yli. Aika iso osa oljen ja muun hiilestä jää pellon pintaan pelkistettynä hiilenä, eikä yhdisteenä. Siksi pelto muuttuu mustaksi. Se on sitä hiiltä.
Se on sitä hiiltä, joka säilyy maassa satoja vuosia koskemattomana, luoden orgaanista reaktiopintaa maaperään. Polttamaton olki hajoaa nopeasti ja siitä jäävä pysyvä hiili on marginaalinen verrattuna siihen, jos se poltettaisiin.
Jos tämäkin asia olisi käyty läpi ilman poliittista ideologiaa olevien asiantuntijoiden kanssa, sängen polttamiseen mahdollisimman pienin päästöin panostettaisiin täysillä.
Hyvä esimerkki Suomen viherhörhöistä, joka tämänkin asian on päättänyt.
Tietenkin avotulella poltto saattaa aiheuttaa muutaman hallitsemattoman tulipalon ja käry olisi kauhea. Mutta jos tämäkin tehtäisiin "suljettuna" koneellisesti sarka kerrallaan, itse poltosta tuleva päästö olisi pieni.
Ja kun joka peltoa ei polteta yleensä, tällainen kielto tai koplaus on oikeastaan vain haitallinen.
-
Kyllä. Varmaan saadaan vielä lisäkustannus edunvalvontamaksun muodossa.
Kyllä joskus kevyillä mailla kun olkea on tarpeeksi,tikku on paras muokkain.
Sittenkun cityvihreät saavat kivihiilen polton nolliin,voitaisiin askaroida tälläisten
kanssa.
-
hirveetä kuin maailmalla teköövät ihan väärin! kui net nyt tuolleen tulen kans leikkii? pitäis suomalaisten taas mennä opettamaan tavoille ja kunnon hommiin. sokeriruokopeltojakii polttelee ihan huvikseen.
-
Kyllä joskus kevyillä mailla kun olkea on tarpeeksi,tikku on paras muokkain.
Jos on oikein kevyt maa niin ei uskalla tuota tehdä. Häviää koko pelto...
-
Joo,oikein paksuilla turvemailla näin on käynytkin. Saakin sitten sammuttaa. . .
-
ja tuo turve on kiva tuolla metässäkin. yks tuttu manas kun hirvimiähet oli laittannu notskun lumiseen mettään ja sammuttaneet huonosti niin seuraavana keväänä oli muutama aari nuorta mettää kumossa. oli kuntan alta turve karannu taivaan tuuliin.
-
Se olis varmaan hyvä polttoaine.
-
Eikö olisi selvempää, jos oljen korjuu polttokäyttöön kiellettäisiin kokonaan. Eihän lyhyessä sängessä juurikaan ole palavaa. Suurempi haitta ympäristölle on olkikattiloissa poltettu olki.Eli olkikattilat kieltoon. Kuivikekäyttö ei ole niin paha, koska olki palautuu siinä peltoon.
-
Polttokäytössä olki korvaa fossiilista polttoainetta, eli on CO2-neutraalia, tuhka on kuitenkin hyvä palauttaa peltoon. Eikös tuo ole nyt kaikkein tärkein asia maailmassa että vähennetään CO2-emissioita? Peltoon jätettäessä olki lahoaa ja CO2 vapautuu ilmakehään.
-
Eikö olisi selvempää, jos oljen korjuu polttokäyttöön kiellettäisiin kokonaan. Eihän lyhyessä sängessä juurikaan ole palavaa. Suurempi haitta ympäristölle on olkikattiloissa poltettu olki.Eli olkikattilat kieltoon. Kuivikekäyttö ei ole niin paha, koska olki palautuu siinä peltoon.
Olki on erittäin yleinen lämpölaitosten polttoaine, niin kunnallisissa lämpölaitoksissa, kuin tilakeskuksissa, etenkin Tanskassa, mutta myös Skånessa jonkin verran.
https://www.google.fi/search?q=halmfyr&tbm=isch&ved=2ahUKEwi6_5vktvvtAhUNxCoKHbu-D-gQ2-cCegQIABAA&oq=halmfyr&gs_lcp=CgNpbWcQAzIECAAQEzIGCAAQHhATMggIABAFEB4QEzoGCAAQCBAeOgQIABAeOgQIABBDOgIIAFC0RliffGCIhgFoAHAAeACAAdYBiAG1CZIBBjEyLjAuMZgBAKABAaoBC2d3cy13aXotaW1nwAEB&sclient=img&ei=enLvX7raA42IqwG7_b7ADg&bih=626&biw=1366&hl=fi
-
Juu. Se vaan tuo sängen polttokielto on aika lapsellinen tässä yhteydessä. Todella vähän sitä nykyisin poltetaan. Itsellä on muutama erittäin multainen lohko, joissa kevät tulvt joskus kaasaavat olkea. Näissä tämmöisissä on ollut kätevä polttaa
-
Juu. Se vaan tuo sängen polttokielto on aika lapsellinen tässä yhteydessä. Todella vähän sitä nykyisin poltetaan. Itsellä on muutama erittäin multainen lohko, joissa kevät tulvt joskus kaasaavat olkea. Näissä tämmöisissä on ollut kätevä polttaa
Niin minunkin mielestä. Laitoin tuon viestin vaan siksi, että jos Unioni kieltäisi kokonaan olkien polton, niin Tanskalle tulisi vaikeuksia. :D
-
Juu. Se vaan tuo sängen polttokielto on aika lapsellinen tässä yhteydessä. Todella vähän sitä nykyisin poltetaan. Itsellä on muutama erittäin multainen lohko, joissa kevät tulvt joskus kaasaavat olkea. Näissä tämmöisissä on ollut kätevä polttaa
Niin minunkin mielestä. Laitoin tuon viestin vaan siksi, että jos Unioni kieltäisi kokonaan olkien polton, niin Tanskalle tulisi vaikeuksia. :D
Mitä vaikeuksia ? Nehän käyttää nyt olkea ja jos unioini kieltää sen ne saa rahoituksia muuhun energiaan .
-
kivihiiliä niihin paalin vetäviin uuneihin?
-
kivihiiliä niihin paalin vetäviin uuneihin?
Olkien keräämistä ja kerättyjen olkien polttoa ei olla kieltämässä.
Kielto koskee vain sänkeä "leikatun kasvin maahan jäävää tyviosaa" jota ei saa polttaa.
-
kivihiiliä niihin paalin vetäviin uuneihin?
Olkien keräämistä ja kerättyjen olkien polttoa ei olla kieltämässä.
Kielto koskee vain sänkeä "leikatun kasvin maahan jäävää tyviosaa" jota ei saa polttaa.
Eli voisi kerätä oljet heinähännällä isoon kasaan johonkin vanhan tien pohjalle ja polttaa siinä. Näkisin populaatiorukiin viljelylle kiusaksi oljenpolttokiellon. Ulkomailla pitkät oljet saatetaan polttaa suorakylvön tieltä, koska paksu olkikate heikentänee orastumista.
Lisäksi maanpinnan kasvinjätteiden polttoa pidetään muualla maailmassa terveellisenä luonnontilaisuuden säilyttäjänä. Eihän ihmisen suorittama metsäpalovalvonta ja pikainen palojen sammuttaminen ole itse asiassa lainkaan luonnon mukaista ?
Habitat Management | Controlled Burn Techniques | Prescribed Fire (https://youtu.be/WVygOrWCoMI)
-SS-
-
-86 syksy oli tosimärkä. Mun muistini mukaan uutenavuotena olis jo ollu aika pakkanen. Olisko 8.1.1987 ollu yö kun Parolannummella oli -38 kun lähdettiin kasarmiväijyyn. ::)
-
-86 syksy oli tosimärkä. Mun muistini mukaan uutenavuotena olis jo ollu aika pakkanen. Olisko 8.1.1987 ollu yö kun Parolannummella oli -38 kun lähdettiin kasarmiväijyyn. ::)
Loppiaisena ajoin viimästä lehmänp*skakuarmaa siihen tasaselle. Päivän mittaan kylmeni äkisti ja viima kävi siinä iltapäivän pimetessä jo parissakymmenessä miinusasteessa, kipin laitoin pystyyn, ei tullut kasa Velsasta alas, vaikka kuinka rytki. Kiinni jäätyi. Aikani siinä temppuilin ja vein kuorman kotiin. Siihen se Velsaan jäi talveksi, vasta kolmen kuukauden päästä tuli eka suoja. Noin 100 päivää kesti pakkasia.
-SS-
-
-86 syksy oli tosimärkä. Mun muistini mukaan uutenavuotena olis jo ollu aika pakkanen. Olisko 8.1.1987 ollu yö kun Parolannummella oli -38 kun lähdettiin kasarmiväijyyn. ::)
Hiukkavaarassa 7.1 alkoi kovat pakkaset muistini mukaa, kun samana päivänä alkoi tr. kuljettajien
kurssi, sen takia jäi mieleen ja vähintään kuukauden päivät oli alle -30 asteen jatkuvasti siis Oulussahan
tämä Hiukkavaaran kasarmi siihen aikaan oli.
-
-86 syksy oli tosimärkä. Mun muistini mukaan uutenavuotena olis jo ollu aika pakkanen. Olisko 8.1.1987 ollu yö kun Parolannummella oli -38 kun lähdettiin kasarmiväijyyn. ::)
Hiukkavaarassa 7.1 alkoi kovat pakkaset muistini mukaa, kun samana päivänä alkoi tr. kuljettajien
kurssi, sen takia jäi mieleen ja vähintään kuukauden päivät oli alle -30 asteen jatkuvasti siis Oulussahan
tämä Hiukkavaaran kasarmi siihen aikaan oli.
Vanhoja muistellen...piti kaivaa Pelto-Pirkan Päiväntieto esille. 1987 viikolla 2 oli alavilla mailla hallan vaara.Lämpimintä oli 5.1. -28 illalla ja kalseinta 10.1. -38 aamusella. Koko viikko - 30:nen kylmemmällä puolella. 165 ferku oli aika kankea ajettava kun piti hakea heiniä Kärmeskydöltä, 37 oli pakkasta kun illalla lähdin askareiden jälkeen hakemaan,taivas oli kirkas ja tuumasin että jos tämä tänne sammuu niin keväällä käyntiin.Ei ollut muita koneita siihen aikaan liikkeelä.Koko päivä traktori roikas,akku navettaköykis ja lämpöpuhallin lisänä puhaltamas öljypohjaan.Ei tarvinnut vaihdetta vaihtaa kun sai yhden päälle,meno pysähtyi heti kun painoi kytkimen pohjaan.Kesästä tulikin katovuosi,monitahoinen ohra painoi 39 kg/hehto.Routaa oli paksusti kesään asti.
Niin... ja tuo Hiukkavaara :) , III/80,kuninkaallinen pst 8) .