Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: CaverinaCorvessa - 17.12.20 - klo:11:39
-
Terve,
Onko täällä kenelläkään kirjoittajalla sähkökäyttöistä apemyllyä käytössä tai joskus ollut käytössä? Tai varmaa tietoa toiminnasta.
Kokoluokkana noin 70 lehmää.
Kaipaisin kokemuksia etenkin sekoitusajoista, myös muut kokemukset tervetulleita.
Aiemmat löytämäni keskustelut aiheesta on sen verran vanhoja, että voisi aloittaa puhtaalta pöydältä. Jos löytyy kokemuksia, niin kertoisitteko myös mikä merkki ja kokoluokka.
Suunnitteilla olisi kiinteä apesekoitin, mutta tällä hetkellä ainakin seuraavat asiat mietityttää:
- Onko sähkömylly paljonkin hitaampi seoksen teossa, kuin traktorilla käytettävä (kierrosluku ilmeisesti pienempi sähkömyllyssä)
- Onko riittänyt 3x80A sulakekoko (riippuu tietenkin myllyn tehoista, mutta miten teillä?)
- Onko aivan mielenvikaista suunnitella sekoitus sähkömyllyllä ja siitä jako pienkuormaajalla eteenpäin, eli joutuuko odottelemaan tuon mahdollisen hitaan sekoituksen takia?
Ja syyt miksi tätä suunnittelen:
- simppeli koneketju (kuormaajalla täyttö - myllyllä sekaisin (ei tarvita erillistä vetokonetta) - pienkuormaajalla tai mahdollisesti kuormauskoneella työntö ruokintapöydälle)
- pienkuormaaja on joka tapauksessa tilalla ja sillä voi käydä pukkaamassa appeen päivällä myös lähemmäksi
- hankintahinnaltaan sähkömylly samassa hintaluokassa traktorilla pyöritettävän kanssa, eli kokonaisuutena traktorilla pyöritettävä tulee kalliimmaksi, kun sitoo sen traktorin eteensä
Kovasti tarjoilevat mattoruokkijaa tuohon kylkeen, mutta jos saman katon alla on monta eri ryhmää (= monta eri reseptiä), niin joka tapauksessa sen edeltävän satsin joutuu odottelemaan ennen seuraavan tekoa... Eli automaattijaon investointikulu verrattuna saavutettuun työajan vähenemiseen tai kevenemiseen vähän arveluttaa.
JA aivan varmasti seuraavaksi joku sanoo, että sähköinen mylly vie sähköä hirveästi. Traktorikin vie polttoainetta, sitoo (ainakin pienen) kasan euroja ja vaatii huoltoa. Jos tietäisi tuon sekoitusajan noin suunnilleen, niin voisi yrittää vaikka laskea kumpi on taloudellisempi.
-
Aika viritykseltä kuullostaa. Jos apevaunulla ei halua ruokkia suoraan lehmän eteen tai matturuokkijaa tai muuta automatiikkaa, niin voi ehkä jättää apevaunun vaan kokonaan pois? Erillisruokinta on vaihtoehto. Ja ainakin siilorehun saa melkein helpommin jaettua pienkuormaajalla (ja sopivalla leikkurilla) kuin appeen.
-
Aika viritykseltä kuullostaa. Jos apevaunulla ei halua ruokkia suoraan lehmän eteen tai matturuokkijaa tai muuta automatiikkaa, niin voi ehkä jättää apevaunun vaan kokonaan pois? Erillisruokinta on vaihtoehto. Ja ainakin siilorehun saa melkein helpommin jaettua pienkuormaajalla (ja sopivalla leikkurilla) kuin appeen.
Asiakaskunnassa on tiloja joilla on apevaunu ja pöydälle viedään pienkuormaajalla . Jäiset paalit menevät helpommin ruokintapyödälle "myllytyksen " jälkeen .
Molempia on nähty traktori sekä sähkökäyttöisiä appeen sekoittajia . Hetkellinen kuormitus on raju sähkökäyttöisellä joten kannattaa tarkistuttaa sähköt loissähkön varalle ( viisaammat selittäköön ) .
Sähkökäyttöiset toimineet hyvin , huoltoa vaatii kuten muutkin koneet .
-
Vaihdehan noissa on välissä - itse ruuvit pyörivät aika hitaasti, niin eiköhän sieltä oikea kierrosluku löydy. Eikös periaate ole se, että apetta sekoitetaan mahdollisimman vähän. Sen verran, että se tulee nätisti ulos eikä rehumällit jumita tai tapa mattoa (mutta lehmät eivät pääse enää valkkaamaan). Jos käyttää heinää, se laitetaan ensimmäisenä pyttyyn, että ehtii silppuuntua. Ape ja työajan säästäminen taitavat kohdata vasta täysautomaattisen teon ja jaon kohdalla. Apettahan käytetään jopa sokkeloisissa parsinavetoissa. Kannattaa katsoa, että appeen voi purkaa suoraan sellaiseen paikkaan, että voit lastata kasan ajamalla vahvaa betonimuuria vasten. Tee juuri sellainen kuin haluat.
-
Unohtui mainita mutta meillä oli joskus 20v sitten parsinavetan vintillä pieni sähköapevaunu syöttämässä alhaalla odottavaa avantin jakokauhaa. Osasyy oli ahtaus, mutta muutenkin oli sen verran työläs viritelmä että jäi aika pian käytöstä.
-
Unohtui mainita mutta meillä oli joskus 20v sitten parsinavetan vintillä pieni sähköapevaunu syöttämässä alhaalla odottavaa avantin jakokauhaa. Osasyy oli ahtaus, mutta muutenkin oli sen verran työläs viritelmä että jäi aika pian käytöstä.
Saat anteeksi .
-
Terve,
Onko täällä kenelläkään kirjoittajalla sähkökäyttöistä apemyllyä käytössä tai joskus ollut käytössä? Tai varmaa tietoa toiminnasta.
Kokoluokkana noin 70 lehmää.
Kaipaisin kokemuksia etenkin sekoitusajoista, myös muut kokemukset tervetulleita.
Aiemmat löytämäni keskustelut aiheesta on sen verran vanhoja, että voisi aloittaa puhtaalta pöydältä. Jos löytyy kokemuksia, niin kertoisitteko myös mikä merkki ja kokoluokka.
Suunnitteilla olisi kiinteä apesekoitin, mutta tällä hetkellä ainakin seuraavat asiat mietityttää:
- Onko sähkömylly paljonkin hitaampi seoksen teossa, kuin traktorilla käytettävä (kierrosluku ilmeisesti pienempi sähkömyllyssä)
- Onko riittänyt 3x80A sulakekoko (riippuu tietenkin myllyn tehoista, mutta miten teillä?)
- Onko aivan mielenvikaista suunnitella sekoitus sähkömyllyllä ja siitä jako pienkuormaajalla eteenpäin, eli joutuuko odottelemaan tuon mahdollisen hitaan sekoituksen takia?
Ja syyt miksi tätä suunnittelen:
- simppeli koneketju (kuormaajalla täyttö - myllyllä sekaisin (ei tarvita erillistä vetokonetta) - pienkuormaajalla tai mahdollisesti kuormauskoneella työntö ruokintapöydälle)
- pienkuormaaja on joka tapauksessa tilalla ja sillä voi käydä pukkaamassa appeen päivällä myös lähemmäksi
- hankintahinnaltaan sähkömylly samassa hintaluokassa traktorilla pyöritettävän kanssa, eli kokonaisuutena traktorilla pyöritettävä tulee kalliimmaksi, kun sitoo sen traktorin eteensä
Kovasti tarjoilevat mattoruokkijaa tuohon kylkeen, mutta jos saman katon alla on monta eri ryhmää (= monta eri reseptiä), niin joka tapauksessa sen edeltävän satsin joutuu odottelemaan ennen seuraavan tekoa... Eli automaattijaon investointikulu verrattuna saavutettuun työajan vähenemiseen tai kevenemiseen vähän arveluttaa.
JA aivan varmasti seuraavaksi joku sanoo, että sähköinen mylly vie sähköä hirveästi. Traktorikin vie polttoainetta, sitoo (ainakin pienen) kasan euroja ja vaatii huoltoa. Jos tietäisi tuon sekoitusajan noin suunnilleen, niin voisi yrittää vaikka laskea kumpi on taloudellisempi.
Täältä löytyy. Saman verran lehmiä ja nuoriso lisäksi ruokittavana 10m³ lavalin kiinteällä pytyllä ja mattoruokkijalla. 7 vuotta pyöriny ja 2600h taajurin mittarissa ja sähköä mennyt noin 25Mwh. Huoltokuluina tähän asti 3 vaihdettua kelkan vaijeria ja teräsatsi vuosittain ruuviin. Traktoripyöritteistä en ottais missään nimessä ja 80A nallit riittää taajuusmuuntajan ansiosta hyvin
-
Aika viritykseltä kuullostaa. Jos apevaunulla ei halua ruokkia suoraan lehmän eteen tai matturuokkijaa tai muuta automatiikkaa, niin voi ehkä jättää apevaunun vaan kokonaan pois? Erillisruokinta on vaihtoehto. Ja ainakin siilorehun saa melkein helpommin jaettua pienkuormaajalla (ja sopivalla leikkurilla) kuin appeen.
Tapahtuuko appeella tuotosheilahduksia eri säiliserien vaihtuessa?
-
Aika viritykseltä kuullostaa. Jos apevaunulla ei halua ruokkia suoraan lehmän eteen tai matturuokkijaa tai muuta automatiikkaa, niin voi ehkä jättää apevaunun vaan kokonaan pois? Erillisruokinta on vaihtoehto. Ja ainakin siilorehun saa melkein helpommin jaettua pienkuormaajalla (ja sopivalla leikkurilla) kuin appeen.
Tapahtuuko appeella tuotosheilahduksia eri säiliserien vaihtuessa?
Ei paalien kanssa ainakaan. Kaikkia 3 eri satoa syötössä ympäri vuoden ja vielä eri pelloilta niin tasapäistää mukavasti rehujen eroja
-
Itellä on 16m3 pystyruuviseko 37kw sähköistyspaketilla ja taajuusmuuntajalla omassa rakennuksessaan rinteessä rehusiilojen vieressä. 63a sulakkeet eikä ole kertaakaan palanut vaikka taajari näyttää hetkellisesti yli 100a kuormaa. appeet olen toistaiseksi siirtänyt antti-x:n vanhalla kunnostetulla yleisperävaunulla rehuvarastoihin ja siitä avantilla eteen. Navettaremontin/ laajennuksen yhteydessä olisi tarkoitus hankkia sitten mattokuljettimet. Hinattavaan vaunuun sähkömoottorilla päädyin monipuolisuuden takia, voi pyörittää traktorilla ja vaikka jakaakin suoraan pöydälle. Jälleenmyynti arvokin voi olla vähän parempi kun kiinteällä ja vähän halvempi oli kuin kiinteä vastaavan kokoinen hankittaessa. Sekottimessa saisi olla kyllä isompi moottori tai portaaton vaihteisto, hitaammalla välityksellä sekoitus kestää ikuisuuden ja nopeammalla vaihteella ei jaksa pyöriä käytenä lastausvaiheessa
-
Haluan tässä kohtaa huomauttaa, että kukaan ei ole ilmaissut aikovansa "lopullisena" suunnitelmana jauhaa apettaa pienkuormaajalla jaettavaksi. Mattoa tms. perään on siis suunnitelma tai jo käytössä.
Jos sattuisi olemaan poikkeuksellisen hyvään hintaan jotain teollisuuden sivujakeita käytössä ja siksi ape, niin sitten ymmärrän kyllä että vähän näkee vaivaa.
Ja kyllä siilorehulla ja appeella tuotos vaihtelee rehun mukaan jos ei pysty pitämään monta siiloa koko ajan auki. Apetta toki muokataan rehun mukaan mutta niin tehdään erillisruokinnassakin.
-
Itte kyllä laittaisin sähkökäyttöisen aina jos ei tarvi useaan rakennukseen jakaa, silloinkin varmaan sähköpyöritteisen traktorilla vedettävän. Eihän siinä tietenkään löpö pala ja äänikin on paljon pienempi, mutta kyllä mä sen kestäisin pienempien kustannusten takia.
Laittaisin kyl sen matonkin, varsinkin jos on automaatti lypsy.
-
Itte kyllä laittaisin sähkökäyttöisen aina jos ei tarvi useaan rakennukseen jakaa, silloinkin varmaan sähköpyöritteisen traktorilla vedettävän. Eihän siinä tietenkään löpö pala ja äänikin on paljon pienempi, mutta kyllä mä sen kestäisin pienempien kustannusten takia.
Laittaisin kyl sen matonkin, varsinkin jos on automaatti lypsy.
Sähkön käytettävyys riippuu vähän kokoluokasta. omakin 30 m3 pytty saattaisi vaatia jo sen verran laajempia sähkötöitä ettei ihan heti maksaisi itseään.
Mutta kiinteässä järjestelmässä jossa automatiikan ansiosta toimii pienempi pytty, sähkö on kyllä selvästi paras vaihtoehto. Sähkömoottorit ovat keskimäärin tosi luotettavia vs polttomoottorit.
-
Matoista huomio: Matto ei ole ikuinen. Jos se rapsahtaa lopullisesti sopivan pyhän alla ja nurkissa ei ole vaihtomattoa, eläimet pitää kuitenkin ruokkia. Olisi tosi hyvä, että rakennuksessa on olemassa ratkaisu vaihtoehtoiselle jakotavalle (tai tilaa tehdä sellainen). LIsäksi sen 'vetoketjun' liittäminen kannattaa opetella etukäteen niin, että osaa itse.
-
Matoista huomio: Matto ei ole ikuinen. Jos se rapsahtaa lopullisesti sopivan pyhän alla ja nurkissa ei ole vaihtomattoa, eläimet pitää kuitenkin ruokkia. Olisi tosi hyvä, että rakennuksessa on olemassa ratkaisu vaihtoehtoiselle jakotavalle (tai tilaa tehdä sellainen). LIsäksi sen 'vetoketjun' liittäminen kannattaa opetella etukäteen niin, että osaa itse.
Kylä tuottajat tuon tietää .
-
Mulla on ollu 20 vuotta Cormall. Ensin oli 15 vuotta 8 motin yksiruuvinen 11 kW moottorilla. Viimeiset 5 vuotta 12 mottinen 2 ruuvinen 2* 7,5 kW moottoreilla. Tarkkuussilppurirehulla noi menee ihan hyvin, paalia ei kannata tarjota. Jaossa oli aluksi ketjupöytä, nyt reilun vuoden mattoruokkija. Eläiminä oli aikaisemmin vajaa 50 lypsyssä olevaa, viimeiset 2 vuotta 60 yli vuodenvanhaa hiehoa. Tuo 8 mottinen oli sillointällöin hiukan nafti. Nyt taitaisi saada hiehoille mahtumaan kahdenkin päivän satsin. Nykyisin tuo on vähän niinku täyttöpöytä kun satsi on 5 kg kivennäiustä ja 2t säilörehua.
-
Haluan tässä kohtaa huomauttaa, että kukaan ei ole ilmaissut aikovansa "lopullisena" suunnitelmana jauhaa apettaa pienkuormaajalla jaettavaksi. Mattoa tms. perään on siis suunnitelma tai jo käytössä.
Jos sattuisi olemaan poikkeuksellisen hyvään hintaan jotain teollisuuden sivujakeita käytössä ja siksi ape, niin sitten ymmärrän kyllä että vähän näkee vaivaa.
Ja kyllä siilorehulla ja appeella tuotos vaihtelee rehun mukaan jos ei pysty pitämään monta siiloa koko ajan auki. Apetta toki muokataan rehun mukaan mutta niin tehdään erillisruokinnassakin.
Ei kai tuo appeen jakaminen pienkuormaimella mikään iso vaiva ole, jos vaan lyhyt matka varastosta ja suora kynnyksetön reitti. Apesekoitin on kuitenkin oltava ettei kioskihelvettiä tarvi ottaa navettaansa. Sitä kannattaa miettiä että voisiko umpiappeen purata toiseen kasaan, ettei sitä tarvitsisi syöttää tyhjäksi ennen kuin tekee taas uutta lypsävien apetta.
-
170 lehmää ja 50 hiehoo ruokitaan mattoruokkijalla ja sähkökäyttösellä 12m3 sekoittimella. Lypsäville 3 paalin appeita (4000kg) aamuin illlon, tällä hetkellä valmistumisaika n. 45min (sekoitukset/vilja/vesi/rypsi). Umpiape kerran päivässä, 2 paalia (2000kg), valmistumisaika 15min (sekoitukset/vilja/rypsi/vesi).
Sulakkeiden kokoa en tiedä 😃
Umpiape tehdään aamulla ekana, sen valmistumisen ja jaon aikana tehdään aamutyöt, aamutöitten päätteeksi tehdään lypsyape jonka jakaa 5 erässä päivän aikana. Iltatöitten aluksi tehdään lypsyape, jonka jakaa yöllä taas 5 erässä.
Isompihan tuo mylly sais olla, tahtoo vähänkään kuivempien paalien kanssa kuohua yli kun 3 laittaa. On valkattava aina yksi märempi erä mukaan syöttöön.
Tää kyllä sopii mun työtapoihin, en välitä traktoritöistä ja ape valmistuu samalla kun teen muita töitä 👍
-
170 lehmää ja 50 hiehoo ruokitaan mattoruokkijalla ja sähkökäyttösellä 12m3 sekoittimella. Lypsäville 3 paalin appeita (4000kg) aamuin illlon, tällä hetkellä valmistumisaika n. 45min (sekoitukset/vilja/vesi/rypsi). Umpiape kerran päivässä, 2 paalia (2000kg), valmistumisaika 15min (sekoitukset/vilja/rypsi/vesi).
Sulakkeiden kokoa en tiedä 😃
Umpiape tehdään aamulla ekana, sen valmistumisen ja jaon aikana tehdään aamutyöt, aamutöitten päätteeksi tehdään lypsyape jonka jakaa 5 erässä päivän aikana. Iltatöitten aluksi tehdään lypsyape, jonka jakaa yöllä taas 5 erässä.
Isompihan tuo mylly sais olla, tahtoo vähänkään kuivempien paalien kanssa kuohua yli kun 3 laittaa. On valkattava aina yksi märempi erä mukaan syöttöön.
Tää kyllä sopii mun työtapoihin, en välitä traktoritöistä ja ape valmistuu samalla kun teen muita töitä 👍
Paljonko noita palleroita joutuu tekemään tuolle elukkamäärälle?
-
Selostuksen mukaan 3+3+2=8. Olisko vähän alakanttiin tai sitten harvinaisen kookkaita palleroita.
-
Selostuksen mukaan 3+3+2=8. Olisko vähän alakanttiin tai sitten harvinaisen kookkaita palleroita.
Isoja pittää olla paalit, notta tua määrä niistä tullee. Toosi isoja.
-
170 lehmää ja 50 hiehoo ruokitaan mattoruokkijalla ja sähkökäyttösellä 12m3 sekoittimella. Lypsäville 3 paalin appeita (4000kg) aamuin illlon, tällä hetkellä valmistumisaika n. 45min (sekoitukset/vilja/vesi/rypsi). Umpiape kerran päivässä, 2 paalia (2000kg), valmistumisaika 15min (sekoitukset/vilja/rypsi/vesi).
Sulakkeiden kokoa en tiedä 😃
Umpiape tehdään aamulla ekana, sen valmistumisen ja jaon aikana tehdään aamutyöt, aamutöitten päätteeksi tehdään lypsyape jonka jakaa 5 erässä päivän aikana. Iltatöitten aluksi tehdään lypsyape, jonka jakaa yöllä taas 5 erässä.
Isompihan tuo mylly sais olla, tahtoo vähänkään kuivempien paalien kanssa kuohua yli kun 3 laittaa. On valkattava aina yksi märempi erä mukaan syöttöön.
Tää kyllä sopii mun työtapoihin, en välitä traktoritöistä ja ape valmistuu samalla kun teen muita töitä 👍
Paljonko noita palleroita joutuu tekemään tuolle elukkamäärälle?
No nyt menee nuo 8 per pv. Lypsävien paaleista tulee vähä vajaa 2500kg rehua, umpipaalit kuivempia, kahdesta n. 1200kg. Siihen sitten nuo muut komponentit päälle.
Joskus keväällä piti tehdä lypsäville joka toinen pv 2 paalin ape lisäksi ettei käynyt pöytä tyhjänä, nyt on just sopiva tuo 2 appeen tahti.
Olisko passeli jos varaa 10-12 paalia per pv, jää vähän puskuria yllätyksiä tasaamaan.