Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Paalimies - 27.11.20 - klo:21:42
-
Rajalla olisi myynnissä, kanta-Hämeessä ollaan. Hintahaarukka on laaja 5000-15000 välissä. Kohtuullisia lohkoja, hietaa, hiekkaa ja multamaata. Pohdinnassa kuinka tappiin velan tohtii ottaa, ettei kaadu ja jos kaatuu niin sitten komeasti😀😀😀
-
Ostat pois vaan, jos ei kauheata kilpailua. Ite ostin 10ha avo-ojapeltoa keväällä, en kadu, vaikkei ehkä maksa itseään minun aikana tuo pelto jos salaojitukset ym muut mukavat parantelut päälle..
Perilliset saapi. ;D
Päijät-hämeessä ollaan.. Asvalttitien laitaa pellossa kiinni 300m
-
Rajalla olisi myynnissä, kanta-Hämeessä ollaan. Hintahaarukka on laaja 5000-15000 välissä. Kohtuullisia lohkoja, hietaa, hiekkaa ja multamaata. Pohdinnassa kuinka tappiin velan tohtii ottaa, ettei kaadu ja jos kaatuu niin sitten komeasti😀😀😀
Eiks sen pankki yleensä määrittele miten tappiin velan saa? ;D
-
Helppoa olisi hankinta ollut 1970-luvulla, olisi vain mennyt kunnan
maatalouslautakunnalta hakemaan ostoluvan ja sopinut samalla, ettei muille myönnetä.
Sitten vain myyjän kyökkiin tarjomaan sen alimman hinnan ja homma selvä.
-SS-
-
Ehkä se oli silloin helppoa, mutta nyt ollaan seuraavan vuosituhannen -20 luvulla. Mä olin silloin jauhesammuttimen kokoinen, en olisi saanut ostaa silloin vielä. Ostitko itse?
-
Ehkä se oli silloin helppoa, mutta nyt ollaan seuraavan vuosituhannen -20 luvulla. Mä olin silloin jauhesammuttimen kokoinen, en olisi saanut ostaa silloin vielä. Ostitko itse?
Tämä oli hyvä ;D
Onhan se ihan mukava välillä muistella menneitä ja itseänikin historia kiinnostaa mitä vanhemmaksi tässä tulee, mutta ne ajat ei enää palaa vaikka moni tuntuu niin haluavan. Katse pitäis olla tulevaisuudessa eikä jossakin menneellä aikakaudella.
Irvailuksihan tai joksikin sellaiseksihan tuo ss kommentti oli tarkotettu mut silti... ;D
-
Kyllä historiaa on hyvä tuntea, ainakin jonkin verran. Nykyään kun tuntuu jäävän vähälle arvostukselle se, että nyt on kellä tahansa edes mahdollisuus rahalla ostaa maata.
Tämä ei lähihistoriassa aina ole ollut mahdollista muuten kuin luottamusmieskorruption kautta.
-SS-
-
Noinhan se -70 luvulla monesti meni mitenkä SS kirjoitteli tuossa ensimmäisessä kommentissaan. Jos maata myytiin suvun ulkopuolelle..Silloin oli maanhankintalaki ja muutenkin eri meininki kuin myöhemmin.
Ja ei...en minäkään ostellut vielä silloin.Vuosikymmenen loppupuolella maattomana aloittelin puimahommat 410:llä.
-
Maatalouspiirihän sen maanostoluvan antoi, eikä sinne varmaan kaan monilla ollut suhteita. Yli 40 ha tiloille ei myöskään myönnetty lupia. Niin isoja tiloja ei pidetty perheviljelminä.
-
Juu kyllä mä tämän asian tiedän ja jopa jotain muutakin😀. Mutta oliko siinä rajoituksia kun osti maattomana yli tuon Maken ilmoittaman 40 ha.n tilan? Siis vanhempani ja setäni ostivat kumpikin tilat -68 ja -70. Isäni kotipaikan olivat myyneet gryndereille ja saivat siitä pesämunan....
-
Maan ostoa et verotuksessa vähennä. Muista kuitenkin vaihtoehtoisen sijoituksen tuotto päätöstä tehdessä. Jos pellon haluaa, niin siitä voi maksaa kuinka paljon vaan.
Itse olen ostanut peltoa varsin edulliseen hintaan, se ei harmita. Oli mahdollisuus hankkia peltoa myöskin tosi hintavasti, se kauppa meni sivu, eikä ole jälkeenpäin harmittanut.
-
Maan ostoa et verotuksessa vähennä. Muista kuitenkin vaihtoehtoisen sijoituksen tuotto päätöstä tehdessä. Jos pellon haluaa, niin siitä voi maksaa kuinka paljon vaan.
Itse olen ostanut peltoa varsin edulliseen hintaan, se ei harmita. Oli mahdollisuus hankkia peltoa myöskin tosi hintavasti, se kauppa meni sivu, eikä ole jälkeenpäin harmittanut.
Pelto on verotuksellisesti aika mielenkiintoinen. Sehän ei ole tuotantoväline eli et voi vähentää pellon ostohintaa verotuksessa, kuitenkin aika olennainen tekijä, jos meinaa viljellä jotain. Toisaalta, jos pellon ostohinnan saisi vähentää kokonaan verotuksessa, niin myydessä se olisi tuloa, josta pitäisi maksaa verot, nyt veroa menee vain luovutusvoitosta, jos siitäkään (spv).
Maataloustuki maksetaan silti peltohehtaareille, jotka eivät siis ole tuotantovälineitä ja aina korostetaan, että tuet on erotettu tuotannosta. Silti tukea verotetaan ensijassa ansiotulona, koska peltohehtaarin käyvästä arvosta vain murto-osa (<1/10) lasketaan nettovarallisuuteen, josta pääomatulon osuus lasketaan. Tukioikeus taas on hallinnon alamaisilleen lähettämää virtuaaliomaisuutta, josta pitää myydessä pääsääntöisesti maksaa vero (taas on poikkeuksia). Jos tukioikeuksista luovutaan, niin korvataanko niille jotain, jotka ovat ostaneet ja maksaneetkin tukioikeuksista jotain?
-
Eikös osakeyhtiöitetyn tilan pellon arvo arvostetakin käypään arvoon, tulee nopeammin netto-omaisuutta osinkojen maksaua varten.
-SS-
-
Osakeyhtiössä pelto arvostetaan ostohintaan.
Maitokiintiöistäkään ei saanut korvausta kun ne poistettiin. Niitä oli hankittu aikojen saatossa paljon lisää ja laskettu myös varallisuuteen. Pahimmillaan niistä oli joutunut maksamaan varallisuusveroa.
-
Maatalouspiirihän sen maanostoluvan antoi, eikä sinne varmaan kaan monilla ollut suhteita. Yli 40 ha tiloille ei myöskään myönnetty lupia. Niin isoja tiloja ei pidetty perheviljelminä.
Eikös rajalta saanut ostaa etenkin jos oli paras tarjous ?
-
Älkäää ostako, pian sitä peltoa jaetaan ilmaiseksi, mikäli ehdot täyttyvät. ;D
Nykyään suurin osa amerikkalaisesta maataloudesta on valkoisten omistuksessa. Joe Biden ja demokraatit haluavat muuttaa sitä kattavan maatalousuudistuksen avulla, jossa maata ostetaan ja lahjoitetaan, mutta vain mustille.
Valtio ostaa maatalousmaata avoimilta markkinoilta ja muodostaa sitten 160 eekkerin (65 hehtaarin) tiloja ja jakaa ne mustille viljelijöille maksutta.
Suunnitelman mukaan kymmenen vuoden aikana valkoisilta maanomistajilta ostetaan yhteensä 13 miljoonaa hehtaaria maata ja jaetaan afroamerikkalaisille viljeltäväksi.
-
Olisko jonkunlaista lähdettä laittaa näytille?
-
Älkäää ostako, pian sitä peltoa jaetaan ilmaiseksi, mikäli ehdot täyttyvät. ;D
Nykyään suurin osa amerikkalaisesta maataloudesta on valkoisten omistuksessa. Joe Biden ja demokraatit haluavat muuttaa sitä kattavan maatalousuudistuksen avulla, jossa maata ostetaan ja lahjoitetaan, mutta vain mustille.
Valtio ostaa maatalousmaata avoimilta markkinoilta ja muodostaa sitten 160 eekkerin (65 hehtaarin) tiloja ja jakaa ne mustille viljelijöille maksutta.
Suunnitelman mukaan kymmenen vuoden aikana valkoisilta maanomistajilta ostetaan yhteensä 13 miljoonaa hehtaaria maata ja jaetaan afroamerikkalaisille viljeltäväksi.
Sitten vaan naamaa värjäämään ja pellon omistajaksi Amerikkaan, eikös nykyään oo olemassa joku ruiskutettava kemiallinen aine, jolla saa ihon hyvin tummaksi, näin muistan jostain lukeneeni.
-
Osakeyhtiössä pelto arvostetaan ostohintaan.
Maitokiintiöistäkään ei saanut korvausta kun ne poistettiin. Niitä oli hankittu aikojen saatossa paljon lisää ja laskettu myös varallisuuteen. Pahimmillaan niistä oli joutunut maksamaan varallisuusveroa.
ostohinta on hyvä, jos pellon ostosta ei ole kulunut paljon. Jossain vaiheessa arvoa voi joutua tarkistamaan, jos ostihinta on tyyliin "vanhoja miljoonia markkoja". Arvon nousu on tuloa ja alaskirjaus menoa, joten kevyin perustein se ei tapahdu.
Kun maitokiintiöistä luovuttiin, niin niiden arvo meni nollille. Eikö tappiota pystynyt vähentämään verotuksessa edes muista luovutusvoitoista?
Jos tilatuen tukioikeus on saatu vastikkeetta, niin niistä luopuminen ei luonnollisesti aiheuta tappiota, mutta osa on ostanut niitä rahalla. Tukioikeus on lisäksi hallinnon ihan omaan käyttöön tehty ja hallinnoima järjestelmä, siinä mielessä erilainen kuin maitokiintiö (=tuotantokiintiö).
-
Maitokiintiö, kuten tukioikeuskin on ja oli ostettaessa vähennyskelpoista. Ei sen nollautumisesta tule enää toistakertaa tappiota verottajan silmissä. Vähennyskelvottoman omaisuuden menetyksistä voi tehdä luovutustappioita.
Hallinnollinen järjestelmä oli maitokiintiökin.
-
Maatalouspiirihän sen maanostoluvan antoi, eikä sinne varmaan kaan monilla ollut suhteita. Yli 40 ha tiloille ei myöskään myönnetty lupia. Niin isoja tiloja ei pidetty perheviljelminä.
Eikös rajalta saanut ostaa etenkin jos oli paras tarjous ?
Ei. Erittäin yleinen harhaluulo tuo oli.
Laki oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata oli ehdoton, jos paikkakunnalla oli yksikin keskikokoinen laajentava maatilalainakelpoinen viljelijä. Suurtilatkin olivat paitsiosssa, ja pelattiin tällä lailla ulos laajentamisesta. Päätökset ja esitykset nimenomaan tehtiin paikallistasolla, vasta valmiit päätökset lähtivät maatilahallitukselle. Lakia ei sovellettu, :
1) kun myyjänä oli valtio tai kunta;
2) kun ostajana oli myyjän puoliso tai henkilö, joka perintökaaren (40/65) 2 luvun mukaan voisi periä myyjän, myyjän ottolapsi tai kasvattilapsi taikka heidän puolisonsa;
3) kun myydyn maan pinta-ala ei ylittänyt kahta hehtaaria (jopa 120000 mk/ha olivat kovimmat pikkupalojen tarjoukset silloin) ;
4) kun maa hankittiin käytettäväksi asuntoalueena, rakennuspaikkana, varastoalueena, maana, kivilouhoksena, hiekan, soran, saven muun tarveaineen ottopaikkana, liike-, teollisuus- tai kaivostoimintaa varten, opetus- tai tieteellisiin tarkoituksiin tahi leirintä-, ulkoilu- tai muuna virkistysalueena; myös kuntien maanhankinta oli ulkopuolella lain, ja edelleen
5) kun saanto perustui pakkohuutokauppaan. Tämäkin ilmaisee selvästi, että tämä maanhankintalaki romutti maan hinnanmuodostusta, pankit ja valtio ja muut velkojat tämän kyllä pitivät huolen 5. pykälän lisäyksestä. Eihän se edes olisi ollut tarpeen, jos lailla ei olisi ollut vaikutusta kauppahintoihin !
Muissa tapauksissa tarvittiin ostolupa, jonka myönsi paikallinen "maataloustoimisto". Luvan saattoi evätä, jos maa-alue sopi rakennemuutostavoitteen mukaiseen tilakoon suurentamiseen ja samalla oli lunastettavissa valtiolle tätä tarkoitusta varten.
Ostolupa voitiin myöntää
1) lisämaan hankintaan maatilalle, jos sen katsottiin edistävän rakennemuutosta tai sopi paikallisten laajentajien kuvioihin
2) koko tilan asuttamiseen, jos alkoi maanviljelijäksi eikä tilakauppa haitannut kohdan yksi toteutumista
3) kun kysymys on saannosta, jonka lupaviranomainen on 12 §:n nojalla ilmoittanut tulevansa hyväksymään, eli kyse oli ennakkoon annetusta ostoluvasta. Usein tämä ostolupa-asia kävi maatalouslautakunnan kokouksessa, ja vuorollaan isännät kävelivät ulos sovίttuaan ensin äänestyskäyttäytymisen. (Mulle-sulle-menetelmä) . Tämä lappu taskussa sitten tultiin lauantaiaamuna puhisemaan postilaatikolle, että "mä nää sun maat sitte otan. Muille ei anneta ostolupaa"
Eli käsitys siitä, että rajalta aina sai ostaa, ei aina toteutunut, tietyissä tapauksissa hintaeroa saattoi olla tarjouksissa jopa 100% , mutta siltikään ei toiminut. Myös kolmelta sivulta rajoittavalla pellolla ei ollut merkitystä, vain ostolupa ratkaisi.
Myös ainakin yksi koko tilan kauppa romuttui, koska kähmintä oli niin voimakasta. Ulkopaikkakuntalaisia ei hyvällä katsottu, ja se on ihan luonnollista.
Kauan tämä sosialismin erityissovellus ei sentään jatkunut, ehkä noin 10 vuotta. Pakkohuutokauppaan joutuneiden tilojen valuminen eläinlääkäreille ja lentokapteeneille aiheutti kylläkin vuosikymmenien katkeruutta; ne sukset eivät oikene tässä elämässä enää. Ovat kuitenkin ihan siistejä hyvin ylläpidettyjä tiloja, että uskon katkeruuden johtuneen siitä, että tämä laki ei pystynyt turvaamaan laajentavien isäntien intressejä pankkien ja valtion saatavien edestä.
-SS-
-
Maitokiintiö, kuten tukioikeuskin on ja oli ostettaessa vähennyskelpoista. Ei sen nollautumisesta tule enää toistakertaa tappiota verottajan silmissä. Vähennyskelvottoman omaisuuden menetyksistä voi tehdä luovutustappioita.
Hallinnollinen järjestelmä oli maitokiintiökin.
Ilmeisesti aika kirjavaa on maitokiintiöiden käsittely ollut verotuksessa, täältä löytyy muistin virkistämiseksi vanha keskustelu https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=67529.0
Vaikuttaa tietenkin paljon, miten ja koska kiintiö saatu tai ostettu ja onko ehditty vähentää?
Lopullisen arvonmenetyksen ajankohtakin tuottaa välillä ongelmia. Talvivaaran osakkeet roikkui pitkään arvo-osuustillä, vailla arvoa, eikä niitä pystynyt myymään. Lopulta 2018 verotuksessa tuli verottajalta tieto, että nyt voi kirjata ja vähentää tappiot.
Hallinnollinen kiintiö voi olla ihan kauppatavaraa mm nämä päästökaupan kiintiöt, niillä voidaan käydä kauppaa markkinahinnoilla, jopa pörssissä. Siinä ei ole mitään kummallista, mutta tukioikeus on oikeus saada tukea ja silläkin on verottajan määräämä hinta ;D
-
Maatalouspiirihän sen maanostoluvan antoi, eikä sinne varmaan kaan monilla ollut suhteita. Yli 40 ha tiloille ei myöskään myönnetty lupia. Niin isoja tiloja ei pidetty perheviljelminä.
Eikös rajalta saanut ostaa etenkin jos oli paras tarjous ?
Ei. Erittäin yleinen harhaluulo tuo oli.
Laki oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata oli ehdoton, jos paikkakunnalla oli yksikin keskikokoinen laajentava maatilalainakelpoinen viljelijä. Suurtilatkin olivat paitsiosssa, ja pelattiin tällä lailla ulos laajentamisesta. Päätökset ja esitykset nimenomaan tehtiin paikallistasolla, vasta valmiit päätökset lähtivät maatilahallitukselle. Lakia ei sovellettu, :
1) kun myyjänä oli valtio tai kunta;
2) kun ostajana oli myyjän puoliso tai henkilö, joka perintökaaren (40/65) 2 luvun mukaan voisi periä myyjän, myyjän ottolapsi tai kasvattilapsi taikka heidän puolisonsa;
3) kun myydyn maan pinta-ala ei ylittänyt kahta hehtaaria (jopa 120000 mk/ha olivat kovimmat pikkupalojen tarjoukset silloin) ;
4) kun maa hankittiin käytettäväksi asuntoalueena, rakennuspaikkana, varastoalueena, maana, kivilouhoksena, hiekan, soran, saven muun tarveaineen ottopaikkana, liike-, teollisuus- tai kaivostoimintaa varten, opetus- tai tieteellisiin tarkoituksiin tahi leirintä-, ulkoilu- tai muuna virkistysalueena; myös kuntien maanhankinta oli ulkopuolella lain, ja edelleen
5) kun saanto perustui pakkohuutokauppaan. Tämäkin ilmaisee selvästi, että tämä maanhankintalaki romutti maan hinnanmuodostusta, pankit ja valtio ja muut velkojat tämän kyllä pitivät huolen 5. pykälän lisäyksestä. Eihän se edes olisi ollut tarpeen, jos lailla ei olisi ollut vaikutusta kauppahintoihin !
Muissa tapauksissa tarvittiin ostolupa, jonka myönsi paikallinen "maataloustoimisto". Luvan saattoi evätä, jos maa-alue sopi rakennemuutostavoitteen mukaiseen tilakoon suurentamiseen ja samalla oli lunastettavissa valtiolle tätä tarkoitusta varten.
Ostolupa voitiin myöntää
1) lisämaan hankintaan maatilalle, jos sen katsottiin edistävän rakennemuutosta tai sopi paikallisten laajentajien kuvioihin
2) koko tilan asuttamiseen, jos alkoi maanviljelijäksi eikä tilakauppa haitannut kohdan yksi toteutumista
3) kun kysymys on saannosta, jonka lupaviranomainen on 12 §:n nojalla ilmoittanut tulevansa hyväksymään, eli kyse oli ennakkoon annetusta ostoluvasta. Usein tämä ostolupa-asia kävi maatalouslautakunnan kokouksessa, ja vuorollaan isännät kävelivät ulos sovίttuaan ensin äänestyskäyttäytymisen. (Mulle-sulle-menetelmä) . Tämä lappu taskussa sitten tultiin lauantaiaamuna puhisemaan postilaatikolle, että "mä nää sun maat sitte otan. Muille ei anneta ostolupaa"
Eli käsitys siitä, että rajalta aina sai ostaa, ei aina toteutunut, tietyissä tapauksissa hintaeroa saattoi olla tarjouksissa jopa 100% , mutta siltikään ei toiminut. Myös kolmelta sivulta rajoittavalla pellolla ei ollut merkitystä, vain ostolupa ratkaisi.
Myös ainakin yksi koko tilan kauppa romuttui, koska kähmintä oli niin voimakasta. Ulkopaikkakuntalaisia ei hyvällä katsottu, ja se on ihan luonnollista.
Kauan tämä sosialismin erityissovellus ei sentään jatkunut, ehkä noin 10 vuotta. Pakkohuutokauppaan joutuneiden tilojen valuminen eläinlääkäreille ja lentokapteeneille aiheutti kylläkin vuosikymmenien katkeruutta; ne sukset eivät oikene tässä elämässä enää. Ovat kuitenkin ihan siistejä hyvin ylläpidettyjä tiloja, että uskon katkeruuden johtuneen siitä, että tämä laki ei pystynyt turvaamaan laajentavien isäntien intressejä pankkien ja valtion saatavien edestä.
-SS-
Päättyikö tuo -80 luvulla ? Muistelisin et jossakin vaiheessa pellon ostoon villiintyi rahamiehet .
_70 luvulla oli tarkoin säädetty pellon osto jos se myyty valtiolle ja silloin poliitikoilla oli valta päättää kelle pelto myytiin .
Naapuri piti -70 luvulla melkein varmana et saa valtiolle tai kunnalle menneen tilan ostaa . Tulikin maaseutupiiristä vai mikä se nyt olikaan mies joka kauppasi rajanaapureille jota sen paikan ostivat . Vahinko vaan et naapuri kerkis tekemään salaoja suunitelman ja paaluttamaankin pellot . ;D
-
Olisko jonkunlaista lähdettä laittaa näytille?
Provision of land grants.•The USDA Secretary shall purchase from willing sellers at fair market value available agricultural land in the United States and convey grants of that land of up to 160 acres to eligible Black individuals at no cost.•If a sufficient number of applications arefiled, the Secretary shall convey not less than 20,000 land grants to eligible Black individuals each year from 2021 through 2030.•No amount shall be includible in gross income by a land grant recipient due toreceipt of a land grant.
https://www.booker.senate.gov/imo/media/doc/JBF%20Section%20by%20Section%2011.16.20.pdf
Ja Rakkineelle ei riitä ruskea maali, vaan passikin pitäisi väärentää, tai ottaa afroamerikkalainen vaimo. ;D
-
Olisko jonkunlaista lähdettä laittaa näytille?
Provision of land grants.•The USDA Secretary shall purchase from willing sellers at fair market value available agricultural land in the United States and convey grants of that land of up to 160 acres to eligible Black individuals at no cost.•If a sufficient number of applications arefiled, the Secretary shall convey not less than 20,000 land grants to eligible Black individuals each year from 2021 through 2030.•No amount shall be includible in gross income by a land grant recipient due toreceipt of a land grant.
https://www.booker.senate.gov/imo/media/doc/JBF%20Section%20by%20Section%2011.16.20.pdf
Ja Rakkineelle ei riitä ruskea maali, vaan passikin pitäisi väärentää, tai ottaa afroamerikkalainen vaimo. ;D
😂😂😂🙂🙂🙂😂🙂😂🙂
👳🏿♂️👳🏿♂️👳🏿♂️👳🏿♂️👳🏿♂️
-
Maannälkä alkaa olemaan tyydytetty kun pohjanmaaltakin pitää laittaa MaasTulliin myynti-ilmoitus, eilisessä näkyi olleen peltoa Rantsilassa..
-
Maannälkä alkaa olemaan tyydytetty kun pohjanmaaltakin pitää laittaa MaasTulliin myynti-ilmoitus, eilisessä näkyi olleen peltoa Rantsilassa..
Jos ja kun viljelyn tehokkuusvaatimukset edelleen voimakkaasti kasvavat ja tilanpitäjien määrä vähenee, niin kolmasosa Suomen pelloista tulee metsitettäväksi. Silloin ei syrjäisten peltolänttien hinta enää poikkea merkittävästi avohakkuuaukean hehtaarihinnasta.
-
Maannälkä alkaa olemaan tyydytetty kun pohjanmaaltakin pitää laittaa MaasTulliin myynti-ilmoitus, eilisessä näkyi olleen peltoa Rantsilassa..
Jos ja kun viljelyn tehokkuusvaatimukset edelleen voimakkaasti kasvavat ja tilanpitäjien määrä vähenee, niin kolmasosa Suomen pelloista tulee metsitettäväksi. Silloin ei syrjäisten peltolänttien hinta enää poikkea merkittävästi avohakkuuaukean hehtaarihinnasta.
No näkyy raivauskin jatkuvan edelleen, sekä uudeksi ilmiöksi on noussut pusikoituneitten itäsuomalaisten ja Pohjois-Pohjanmaan peltojen uudelleenraivaus viljelyyn. Pyrkyä siis on viljelijäksi edelleen, lienee myös tukioikeuksia varannossa jaettavaksi enemmän kuin ennen.
-SS-
-
Maannälkä alkaa olemaan tyydytetty kun pohjanmaaltakin pitää laittaa MaasTulliin myynti-ilmoitus, eilisessä näkyi olleen peltoa Rantsilassa..
Jos ja kun viljelyn tehokkuusvaatimukset edelleen voimakkaasti kasvavat ja tilanpitäjien määrä vähenee, niin kolmasosa Suomen pelloista tulee metsitettäväksi. Silloin ei syrjäisten peltolänttien hinta enää poikkea merkittävästi avohakkuuaukean hehtaarihinnasta.
No näkyy raivauskin jatkuvan edelleen, sekä uudeksi ilmiöksi on noussut pusikoituneitten itäsuomalaisten ja Pohjois-Pohjanmaan peltojen uudelleenraivaus viljelyyn. Pyrkyä siis on viljelijäksi edelleen, lienee myös tukioikeuksia varannossa jaettavaksi enemmän kuin ennen.
-SS-
Kuten sanottu. Jos ja kun tehokkuusvaatimukset kasvavat, ei pusikoituneitten metsälohkojen viljely enää kannata. Semminkin kun metsittäminen hiilinieluiksi on sekä tuottoisampaa, että järkevämpää.
Tietysti joku aina kulkee vastavirtaan, kerätäänhän postimerkkejäkin vaikka ei sille mitään järkisyytä keksi.
-
Maannälkä alkaa olemaan tyydytetty kun pohjanmaaltakin pitää laittaa MaasTulliin myynti-ilmoitus, eilisessä näkyi olleen peltoa Rantsilassa..
Jos ja kun viljelyn tehokkuusvaatimukset edelleen voimakkaasti kasvavat ja tilanpitäjien määrä vähenee, niin kolmasosa Suomen pelloista tulee metsitettäväksi. Silloin ei syrjäisten peltolänttien hinta enää poikkea merkittävästi avohakkuuaukean hehtaarihinnasta.
No näkyy raivauskin jatkuvan edelleen, sekä uudeksi ilmiöksi on noussut pusikoituneitten itäsuomalaisten ja Pohjois-Pohjanmaan peltojen uudelleenraivaus viljelyyn. Pyrkyä siis on viljelijäksi edelleen, lienee myös tukioikeuksia varannossa jaettavaksi enemmän kuin ennen.
-SS-
Kuten sanottu. Jos ja kun tehokkuusvaatimukset kasvavat, ei pusikoituneitten metsälohkojen viljely enää kannata. Semminkin kun metsittäminen hiilinieluiksi on sekä tuottoisampaa, että järkevämpää.
Tietysti joku aina kulkee vastavirtaan, kerätäänhän postimerkkejäkin vaikka ei sille mitään järkisyytä keksi.
Mistä tulee käsitys, että tehokkuusvaatimukset kasvavat? Ettekö seuraa lainkaan aikaamme? EU:n maatalouspolitiikka uudistuu rajusti, vaikka toisin on annettu ymmärtää vaikkapa MTK:.n tai MT:n taholta, taikka maatalousministeri Lepän taholta, niin EUssa ei ole so***** mistään ,ennen kuin kaikesta on so*****, tarkoitan maatalouspolitiikan uudistuksen sisältöä. Paineet ilmastoystävälliseen maatalouteen on nyt niin kova, moneltakin taholta, että voi olla että eräänlainen hömppäheinäviljelyn kulta-aika on vasta tulossa. Ja rahakaan ei ole enää este, sitä (velka-) rahaa tuntuu nyt tursuavan joka paikkaa ovista ja ikkunoista, ja jos ei riitä, niin EKP painaa lisää euroja.
Ja palvotun EU:n Green Deal -agenda haluaa vähentää lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä, joten sikälikin paineet tehotuotannon kuriinlaittamiseen kasvavat. . Ja turha kuvitellakkaan että esim. tehokas öljykasvien viljely mitenkään lisääntyy, kun torjunta-aineita tullaan jatkossa kieltämään vielä lisää. Niinpä nyt panostetaan luonnonmukaisiin torjuntamenetelmiin näiden kasvien viljelyneuvonnassa.
Kannattaapa vielä lukea Kyösti Arovuoren kuohuttava artikkeli uusimmasta Käytännöm Maamies-lehdestä, siinäkin saa maatalousuudistus huutia, Arovuoren mielestä olisi vielä enemmän pitänyt painottaa ilmaato- ja ympäristötoimia, hän on siis samoilla linjoilla ympäristöväen kanssa. Kiista uudistuksen sisällöstä tulee jatkumaan, vihrervasemmistoblokki EU parlamentissa vaatii ilmasto- ja ympäristöpuolen painotusta uudistuksen sisällössä lisättävän. Kuten sanottu, EUssa ei ole so***** mistään, ennen kuin kaikesta on so*****.
-
Mistä tulee käsitys, että tehokkuusvaatimukset kasvavat?
Se on selviö. Kun tilakoot kasvavat niin menetelmät ja koneet muuttuvat tehokkaammiksi. Ei siinä hankalia tai heikkotuottoisia lohkoja kannata viljelyssä pitää, erityisestikään jos tarvitaan pinta-alaa hiilensidontaan.
Hömppäheinä alkaa olla passe´, tilalle tulee metsitys.
-
Mistä tulee käsitys, että tehokkuusvaatimukset kasvavat? Ettekö seuraa lainkaan aikaamme? EU:n maatalouspolitiikka uudistuu rajusti, vaikka toisin on annettu ymmärtää vaikkapa MTK:.n tai MT:n taholta, taikka maatalousministeri Lepän taholta, niin EUssa ei ole so***** mistään ,ennen kuin kaikesta on so*****, tarkoitan maatalouspolitiikan uudistuksen sisältöä. Paineet ilmastoystävälliseen maatalouteen on nyt niin kova, moneltakin taholta, että voi olla että eräänlainen hömppäheinäviljelyn kulta-aika on vasta tulossa. Ja rahakaan ei ole enää este, sitä (velka-) rahaa tuntuu nyt tursuavan joka paikkaa ovista ja ikkunoista, ja jos ei riitä, niin EKP painaa lisää euroja.
Ja palvotun EU:n Green Deal -agenda haluaa vähentää lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä, joten sikälikin paineet tehotuotannon kuriinlaittamiseen kasvavat. . Ja turha kuvitellakkaan että esim. tehokas öljykasvien viljely mitenkään lisääntyy, kun torjunta-aineita tullaan jatkossa kieltämään vielä lisää. Niinpä nyt panostetaan luonnonmukaisiin torjuntamenetelmiin näiden kasvien viljelyneuvonnassa.
Kannattaapa vielä lukea Kyösti Arovuoren kuohuttava artikkeli uusimmasta Käytännöm Maamies-lehdestä, siinäkin saa maatalousuudistus huutia, Arovuoren mielestä olisi vielä enemmän pitänyt painottaa ilmaato- ja ympäristötoimia, hän on siis samoilla linjoilla ympäristöväen kanssa. Kiista uudistuksen sisällöstä tulee jatkumaan, vihrervasemmistoblokki EU parlamentissa vaatii ilmasto- ja ympäristöpuolen painotusta uudistuksen sisällössä lisättävän. Kuten sanottu, EUssa ei ole so***** mistään, ennen kuin kaikesta on so*****.
kun EU:n maatalouspolitiikka uudistuu, niin tuskin se missään muualla on niin suuri kummallisuus, ettei kaikkia rahoja laiteta ympäristön ja ilmaston suojeluun? KM:n artikkelissa sanottiin jopa niin, että I pilarin tuesta on 60% on käytettävä viljelijöiden tulojen tukemiseen. Vahva tahto sille, ettei kaikki voi olla ehdollisia tai selkeästi ansaintamahdollisuuksia rajoittavia. Olisiko jopa hyvä niin, että EU:ssa päätettäisiin kaikista Suomen tuista?
Viljelijä saa rahaa myyntituloina ja tukina, jos maatalouden sivutulot unohdetaan. Meillä tukia tavallisesti suunnitellaan niin, että tuki automaattisesti leikkaisi myyntituloa. Aina löytyy sopiva ehto, joskus jopa suoraan kirjoitettuna, että "ei saa tuottaa markkinakelpoista satoa". Viljelijän näkökulmasta tukijärjestelmä kilpailee markkinoilta saatavan myyntitulon kanssa, molempia ei voi saada, siksi tämä 60% osuus viljelijöiden tulojen tukemiseen kuullostaa varsin hyvältä.
Niin kauan kun ruokaa on yllin kyllin, niin maatalouspolitiikka voi olla kuinka mielivaltaista tahansa, alepan hyllyillä on ostettavaa riippumatta siitä, mitä tiloilta tulee myyntiin. Ihanan kallista, mutta saadaan sentään yhden puolalaisen hiilivoimalan päästöistä viidennes kompensoiduksi ;D ;D
-
Mistä tulee käsitys, että tehokkuusvaatimukset kasvavat? Ettekö seuraa lainkaan aikaamme? EU:n maatalouspolitiikka uudistuu rajusti, vaikka toisin on annettu ymmärtää vaikkapa MTK:.n tai MT:n taholta, taikka maatalousministeri Lepän taholta, niin EUssa ei ole so***** mistään ,ennen kuin kaikesta on so*****, tarkoitan maatalouspolitiikan uudistuksen sisältöä. Paineet ilmastoystävälliseen maatalouteen on nyt niin kova, moneltakin taholta, että voi olla että eräänlainen hömppäheinäviljelyn kulta-aika on vasta tulossa. Ja rahakaan ei ole enää este, sitä (velka-) rahaa tuntuu nyt tursuavan joka paikkaa ovista ja ikkunoista, ja jos ei riitä, niin EKP painaa lisää euroja.
Ja palvotun EU:n Green Deal -agenda haluaa vähentää lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä, joten sikälikin paineet tehotuotannon kuriinlaittamiseen kasvavat. . Ja turha kuvitellakkaan että esim. tehokas öljykasvien viljely mitenkään lisääntyy, kun torjunta-aineita tullaan jatkossa kieltämään vielä lisää. Niinpä nyt panostetaan luonnonmukaisiin torjuntamenetelmiin näiden kasvien viljelyneuvonnassa.
Kannattaapa vielä lukea Kyösti Arovuoren kuohuttava artikkeli uusimmasta Käytännöm Maamies-lehdestä, siinäkin saa maatalousuudistus huutia, Arovuoren mielestä olisi vielä enemmän pitänyt painottaa ilmaato- ja ympäristötoimia, hän on siis samoilla linjoilla ympäristöväen kanssa. Kiista uudistuksen sisällöstä tulee jatkumaan, vihrervasemmistoblokki EU parlamentissa vaatii ilmasto- ja ympäristöpuolen painotusta uudistuksen sisällössä lisättävän. Kuten sanottu, EUssa ei ole so***** mistään, ennen kuin kaikesta on so*****.
kun EU:n maatalouspolitiikka uudistuu, niin tuskin se missään muualla on niin suuri kummallisuus, ettei kaikkia rahoja laiteta ympäristön ja ilmaston suojeluun? KM:n artikkelissa sanottiin jopa niin, että I pilarin tuesta on 60% on käytettävä viljelijöiden tulojen tukemiseen. Vahva tahto sille, ettei kaikki voi olla ehdollisia tai selkeästi ansaintamahdollisuuksia rajoittavia. Olisiko jopa hyvä niin, että EU:ssa päätettäisiin kaikista Suomen tuista?
Viljelijä saa rahaa myyntituloina ja tukina, jos maatalouden sivutulot unohdetaan. Meillä tukia tavallisesti suunnitellaan niin, että tuki automaattisesti leikkaisi myyntituloa. Aina löytyy sopiva ehto, joskus jopa suoraan kirjoitettuna, että "ei saa tuottaa markkinakelpoista satoa". Viljelijän näkökulmasta tukijärjestelmä kilpailee markkinoilta saatavan myyntitulon kanssa, molempia ei voi saada, siksi tämä 60% osuus viljelijöiden tulojen tukemiseen kuullostaa varsin hyvältä.
Niin kauan kun ruokaa on yllin kyllin, niin maatalouspolitiikka voi olla kuinka mielivaltaista tahansa, alepan hyllyillä on ostettavaa riippumatta siitä, mitä tiloilta tulee myyntiin. Ihanan kallista, mutta saadaan sentään yhden puolalaisen hiilivoimalan päästöistä viidennes kompensoiduksi ;D ;D
Unohdit ostopanostenmyyjät,nämähän ainakin Suomessa mittaa varsin tehokkaasti tuet irselleen. Pahin lienee rosvolipulla varustettu viikinkilaiva,mutta tällehän on annettu ihan EU:sta mahdollisuus tähän.
-
[/quote]Unohdit ostopanostenmyyjät,nämähän ainakin Suomessa mittaa varsin tehokkaasti tuet irselleen. Pahin lienee rosvolipulla varustettu viikinkilaiva,mutta tällehän on annettu ihan EU:sta mahdollisuus tähän.
[/quote] Näin juuri, neuvontajärjestökin ajaa vaan suurta liikevaihtoa huomioimatta sitä että maajussillekin pitäs jäädä jotain itsellekin.
-
Unohdit ostopanostenmyyjät,nämähän ainakin Suomessa mittaa varsin tehokkaasti tuet irselleen. Pahin lienee rosvolipulla varustettu viikinkilaiva,mutta tällehän on annettu ihan EU:sta mahdollisuus tähän.
jossain tilastossa oli sellainen tieto, että ostopanosten hinnat ovat eu-aikana nousseet 60% ja tuotteiden hinnat 20% eli 40% jäljessä mennään. Vaikuttaa esim halukkuuteen tehdä luomusopimuksia, jos tahti jatkuu samana. Enemmän nousua lienee vielä investointitavaroissa ja rakentamisessa, varsinkin jos kyseessä on investointituella tehty hankinta.
Niin tai näin, olennaisinta olisi nyt tukiehdot sorvata niin, ettei viljelijöiden tulotasoa heikennetä keksimällä menoeriä tai rajoituksia, joilla vesitetään tukien alkuperäinen tarkoitus. Niillähän piti kompensoida alihintaan teollisuuteen tuotettu raaka-aine. Tärkeä on myös se, että tuki osuu tuotannon ytimeen eli viljelijöille. Nyt pyörii varmaan kymmeniä työpajoja miettimässä, mihin rahat jaetaan, paljonko dekarbonisaatioon, neuvontaan, hankkeisiin, aluekehitykseen, vesiensuojeluun ym. Siinä voi haalarimies vähän pettyä, kun valkokauluseliitti vie viljelijätuista leijonanosan ;D ;D