Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: jariman - 26.11.20 - klo:16:46
-
Uusinnassa ohralajike, streifillä menty tähän saakka,
Luhkas tai ura harkinnassa tai jokin muu aikainen 2- tahoinen ohra
Viljelykokemuksia näistä, toki 3 kuivaa vuotta hankaloittaa
Todellista satopotentiaalia .
-
Feedway? Ei kokemusta,mutta kiinnostaa
-
Arild toimii hyvin niillä nurkilla. Kolme vuotta ollut viljelyssä, satotaso 5-6 tn vaikka olosuhteet olleet suht haasteelliset.
Ei kelpaa maltaaksi mutta Altialle käy hyvin. Aikainen kakstahoseksi.
Kokemukset siis pohjosesta Hämeestä.
-
Arild toimii hyvin niillä nurkilla. Kolme vuotta ollut viljelyssä, satotaso 5-6 tn vaikka olosuhteet olleet suht haasteelliset.
Ei kelpaa maltaaksi mutta Altialle käy hyvin. Aikainen kakstahoseksi.
Kokemukset siis pohjosesta Hämeestä.
Tuntuu kovalta satotasolta, jos maalajina hiesusavia ja maastot muuten mäkisiä töyryjä.
-
Tuntuu kovalta satotasolta, jos maalajina hiesusavia ja maastot muuten mäkisiä töyryjä.
[/quote]
Tänä vuonna just pahimmissa hiesupenkoissa, heitin pyyhkeen kehään ekan ruiskutuksen jälkeen, näytti niin huonolta. Eli rikat ja hivenet ajoin. Petras loppukesää kohti ja lopuks näytti ihan hyvältä, sato 5 tn/ha.
Kuivaa oli mutta tais Treen eteläpuolella olla vielä kuivempaa mitä kattelin kun siellä suunnalla liikuin.
Kyllä Arildissa potentiaalia tuntus olevan vielä kolmosvyöhykkeelläkin, pellon kuntohan se ratkasee satotason.
Eikä täällä nyt kaikki pellot hiesutöyryjä ole..
-
Tuntuu kovalta satotasolta, jos maalajina hiesusavia ja maastot muuten mäkisiä töyryjä.
Tänä vuonna just pahimmissa hiesupenkoissa, heitin pyyhkeen kehään ekan ruiskutuksen jälkeen, näytti niin huonolta. Eli rikat ja hivenet ajoin. Petras loppukesää kohti ja lopuks näytti ihan hyvältä, sato 5 tn/ha.
Kuivaa oli mutta tais Treen eteläpuolella olla vielä kuivempaa mitä kattelin kun siellä suunnalla liikuin.
Kyllä Arildissa potentiaalia tuntus olevan vielä kolmosvyöhykkeelläkin, pellon kuntohan se ratkasee satotason.
Eikä täällä nyt kaikki pellot hiesutöyryjä ole..
[/quote]
Minullakin oli parhaat viljat eli ohra hiesusavisilla töyryillä. Ja kyllä, alkukesä aivan kaamea, mutta heinäkuun alun sateista virkosi, mitä ohra ei yleensä tee ja tuli erittäin hyvä sato noille alustoille. En ajanut edes rikkoja, enkä muutakaan. Oli ihan tuottava kasvi tänä vuonna. Arild voisi olla ensimmäinen kunnon perillinen Scarletille.
-
Tuntuu kovalta satotasolta, jos maalajina hiesusavia ja maastot muuten mäkisiä töyryjä.
Tänä vuonna just pahimmissa hiesupenkoissa, heitin pyyhkeen kehään ekan ruiskutuksen jälkeen, näytti niin huonolta. Eli rikat ja hivenet ajoin. Petras loppukesää kohti ja lopuks näytti ihan hyvältä, sato 5 tn/ha.
Kuivaa oli mutta tais Treen eteläpuolella olla vielä kuivempaa mitä kattelin kun siellä suunnalla liikuin.
Kyllä Arildissa potentiaalia tuntus olevan vielä kolmosvyöhykkeelläkin, pellon kuntohan se ratkasee satotason.
Eikä täällä nyt kaikki pellot hiesutöyryjä ole..
Minullakin oli parhaat viljat eli ohra hiesusavisilla töyryillä. Ja kyllä, alkukesä aivan kaamea, mutta heinäkuun alun sateista virkosi, mitä ohra ei yleensä tee ja tuli erittäin hyvä sato noille alustoille. En ajanut edes rikkoja, enkä muutakaan. Oli ihan tuottava kasvi tänä vuonna. Arild voisi olla ensimmäinen kunnon perillinen Scarletille.
[/quote]
Arild tuottaa satoa kuivassakin, laatuakin vrt. monitahoiset. Rehevämmässä paikassa vaatii kyllä kovasti jarrua pysyäkseen pystyssä, mutta tulee myös satoa, oljen lisäksi. Hyvä kakstahoinen, sanoisin, Streif myöhäinen tähän verrattuna. Saanan seuraajaksihan tätä sanottu, aikaisuuden puolesta. Muuten ei olekaan mitään samaa, kun Arildista voi tulla myös kilojakin :)
-
Planetti ei kovin hyvin jaksanut kuivassa, mutta kylvän edelleen ensi vuonnakin, tavaraa tuli tankkiin hyvin, misä oli edes kasvun edellytyksiä näin kuivalla..
Ei kelvannu maltaaksi. Oli osa suojaviljalla, niin punasia jyviä väkisin seassa. Itävyys 87%, kun oottelin kaikkien valmistumista, elikkä kahden kerroksen väkeä.
-
Kolmena vuotena ollu planettia. Kahtena vuonna jäänyt itävyys alle 95%
Tänä vuonna kelpasi maltaaksi.
Mietin että oisinko puinu liian aikaisin parina vuonna kun ei kelvannut.
Kasvupäivät tuntuu olevan paljon yli taulukon.
-
Kolmena vuotena ollu planettia. Kahtena vuonna jäänyt itävyys alle 95%
Tänä vuonna kelpasi maltaaksi.
Mietin että oisinko puinu liian aikaisin parina vuonna kun ei kelvannut.
Kasvupäivät tuntuu olevan paljon yli taulukon.
planetti on ollut erittäin satovarma, joka on merkittävä ominaisuus. Muutenkaan ko lajikkeesta ei ole juuri huonoa sanottavaa.
Itävyydestä. Jos ohran tähkä on taipunut alas, niin oman kokemuksen perusteella itävyys säilyy vaikka jouluun asti, ohraa en ole nähnyt tähkässä itäneenä, jos kasvusto on muuten ok ja pystyssä. 2017 puinnit venyivät lokakuulle ja viimeisenä puitu ohra oli ränsistynyttä ja ruman näköistä, mutta ihan yhtä hyvää mallasta, kuin yli kuukausi aikaisemmin puidutkin. Planetin jyvä on erittäin suuri, siksi sen mahdollisuus vaurioitua puinnissa on suurempi eli vaatii erittäin varovaisen puinnin. Toinen itävyyttä laskeva tekijä voi olla kuivurin sisään tulevan ilman lämpötila, korkea lämpötila on myrkkyä itävyydelle.
Nämä on omia havaintoja kohta 30 vuotta jatkuneesta mallasohran viljelystä, koskaan ei ole hylätty ohraa itävyyden perusteella. Liekö syynsä alitehoisilla puimurilla ja kuivurilla, ettei niillä saa edes itävyyttä jyvistä pois? ;D ;D
-
Siinä vaiheessa kun ohran tähkä kääntyy kaksinkerroin, alkaa itävyys nousta.
Viikon kaksi saisi olla kaksinkerroin ennen puintia.
Planetin kasvuaika ei kyllä pidä paikkansa kun tekee täydet kasvinsuojelutoimenpiteet.
Mitään valittamista planetista ei ole. Ja valkuainenkin pysyy sallituissa rajoissa, vaikka olisi reilumpi lannoitus.
-
Kolmena vuotena ollu planettia. Kahtena vuonna jäänyt itävyys alle 95%
Tänä vuonna kelpasi maltaaksi.
Mietin että oisinko puinu liian aikaisin parina vuonna kun ei kelvannut.
Kasvupäivät tuntuu olevan paljon yli taulukon.
planetti on ollut erittäin satovarma, joka on merkittävä ominaisuus. Muutenkaan ko lajikkeesta ei ole juuri huonoa sanottavaa.
Itävyydestä. Jos ohran tähkä on taipunut alas, niin oman kokemuksen perusteella itävyys säilyy vaikka jouluun asti, ohraa en ole nähnyt tähkässä itäneenä, jos kasvusto on muuten ok ja pystyssä. 2017 puinnit venyivät lokakuulle ja viimeisenä puitu ohra oli ränsistynyttä ja ruman näköistä, mutta ihan yhtä hyvää mallasta, kuin yli kuukausi aikaisemmin puidutkin. Planetin jyvä on erittäin suuri, siksi sen mahdollisuus vaurioitua puinnissa on suurempi eli vaatii erittäin varovaisen puinnin. Toinen itävyyttä laskeva tekijä voi olla kuivurin sisään tulevan ilman lämpötila, korkea lämpötila on myrkkyä itävyydelle.
Nämä on omia havaintoja kohta 30 vuotta jatkuneesta mallasohran viljelystä, koskaan ei ole hylätty ohraa itävyyden perusteella. Liekö syynsä alitehoisilla puimurilla ja kuivurilla, ettei niillä saa edes itävyyttä jyvistä pois? ;D ;D
Hehheh, kuivuri kyllä vetää, ja liian kuumaksi ei saa, öljyä menee maksimissaan 14.8litraa tunnissa Jaakko-150 uunilla. Hellesäällä maksimilämmöt 84 astetta diginäytön mukaan.. Ohralla oli kylmät kelit kuivata, lämmöt oli maksimissaan 73 astetta.
Valkuaiset 12,50%, oli hylkäyssyynä myös
-
Arild tuottaa satoa kuivassakin, laatuakin vrt. monitahoiset. Rehevämmässä paikassa vaatii kyllä kovasti jarrua pysyäkseen pystyssä, mutta tulee myös satoa, oljen lisäksi. Hyvä kakstahoinen, sanoisin, Streif myöhäinen tähän verrattuna. Saanan seuraajaksihan tätä sanottu, aikaisuuden puolesta. Muuten ei olekaan mitään samaa, kun Arildista voi tulla myös kilojakin :)
Kiinnostavaa. Arild täytyy laittaa listoille. Ensi kesän ajattelin kuitenkin mennä Kaarlella, kun toimi niin hyvin menneenä kesänä.
-
Jos aikaisempi Arild ja jos hermoja odotella RGT Planet. Hankkija way päätteiset ohrat voi unohtaa:D
-
Miksi? Onhan niillä -way päätteistä hernettäkin,hyvin näytti kasvavan.
-
Arild on täälläkin havaittu sopivaksi ohra lajikkeeksi. Kolmelta vuodelta on kokemusta ja maalajeina pääasiassa savia,joista osa todella herkästi poutivia. Bragea pitkään pidin hyvänä rehu ohrana,mutta seuraaville kylvöille mennään pelkästään arildilla. Huomattavasti parempi sato viime kesän olosuhteissa.
-
Arild on varmasti hyvä rehuohra. Jostain syystä minä vaan en ole oikein ymmärtänyt miksi viljellä lähtökohtaisesti rehuviljaa. Minusta tavoitteen pitäisi olla ihmisravinnoksi kelpaava kasvi, ja jos se ei sinne sovi, tai tarve ylittyisi, niin sitten menisi rehuksi.
Elintarvikeviljaa pyrin itse viljelemään kaikin tavoin. Toki ymmärrän, jos viljellään oman karjan rehuksi, tai vaikka sopimuksella yhteistyötilalle. Mutta lähtökohtaisesti ihmisravinnoksi (tai ihmisviihteeksi) kelpaamattoman viljan tuotanto ainakin viljatiloilla hämmentää minua.
Oma strategiani on tuottaa aina ensisijaisesti ihmisravinnoksi suoraan jalostettavaa viljaa, josta saa parhaimman katteen. Rehuviljan hinta on aina ollut elintarvikelaatua heikompi, joten elintarvikelaatuna saa paremman hinnan.
-
Arild on varmasti hyvä rehuohra. Jostain syystä minä vaan en ole oikein ymmärtänyt miksi viljellä lähtökohtaisesti rehuviljaa. Minusta tavoitteen pitäisi olla ihmisravinnoksi kelpaava kasvi, ja jos se ei sinne sovi, tai tarve ylittyisi, niin sitten menisi rehuksi.
Elintarvikeviljaa pyrin itse viljelemään kaikin tavoin. Toki ymmärrän, jos viljellään oman karjan rehuksi, tai vaikka sopimuksella yhteistyötilalle. Mutta lähtökohtaisesti ihmisravinnoksi (tai ihmisviihteeksi) kelpaamattoman viljan tuotanto ainakin viljatiloilla hämmentää minua.
Oma strategiani on tuottaa aina ensisijaisesti ihmisravinnoksi suoraan jalostettavaa viljaa, josta saa parhaimman katteen. Rehuviljan hinta on aina ollut elintarvikelaatua heikompi, joten elintarvikelaatuna saa paremman hinnan.
Mallasohraa on mahdotonta viljellä, kun ei oo viljavarastoja ja mallasohran noutavat ties milloin. No tämä on tietysti ihan henkilökohtainen ongelma.
-
Joillakin tuntuu myös strategia olevan se et aikasen rehuohran jälkeen ehtii pellon kyntämään rukiille.. muiden viljojen kanssa voi olla vähän heikkoa.
-
Leipäviljaan pyrkiminen olisi parhaiten toimiva tavoite, jos leipäviljalaadusta maksettaisiin reilusti enemmän. Viime aikoina leipäpalkkiot ovat olleet niin pienet, ja toisaalta rehutuomiot ovat herkässä, että parhaaseen tulokseen useimmiten on päässyt käyttämällä satoisaa, kuivuudenkestävää mutta leipäominaisuuksiltaan vain tyydyttävää lajiketta, lannoittamalla turvoksiin syvällä sijoituksella kuivuuden alle ja unohtamalla tautiruiskutukset, niin pääsee kylvövuoden syksyllä puimaankin kevätviljojansa.
Huippulaatuiset elintarvikelaadut jäävät heikoissa olosuhteissa satotasoltaan sadontuottolajikkeita tonnin-kaksi heikommaksi. Eli edes sataa euroa ei saada 10 euron lisähinnalla kuitatuksi. Gluteiinivapaat ym erikoistuotteet saa kohtuullistakin viljelykiertoa noudattaessa unohtaa.
Varsinkin leipäviljalla valkuaisen kohotus on jopa tarkempaa hommaa kuin mallasohralla tautientorjunnan jatkuva hälytystila , varsinkin kun typpilannoituksen siirtäminen kiloista valkuaisprosenttiin ei tuota juuri mitään käytännön lisähintaa. Kun siis ei ole metrien turvemultaa typeksi poltettavissa, eikä loputtomasti lantaakaan piilotettavissa.
Ja kunnon helteet sitten romuttavat sen mallasohran valkuaisen ylikorkeaksi ja pahimmillaan jyväkoon liian pieneksi. Rehuksi myydessä sitten saa kiitellä itseään, että hyvä kun himmasin ravinteissa ja panostin kolmen kierroksen tautiohjelmaan.
Säästää rekkalasteissa.
-SS-
-
Leipäviljaan pyrkiminen olisi parhaiten toimiva tavoite, jos leipäviljalaadusta maksettaisiin reilusti enemmän. Viime aikoina leipäpalkkiot ovat olleet niin pienet, ja toisaalta rehutuomiot ovat herkässä, että parhaaseen tulokseen useimmiten on päässyt käyttämällä satoisaa, kuivuudenkestävää mutta leipäominaisuuksiltaan vain tyydyttävää lajiketta, lannoittamalla turvoksiin syvällä sijoituksella kuivuuden alle ja unohtamalla tautiruiskutukset, niin pääsee kylvövuoden syksyllä puimaankin kevätviljojansa.
Huippulaatuiset elintarvikelaadut jäävät heikoissa olosuhteissa satotasoltaan sadontuottolajikkeita tonnin-kaksi heikommaksi. Eli edes sataa euroa ei saada 10 euron lisähinnalla kuitatuksi. Gluteiinivapaat ym erikoistuotteet saa kohtuullistakin viljelykiertoa noudattaessa unohtaa.
Varsinkin leipäviljalla valkuaisen kohotus on jopa tarkempaa hommaa kuin mallasohralla tautientorjunnan jatkuva hälytystila , varsinkin kun typpilannoituksen siirtäminen kiloista valkuaisprosenttiin ei tuota juuri mitään käytännön lisähintaa. Kun siis ei ole metrien turvemultaa typeksi poltettavissa, eikä loputtomasti lantaakaan piilotettavissa.
Ja kunnon helteet sitten romuttavat sen mallasohran valkuaisen ylikorkeaksi ja pahimmillaan jyväkoon liian pieneksi. Rehuksi myydessä sitten saa kiitellä itseään, että hyvä kun himmasin ravinteissa ja panostin kolmen kierroksen tautiohjelmaan.
Säästää rekkalasteissa.
-SS-
2005 meille tuli Amaretto kevätvehnäksi, useina vuosina rehuvehnä oli -10€/tn leipävehnään verrattuna. Amaretosta tuli hyvin satoa ja kun tuli, niin valkuainen oli 10-11%, eipä sille juuri mitään ollut tehtävissä. Viimehetken typpilisää kokeitiin joskus ruiskulla tai rakeina, mutta taloudellisesti siinä ei ollut mitään järkeä. Valkuainen olisi pitänyt saada nostetuksi yli 15, niin olisi näkynyt vasta hinnassa.
Mallasohran ja leipävehnän viljely on siinä mielessä hyvä yhdistelmä, että valkuaisen puolesta märkänä vuotena saa mallasta ja kuivana vuotena leipävehnää ;D ;D Nykyisin mallasohran markkinat heikkenee, kun siirrytään Lahdesta kauemmas, vientisataman läheisyys ei enää takaa hyvää hintaa. Kaura on hieno kasvi, mutta mikä senkin menekki mahtaa lopulta olla? Tämmöisenä melkein katovuotena jo hinta laskee, kun viljelyala vähän kasvaa, puhumattakaan rukiista ;D
-
Parina vuonna ollut Vanillea.
Paras tähän mennessä.
Kestää happamuutta, pysyy pystyssä.
Satoisa, ja isojyväinen.
Vanillella jatketaan.
Naapurilta otin..onkohan Hankkijan lajike?
-
Leipäviljaan pyrkiminen olisi parhaiten toimiva tavoite, jos leipäviljalaadusta maksettaisiin reilusti enemmän. Viime aikoina leipäpalkkiot ovat olleet niin pienet, ja toisaalta rehutuomiot ovat herkässä, että parhaaseen tulokseen useimmiten on päässyt käyttämällä satoisaa, kuivuudenkestävää mutta leipäominaisuuksiltaan vain tyydyttävää lajiketta, lannoittamalla turvoksiin syvällä sijoituksella kuivuuden alle ja unohtamalla tautiruiskutukset, niin pääsee kylvövuoden syksyllä puimaankin kevätviljojansa.
Huippulaatuiset elintarvikelaadut jäävät heikoissa olosuhteissa satotasoltaan sadontuottolajikkeita tonnin-kaksi heikommaksi. Eli edes sataa euroa ei saada 10 euron lisähinnalla kuitatuksi. Gluteiinivapaat ym erikoistuotteet saa kohtuullistakin viljelykiertoa noudattaessa unohtaa.
Varsinkin leipäviljalla valkuaisen kohotus on jopa tarkempaa hommaa kuin mallasohralla tautientorjunnan jatkuva hälytystila , varsinkin kun typpilannoituksen siirtäminen kiloista valkuaisprosenttiin ei tuota juuri mitään käytännön lisähintaa. Kun siis ei ole metrien turvemultaa typeksi poltettavissa, eikä loputtomasti lantaakaan piilotettavissa.
Ja kunnon helteet sitten romuttavat sen mallasohran valkuaisen ylikorkeaksi ja pahimmillaan jyväkoon liian pieneksi. Rehuksi myydessä sitten saa kiitellä itseään, että hyvä kun himmasin ravinteissa ja panostin kolmen kierroksen tautiohjelmaan.
Säästää rekkalasteissa.
-SS-
2005 meille tuli Amaretto kevätvehnäksi, useina vuosina rehuvehnä oli -10€/tn leipävehnään verrattuna. Amaretosta tuli hyvin satoa ja kun tuli, niin valkuainen oli 10-11%, eipä sille juuri mitään ollut tehtävissä. Viimehetken typpilisää kokeitiin joskus ruiskulla tai rakeina, mutta taloudellisesti siinä ei ollut mitään järkeä. Valkuainen olisi pitänyt saada nostetuksi yli 15, niin olisi näkynyt vasta hinnassa.
Mallasohran ja leipävehnän viljely on siinä mielessä hyvä yhdistelmä, että valkuaisen puolesta märkänä vuotena saa mallasta ja kuivana vuotena leipävehnää ;D ;D Nykyisin mallasohran markkinat heikkenee, kun siirrytään Lahdesta kauemmas, vientisataman läheisyys ei enää takaa hyvää hintaa. Kaura on hieno kasvi, mutta mikä senkin menekki mahtaa lopulta olla? Tämmöisenä melkein katovuotena jo hinta laskee, kun viljelyala vähän kasvaa, puhumattakaan rukiista ;D
Leipävehnää, ja mallasohraa itse yritän tuottaa, viime vuonna onnistui kumpiki.
Tänä vuonna ei, Rgt planetissa liian korkea valkuainen ja kahden kerroksen väkeä kyydissä..Rehuksi.
Kälyinen, onnettoman näköinen Qvarnavehnä kelpasi myllylle. Valkuaista 16-17% näytteessä.
Onpahan ohran siementä laarisa sitten.
-
"Kälyinen, onnettoman näköinen Qvarnavehnä kelpasi myllylle. Valkuaista 16-17% näytteessä."
On vissiin myllyillä nykyään niin hyvät lajittelijat että huonokin vehnä tai ruis kelpaa, jos vaan on hyvä valkuainen tai sako. Mulla oli pari vuotta sitten todella paljon torajyvää rukiissa, ja luulin että tulee bumerangina takaisin kuorma, mutta kelpas, ilmeisesti meni Fazerille Lahteen.
-
Satoisien hybridien mukanaan tuoma torajyvä ei ole ollenkaan ongelma ruismyllyille. Esimerkiksi Helsingin Myllyllä on värilajittelu, hintaa pudotetaan muutamallakympillä tietenkin.
-SS-
-
Satoisien hybridien mukanaan tuoma torajyvä ei ole ollenkaan ongelma ruismyllyille. Esimerkiksi Helsingin Myllyllä on värilajittelu, hintaa pudotetaan muutamallakympillä tietenkin.
-SS-
Torajyvä oli joskus raha kasvi .
-
Altian tärkkelysohra tai A-rehun vastaanotto samalla suunnalla. Siinä ohran parhaat ostajat tällä hetkellä. Ei tietysti sovi johonkin Kymen suuntaan, kun matkaa tulee liikaa. Jos ei noita olisi, niin minulla taitaisi ohra-ala olla aika vähissä. Mallasohrat ovat liian vaikeita tällä hetkellä, kun lajikkeiden jyväkoot kasvavat koko ajan, samoin kasvuajat pitenevät. Isojyväisen kakstaho-ohran kuivaaminen on yhtä tuskaa, kun märällä viljalla kuivaaminen kestää ja kestää. Mielestäni vehnää paljon pahempi kuivattava. Ohran tjp ei saisi mennä yli 50g tai tulee useimpina vuosina vaikeuksia, kun kuivuri on tukossa. Sitten jos laadun kanssa tulee sakkaamista, eikä menekään maltaaksi, niin kyrsii laittaa halvalla eteenpäin.
-
Näissä sadan asteen paahtimoissa ei tahdo se suuren jyvän sisus kuivua riittävän nopeasti, niin olen sen olettanut, kun näitä varastosiilolämpöilyjä on ilmaantunut.
-SS-
-
Näissä sadan asteen paahtimoissa ei tahdo se suuren jyvän sisus kuivua riittävän nopeasti, niin olen sen olettanut, kun näitä varastosiilolämpöilyjä on ilmaantunut.
-SS-
"paahtimot" sopivat mallasohran kuivatukseen huonosti. Vanha sääntö 90-viljan kosteus% edellyttäisi märälle viljalle alkuun alle 70 asteen lämpötilaa.
"Kuivausilman lämpötilakokeissa on saatu seuraavia tuloksia: noin 20 % kostea ohranjyvä kestää 65 °C:n kuivausilman lämpötilaa useita tunteja itävyyden vaurioitumatta, 70-80 °C:ssa itävyysvaurio syntyy minuuteissa, ja 85 °C:n lämpötilassa sekunneissa."
https://www.vyr.fi/mallasohran-viljelyopas/miten-viljelen-mallasohraa/sadonkorjuu-kuivatus-ja-varastointi/mallasohran-kuivaus/
-
Altian tärkkelysohra tai A-rehun vastaanotto samalla suunnalla. Siinä ohran parhaat ostajat tällä hetkellä. Ei tietysti sovi johonkin Kymen suuntaan, kun matkaa tulee liikaa. Jos ei noita olisi, niin minulla taitaisi ohra-ala olla aika vähissä. Mallasohrat ovat liian vaikeita tällä hetkellä, kun lajikkeiden jyväkoot kasvavat koko ajan, samoin kasvuajat pitenevät. Isojyväisen kakstaho-ohran kuivaaminen on yhtä tuskaa, kun märällä viljalla kuivaaminen kestää ja kestää. Mielestäni vehnää paljon pahempi kuivattava. Ohran tjp ei saisi mennä yli 50g tai tulee useimpina vuosina vaikeuksia, kun kuivuri on tukossa. Sitten jos laadun kanssa tulee sakkaamista, eikä menekään maltaaksi, niin kyrsii laittaa halvalla eteenpäin.
Mulla on tjp 50 alaraja kun valitsen lajiketta. Viimeiset muutama vuotta ollu Hankkijan Melius lajikkeena. Sato alkaa vitosella suojavilajanakin ja jyvät messevän kokoisia. On muutakin kuin kaksi kuorta vastakkain. Murskattuna menee tuubiin, niin ei kuivausajasta ole haittaa. Hyvin kestää ränsistymistä eli urakkapuimuri ei tarttee olla pellolla ihan just. Sopii hyvin myös koviljarehuksi.
-
Altian tärkkelysohra tai A-rehun vastaanotto samalla suunnalla. Siinä ohran parhaat ostajat tällä hetkellä. Ei tietysti sovi johonkin Kymen suuntaan, kun matkaa tulee liikaa. Jos ei noita olisi, niin minulla taitaisi ohra-ala olla aika vähissä. Mallasohrat ovat liian vaikeita tällä hetkellä, kun lajikkeiden jyväkoot kasvavat koko ajan, samoin kasvuajat pitenevät. Isojyväisen kakstaho-ohran kuivaaminen on yhtä tuskaa, kun märällä viljalla kuivaaminen kestää ja kestää. Mielestäni vehnää paljon pahempi kuivattava. Ohran tjp ei saisi mennä yli 50g tai tulee useimpina vuosina vaikeuksia, kun kuivuri on tukossa. Sitten jos laadun kanssa tulee sakkaamista, eikä menekään maltaaksi, niin kyrsii laittaa halvalla eteenpäin.
Mulla on tjp 50 alaraja kun valitsen lajiketta. Viimeiset muutama vuotta ollu Hankkijan Melius lajikkeena. Sato alkaa vitosella suojavilajanakin ja jyvät messevän kokoisia. On muutakin kuin kaksi kuorta vastakkain. Murskattuna menee tuubiin, niin ei kuivausajasta ole haittaa. Hyvin kestää ränsistymistä eli urakkapuimuri ei tarttee olla pellolla ihan just. Sopii hyvin myös koviljarehuksi.
Kyllä on hyvä ohra, useampana vuonna melko hyvänoloinen sato. Mutta viime kesänä petyin hiukan korrenlujuuteen ja oli auttamattoman myöhäinen. Viime vapun jälkeen kylvin ja puinti oli mahdollista noin 126 vuorokauden päästä kylvöstä, silti 35 kosteusprosenttia oli joissakin säiliöllisissä. Vertti kypsyi aika tarkkaan 86 vuorokauden kasvuajan päästä, kesäkuussa kylvettynä pääsi vielä elokuun viimeisillä poudilla puimaan, Melius jäi useamman viikon ajaksi sateisiin kypsymään.
-SS-
-
Altian tärkkelysohra tai A-rehun vastaanotto samalla suunnalla. Siinä ohran parhaat ostajat tällä hetkellä. Ei tietysti sovi johonkin Kymen suuntaan, kun matkaa tulee liikaa. Jos ei noita olisi, niin minulla taitaisi ohra-ala olla aika vähissä. Mallasohrat ovat liian vaikeita tällä hetkellä, kun lajikkeiden jyväkoot kasvavat koko ajan, samoin kasvuajat pitenevät. Isojyväisen kakstaho-ohran kuivaaminen on yhtä tuskaa, kun märällä viljalla kuivaaminen kestää ja kestää. Mielestäni vehnää paljon pahempi kuivattava. Ohran tjp ei saisi mennä yli 50g tai tulee useimpina vuosina vaikeuksia, kun kuivuri on tukossa. Sitten jos laadun kanssa tulee sakkaamista, eikä menekään maltaaksi, niin kyrsii laittaa halvalla eteenpäin.
Mistä saakka a-rehu ostaa viljaa?
-
Altian tärkkelysohra tai A-rehun vastaanotto samalla suunnalla. Siinä ohran parhaat ostajat tällä hetkellä. Ei tietysti sovi johonkin Kymen suuntaan, kun matkaa tulee liikaa. Jos ei noita olisi, niin minulla taitaisi ohra-ala olla aika vähissä. Mallasohrat ovat liian vaikeita tällä hetkellä, kun lajikkeiden jyväkoot kasvavat koko ajan, samoin kasvuajat pitenevät. Isojyväisen kakstaho-ohran kuivaaminen on yhtä tuskaa, kun märällä viljalla kuivaaminen kestää ja kestää. Mielestäni vehnää paljon pahempi kuivattava. Ohran tjp ei saisi mennä yli 50g tai tulee useimpina vuosina vaikeuksia, kun kuivuri on tukossa. Sitten jos laadun kanssa tulee sakkaamista, eikä menekään maltaaksi, niin kyrsii laittaa halvalla eteenpäin.
Mistä saakka a-rehu ostaa viljaa?
Vaikka täältä kymenlaaksosta. Rahdinhan maksaa myyjä joten sama se heille mistä asti haluat ajattaa sinne.. tällä hetkellä ajattaminen voi olla hyvinkin järkevää kun hintaeroakin alkaa olemaan..
-
Altian tärkkelysohra tai A-rehun vastaanotto samalla suunnalla. Siinä ohran parhaat ostajat tällä hetkellä. Ei tietysti sovi johonkin Kymen suuntaan, kun matkaa tulee liikaa. Jos ei noita olisi, niin minulla taitaisi ohra-ala olla aika vähissä. Mallasohrat ovat liian vaikeita tällä hetkellä, kun lajikkeiden jyväkoot kasvavat koko ajan, samoin kasvuajat pitenevät. Isojyväisen kakstaho-ohran kuivaaminen on yhtä tuskaa, kun märällä viljalla kuivaaminen kestää ja kestää. Mielestäni vehnää paljon pahempi kuivattava. Ohran tjp ei saisi mennä yli 50g tai tulee useimpina vuosina vaikeuksia, kun kuivuri on tukossa. Sitten jos laadun kanssa tulee sakkaamista, eikä menekään maltaaksi, niin kyrsii laittaa halvalla eteenpäin.
Mistä saakka a-rehu ostaa viljaa?
Vaikka täältä kymenlaaksosta. Rahdinhan maksaa myyjä joten sama se heille mistä asti haluat ajattaa sinne.. tällä hetkellä ajattaminen voi olla hyvinkin järkevää kun hintaeroakin alkaa olemaan..
Rahdin jälkeen käteen jäävä osa ratkaisee, minne kannattaa myydä. Myin herneet viime viikolla Kaipiaisiin, hitusen alle 500km matkaa. Eli ristiin näitä kuskaillaan, jos sieltä suunnalta tulee ohraa ylöspäin.
-
Multa meni joskus ohraa Koskenkorvalle ja vastaanottaja maksoi rahdin.
-
Rahdeista puheenollen minulta meni just rehukaurakuorma neljänsadan kilometrin päähän ja ostaja maksoi rahdin. Hinta oli parempi kuin kolmenkymmenen kilometrin päässä olevaan Rauman satamaan olisi saanut.
-
Altian tärkkelysohra tai A-rehun vastaanotto samalla suunnalla. Siinä ohran parhaat ostajat tällä hetkellä. Ei tietysti sovi johonkin Kymen suuntaan, kun matkaa tulee liikaa. Jos ei noita olisi, niin minulla taitaisi ohra-ala olla aika vähissä. Mallasohrat ovat liian vaikeita tällä hetkellä, kun lajikkeiden jyväkoot kasvavat koko ajan, samoin kasvuajat pitenevät. Isojyväisen kakstaho-ohran kuivaaminen on yhtä tuskaa, kun märällä viljalla kuivaaminen kestää ja kestää. Mielestäni vehnää paljon pahempi kuivattava. Ohran tjp ei saisi mennä yli 50g tai tulee useimpina vuosina vaikeuksia, kun kuivuri on tukossa. Sitten jos laadun kanssa tulee sakkaamista, eikä menekään maltaaksi, niin kyrsii laittaa halvalla eteenpäin.
Mistä saakka a-rehu ostaa viljaa?
Vaikka täältä kymenlaaksosta. Rahdinhan maksaa myyjä joten sama se heille mistä asti haluat ajattaa sinne.. tällä hetkellä ajattaminen voi olla hyvinkin järkevää kun hintaeroakin alkaa olemaan..
Rahdin jälkeen käteen jäävä osa ratkaisee, minne kannattaa myydä. Myin herneet viime viikolla Kaipiaisiin, hitusen alle 500km matkaa. Eli ristiin näitä kuskaillaan, jos sieltä suunnalta tulee ohraa ylöspäin.
Kyllä. Paikallisesti jos on pulaa niin aika nopeasti hintasoon tehdään pieni korjaus jolloin kaukaantakin voidaan tuoda.
Mitä rahtiin ja siihen kuka sen maksaa tulee niin sen nyt voi ajatella kuinka päin vaan pääasia että tietää. Yleensä kai suomessa on vielä tapana viljoissa, että hinta ilmoitetaan toimitettuna..
-
Altian tärkkelysohra tai A-rehun vastaanotto samalla suunnalla. Siinä ohran parhaat ostajat tällä hetkellä. Ei tietysti sovi johonkin Kymen suuntaan, kun matkaa tulee liikaa. Jos ei noita olisi, niin minulla taitaisi ohra-ala olla aika vähissä. Mallasohrat ovat liian vaikeita tällä hetkellä, kun lajikkeiden jyväkoot kasvavat koko ajan, samoin kasvuajat pitenevät. Isojyväisen kakstaho-ohran kuivaaminen on yhtä tuskaa, kun märällä viljalla kuivaaminen kestää ja kestää. Mielestäni vehnää paljon pahempi kuivattava. Ohran tjp ei saisi mennä yli 50g tai tulee useimpina vuosina vaikeuksia, kun kuivuri on tukossa. Sitten jos laadun kanssa tulee sakkaamista, eikä menekään maltaaksi, niin kyrsii laittaa halvalla eteenpäin.
Mistä saakka a-rehu ostaa viljaa?
Vaikka täältä kymenlaaksosta. Rahdinhan maksaa myyjä joten sama se heille mistä asti haluat ajattaa sinne.. tällä hetkellä ajattaminen voi olla hyvinkin järkevää kun hintaeroakin alkaa olemaan..
Rahdin jälkeen käteen jäävä osa ratkaisee, minne kannattaa myydä. Myin herneet viime viikolla Kaipiaisiin, hitusen alle 500km matkaa. Eli ristiin näitä kuskaillaan, jos sieltä suunnalta tulee ohraa ylöspäin.
Menikö herneet rehuksi?
-
Aika isoa jyvää Planetissa, onhan se kivemman näköstä puida.. meitin herneet meni toissaviikolla Kaipiaisiin, joku rehutehdas lantmännillä siellä.
-
Aika isoa jyvää Planetissa, onhan se kivemman näköstä puida.. meitin herneet meni toissaviikolla Kaipiaisiin, joku rehutehdas lantmännillä siellä.
Itsellä ollut planetissa 1000 jyvänpaino 52-54g riippuen vuodesta. En ole sitä pitänyt minään ongelmana. Samanhan se kaurakin painaa.
-
Altian tärkkelysohra tai A-rehun vastaanotto samalla suunnalla. Siinä ohran parhaat ostajat tällä hetkellä. Ei tietysti sovi johonkin Kymen suuntaan, kun matkaa tulee liikaa. Jos ei noita olisi, niin minulla taitaisi ohra-ala olla aika vähissä. Mallasohrat ovat liian vaikeita tällä hetkellä, kun lajikkeiden jyväkoot kasvavat koko ajan, samoin kasvuajat pitenevät. Isojyväisen kakstaho-ohran kuivaaminen on yhtä tuskaa, kun märällä viljalla kuivaaminen kestää ja kestää. Mielestäni vehnää paljon pahempi kuivattava. Ohran tjp ei saisi mennä yli 50g tai tulee useimpina vuosina vaikeuksia, kun kuivuri on tukossa. Sitten jos laadun kanssa tulee sakkaamista, eikä menekään maltaaksi, niin kyrsii laittaa halvalla eteenpäin.
Mistä saakka a-rehu ostaa viljaa?
Vaikka täältä kymenlaaksosta. Rahdinhan maksaa myyjä joten sama se heille mistä asti haluat ajattaa sinne.. tällä hetkellä ajattaminen voi olla hyvinkin järkevää kun hintaeroakin alkaa olemaan..
Rahdin jälkeen käteen jäävä osa ratkaisee, minne kannattaa myydä. Myin herneet viime viikolla Kaipiaisiin, hitusen alle 500km matkaa. Eli ristiin näitä kuskaillaan, jos sieltä suunnalta tulee ohraa ylöspäin.
Menikö herneet rehuksi?
Joo, rehutehtaalle menivät eli tekevät erää jossa hernettä yhtenä komponenttina.
-
Aika isoa jyvää Planetissa, onhan se kivemman näköstä puida.. meitin herneet meni toissaviikolla Kaipiaisiin, joku rehutehdas lantmännillä siellä.
Itsellä ollut planetissa 1000 jyvänpaino 52-54g riippuen vuodesta. En ole sitä pitänyt minään ongelmana. Samanhan se kaurakin painaa.
Viime kesänä oli lähes poikkeuksetta isot jyväkoot kun kosteutta loppukesästä riittävästi tarjolla. Yleensä vesi loppuu kesken muttei viime kesänä, pl. alkukesä. Monitahoiset oli 45.8- 48.8 grammaa, eli just passelia. Arild olikin jo 53.6g, joka jo turhankin isoa jyvää. Hehtopainokin huonoon vehnään verrattavissa :)