Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Pelikielto - 22.11.20 - klo:16:48
-
Kun suorakylvö on yleistynyt kovaa vauhtia, niin onko koneiden tekniikka muuttunut kuinka paljon?
Tekeekö 90-luvun lopun Rapidilla mitään vai onko tekniikka mennyt jotenkin merkittävästi eteenpäin?
Ainakin jyräpyörästö muuttunut, mutta onko muita oleellisia muutoksia vaikka nyt 2000-luvun alkupuolen koneisiin?
Mahtaako tuota saada kovaan savimaahan menemään vai pitääkö suosiolla pohtia VM tuossa tilanteessa.
Lisäksi pohtinut menettääkö suorakylvön maanparantumisen edun noilla etumuokkareilla?
-
Aika moni 10 vuotta suorakylvänyt on palannut jonkinmoiseen muokkaukseen. Toiset on alkanu taas kyntämään ja monet ajaa kevytmuokkarilla tai muulla vastaavalla pinnan rikki ennen kylvöä. Se mikä on paras tapa niin siihen en osaa sanoa.
Itse olen kyntänyt sen minkä säännöt sallii.
-
Minkään vuosimallin Rapidia en laskisi varsinaiseksi suorakylvökoneeksi kuin kaikkein optimaalisimmissa olosuhteissa.
Vähintään kevytmuokkauksen vaatii alleen.
-
Rapidi roikkui Loimaan suorakylvötestin kärkisijoilla vuodesta toiseen, joten kyllä sillä keväisestä sängestä saa kunnon oraat. Mahtoiko olla joku muokkari edessä?
Jos koneessa on lannoitevantaat erikseen, niin vannaspainoa ei saa juuri yli 100 kg/vannas, silloin koneen paino on kaikki vantailla. Jos tämä ei riitä, niin maa täytyy olla pirun kovaa, voi tulla muitakin ongelmia orastumisessa. Joskus ajonopeuden pienentäminen auttaa ja vantaat pystyy paremmin maahan.
Sänkipellon avaaminen ennen kylvöä multaa kasvinjätettä, tasoittaa kosteutta ja lämmittää maata. Joskus äestämällä voi välttää myös glyfosaatin ajamisen ennen kylvöä. Ei ihan huono ajatus ja monet ovat siirtyneet aidosta suorakylvöstä tähän menetelmään. Tekeekö sen kylvön yhteydessä vai muutama päivä ennen? Taitaa olla Väderstadin suosittelema työvaihe tämä muokkaus ennen kylvöä?
Uusi vai vanha, jokaisella konemerkillä on näitä lastentauteja ollut, mutta kun ne on voitettu niin parhaat ja luotettavimmat koneet löytyy sieltä. Uusiin tulee lähinnä häiriöherkkää elektroniikkaa lisää, joka käytettynä ostetussa koneessa voi olla todellinen riesa... viimeksi tapellut pinta-alamittarin näyttöyksikön sisällä olevan patterin vaihdon kanssa, mekaaninen varmaan kestäisi yli kuusi vuotta ;D
-
Eikös vääderissä ole joku muokkari aina siinä edessä? Siis sellaisessa, millä voi ajaa suoraan muokkaamattomaan. VM:lla oli ainakin joskus tärkeää se aitous.
Muokkauksen kielto ja uskontosuorakylvö sitten taas estää monien kasvien viljelyn. Ehkä näissä ei kannattaisi olla niin ehdoton. Viljelee maan kunnon ja maalajin mukaisesti. Turhaa sitä vuosia on odotella, että maan kunto alkaa parantua. Ja suorakylvökokeissakin on todettu sen kyntöjankon olemassa olo yli kymmenenkin vuoden kuluttua.
-
En ole itse Loimaan peltoja käynyt katselemassa, mutta joku täältä meiltä päin oli käynyt ja sanoi että kukkamultaa...?
Täälläpäin on jokunen Rapidilla kokeillut suoraan ja jäänyt aina ensimmäiseksi ja viimeiseksi kokeiluksi :-/
Kai se toimii kun on riittävän tasainen pelto, multava maalaji ja kasvinjätteet hyvin silputtu ja tasaiseen levitetty. Ja mielellään esimuokattu.
Omaa kokemusta ei ole, kunhan ympärilleni katsellut.
Vaatii ehkä erilaisen 'suorakylvövalmistelun' kuin vaikka koneet joille kannattaa puidessa jättää niin pitkä sänki kuin vaan mahdollista.
Äestyksestä ennen kylvöä... en tiedä minä sortin äes menisi tukkoamatta. Ainakaan nämä Multivan ja vastaavien 'sänkiäkeet' eivät mene kun olosuhteet ovat vähän vaativammat. Tietysti lautasäeskin on äes... lautasmuokkarilla itse ajan jos esimuokkausta jostain harvinaisesta syystä kaipaan.
-
Rapid tarvitsee sen kiekkomuokkaimen eteensä. Ilman sitä täytyy maalajit olla "pehmeitä".
Jos koneiden kehityksestä puhutaan, niin Tumen SuperNovacombi on yllättävän virkistävä elvytys vanhalle konemallille. Rivivälin harvennus 16,6cm mahdollistaa pärjäämisen pahemmissakin paikoissa. Syöttölaitteiston toiminnan muuttaminen sähköiseksi vaikuttaa myös lupaavalta. Myös huollettavuus on kohentunut reilusti offset pyörästöjen myötä. Samoin vantaiden rakenne on yksinkertaistunut ja nippasirkus vähentynyt aikaisemmasta. Jos rahaa on käytettävissä, melkein suosittelisin perehtymään tähän.
Suorakylvö itsessään on oma kysymyksensä. Jonain vuonna toimii ja toisina ei. Osalle kasveista paremmin kuin toisille. Mikään sateentekijä ei tämäkään menetelmä ole. Keskiarvo ja mihin se asettuu ratkaisee. Jokainen joutuu itse kokeilemaan omalla tilallaan sen viisi vuotta, sitten sen tietää. Mielestäni kuitenkin ihan harkinnanarvoinen vaihtoehto ennen luomuun siirtymistä.
-
Kiitos hyvistä vastauksista.
Lähtökohta on se, että panos/tuottosuhteessa saataisiin optimaalisin tulos. Nykyisillä vehkeillä päästään erittäinkin hyviin satotasoihin, tämä vaatii vain käytännössä kaksi miestä tekemään. Mikäli pienemmällä ajankäytöllä päästään samaan lopputulokseen(pienempi sato, pienemmät kustannukset ja aikaa säästyy) on tässä suorakylvössä tai disceillä varustetulla kevennetyllä suorakylvöllä, ollaan tavoitteessa.
Mitä asiaan perehtynyt, on selviö, että jonain vuosina menetelmien tuotoilla on kovatkin erot. Useammin taitaa perinteinen olla varmempi onnistuja kuin suorakylvö, mutta vielä jos tulee uusia määräyksiä kasvipeitteisyyden kanssa, on suunta selvä. Glyfot sitten vielä oma keskustelunsa.
Mitähän tuollainen disceillä varustettu 3 metrinen Rapid vaatii tehoa paikoin mäkisillä savimailla? Riittääkö 150-160 hv jos nyt ei urakkavauhtia tarvitse painaa? Ilmeisesti kuitenkin pitää vähän vauhtia ollakin, jotta kone toimii optimaalisesti.
Onko muuten väliä ajaako kuinka jyrkkää rinnettä poikittain ylipäätään kiekkokoneilla?
-
En ole itse Loimaan peltoja käynyt katselemassa, mutta joku täältä meiltä päin oli käynyt ja sanoi että kukkamultaa...?
Ei nyt sentään.... luulisin että jonkin sortin savea mutta oikein mukavaa semmoista. Kai jossain lehtijutussa on kerrottu lohkon viljavuustutkimuksen tulokset ja maalaji hyvinkin tarkkaan. Semmoisen joskus kuulin että sokerijuurikasta on viljelty sillä lohkolla mikä ei ainakaan tarkoita huonoa tai hankalaa maalajia.
Uudessa Rapidissa ei välttämättä ole minkäään sortin esimuokkaria tms. jos sellaista ei osta. Mutta lähes aina jokin muokkari tai tasoitin on hankittu. Loimaan kokeen perusteella voisi sanoa niinki että suorakylvö onnistuu hyvässä maassa kaikilla koneilla joilla saa siemenet sopivaan syvyyteen ja ne peittyvät kunnolla kunhan vielä lisäksi kylvää oikeaan aikaan.
-
https://www.hankkija.fi/Liitetiedostot/Docs/Tuomas_Levomaki_SUORAKYLVOKOE.pdf (https://www.hankkija.fi/Liitetiedostot/Docs/Tuomas_Levomaki_SUORAKYLVOKOE.pdf)
Tuossa ainakin jotain siitä Loimaan kokeesta. Tuolla suunnalla pellot on toki mainiot, mutta kyllähän tuosta osviittaa saa. Muistikuvan mukaan ainakin Rapidi tuolla oli etumuokkarilla mukana, jossain sekin oli eritelty.
Kai se lähtökohta ylipäätään on, että pellon tulisi olla laadukas, jotta tuohon lähteä kannattaa.
Mitäs sitten kun tulee märkä vuosi ja peltoon tulee jälkiä? Muokkaillaan sinä vuonna ja ollaan kuin ei oltaisikaan? Siinä mielessä tuo etumuokkari tuo joustoa.
-
Vain suorakylvöllä saa peltoalan nelinkertaistettua nopeasti ilman työvoimakatastrofia, tosiaankin ennen ripeää luomuun siirtymistä. Luomu kun onnistuu taas muokkaamalla, harvakseltaan ruismaita ja papumaita muokaten, ja vuosittain käsiteltävät pinta-alat putoavat vanhaan määrään.
Voihan sillä suorakylvökoneella sitten niitä apiloita ja härkäpapuja kylvellä
-SS-
-
https://www.hankkija.fi/Liitetiedostot/Docs/Tuomas_Levomaki_SUORAKYLVOKOE.pdf (https://www.hankkija.fi/Liitetiedostot/Docs/Tuomas_Levomaki_SUORAKYLVOKOE.pdf)
Tuossa ainakin jotain siitä Loimaan kokeesta. Tuolla suunnalla pellot on toki mainiot, mutta kyllähän tuosta osviittaa saa. Muistikuvan mukaan ainakin Rapidi tuolla oli etumuokkarilla mukana, jossain sekin oli eritelty.
Kai se lähtökohta ylipäätään on, että pellon tulisi olla laadukas, jotta tuohon lähteä kannattaa.
Mitäs sitten kun tulee märkä vuosi ja peltoon tulee jälkiä? Muokkaillaan sinä vuonna ja ollaan kuin ei oltaisikaan? Siinä mielessä tuo etumuokkari tuo joustoa.
jos kylvökonetta hankkii, niin sen pitäisi pystyä sänkikylvöön tai sitten on sellainen yhdistelmä koneilta, joilla se onnistuu. Jo EU-jäsenyyden alussa kävi selväksi, että kasvipeitteisyysvaatimukset ovat tulleet jäädäkseen. Tähän saakka on pääasiassa maksettu kasvipeitteisyydestä korvauksia, mutta vielä tulee sekin hetki, kun siitä tulee se uusi normaali. Velvoittavuuteen siirtyminen johtuu siitä, että rahallinen porkkana ei kohta riitä, nyt 54€/ha kasvipeitteisyydestä pisti jo monen arpomaan.
-
En ole itse Loimaan peltoja käynyt katselemassa, mutta joku täältä meiltä päin oli käynyt ja sanoi että kukkamultaa...?
Ei nyt sentään.... luulisin että jonkin sortin savea mutta oikein mukavaa semmoista. Kai jossain lehtijutussa on kerrottu lohkon viljavuustutkimuksen tulokset ja maalaji hyvinkin tarkkaan. Semmoisen joskus kuulin että sokerijuurikasta on viljelty sillä lohkolla mikä ei ainakaan tarkoita huonoa tai hankalaa maalajia.
Uudessa Rapidissa ei välttämättä ole minkäään sortin esimuokkaria tms. jos sellaista ei osta. Mutta lähes aina jokin muokkari tai tasoitin on hankittu. Loimaan kokeen perusteella voisi sanoa niinki että suorakylvö onnistuu hyvässä maassa kaikilla koneilla joilla saa siemenet sopivaan syvyyteen ja ne peittyvät kunnolla kunhan vielä lisäksi kylvää oikeaan aikaan.
Kokeen pellot tuli silloiselle Loimaan maatalousoppilaitokselle 70- 80-lukujen taitteessa. Kuuleman mukaan olivat aika vaikeasti viljeltäviä peltoja. Niitä on sitten vuosien aikana ojiteltu uudestaan ja kalkittu, joten tilanne on tältä osin parantunut.
Kokeen kyntöverrokkilohko on harmillisesti sijoitettu varjoisaan metsänreunaan, joten siitä nyt ei ihan tarkkaa vertailukohtaa muulle alueelle saa. Ilmeisesti kuitenkin viimeinen reipas vuosikymmen suorakylvössä on tehnyt hyvää maan rakenteelle, koskapa tulokset ovat kautta linjan varsin hyviä.
-
Kai se lähtökohta ylipäätään on, että pellon tulisi olla laadukas, jotta tuohon lähteä kannattaa.
Mitäs sitten kun tulee märkä vuosi ja peltoon tulee jälkiä? Muokkaillaan sinä vuonna ja ollaan kuin ei oltaisikaan? Siinä mielessä tuo etumuokkari tuo joustoa.
Ei taida puoletkaan Suomen pelloista täyttää kriteeriä 'laadukas' ?
Toisaalta jos pelto on vähemmän laadukas ja antaa perinteisellä 3800 kg/ha ja suorakylvöllä 3100 kg/ha niin pidän sitä silti hyvin kannattavana suorakylvölohkona. 700 kg viljaa vähennettynä kuivauskuluilla ei anna kyntö- ja äestyspalkkaa kuluineen. Sitten jos suorakylvöllä saa 5500 ja kyntämällä 7000 voi asiaa alkaa jo pohtia.
Jälkien suhteen - voihan ne jäljet tasoitella parhaaksi katsomallaan tavalla. Lanasta aina kyntöauroihin, tarpeen mukaan.
Kylvökoneesta sen verran että hyvän suorakylvökoneen pitäisi kyetä kylvämään oikeaan syvyyteen vaikka pellossa olisikin lieviä (pitkittäisiä) painaumia. Eli pellon pintaa kulkeva vannas- tai vannasparikohtainen pinnan seuranta on minun mielestäni olennainen asia. Silloin ei ole aivan niin nuukaa jos jossain on 2 sentin painuma. Se on kuitenkin jo olennainen mitta jos suorakylvön kylvösyvyytenä pitää vaikka 3 cm.
Tässä mielessä jokaisen lautasen sivussa kulkeva kannatin on hyvin toimiva vaikka se vaikeuttaakin syvyyden muuttamista. Lisäksi se ankkuroi pinalla olevaa irtotöhnää niin että lautanen leikkaa niitä vähän paremmin eikä paina lenkille maan sisään. Nova Combi ei tässä suhteessa ole täydellinen, mutta matalat pitkittäiset painaumat eivät muuten haittaa mitään.
Tuossa on aika hyvä suoritus Semeatolta :-)) En kyllä keksi miksi tuollaiseen kylvetään... mutta Rapidilla voisi olla vähän huono tulos.
https://www.youtube.com/watch?v=sW5n0jEqCQY
En pitäisi suorakylvöä minään ehdottomana uskontona. Tarvittaessa toimitaan tarpeen mukaan, olkoonkin että mahdollinen suorakylvöllä aikaansaatu rakenteen paraneminen ehkä osittain menetetään jos välillä kynnetään. Ehkä matala keväinen esimuokkaus on se jonka avulla tasoittelua voi tarvittaessa oikeaoppisimmin tehdä.
-
En pitäisi suorakylvöä minään ehdottomana uskontona. Tarvittaessa toimitaan tarpeen mukaan, olkoonkin että mahdollinen suorakylvöllä aikaansaatu rakenteen paraneminen ehkä osittain menetetään jos välillä kynnetään. Ehkä matala keväinen esimuokkaus on se jonka avulla tasoittelua voi tarvittaessa oikeaoppisimmin tehdä.
aikojen saatossa kyntäminen on valikoitunut ihan käytännön syistä perusmuokkausmenetelmäksi. Ei kunnon äkeitä, ei "raskasta" kylvökalustoa, ei glyfosaattia, ei lannoitteita, ei kunnon ojitusta... näihin ongelmiin kyntö on vastannut. Vieläkin näkee joskus afrikasta kuvia, kun härillä kynnetään, niin tajuaa ettei sitä kylvöalustaa muuten saa tehtyä. Onko kyntäminen vanhentunut samalla, kun nämä ongelmat on yksi kerrallaan ratkaistu, voitaisko kynnöstä luopua? Kyntämisen haitat on myös hyvin tiedossa. Kyntäminen vaikuttaa jopa enemmän uskonnolta nykyisin ;D
-
En pitäisi suorakylvöä minään ehdottomana uskontona. Tarvittaessa toimitaan tarpeen mukaan, olkoonkin että mahdollinen suorakylvöllä aikaansaatu rakenteen paraneminen ehkä osittain menetetään jos välillä kynnetään. Ehkä matala keväinen esimuokkaus on se jonka avulla tasoittelua voi tarvittaessa oikeaoppisimmin tehdä.
aikojen saatossa kyntäminen on valikoitunut ihan käytännön syistä perusmuokkausmenetelmäksi. Ei kunnon äkeitä, ei "raskasta" kylvökalustoa, ei glyfosaattia, ei lannoitteita, ei kunnon ojitusta... näihin ongelmiin kyntö on vastannut. Vieläkin näkee joskus afrikasta kuvia, kun härillä kynnetään, niin tajuaa ettei sitä kylvöalustaa muuten saa tehtyä. Onko kyntäminen vanhentunut samalla, kun nämä ongelmat on yksi kerrallaan ratkaistu, voitaisko kynnöstä luopua? Kyntämisen haitat on myös hyvin tiedossa. Kyntäminen vaikuttaa jopa enemmän uskonnolta nykyisin ;D
Isäukko kun aikoinaan opetti kyntämään, niin hän painotti että mahdollisimman vähän pitää jäädä kyntämätöntä maata tolppien ja kivien ympärille, samoin piti ojien pientareet jäädä niin kapeiksi kuin mahdollista, tämä tietysti rikkatorjunnan kannalta näin.
Nykyään jos on huonokuntoinen pelto, jossa ojitus ei toimi kunnolla ja on painanteita joissa vesi seisoo, niin tälläisessä ei suorakylvö toimi, mutta kyntö antaa paljon anteeksi varsinkin sateisena kesänä.
Kuivana kesänä tälläinen pelto voi sen sijaan antaa yllättävänkin hyvän sadon.
-
Mahtaako tuota saada kovaan savimaahan menemään vai pitääkö suosiolla pohtia VM tuossa tilanteessa.
On sellaisella joskus ripoltu syysviljan siemeniä pinnalle ohransängen sekaan. Sattui sopivat kelit niin lähti kyllä ihan hyvin siitäkin.
Kevätviljojen kanssa voi systeemi toimia vähän huonommin.
Eli savimaalla ei ole varsinainen suorakylvölaite ainakaan ilman muokkaria. Ja muokkarin kanssa 200+ hv.
-
No mää tuumasin jotta omalla hankalalla savikolla, ainakin tää kausi oli parempi tuon VM 300 kanssa. Vain tasoitettii kynnös keväällä 2x. Oli sontaa ajettu aiemmin, pakko kyntää. Kaikki muuten pelkästään glyfotettu, Ja kylvöö perään.
Muuten, kannattaiskohan uudet vannasviikset lisätä tuohon, vanhaan koneeseen. 2004 mallia. Tosi hiljaa piti syyskylvöllä ajaa ettei nouse jyviä pintaan..
Kostea lautanen, vissii tarttuu hieman sisäpintaan jyvät, niin lentää pintaaan.
-
3m rapid disketeillä vaatii varmaan sen 150hv ilman mäkiäkin. Kannattaa ottaa huomioon, että on pitkä yhdistelmä. Jos kovasti pieniä lohkoja, niin päisteissä mylläys on työlästä.
-
No mää tuumasin jotta omalla hankalalla savikolla, ainakin tää kausi oli parempi tuon VM 300 kanssa. Vain tasoitettii kynnös keväällä 2x. Oli sontaa ajettu aiemmin, pakko kyntää. Kaikki muuten pelkästään glyfotettu, Ja kylvöö perään.
Muuten, kannattaiskohan uudet vannasviikset lisätä tuohon, vanhaan koneeseen. 2004 mallia. Tosi hiljaa piti syyskylvöllä ajaa ettei nouse jyviä pintaan..
Kostea lautanen, vissii tarttuu hieman sisäpintaan jyvät, niin lentää pintaaan.
Eikös tuossa vuosimallissa mene vielä yhtä letkua pitkin tavarat kiekon etupuolelle?
Itsellä -12 ja siemen menee omaa letkua takapuolelle. Helpolla tuppaa siemenen alle variseen kuivaa murua savimailla, mullassa ei ongelmaa. Siemenen putki sais tulla alemmas, ettei roiskuis. Hitsasin raappoihin 4 cm jatkot, jotka pitää viikset paremmin paikoillaan. Savimaalla täytyy olla tarkkana, että on riittävän kuivaa ja vois kylvää niin että syvyys 4 cm luokkaa ilman että vako aukeaa kuivuessaan.
Reilu puolet on äestetty 1-2 kertaa 3-4 cm ja sitten kylvössä vannaspaino puoliväliin että leikkaa muokkauspohjaan 1-2 cm uran. Tuntuis ehkä parhaalta systeemiltä keskimäärin.
-
Reilu puolet on äestetty 1-2 kertaa 3-4 cm ja sitten kylvössä vannaspaino puoliväliin että leikkaa muokkauspohjaan 1-2 cm uran. Tuntuis ehkä parhaalta systeemiltä keskimäärin.
Sama huomattu. Toki vannaspaino pidetty täysillä ja syvyydensäädöllä passattu sopiva syvyys. Toimii hyvin niillä kevytmuokatuilla jos niitä jostakin syystä on..