Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Paalimies - 19.11.20 - klo:21:04
-
Onko porukasta mukana ja kokeeko saavansa itselle suoraan hyötyä? Vaatiiko nykyään paljon työtä?
-
Eikös näitä haeta juuri lisää? 🤔
-
Joo, sillä kyselen jos innodtuisi
-
Olin muutama vuosi sitten pari vuotta mukana. Tiedon siirto oli vähän takkuista ja jopa käsin piti joitain asioita kirjata. Ekselitaulukoita toki oli käytössä, mutta jotenkin vaikeesti asioita määriteltiin.
Pikkutarkkuuden vaatimuksen meikä heitti heti romukoppaan. Työtunnit kirjattiin arvioilta, verokirjanpidosta kaivoin sopivasti soveltaen tarpeelliset arvot (voisiko ne saada suoraan siirtymään kkp:hen?). Ylipäätään syntyi ns. kahdenkertainen kirjanpito kun kahteen paikkaan piti vääntää samat tortut hiukan eri mallilla.
Laskennassakin on kummallisuuksia. Esim. korvaava investointi (vanhan täysin palvelleen traktorin harkittu vaihto uuteen, paremmin töihin sopivaan ja tarpeelliseen koneeseen) veti tuloksen pakkaselle, vaikkei sitä voinut kassatilanteesta mitenkään havaita. Olisiko kannattavuuden nimissä pitänyt jättää vaihtamatta??
Tulosten saaminen kesti tolkuttoman kauan. Yleensä kuluneen vuoden tiedot tulivat saataville myöhäiskesällä tai syksyllä, mikä minusta on kohtuuttoman pitkä aika. Siinä vaiheessa kyllä on jo tiedossa, menikö hyvin vai huonosti, eikä tuon tiedon perusteella juuri tehdä korjaavia liikkeitä.
Ei kovin ketterää ja menneen maailman makuista touhua. Sopii niille, joilla on aikaa ja halua nysvätä nippelitiedon parissa.
-
Minä olen ollut mukana reilut parikymmenentä vuotta. Kyllä sieltä paremman kuvan kannattavuudesta saa kuin verokirjanpidosta. Alustava raportti on tullut jo keväällä, tulokset tarkentuvat sitten myöhemmin ja lopulta seuraavan vuoden puolella saa myös vertailuraportit. Siitä on varmaan eniten hyötyä.
Alkuun on vähän tekemistä, kun pitää tehdä perusteellinen inventaario kaikesta omaisuudesta (perustiedot vain, Luke laskee ne sitten rahaksi). Myöhemmin riittää sitten varastojen arviointi vuodenvaihteessa. Minä pidän työkirjanpitoa excelillä päivittäin, mutta kuukausiarviotkin riittää. Satoarviot saa lohkokirjanpidosta. Tuloista ja menoista toimitan vain pääkirjan pdf-kopiona. Luke tekee sitten laskelmat siitä. Joitakin lisätietoja pitää vielä toimittaa paperilla, mutta ne kyllä löytyy helposti.
Suosittelen kaikille. Ei siitä kovin suurta lisätyötä tule. Jos tuloksissa näkyy huonoa kannattavutta, niin sittenhän on parannettavaa.
-
Minä olen ollut mukana reilut parikymmenentä vuotta. Kyllä sieltä paremman kuvan kannattavuudesta saa kuin verokirjanpidosta. Alustava raportti on tullut jo keväällä, tulokset tarkentuvat sitten myöhemmin ja lopulta seuraavan vuoden puolella saa myös vertailuraportit. Siitä on varmaan eniten hyötyä.
Alkuun on vähän tekemistä, kun pitää tehdä perusteellinen inventaario kaikesta omaisuudesta (perustiedot vain, Luke laskee ne sitten rahaksi). Myöhemmin riittää sitten varastojen arviointi vuodenvaihteessa. Minä pidän työkirjanpitoa excelillä päivittäin, mutta kuukausiarviotkin riittää. Satoarviot saa lohkokirjanpidosta. Tuloista ja menoista toimitan vain pääkirjan pdf-kopiona. Luke tekee sitten laskelmat siitä. Joitakin lisätietoja pitää vielä toimittaa paperilla, mutta ne kyllä löytyy helposti.
Suosittelen kaikille. Ei siitä kovin suurta lisätyötä tule. Jos tuloksissa näkyy huonoa kannattavutta, niin sittenhän on parannettavaa.
En käytä verokirjanpitoa kannattavuuden seurantaan. Sitä varten on omat instrumenttinsa, jotka toimivat reaaliaikaisesti ja mahdollistavat normaalin seurannan ohella tuloksen ennustamisen eri tuotannon tasoilla ja erilaisin kulurakentein, investointien kannattavuuden laskennan, riskianalyysin ja lisäksi kassavirran seurannan.
Kokemukset kannattavuuskirjanpidosta meillä olivat jokseenkin päinvastaisia kuin teilla, mutta mielestäni hyvin perustein.
-
Minä olen ollut mukana reilut parikymmenentä vuotta. Kyllä sieltä paremman kuvan kannattavuudesta saa kuin verokirjanpidosta. Alustava raportti on tullut jo keväällä, tulokset tarkentuvat sitten myöhemmin ja lopulta seuraavan vuoden puolella saa myös vertailuraportit. Siitä on varmaan eniten hyötyä.
Alkuun on vähän tekemistä, kun pitää tehdä perusteellinen inventaario kaikesta omaisuudesta (perustiedot vain, Luke laskee ne sitten rahaksi). Myöhemmin riittää sitten varastojen arviointi vuodenvaihteessa. Minä pidän työkirjanpitoa excelillä päivittäin, mutta kuukausiarviotkin riittää. Satoarviot saa lohkokirjanpidosta. Tuloista ja menoista toimitan vain pääkirjan pdf-kopiona. Luke tekee sitten laskelmat siitä. Joitakin lisätietoja pitää vielä toimittaa paperilla, mutta ne kyllä löytyy helposti.
Suosittelen kaikille. Ei siitä kovin suurta lisätyötä tule. Jos tuloksissa näkyy huonoa kannattavutta, niin sittenhän on parannettavaa.
En käytä verokirjanpitoa kannattavuuden seurantaan. Sitä varten on omat instrumenttinsa, jotka toimivat reaaliaikaisesti ja mahdollistavat normaalin seurannan ohella tuloksen ennustamisen eri tuotannon tasoilla ja erilaisin kulurakentein, investointien kannattavuuden laskennan, riskianalyysin ja lisäksi kassavirran seurannan.
Kokemukset kannattavuuskirjanpidosta meillä olivat jokseenkin päinvastaisia kuin teilla, mutta mielestäni hyvin perustein.
maksuperusteinen muistiinpanoihin perustuva maatalouskirjanpito ei oiken sovi mihinkään kannattavuusseurantaan. Pitäisi olla kaksinkertainen ja suoriteperusteinen kirjanpito, joka teettää enemmän paperityötä työtä ja nurkissa olevien tavaroiden ja varastojen inventointeja ym. Kulut pitäisi kohdistaa tarkemmin, niin selviäisi vielä tilan eri toimintojen kannattavuus.
Maatalouden tilinpäätös ja verotus on jopa suunniteltu niin, ettei todellista tulosta saataisi verotetuksi. Satovaihtelut ja tukitasot vääristävät myös tulosta. Jos leikkaa kaikista kuluista ja optimoi tuet, niin onko se arvokasta tietoa, että näin tekemällä saa useimpina vuosina parhaimman tuloksen?
-
Varastojen inventoinnilla 1-kertaisellakin pääsee jo aikalailla pidemmälle.
-
Minä olen ollut mukana reilut parikymmenentä vuotta. Kyllä sieltä paremman kuvan kannattavuudesta saa kuin verokirjanpidosta. Alustava raportti on tullut jo keväällä, tulokset tarkentuvat sitten myöhemmin ja lopulta seuraavan vuoden puolella saa myös vertailuraportit. Siitä on varmaan eniten hyötyä.
Alkuun on vähän tekemistä, kun pitää tehdä perusteellinen inventaario kaikesta omaisuudesta (perustiedot vain, Luke laskee ne sitten rahaksi). Myöhemmin riittää sitten varastojen arviointi vuodenvaihteessa. Minä pidän työkirjanpitoa excelillä päivittäin, mutta kuukausiarviotkin riittää. Satoarviot saa lohkokirjanpidosta. Tuloista ja menoista toimitan vain pääkirjan pdf-kopiona. Luke tekee sitten laskelmat siitä. Joitakin lisätietoja pitää vielä toimittaa paperilla, mutta ne kyllä löytyy helposti.
Suosittelen kaikille. Ei siitä kovin suurta lisätyötä tule. Jos tuloksissa näkyy huonoa kannattavutta, niin sittenhän on parannettavaa.
En käytä verokirjanpitoa kannattavuuden seurantaan. Sitä varten on omat instrumenttinsa, jotka toimivat reaaliaikaisesti ja mahdollistavat normaalin seurannan ohella tuloksen ennustamisen eri tuotannon tasoilla ja erilaisin kulurakentein, investointien kannattavuuden laskennan, riskianalyysin ja lisäksi kassavirran seurannan.
Kokemukset kannattavuuskirjanpidosta meillä olivat jokseenkin päinvastaisia kuin teilla, mutta mielestäni hyvin perustein.
maksuperusteinen muistiinpanoihin perustuva maatalouskirjanpito ei oiken sovi mihinkään kannattavuusseurantaan. Pitäisi olla kaksinkertainen ja suoriteperusteinen kirjanpito, joka teettää enemmän paperityötä työtä ja nurkissa olevien tavaroiden ja varastojen inventointeja ym. Kulut pitäisi kohdistaa tarkemmin, niin selviäisi vielä tilan eri toimintojen kannattavuus.
Maatalouden tilinpäätös ja verotus on jopa suunniteltu niin, ettei todellista tulosta saataisi verotetuksi. Satovaihtelut ja tukitasot vääristävät myös tulosta. Jos leikkaa kaikista kuluista ja optimoi tuet, niin onko se arvokasta tietoa, että näin tekemällä saa useimpina vuosina parhaimman tuloksen?
Kannattavuuskirjanpidossa maksuperusteinen verokirjanpito muutetaan suoriteperusteiseksi viran puolesta inventaarioiden avulla. Toki sen itsekin voi tehdä. Kahdenkertainen kirjanpito ei tässä suhteessa paranna tuloksen luotettavuutta ollenkaan, siinä on vain kirjanpitäjän virheet helpompi löytää.
Kustannuspaikkakohtainen kirjanpito on poikaa, mutta se on vaikea toteuttaa maatilalla, jossa suurin osa kustannuksista kohdistuu useampaan kustannuspaikkaan yhtä aikaa. Joudutaan tekemään kaavamaisia jakoja. Omassa kirjanpidossa sen teenkin, samoin käyttämäni kirjanpito-ohjelma on kahdenkertainen tyypiltään. Virallisen kannattavuuskirjanpidon seuraamisesta on suurin hyöty siinä, että pystyy vertailemaan omia tekemisiään muiden tekemisiin. Omassa kirjanpidossa sitä mahdollisuutta ei ole, eikä myöskään muiden toimijoiden tarjoamissa vastaavissa palveluissa, koska heillä ei ole yhtä kattavaa vertailuaineistoa käytettävissään. Haittapuoli on seurannan viiveet. Reaaliaikaista seurantaa pitää tehdä muulla tavoin.
-
maksuperusteinen muistiinpanoihin perustuva maatalouskirjanpito ei oiken sovi mihinkään kannattavuusseurantaan. Pitäisi olla kaksinkertainen ja suoriteperusteinen kirjanpito, joka teettää enemmän paperityötä työtä ja nurkissa olevien tavaroiden ja varastojen inventointeja ym. Kulut pitäisi kohdistaa tarkemmin, niin selviäisi vielä tilan eri toimintojen kannattavuus.
Maatalouden tilinpäätös ja verotus on jopa suunniteltu niin, ettei todellista tulosta saataisi verotetuksi. Satovaihtelut ja tukitasot vääristävät myös tulosta. Jos leikkaa kaikista kuluista ja optimoi tuet, niin onko se arvokasta tietoa, että näin tekemällä saa useimpina vuosina parhaimman tuloksen?
Kannattavuuskirjanpidossa maksuperusteinen verokirjanpito muutetaan suoriteperusteiseksi viran puolesta inventaarioiden avulla. Toki sen itsekin voi tehdä. Kahdenkertainen kirjanpito ei tässä suhteessa paranna tuloksen luotettavuutta ollenkaan, siinä on vain kirjanpitäjän virheet helpompi löytää.
Kustannuspaikkakohtainen kirjanpito on poikaa, mutta se on vaikea toteuttaa maatilalla, jossa suurin osa kustannuksista kohdistuu useampaan kustannuspaikkaan yhtä aikaa. Joudutaan tekemään kaavamaisia jakoja. Omassa kirjanpidossa sen teenkin, samoin käyttämäni kirjanpito-ohjelma on kahdenkertainen tyypiltään. Virallisen kannattavuuskirjanpidon seuraamisesta on suurin hyöty siinä, että pystyy vertailemaan omia tekemisiään muiden tekemisiin. Omassa kirjanpidossa sitä mahdollisuutta ei ole, eikä myöskään muiden toimijoiden tarjoamissa vastaavissa palveluissa, koska heillä ei ole yhtä kattavaa vertailuaineistoa käytettävissään. Haittapuoli on seurannan viiveet. Reaaliaikaista seurantaa pitää tehdä muulla tavoin.
oikeastaan varasto inventaaritkaan ei riitä, varastokirjanpito pitäisi olla, kun tavarat ja maksut kulkee miten sattuu. Meiltä ainakin menee viljakuormia syksyllä ja tilitys siirretty seuraavalle vuodelle, raha ei näy tilillä vuodenvaihteessa eikä jyviä inventaariossa. Ilmeisesti kannattavuuskirjanpidossa pitäisi kohdistua menneeseen satovuoteen? Autokuskilla on tapana laittaa lasku vuoden ajoista niin, että eräpäivä on tammikuun alussa, laskun voi maksaa ennen tai jälkeen vuodenvaihteen, miten paremmin sopii ;D Hänen oy:n kirjanpidossa ei asialla ole merkitystä, koska ajopäivä ratkaisee, näkyy siirtosaamisissa... taitaa laittaa ne epävarmoihin saataviin suoraan ;D
Kustannuspaikkojen osalta voisi todeta sen, että niiden suunnittelu on taitolaji, jos sen vaan saa tehdä itselleen mieleiseksi? Joku haluaa seurata täysin turhia ja merkityksettömiä menoja, nauttii pikkutarkkuudesta. Välitilinpäätöksen jälkeen tehdyt tilinpäätösostot taas tehdään ilman suurempaa harkintaa.
Jos tavallisilla viljelijöillä olisi tasavero, kuten yhtiöillä, niin verokirjanpito kävisi kannattavuusseurantaan paremmin. Veroprogression iskiessä tulosta on päästävä eroon, siksi nämä vertailutiedotkin menettävät luotettavuutensa, kun jollain on tavoitteena sovittaa verotettava tulo oman perheen menoihin. Näitä tuskin huolitaan kannattavuuskirjanpitotilojen joukkoon ;D
-
maksuperusteinen muistiinpanoihin perustuva maatalouskirjanpito ei oiken sovi mihinkään kannattavuusseurantaan. Pitäisi olla kaksinkertainen ja suoriteperusteinen kirjanpito, joka teettää enemmän paperityötä työtä ja nurkissa olevien tavaroiden ja varastojen inventointeja ym. Kulut pitäisi kohdistaa tarkemmin, niin selviäisi vielä tilan eri toimintojen kannattavuus.
Maatalouden tilinpäätös ja verotus on jopa suunniteltu niin, ettei todellista tulosta saataisi verotetuksi. Satovaihtelut ja tukitasot vääristävät myös tulosta. Jos leikkaa kaikista kuluista ja optimoi tuet, niin onko se arvokasta tietoa, että näin tekemällä saa useimpina vuosina parhaimman tuloksen?
Kannattavuuskirjanpidossa maksuperusteinen verokirjanpito muutetaan suoriteperusteiseksi viran puolesta inventaarioiden avulla. Toki sen itsekin voi tehdä. Kahdenkertainen kirjanpito ei tässä suhteessa paranna tuloksen luotettavuutta ollenkaan, siinä on vain kirjanpitäjän virheet helpompi löytää.
Kustannuspaikkakohtainen kirjanpito on poikaa, mutta se on vaikea toteuttaa maatilalla, jossa suurin osa kustannuksista kohdistuu useampaan kustannuspaikkaan yhtä aikaa. Joudutaan tekemään kaavamaisia jakoja. Omassa kirjanpidossa sen teenkin, samoin käyttämäni kirjanpito-ohjelma on kahdenkertainen tyypiltään. Virallisen kannattavuuskirjanpidon seuraamisesta on suurin hyöty siinä, että pystyy vertailemaan omia tekemisiään muiden tekemisiin. Omassa kirjanpidossa sitä mahdollisuutta ei ole, eikä myöskään muiden toimijoiden tarjoamissa vastaavissa palveluissa, koska heillä ei ole yhtä kattavaa vertailuaineistoa käytettävissään. Haittapuoli on seurannan viiveet. Reaaliaikaista seurantaa pitää tehdä muulla tavoin.
oikeastaan varasto inventaaritkaan ei riitä, varastokirjanpito pitäisi olla, kun tavarat ja maksut kulkee miten sattuu. Meiltä ainakin menee viljakuormia syksyllä ja tilitys siirretty seuraavalle vuodelle, raha ei näy tilillä vuodenvaihteessa eikä jyviä inventaariossa. Ilmeisesti kannattavuuskirjanpidossa pitäisi kohdistua menneeseen satovuoteen? Autokuskilla on tapana laittaa lasku vuoden ajoista niin, että eräpäivä on tammikuun alussa, laskun voi maksaa ennen tai jälkeen vuodenvaihteen, miten paremmin sopii ;D Hänen oy:n kirjanpidossa ei asialla ole merkitystä, koska ajopäivä ratkaisee, näkyy siirtosaamisissa... taitaa laittaa ne epävarmoihin saataviin suoraan ;D
Kustannuspaikkojen osalta voisi todeta sen, että niiden suunnittelu on taitolaji, jos sen vaan saa tehdä itselleen mieleiseksi? Joku haluaa seurata täysin turhia ja merkityksettömiä menoja, nauttii pikkutarkkuudesta. Välitilinpäätöksen jälkeen tehdyt tilinpäätösostot taas tehdään ilman suurempaa harkintaa.
Jos tavallisilla viljelijöillä olisi tasavero, kuten yhtiöillä, niin verokirjanpito kävisi kannattavuusseurantaan paremmin. Veroprogression iskiessä tulosta on päästävä eroon, siksi nämä vertailutiedotkin menettävät luotettavuutensa, kun jollain on tavoitteena sovittaa verotettava tulo oman perheen menoihin. Näitä tuskin huolitaan kannattavuuskirjanpitotilojen joukkoon ;D
Kannattavuuskirjanpidossa huomioidaan myös tilivelat ja tilisaatavat. Kyllä sen tulos muuttuu täysin suoriteperusteiseksi tutkijoiden käsittelyssä oli sitten tehty kuinka paljon tahansa tulontasausta verotusta varten. Todelliset tulojen vaihtelut esim. sadon tai tilapäisten kustannusten takia tulevat siis esiin. Kirjanpitotilojen joukkoon pääsee kyllä kaikki, jotka lähettävät tarvittavat tiedot eteenpäin.
-
Kannattavuuskirjanpidossa huomioidaan myös tilivelat ja tilisaatavat. Kyllä sen tulos muuttuu täysin suoriteperusteiseksi tutkijoiden käsittelyssä oli sitten tehty kuinka paljon tahansa tulontasausta verotusta varten. Todelliset tulojen vaihtelut esim. sadon tai tilapäisten kustannusten takia tulevat siis esiin. Kirjanpitotilojen joukkoon pääsee kyllä kaikki, jotka lähettävät tarvittavat tiedot eteenpäin.
juu tarkoitus ei ole väheksyä kannattavuuskirjanpitolaskentaa tai näitä viran puolesta tehtäviä laskelmia, päinvastoin antavat hyvää kuvaa päättäjille, missä tiloilla mennään. Joskus niitä voidaan käyttää myös viljelijöitä vastaan, jos kannattavuus äkkiä alkaisi kohenemaan "huolestuttavasti" ;D
Maatilaverotukseen vaadittavat muistiinpanot ovat muotovaatimuksiltaan hyvin helpot ja tulontasauksen mahdollisuudet poikkeuksellisen suuret, siksi vaatii salapoliisityötä kaivaa esiin ne todelliset numerot. Siitä kai johtuu nämä viiveet, että tilakohtaiset luvut saadaan oikaistua vertailukelpoisiksi.
Kotitarpeiksi tulee tehtyä kaikenlaisia laskelmia, hyödyllistä, jos vielä onnistuu hyödyntämään käytännössä niitä jotenkin. Toivottavasti teilläkin kehitetään toimintaa siellä, missä tilojen välisessä vertailussa havaitaan epäkohtia ;D
-
Miten esimerkiksi viljavarastojen arvostus tehdään, päivän hinnalla, keskihinnalla, tulevaisuuden spekulatiivisella hinnalla, pessimistisellä hinnalla vai toteutuneella viljelykustannuslaskentahinnalla.
100 tonnin viljavaraston hinta voi vaihdella viitisentuhatta euroa hyvinkin, eri tapoja käyttämällä.
Tältä tietysti välttyy, jos viljavarastot ovat tyhjät aina täsmäytysvaiheessa, tai sitten viljat on jo myyty varastoitavaksi tilalla.
-SS-
-
Miten esimerkiksi viljavarastojen arvostus tehdään, päivän hinnalla, keskihinnalla, tulevaisuuden spekulatiivisella hinnalla, pessimistisellä hinnalla vai toteutuneella viljelykustannuslaskentahinnalla.
100 tonnin viljavaraston hinta voi vaihdella viitisentuhatta euroa hyvinkin, eri tapoja käyttämällä.
Tältä tietysti välttyy, jos viljavarastot ovat tyhjät aina täsmäytysvaiheessa, tai sitten viljat on jo myyty varastoitavaksi tilalla.
-SS-
Ostettu vilja ostohinnalla. Itse tuotettu vilja ilmeisesti päivän hintaan. Hinta arvioidaan viran puolesta, ei tarvitse arpoa itse.
-
Miten esimerkiksi viljavarastojen arvostus tehdään, päivän hinnalla, keskihinnalla, tulevaisuuden spekulatiivisella hinnalla, pessimistisellä hinnalla vai toteutuneella viljelykustannuslaskentahinnalla.
100 tonnin viljavaraston hinta voi vaihdella viitisentuhatta euroa hyvinkin, eri tapoja käyttämällä.
Tältä tietysti välttyy, jos viljavarastot ovat tyhjät aina täsmäytysvaiheessa, tai sitten viljat on jo myyty varastoitavaksi tilalla.
-SS-
Ostettu vilja ostohinnalla. Itse tuotettu vilja ilmeisesti päivän hintaan. Hinta arvioidaan viran puolesta, ei tarvitse arpoa itse.
Eli konsulttiyritys pystyy tällä tavalla ainakin jonkin verran manipuloimaan kannattavuuskertoimia ja muita olennaisia tunnuslukuihin vaikuttavia asioita poliittisiin tarkoituksiin, ja pitää periaatteensa melko itsellään ? Tunnettuahan on, että varsinkin teknologiayrityksiin taiotaan erilaisilla arvostusmenetelmillä valtaisat tasekuplat, siksi että muuten luvut olisivat todella heikot. Tietenkin silloin kun haetaan sijoittajia, ei voi olla listan heikoin....
Toisinkin päin voi siis olla, omaisuuserien arvostus mahdollistaa kannattavuuden näennäisen heikkouden, ja näin saadaan varsinkin maataloudessa poliitikkojen tukipäätösten kädenvääntöön jotakin millä perustella.
-SS-
-
Jos nyt salaliittoteoriat unohdetaan, niin sen varastojen arvostus ei liene seurannan kannalta kovin oleellista, jos se vuodesta toiseen tapahtuu samalla lailla?
-
Jos hinnat ovat aina vuosittain samat, sekä viljan myynnit vuosittain samaan aikaan, ei tietenkään silloin ole muuta vaihtelua kuin satotasot. Mitä isomman osuuden tuet muodostavat tuloista, on kannattavuus melko tarkastikin ennustettavissa vuodesta toiseen.
Luottotappioiden kirjaamisen ajankohtakin voinee olla aina vakio. Todellisuudessa ei ole.
Salaliittoteoria ei liene kovin pätevä argumentti mihinkään, tosiaan.
-SS-
-
Tämä some on siitä metkaa, että varmimpia mielipiteitä esittävät ne, jotka eivät ole asioihin kovin syvällisesti perehtyneet. Asiaa tuntevat kyllä huomaavat puutteet, mutta suuri yleisö todennäköisesti ei (vrt. Trump States).
Maatalouden kannattavuuskirjanpito ei siis perustu kirjanpitolakiin eikä yrittäjän vedätykseen. Säännöt sovitaan nykyään EU-tasolla eikä niitä tosiaan muutella kotimaan poliittisten tarpeiden takia.
-
Tämä some on siitä metkaa, että varmimpia mielipiteitä esittävät ne, jotka eivät ole asioihin kovin syvällisesti perehtyneet. Asiaa tuntevat kyllä huomaavat puutteet, mutta suuri yleisö todennäköisesti ei (vrt. Trump States).
Maatalouden kannattavuuskirjanpito ei siis perustu kirjanpitolakiin eikä yrittäjän vedätykseen. Säännöt sovitaan nykyään EU-tasolla eikä niitä tosiaan muutella kotimaan poliittisten tarpeiden takia.
kummallinen kommentti?
somessa saa esittää erilaisia mielipiteitä, eikö... paitsi vihreiden ilmastonmuutoskeskustelussa, siinähän toivotaan avointa keskustelua, mutta eriävät mielipiteet vaiennetaan, haukutaan denialisteiksi tai blokataan keskusteluista. Kuka kelpaa keskusteluun mukaan, jos on laskentatoimen perusteet (arvosana muistaakseni kiitettävä) suoritettuna, mutta ei ole maatalouden kannattavuuskirjanpito-kokemusta, niin ei saa? Keskusteluista voi suppeassa sisäpiirissä tulla kritiikittömiä "keskinäisten kehujen kerhoja" ;D
EU-tasolla sovitaan myös metsien hiilinielun vertailutason laskenta, eikä yhtään poliittisin perustein, eikä yhtään epätieteellisin perustein... lähtöarvotkin muuttuvat -50% (laskijoilla on kyky muuttaa jopa historian kulkua)
-
Ei kannata asiasta enempää, some nyt vaan on tämmänen. Myös lienee ihan sama, mitä kannattavuuskirjanpitokeräymät sanovat, tuloksia käytetään kabinettien hämärässä, ja mielitietyt tuotannonalat saavat aina omat lisänsä.
Peruste siitä, että EU-tasolla tehdään kaikki samalla tavalla, ja sillä estetään väärien tietojen kertyminen tilastoihin, tuntuu kyllä edelleen vähän eriskummalliselta, eihän muuten olisi yllätyksellisiä budjettialijäämä-velkaantumis -Kreikka/Italia/Espanja/Irlanti ym ym tapauksia sattunut, jos kaikki olisi tehty joka EU-maassa samalla tavalla ?
Vai ?
-SS-
-
Kannattavuuskirjanpidossa huomioidaan myös tilivelat ja tilisaatavat. Kyllä sen tulos muuttuu täysin suoriteperusteiseksi tutkijoiden käsittelyssä oli sitten tehty kuinka paljon tahansa tulontasausta verotusta varten. Todelliset tulojen vaihtelut esim. sadon tai tilapäisten kustannusten takia tulevat siis esiin. Kirjanpitotilojen joukkoon pääsee kyllä kaikki, jotka lähettävät tarvittavat tiedot eteenpäin.
Nuo verotuksen tasaukseen käytetyt tilivelat ja ja tilisaatavat olen myös laittanut varston arvoon. Se on vähän niinkuin rahavarastoa. ;)
-
Itse en ole osallistunut viralliseen kannattavuus kirjanpito raportointiin. Ainoa jolle raportoin maatalouden kannattavuudesta on lähihenkilöt. Muuten pidän tarkasti omana tietona, kuinka "kannattavaa"toimintaa tämä on. "Lähihenkilöksi" kuuluu myös verottaja, joka kyllä muistuttaa olemassa olostaan jos itse ei muista. Onneksi on omavero pistä pystyy helposti tarkistamaan eräpäivät ja summat. Mitä tulee budjetointiin ja kirjanpitoon. Niin olen pyrkinyt siihen että vuosittain syyskuun viimeiseen päivään mennessä kun kaikki viljat/rypsit on puitu, niin seuraavan vuoden tulos olisi noin pääpiirteittäin selvillä. Kaikki myyntien rahantilille tulopäivät siirrän seuraavaan vuoden alkuun. Tottakai siihen vaikuttaa viljan, lannoitteiden ja polttoaineiden hinta, mutta heitto ei saisi olla 10 prosenttia enempää. Aika hyvin siinä onnistunut. Eli kuukauden päästä selviää kuinka 2019 syyskuun loppuun mennessä tehdyt laskelmat pitävät paikkansa. Syy tähän on se täytyy olla riittävästi aikaa reagoida mahdolliseen huonoon tulokseen. Jotta likviditeetti pysyy. Nyt näiden Eu tukien pysyminen seuraavat 7 vuotta noin suurinpiirtein samana, ainakin Lepän lausunnon perusteella, takaa kohtuullisen investointiherkkyyden tulevaisuudessa.
-
Eiköhän tuo kannattavuuskirjanpito ole toimitusjohtajaleikkejä leikkivien .......... jatke.
Jos laskelmien perusteella pystyy tekemään suuria muutoksia, on väärällä alalla.
Suurimassa osassa maataloustuotantoa sää on ratkaisevin, arvaamaton markkinatalous toinen.
Eikä sian viljelijä vaihda lehmiin, ihan hetkessä, eikä halvalla, jos laskelmat näyttäisivätkin toista.
Ainahan toki joukossa on niitä, jotka aina, ihan aina, pystyvät ostamaan halvalla ja myymään kalliilla.
Tiliote vuodenvaihteessa on paras kannattavuuskirjanpito ja välitilinpäätös.
Jokainenhan tietää tällä hetkellä, ettei broilertuotantoa lukuunottamatta maatalouteen kannata juurikaan sijoittaa, jos
samanlaista takaisinmaksuaikaa odottaa mitä teollisuudessa yleensä.
Monella lasketaan ja lasketaan ja ollaan suurta johtajaa, kuitenkin toimitaan toisin. Tällä hetkellä, kannattavuuden ollessa heikko,
on ihas sama mitä laskee. Keväällä kylväessään, kasvinviljelijä ei tiedä säätä, ei hintaa. Jo siinä kaksi ratkaisevaa tekijää. Ihan sama
moneenko kertaan varastonsa laskee ja arvostaa.
Kyse lienee vain maataloustuotannon ulkopuoliset työllistämisestä, kun niitä saatuja lukuja puolen vuottakin pyörittelee.
-
mutta mitä teköö eläkeläinen toimitusjohtaja kahun viljelijä?
-
Hei Eemeli, jos sulla tai jollain muulla menee hommat persiilleen, ei se tarkoita että kaikilla menisi persiilleen, hyvin menestyviä viljelijöitä on, ne vaan pitää menestymisestään pienempää ääntä kuin epäonnistuvat viljelijät epäonnistumisistaan. Huononkin viljanhinnan aikana monet tekee hyvää tulosta viljanviljelyllä.
-
Kerro ihmeessä lisää. Varmasti onnistujiakin on, mutta veikkaampa, jotta selvä vähemmistö.
Moniko kuluneena vuotena satsasi ja onnistui härkäpavulla.
Rehuherneelläkin taisi olla ongelmia ja vehnällä.
Kauralla pärjäsi, jollei tuuli ehtinyt ensin. Ja ruis jos kiinnitti hinnan ja edellisenä syksynä sai kylvettyä.
Mutta kerro ihmeesä lisää. Moniko tila saa pidettyä kaluston ja kiinteän kunnossa ja itselleen palkkaakin, vai
edellyttääkö hyvin meneminen seinien "syöntiä". Ainakin viime vuodet kalkitus kasvitiloilla melko harvinaista.
Kertooko se jotta kalkitus on ylimainostettua ja yliarvostettua, vai mistä?
Monella "hyvin" menevällä tilalla taitaa vaan se panos mennä tehottomuuden tehostamiseen, laskit tai sitten et.
Ja kuulutko itse kannattavuuskirjanpitoon.
Ainakin lisää mainostelivat harrastuksen pariin.
-
Voisko joku neuvoa tyhmää, ainakin ne jotka näitä kannattavuuskirjanpitoja tilaltaan tekevät.
Esimerkkitila, kuluneena kasvukautena viljelyssä rehuhernettä, härkäpapua, rypsiä.
Laskenta osoittaa, vaikka kuinka laskisi, kevään kylmyys, kesän kuivuus vei satopotentiaalin, vaikka suurin piirtein
kaikki dopingi käytettiin. Lisäksi olet öljykasvista tehnyt kahden vuoden sopimuksen.
Miten kannattavuuskirjanpitotilalla toimitaan. Käytetään laskennan tulosta pohjana ensivuoden suunnitelmissa, eikä edellä
mainittuja kasveja kylvetä, vaiko vaihtuuko kylmät faktat uskonnonpuolelle ja toivotaan ensikauden olevan parempi.
-
Voisko joku neuvoa tyhmää
Laita myyntiin koko tila.
-
Niinkö kannattavuuskirjanpitotiloille kehoitetaan.
-
eikös maatalous ole onnenkauppaa? ainakin vanha sanonta kertoo.. turha tarkkuus on ammattitaidon puutetta.
-
Itse en ole osallistunut viralliseen kannattavuus kirjanpito raportointiin. Ainoa jolle raportoin maatalouden kannattavuudesta on lähihenkilöt. Muuten pidän tarkasti omana tietona, kuinka "kannattavaa"toimintaa tämä on. "Lähihenkilöksi" kuuluu myös verottaja, joka kyllä muistuttaa olemassa olostaan jos itse ei muista. Onneksi on omavero pistä pystyy helposti tarkistamaan eräpäivät ja summat. Mitä tulee budjetointiin ja kirjanpitoon. Niin olen pyrkinyt siihen että vuosittain syyskuun viimeiseen päivään mennessä kun kaikki viljat/rypsit on puitu, niin seuraavan vuoden tulos olisi noin pääpiirteittäin selvillä. Kaikki myyntien rahantilille tulopäivät siirrän seuraavaan vuoden alkuun. Tottakai siihen vaikuttaa viljan, lannoitteiden ja polttoaineiden hinta, mutta heitto ei saisi olla 10 prosenttia enempää. Aika hyvin siinä onnistunut. Eli kuukauden päästä selviää kuinka 2019 syyskuun loppuun mennessä tehdyt laskelmat pitävät paikkansa. Syy tähän on se täytyy olla riittävästi aikaa reagoida mahdolliseen huonoon tulokseen. Jotta likviditeetti pysyy. Nyt näiden Eu tukien pysyminen seuraavat 7 vuotta noin suurinpiirtein samana, ainakin Lepän lausunnon perusteella, takaa kohtuullisen investointiherkkyyden tulevaisuudessa.
hyvin kiteytetty verosuunnittelun idea.
Kertoopa kirjanpidot ja muut kannattavuuslaskelmat mitä tahansa, niin tähän tulee pyrkiä. Meillä tarjotaan hyvin kevyesti ansiotuloverotettua (0-25%) tuloa, sitten tarjotaan nettovarallisuuden mukaan kohtuullisesti verotettua (28.5%) pääomatuloa, kun nämä on käytetty, niin alkaa veroprogressio purra. Pahimmillaan >50% verotetun ansiotulon vaihtoehdoksi jää maksaa vero tai toimittaa rahat omamyyjälle, hankkia joku turha vempain nurkkiin tai pitkässä juoksussa yhtiöittää maatila. Vaihtoehdot verotuksen tasaamiseen ovat tilakohtaisia, käydänkö ulkopuolella töissä, onko nettovarallisuutta, onko lainoja paljon ym.
-
Muutamia huomiota kkp:sta 20 vuotta asiaa harrastaneena:
- koen kkp:n enemmän mielenkiintoisena harrastuksena, kuin tarkkana talouden ohjurina
-tilani ei ole esimerkillinen, enkä toimi läheskään aina esimerkillisesti
- kkp ei ole verokirjanpitoa, eikä myöskään toisinpäin
- viljelijä tekee aina ratkaisut, joko kkp:n ohjaamana tai ilman
- kkp ei tee tilasta kannattavaa
- jos ei itse ole osallistunut kkp:n tai seurannut sitä läheltä, ei kannata arvostella toimintaa esim. toimitusjohtajien...
- kkp:sta VOI saada osviittaa kannattavuuden parantamiseen kun tekee vertailua muiden vastaavien tilojen kanssa: esim. ulkopuoliset palvelut, vuokrat tai poistot ja myöskin "perkaa" niitä lukuja eli miksi minulla joku luku on iso tai pieni keskiarvoon verratuna ja mitä voisin asialle tehdä
- kkp voi ohjata tilan toimintaa myös pitkällä aikavälillä, jos esim. kannattavuuskertoimen saa noususuuntaiseksi (vaikka se olisi heikko, mutta jos sen saa kohenemaan)
- aikaa harrastus vaatii muutaman tunnin vuodessa( työtunnit pari min/vko ja inventaario + erinäisten lukujen kasaaminen vuoden vaihteessa 1-4 tuntia)
- kannustan mukaan, jos pienimuotoinen numeroiden pyörittely ei ole totaalisen vastenmielistä
-
Kiitos asiallisesta kannanotosta.
Jos kirjoituksesi oikein oivalsi, kkp;n suurin merkitys on työkaluna vertailuun samanlaisia tiloja verrattaessa.
-
Kiitos asiallisesta kannanotosta.
Jos kirjoituksesi oikein oivalsi, kkp;n suurin merkitys on työkaluna vertailuun samanlaisia tiloja verrattaessa.
Kkp:a voi käyttää työkaluna vain oman tilan toiminnoissa, kun ottaa tarkasteluun pidemmän jakson kuin 1-2 vuotta.
Esim. vuokraa lisää peltoa(pinta-ala lisääntyy yli 10%). Työmäärä ja liikevaihto lisääntyy ilman muuta mutta miten käy kannattavuuden. Varsinkin jos kannattavuus heikkenee pitäisi herätä kysymyksiä.
Toisaalta jos homma on mielekästä ja rahat riittää toivotun sorttiseen elämään, niin mitä väliä sillä kannattavuuskertoimella on?!!