Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Eemeli - 18.10.20 - klo:11:06
-
Paljonko syksyn hinnanmuodostukseen vaikuttaa monen suora sidonnaisuus kauppiaaseen.
Moni tainnut ostaa tarvikkeita sadon päälle.
Miksi kauppias maksaisi enemmän kun osan pakko myydä heti puinneilta.
-
kauppias maksoi syyskuussa kaurasta paremmin kuin nyt. Vehnästä nyt parempi hinta. ;)
-
Paljonko syksyn hinnanmuodostukseen vaikuttaa monen suora sidonnaisuus kauppiaaseen.
Moni tainnut ostaa tarvikkeita sadon päälle.
Miksi kauppias maksaisi enemmän kun osan pakko myydä heti puinneilta.
Kyllä viljavälitysliikkeiden ja myllyjen avainviljelijöille hinta on aina ollut kohdallaan. Käteiskaupassa hinta on alhainen, ja pysynee alhaisena useamman vuoden ajan. Voi tullakin taas joskus "oikea kato", mutta siihen väliin sopii myös ennätyssatoja ja viljavuoria.
-SS-
-
Paljonko syksyn hinnanmuodostukseen vaikuttaa monen suora sidonnaisuus kauppiaaseen.
Moni tainnut ostaa tarvikkeita sadon päälle.
Miksi kauppias maksaisi enemmän kun osan pakko myydä heti puinneilta.
Ton "pakon" nyt on moni saanut aikaan muullakin tavalla. Pinta-alan kasvattaminen -> liian pienet varastot. Ostettu tai vuokrattu ylihintaista peltoa -> pakko saada rahaa vuokrien tai lyhennysten maksuun. Kiiltävää peltiä pihalla -> rahaa rahoituslaskuihin.
-
Totta
-
Ton "pakon" nyt on moni saanut aikaan muullakin tavalla. Pinta-alan kasvattaminen -> liian pienet varastot. Ostettu tai vuokrattu ylihintaista peltoa -> pakko saada rahaa vuokrien tai lyhennysten maksuun. Kiiltävää peltiä pihalla -> rahaa rahoituslaskuihin.
Voi olla, mutta esimerkiksi rukiilla aikaisemmat kolmen tonnin keskisadot hyppäsivät kuuteen tonniin, myllyjen voimakkaan proruis-mainostuksen avulla tukittiin rukiin markkinat vuosiksi. Vaikkapa 50 ha:n ruisalaa viljelevällä tilalla ruisvarastojen tuplaaminen vain lajiketta vaihtamalla tuottaa kasvukipuja varmasti, samalla hinnat putosivat 210-220 eurosta 120-130 euroon, eli varastoitavan kokonaissadon hinta ei juurikaan noussut, vaikka varastoinvestointeja tarvitsisi rahoittaa nopeasti.
Toisin päin asia menee tietenkin niin, että puhtaaaseen kasvinviljelyluomuun siirtyessä ei tarvitse päivittää massan käsittelyä ja varastoja, voi kolminkertaistaa pinta-alan entisellä kalustolla, koska koko ala ei ole satokasvia. Tämä ei ole vähämerkityksellinen asia, luomu on kasvuala, pinta-alankin osalta, jos maataloushallinnon strategia jatkuu entisenlaisena.
-SS-
-
Ton "pakon" nyt on moni saanut aikaan muullakin tavalla. Pinta-alan kasvattaminen -> liian pienet varastot. Ostettu tai vuokrattu ylihintaista peltoa -> pakko saada rahaa vuokrien tai lyhennysten maksuun. Kiiltävää peltiä pihalla -> rahaa rahoituslaskuihin.
Voi olla, mutta esimerkiksi rukiilla aikaisemmat kolmen tonnin keskisadot hyppäsivät kuuteen tonniin, myllyjen voimakkaan proruis-mainostuksen avulla tukittiin rukiin markkinat vuosiksi. Vaikkapa 50 ha:n ruisalaa viljelevällä tilalla ruisvarastojen tuplaaminen vain lajiketta vaihtamalla tuottaa kasvukipuja varmasti, samalla hinnat putosivat 210-220 eurosta 120-130 euroon, eli varastoitavan kokonaissadon hinta ei juurikaan noussut, vaikka varastoinvestointeja tarvitsisi rahoittaa nopeasti.
Toisin päin asia menee tietenkin niin, että puhtaaaseen kasvinviljelyluomuun siirtyessä ei tarvitse päivittää massan käsittelyä ja varastoja, voi kolminkertaistaa pinta-alan entisellä kalustolla, koska koko ala ei ole satokasvia. Tämä ei ole vähämerkityksellinen asia, luomu on kasvuala, pinta-alankin osalta, jos maataloushallinnon strategia jatkuu entisenlaisena.
-SS-
Niin mainitsin vain nyt äkkiä mieleen tulevat asiat. Muitakin on ja satotasojen nousu on varmasti yksi. Yksi syy voi myös olla rahavirtojen ajoituksessa. Tarkoitan siis, että koko alkuvuonna ei ole euroja tullut mistään. Kesäkuussa maksetaan sitten edellisen vouden tukien rippeet jotka viime vuosina olleet pienempiä, kun sitä kakkua syödään etukäteen ja maksuprosentteja on nostettu. Elokuussa kun ekat jyvät on laarissa niin tili saattaa huutaa yhdellä sun toisella tyhjää ja nippu muistutuslaskuja on jo odottamassa. Loppuvuotta kohden sitten tukieuroja tulee tilille ja verottaja pelossa ne työnnetään ennen vuoden vaihdetta johonkin. Väittäisin, että olisi aika monen viljelijän etujen mukaista, että tukimaksatukset siirrettäisiin tammikuulle loka-joulukuun sijaan.
Mitä luomuun tulee niin tämähän on ollut nähtävissä jo pidemmän aikaa. Ainakin meidän seudulla eniten hehtaareja on nimenomaan luomutilolla. Tukieurot ovat kuitenkin aika varmoja euroja. Takavuosina luomua kiitettiin vielä erittäin korkeilla viljanhinnoilla niin ymmärtäähän tuon. Mielenkiinnolla ja kauhulla odotellaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Nyt on ekoja merkkejä jo luomumarkkinoiden tukkeutumisesta.
-
Noo,kyllä ahkeran luomumiehen tukieuroille ottajia löytyy;naftakauppiaat,koneitakin pitää
olla monenmoista haraa ja kylvökonetta. Siis sellaiselle joka oikein tosissaan yrittää.
Valvattiviljelijällä ei niinkään.
-
Noo,kyllä ahkeran luomumiehen tukieuroille ottajia löytyy;naftakauppiaat,koneitakin pitää
olla monenmoista haraa ja kylvökonetta. Siis sellaiselle joka oikein tosissaan yrittää.
Valvattiviljelijällä ei niinkään.
Tämä totta. Olen itse miettinyt tätä asiaa ja todellisuudessa tuottaminen kannattaisi unohtaa. Maksimi määrä latausnurmelle ja lopuille sitten kerääjäkasvit yms. mahdolliset lisätoimenpiteet. Kylvö sitten jollakin keskipakolevittimellä mahdollisimman edullisesti ja nopeasti ja muuten vain niittelee niitä heiniä. Tukieurot kerää kotiin ja kuluja mahdollisimman vähän. KUN EI OLE MITÄÄN VELVOITETTA TUOTTAA YHTÄÄN MITÄÄN!
-
Noo,kyllä ahkeran luomumiehen tukieuroille ottajia löytyy;naftakauppiaat,koneitakin pitää
olla monenmoista haraa ja kylvökonetta. Siis sellaiselle joka oikein tosissaan yrittää.
Valvattiviljelijällä ei niinkään.
Tämä totta. Olen itse miettinyt tätä asiaa ja todellisuudessa tuottaminen kannattaisi unohtaa. Maksimi määrä latausnurmelle ja lopuille sitten kerääjäkasvit yms. mahdolliset lisätoimenpiteet. Kylvö sitten jollakin keskipakolevittimellä mahdollisimman edullisesti ja nopeasti ja muuten vain niittelee niitä heiniä. Tukieurot kerää kotiin ja kuluja mahdollisimman vähän. KUN EI OLE MITÄÄN VELVOITETTA TUOTTAA YHTÄÄN MITÄÄN!
Eiks uusilla luomusäännöillä pyritä nimenomaan ehkäisemään tuollaista näennäisluomua? Miten tuollainen näennäisluomuilu menee läpi tarkastuksissa?
-
Niin,eikö tosiaan tullut/tulee sadonmyyntivelvoite??? eli siis jotain muutakin pitäisi
saada myytyä kuin metsää?
-
Noo,kyllä ahkeran luomumiehen tukieuroille ottajia löytyy;naftakauppiaat,koneitakin pitää
olla monenmoista haraa ja kylvökonetta. Siis sellaiselle joka oikein tosissaan yrittää.
Valvattiviljelijällä ei niinkään.
Tämä totta. Olen itse miettinyt tätä asiaa ja todellisuudessa tuottaminen kannattaisi unohtaa. Maksimi määrä latausnurmelle ja lopuille sitten kerääjäkasvit yms. mahdolliset lisätoimenpiteet. Kylvö sitten jollakin keskipakolevittimellä mahdollisimman edullisesti ja nopeasti ja muuten vain niittelee niitä heiniä. Tukieurot kerää kotiin ja kuluja mahdollisimman vähän. KUN EI OLE MITÄÄN VELVOITETTA TUOTTAA YHTÄÄN MITÄÄN!
Eiks uusilla luomusäännöillä pyritä nimenomaan ehkäisemään tuollaista näennäisluomua? Miten tuollainen näennäisluomuilu menee läpi tarkastuksissa?
ongelmallista, jos yritystoiminnan minimitason määrittää tukiehdot ja valvontakomission aktiivisuus ;D
Tuotantoon sidottu tuki on muutenkin kielletty puheenaihe, nytkö se tulisi luomutukien maksun ehdoksi? Pitää viljellä myyntikasvia.... joo, sehän ei vielä takaa sitä, että sato korjataan tai myydään mihinkään? Miksi ottaa satoriskiä omilla pelloilla, jos esim rehun voi ostaa ilman riskiä naapureilta? Tyypillinen "harakka tervatulla katolla"-case, jos alennat luomutukea, niin tavoite luomualan kasvusta karkaa, jos nostat tukea, niin houkutus tuottamattomuuteen kasvaa. Luomutuki on nyt jo pääomittunut pellon hintaan siten, että luomutilat kasvavat muita nopeammin, eläinluomutilalla on pinkka kunnossa, kun mitellään peltokaupassa ja tulo on taattua tulevaisuudessakin... tämähän se mahtaa olla erikokoisten tukien tarkoituskin?? Asettaa yrittäjät tasapuoliseen kilpailuasetelmaan ;D
-
Luomussa on isompi houkutus tuottaa, koska
- tuottajahinnat ovat korkeammat
- kustannukset ovat alhaisemmat
- satotaso kilpailukykyinen
Tuet ovat näiden mainittujen haittatekijöiden takia ansaitusti korkeammat, koska maanvuokrat ja maksetut maan hinnat ovat luomussa korkeammat kuin tavanomaisessa viljelyssä .
Tai siis....miten se nyt menikään...
-SS-
-
Luomussa on isompi houkutus tuottaa, koska
- tuottajahinnat ovat korkeammat
- kustannukset ovat alhaisemmat
- satotaso kilpailukykyinen
Tuet ovat näiden mainittujen haittatekijöiden takia ansaitusti korkeammat, koska maanvuokrat ja maksetut maan hinnat ovat luomussa korkeammat kuin tavanomaisessa viljelyssä .
Tai siis....miten se nyt menikään...
-SS-
tää kommentti piti varmaan lähettää yleisradion tai helsingin sanomien toimitukseen?? Tuli vähän väärään paikkaan, täällä tuskin kukaan uskoo, kun tietää vähän enempi viljelystä ;D
Meillä on ydinjoukko luomutuottajia, jotka tuottavat sen 1-3% (luomun osuus) kaupassa myytävästä ruuasta, jotka pärjäisivät vaikka ilman luomulisiä. Pinta-alan kasvattaminen vaan tuo mukaan onnenonkijoita ja tukiviljelijöitä, joiden ei ole edes tarkoitus saada kauppaan mitään, vain tuet itselle.
Voisiko ajatella, että tukipäätöksiin kirjoitettaisiin lisärivi "leikkaus luomutuotannon tuen rahoittamiseksi"? Oletteko huomanneet, nykyisin tukipäätöksissä on sellainen kirjaus nuorten viljelijöiden tuen rahoittamisesta, ihan euromäärä, sekä prosenttiosuus (noin 2% näyttäis menevän nuorten viljelijöiden tukeen). Näkyisi selvästi, mistä joudut luopumaan mahdollistamalla naapurin valvatinviljelyn, kateuspäissään voit sitten itsekin laittaa kintaat tiskiin ja paiskata sampon avaimet menemään ;D
-
Noo,kyllä ahkeran luomumiehen tukieuroille ottajia löytyy;naftakauppiaat,koneitakin pitää
olla monenmoista haraa ja kylvökonetta. Siis sellaiselle joka oikein tosissaan yrittää.
Valvattiviljelijällä ei niinkään.
Tämä totta. Olen itse miettinyt tätä asiaa ja todellisuudessa tuottaminen kannattaisi unohtaa. Maksimi määrä latausnurmelle ja lopuille sitten kerääjäkasvit yms. mahdolliset lisätoimenpiteet. Kylvö sitten jollakin keskipakolevittimellä mahdollisimman edullisesti ja nopeasti ja muuten vain niittelee niitä heiniä. Tukieurot kerää kotiin ja kuluja mahdollisimman vähän. KUN EI OLE MITÄÄN VELVOITETTA TUOTTAA YHTÄÄN MITÄÄN!
Eiks uusilla luomusäännöillä pyritä nimenomaan ehkäisemään tuollaista näennäisluomua? Miten tuollainen näennäisluomuilu menee läpi tarkastuksissa?
Kai sitä pyritään ja en tiedä kuinka menee läpi, itsellä ei kokemusta, kun yritän vielä tuottaa jotakin, mutta mitä olen seuraillut luomu touhuja niin aika yleistä tuo tuntuu olevan. 30% pitää olla myyntikasvia vuosittain, mutta sadonkorjuu velvoitetta ei ole ja kasvusto voidaan tuhota jos rikkasaastunta paha.
Niin,eikö tosiaan tullut/tulee sadonmyyntivelvoite??? eli siis jotain muutakin pitäisi
saada myytyä kuin metsää?
Myyntikasvivelvoite on 30% pinta-alasta jos elukat ei ole myös luomussa. Mutta satoahan ei ole pakko korjata eikä myydä ainoastaan kylvää pitää.
ongelmallista, jos yritystoiminnan minimitason määrittää tukiehdot ja valvontakomission aktiivisuus ;D
Tuotantoon sidottu tuki on muutenkin kielletty puheenaihe, nytkö se tulisi luomutukien maksun ehdoksi? Pitää viljellä myyntikasvia.... joo, sehän ei vielä takaa sitä, että sato korjataan tai myydään mihinkään? Miksi ottaa satoriskiä omilla pelloilla, jos esim rehun voi ostaa ilman riskiä naapureilta? Tyypillinen "harakka tervatulla katolla"-case, jos alennat luomutukea, niin tavoite luomualan kasvusta karkaa, jos nostat tukea, niin houkutus tuottamattomuuteen kasvaa. Luomutuki on nyt jo pääomittunut pellon hintaan siten, että luomutilat kasvavat muita nopeammin, eläinluomutilalla on pinkka kunnossa, kun mitellään peltokaupassa ja tulo on taattua tulevaisuudessakin... tämähän se mahtaa olla erikokoisten tukien tarkoituskin?? Asettaa yrittäjät tasapuoliseen kilpailuasetelmaan ;D
Olet oikeilla jäljillä. Toki ei se aina mene niin, että luomutilat haalii kaikki pellot. Kyllä niitä muitakin löytyy jotka jostakin sivuhommasta on raapinut euroja kasaan.
Niin kauan kun mennään hehtaariperusteisella tuella niin näennäisviljelystä ei päästä eroon. Tämä alkaa uusille viljelijäpolville vaan tulemaan entistä enemmän tutuksi ja tulee lisääntymään reilusti. Vanhat jäärät luulee edelleen, että kannattaa asiat tehdä viimeisen päälle ja saada iso sato. Tätä yrittää sitten kauppaketjut rummuttaa parhaansa mukaan..
-
Niin kauan kun mennään hehtaariperusteisella tuella niin näennäisviljelystä ei päästä eroon.
ei pidä paikkaansa tai pitää silloin, kun tukitaso nousee niin korkeaksi, ettei ole väliä saako tukien lisäksi enää itse bisneksestä mitään tuloa. Sama ongelma on ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa, paperimiehen kolmen tonnin korvaus pitää erossa muista haalarihommista ainakin siihen asti kun ansiosidonnainen päättyy. Sittenkin matalapalkkainen työkin on kirous, jos saman saa työmarkkina-, asumis- ja toimeentulotuella... saa pysyä omalla mukavuusalueella ;D
Tukien suhde nettomyyntituloon, jos tuista saadaan enemmän, niin viljelyssä päätökset tehdään tuet edellä. Maksimoidaan tuet, tarvittaessa ammattiylpeys ja moraalinen selkäranka taipuu.... palvellaan hallinnon virkamiehiä ja ahneus sumentaa sukupolvien vaalimat arvokkaat periaatteet. ;D
-
Tuen pitää olla hehtaariperusteinen. Tuotantoon perustuva ei toimi avonaisessa systeemissä. Parempien peltojen viljelijä saisi käytännössä enemmän tukea kuin huonomman pellon viljelijä. Silloin tuki ei ole tukea, vaan tuotantopalkkiota. Missä sitten on järkeä?
Tasapuolisuus Suomen viljelyssä on ollut EU-aikana kaikkea muuta kuin tasapuolista. Tämä johtuu sairaasta suhmuroinnista. Varsinkin kepulaiskunnissa tällainen on vielä maan tapa. Mutta eiköhän se pikkuhiljaa kaadu tämäkin systeemi mahdottomuuteensa.
-
Kauanko nykyinen tukihimmeli voi vielä jatkua? 2 mrd ja rapiat päälle. Paljonko tohtii pellosta maksaa? Metsän hintakehitys melko varma, mutta politiikan muuttuessa pellosta tulee varmasti tappiota.
Puhutaan että "maatalouden arvostus tulee nousemaan ja 20 v päästä tilanne on täysin eri", mutta entä sitten jos tuet laskevat? Pysyisikö Suomessa oikeasti viljeltynä kuin siivu rannikkoalueita?
-
Kyllä sitä nykyään mennään tuki edellä. On oikein saada mahdollisemman hyvä taloudellinen tulos , keinovalikoima on sitten tilakohtainen juttu. Nyt tuskin ei saa enää poskettoman hyviä sj sopimuksia, on luomu harkinnan arvoinen vaihtoehto.
-
GND Kirjoitti:
"Tukien suhde nettomyyntituloon, jos tuista saadaan enemmän, niin viljelyssä päätökset tehdään tuet edellä. Maksimoidaan tuet, tarvittaessa ammattiylpeys ja moraalinen selkäranka taipuu.... palvellaan hallinnon virkamiehiä ja ahneus sumentaa sukupolvien vaalimat arvokkaat periaatteet."
Mielestäni ei ole mitään väärää ja moraalitonta siinä että maksimoi tuet, kun kerta järjestelmä siihen antaa mahdollisuuden, ja usein se onkin taloudellisesti järkevintä, ellei sitten ole huippuluokan pellot, jolloin onkin ehkä taloudellisesti kannattavinta panostaa tuotantoon, ( näin siis peltoviljelyssä, eläinpuolesta en nykyään tiedä mitään ).
Jos joku ei pyri maksimoimaan tukia siksi että kokee sen moraalittomaksi, niin ihmettelen, koska millä tavalla tuollaisesta "kirkasotsaisuudesta" sitten muka palkittaisiin?
Olen aika varma että jos aiempien sukupolvien aikana olisi ollut nykyinen tukisysteemi, niin silloinkin olisi suhtautuminen tukiin ollut samanlainen kuin nykyisin, ei nykypäivän viljelijät ole yhtään vähemmän moraalisia kuin aiemmatkaan sukupolvet, kyllä esim. pinta-ala lisä- järjestelmän aikana sitä jokainen "nautti" jos vain mahdollista oli.
-
GND Kirjoitti:
"Tukien suhde nettomyyntituloon, jos tuista saadaan enemmän, niin viljelyssä päätökset tehdään tuet edellä. Maksimoidaan tuet, tarvittaessa ammattiylpeys ja moraalinen selkäranka taipuu.... palvellaan hallinnon virkamiehiä ja ahneus sumentaa sukupolvien vaalimat arvokkaat periaatteet."
Mielestäni ei ole mitään väärää ja moraalitonta siinä että maksimoi tuet, kun kerta järjestelmä siihen antaa mahdollisuuden, ja usein se onkin taloudellisesti järkevintä, ellei sitten ole huippuluokan pellot, jolloin onkin ehkä taloudellisesti kannattavinta panostaa tuotantoon, ( näin siis peltoviljelyssä, eläinpuolesta en nykyään tiedä mitään ).
Jos joku ei pyri maksimoimaan tukia siksi että kokee sen moraalittomaksi, niin ihmettelen, koska millä tavalla tuollaisesta "kirkasotsaisuudesta" sitten muka palkittaisiin?
Olen aika varma että jos aiempien sukupolvien aikana olisi ollut nykyinen tukisysteemi, niin silloinkin olisi suhtautuminen tukiin ollut samanlainen kuin nykyisin, ei nykypäivän viljelijät ole yhtään vähemmän moraalisia kuin aiemmatkaan sukupolvet, kyllä esim. pinta-ala lisä- järjestelmän aikana sitä jokainen "nautti" jos vain mahdollista oli.
jos tukikaudet kestää 5-7 vuotta ja säännöt vaihtuu vähän vielä vauhdissa, niin ymmärtää ettei niiden varaan voi rakentaa minkään maatilan kehittämissuunnitelmaa. Tukien maksimointi on eri asia kuin tehdä päätöksiä tuet edellä. Koko pinta-alan laittaminen hömppäkasveille on juuri tätä tai luomusitoumus, jos ei meinaa koskaan korjata luomusatoa. Silloin päätös on tehty tukijärjestelmää hyödyntäen, tavallaan käyttäen sen heikkoa kohtaa hyväksi.
Meillä on hyvä ansiosidonnainen työttömyysturva, mutta sitä käytetään hyväksi... kohta muutetaan? Meillä on hyvä sosiaaliturva myös maahanmuuttajille... tiedostetaan sekin jo, muutetaanko? Luomuviljelyn tuet ovat ylikompensoivat... myyntikasvipakko luomuun, tuleeko vai laskeeko tuki?
Hakiko joku pinta-alalisää tuet edellä ja piti tarkoituksella tilansa pienenä kun uskoi, että pinta-alalisää maksetaan maailman loppuun asti??
-
jos tukikaudet kestää 5-7 vuotta ja säännöt vaihtuu vähän vielä vauhdissa, niin ymmärtää ettei niiden varaan voi rakentaa minkään maatilan kehittämissuunnitelmaa. Tukien maksimointi on eri asia
Joo hupipuhe sikseen, on tuossa jo joitakin saman säätökaivon tyhjentäjiä ja iso- eikun bio-tooppipeltoja ruokittu kohta 25 vuotta, yhden kokonaisen viljelysukupolven ajan ! Säännöthän vaihtuvat vain siksi, että muuttuvissa oleouhteissa näille avainaloille riittäisi tukia.
Kyllä tukiprojektien avainryhmät vielä luonnonhoitoja, hiiliviljelyä, vesistönsuojelua ja säätökaivoja laskuttavat hyvästi kolmanteen polveen. Oletan, että vähintään vuoteen 2100 asti ovat ainakin nämä kiintiöidyt tukimuodot hyvissä voimissa.
-SS-
-
jos tukikaudet kestää 5-7 vuotta ja säännöt vaihtuu vähän vielä vauhdissa, niin ymmärtää ettei niiden varaan voi rakentaa minkään maatilan kehittämissuunnitelmaa. Tukien maksimointi on eri asia
Joo hupipuhe sikseen, on tuossa jo joitakin saman säätökaivon tyhjentäjiä ja iso- eikun bio-tooppipeltoja ruokittu kohta 25 vuotta, yhden kokonaisen viljelysukupolven ajan ! Säännöthän vaihtuvat vain siksi, että muuttuvissa oleouhteissa näille avainaloille riittäisi tukia.
Kyllä tukiprojektien avainryhmät vielä luonnonhoitoja, hiiliviljelyä, vesistönsuojelua ja säätökaivoja laskuttavat hyvästi kolmanteen polveen. Oletan, että vähintään vuoteen 2100 asti ovat ainakin nämä kiintiöidyt tukimuodot hyvissä voimissa.
-SS-
tuo on totta, maataloustukijärjestelmä on liiaksi säilyttävä, pitäisi olla enemmän uudistava tai ongelmia ratkaiseva.
Suojavyöhyke ei nykytiedon mukaan sovellu koskaan enää viljelyyn. Löytyykö jostain vielä joku ihmeellinen uusi kalkkikasa, jolla jokirantapeltoja voisi vesirajaan asti viljellä, onhan se mahdollista? Niistä on jo maksettu reilu ostohinta ja tuki jatkuu? Tuleeko turvepelloista joskus vastaava murhe, jos tuen lisäksi maksetaan jotain päästökaupan sakkoja?
Poikana jo opin sen, että jos lähtee metsään hiihtämään, tietää aina mistä on tullut, sitä ei tiedä mihin on menossa vai onko jo eksyksissä. Se joka rakentaa tilansa tulevaisuuden tukijärjestelmien varaan on oikea oraakkeli.
-
Hakiko joku pinta-alalisää tuet edellä ja piti tarkoituksella tilansa pienenä kun uskoi, että pinta-alalisää maksetaan maailman loppuun asti??
[/quote]
Kyllä siihen aikan poliitikotkin (eräässä puolueessa) halusivat pitää tilakoon pienenä ja tilojen määrän suurena.Esim . valtion lainoituksella pidettiin laajentajia kurissa..
-
Hakiko joku pinta-alalisää tuet edellä ja piti tarkoituksella tilansa pienenä kun uskoi, että pinta-alalisää maksetaan maailman loppuun asti??
Kyllä siihen aikan poliitikotkin (eräässä puolueessa) halusivat pitää tilakoon pienenä ja tilojen määrän suurena.Esim . valtion lainoituksella pidettiin laajentajia kurissa..
[/quote]
SMP ja Vennamo puolustivat hienosti itse luomiaan siirtolais- ja veteraanitiloja. Kieltämättä hidasti rakennemuutosta turhaan ja olisi pitänyt lopettaa jo aikaisemmin, ei niillä tiloilla loppupeleissä ollut jatkomahdollisuuksia. Nyt muodostuu samanlaisia "tukitiloja", joissa elinkelpoisuus loppuu samalla, jos tukijärjestelmäkin loppuu.
Miten CAP? Ilmeisesti suurin uhka muutoksista on ohitettu, kun vihreiden mepit julkisesti itkee esim twitterissä huonoa CAP-tulosta. Suuret tehotuotantotilat saavat kuulemma jatkaa, aiheellista kysyä, pitäiskö pieniä ja tehottomia tukea enemmän? Kansallisesti onneksi täällä saadaan ihmeitä aikaan, meillähän tukiväännöt vasta alkaa ;D
-
Hakiko joku pinta-alalisää tuet edellä ja piti tarkoituksella tilansa pienenä kun uskoi, että pinta-alalisää maksetaan maailman loppuun asti??
Kyllä siihen aikan poliitikotkin (eräässä puolueessa) halusivat pitää tilakoon pienenä ja tilojen määrän suurena.Esim . valtion lainoituksella pidettiin laajentajia kurissa..
SMP ja Vennamo puolustivat hienosti itse luomiaan siirtolais- ja veteraanitiloja. Kieltämättä hidasti rakennemuutosta turhaan ja olisi pitänyt lopettaa jo aikaisemmin, ei niillä tiloilla loppupeleissä ollut jatkomahdollisuuksia. Nyt muodostuu samanlaisia "tukitiloja", joissa elinkelpoisuus loppuu samalla, jos tukijärjestelmäkin loppuu.
Miten CAP? Ilmeisesti suurin uhka muutoksista on ohitettu, kun vihreiden mepit julkisesti itkee esim twitterissä huonoa CAP-tulosta. Suuret tehotuotantotilat saavat kuulemma jatkaa, aiheellista kysyä, pitäiskö pieniä ja tehottomia tukea enemmän? Kansallisesti onneksi täällä saadaan ihmeitä aikaan, meillähän tukiväännöt vasta alkaa ;D
[/quote]
Jos tukijärjestelmä, niin kuin sanot, loppuu, niin kyllä ne on suurtilat, jotka kaatuu, sen sijaan nämä, kuten sanot, "tukitilat" on useimmiten sivutoimisesti viljeltyjä ja vähiten velkaisia, joten ne kärsii vähiten tukien loppumisesta tai pienenemisestä.
-
Jos tukijärjestelmä, niin kuin sanot, loppuu, niin kyllä ne on suurtilat, jotka kaatuu, sen sijaan nämä, kuten sanot, "tukitilat" on useimmiten sivutoimisesti viljeltyjä ja vähiten velkaisia, joten ne kärsii vähiten tukien loppumisesta tai pienenemisestä.
Karhisen raportissa jo ehdotettiin osaa tiloista tukikelvottomiksi, Lukella on PeltoOptimi-ohjelma, joka lohkotasolla rajaisi osan pelloista metsitettäviksi ja tukien ulkouolelle. CAP-tuki varmaan pysyy kaikkien ulottuvilla, mutta peltoahan ei voi mitenkään pitää, jos naapurille maksettaisiin tuplatuki? Tämä tuli jo pari vuotta sitten selväksi, ettei tällä tasatukimallilla halua kukaan jatkaa... luomuviljelijät, eläintilat, hiiliviljelijät ja MTK ainakin haluavat enemmän kuin muut.
Jos tila saa 60/40 (viljely/tuet) suhteessa tuloa, niin sen kestävyys tukien laskiessa on parempi, kuin sen joka saa vain tukea. Iso tila on tietenkin enemmän kusessa kuin pieni, jos miljoonan tuella on pystynyt tekemään 100 tonnia tulosta, niin voi kysyä, paljonko tulee jos tuet puolitetaan? Sillä on myös mahdollisuuksia enemmän, ottaa yaran hinnasto vaan kauniisti käteen.... ;D ;D
-
Jos tukijärjestelmä, niin kuin sanot, loppuu, niin kyllä ne on suurtilat, jotka kaatuu, sen sijaan nämä, kuten sanot, "tukitilat" on useimmiten sivutoimisesti viljeltyjä ja vähiten velkaisia, joten ne kärsii vähiten tukien loppumisesta tai pienenemisestä.
Karhisen raportissa jo ehdotettiin osaa tiloista tukikelvottomiksi, Lukella on PeltoOptimi-ohjelma, joka lohkotasolla rajaisi osan pelloista metsitettäviksi ja tukien ulkouolelle. CAP-tuki varmaan pysyy kaikkien ulottuvilla, mutta peltoahan ei voi mitenkään pitää, jos naapurille maksettaisiin tuplatuki? Tämä tuli jo pari vuotta sitten selväksi, ettei tällä tasatukimallilla halua kukaan jatkaa... luomuviljelijät, eläintilat, hiiliviljelijät ja MTK ainakin haluavat enemmän kuin muut.
Jos tila saa 60/40 (viljely/tuet) suhteessa tuloa, niin sen kestävyys tukien laskiessa on parempi, kuin sen joka saa vain tukea. Iso tila on tietenkin enemmän kusessa kuin pieni, jos miljoonan tuella on pystynyt tekemään 100 tonnia tulosta, niin voi kysyä, paljonko tulee jos tuet puolitetaan? Sillä on myös mahdollisuuksia enemmän, ottaa yaran hinnasto vaan kauniisti käteen.... ;D ;D
Mitä GND meinaa tuolla että "peltoahan ei voi pitää jos naapurille maksetaan tuplatuki" ?
Naapuri saa katsella uutta taimikkoa siinä vaiheessa kaikes rauhas jos niin käy.Aivan täällä rintamaillakin.
-
Jos tukijärjestelmä, niin kuin sanot, loppuu, niin kyllä ne on suurtilat, jotka kaatuu, sen sijaan nämä, kuten sanot, "tukitilat" on useimmiten sivutoimisesti viljeltyjä ja vähiten velkaisia, joten ne kärsii vähiten tukien loppumisesta tai pienenemisestä.
Karhisen raportissa jo ehdotettiin osaa tiloista tukikelvottomiksi, Lukella on PeltoOptimi-ohjelma, joka lohkotasolla rajaisi osan pelloista metsitettäviksi ja tukien ulkouolelle. CAP-tuki varmaan pysyy kaikkien ulottuvilla, mutta peltoahan ei voi mitenkään pitää, jos naapurille maksettaisiin tuplatuki? Tämä tuli jo pari vuotta sitten selväksi, ettei tällä tasatukimallilla halua kukaan jatkaa... luomuviljelijät, eläintilat, hiiliviljelijät ja MTK ainakin haluavat enemmän kuin muut.
Jos tila saa 60/40 (viljely/tuet) suhteessa tuloa, niin sen kestävyys tukien laskiessa on parempi, kuin sen joka saa vain tukea. Iso tila on tietenkin enemmän kusessa kuin pieni, jos miljoonan tuella on pystynyt tekemään 100 tonnia tulosta, niin voi kysyä, paljonko tulee jos tuet puolitetaan? Sillä on myös mahdollisuuksia enemmän, ottaa yaran hinnasto vaan kauniisti käteen.... ;D ;D
On se vähän perverssiä jos valtio alkaisi rukata tukisysteemiä niin että osa nykyisistä jätettäisiin tukien ulkopuolelle siinä toivossa että lopettaisivat toimintansa.
Vähän sama kuin jos valtio tukisi isompia firmoja että pienet poistuisi markkinoilta isompia kiusaamasta, tai tuettaisiin suurituloisia että pienituloisista päästäisiin eroon.
Terveeseen markkinatalouteen kuuluu, että kaikille annetaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja annetaan markkinoiden hoitaa toimialan kehitys. Maataloustuet toisaalta ei markkinatalouteen kuulu.
-
Minulla on ollut tilaisuus viljellä monenlaisa peltoja. Vanhimmat peltolohkot ovat olleet viljelyssä jo reilut 300 vuotta, nuorimmat muutaman kymmen. Asutustiloille väkisin raivatut lohkot ovat olleet kaikkein viheliäisempiä, lähinnä männynkasvumaita. Pellot ovat ensin muototuneet parhaille paikoille ja sieltä levinneet sitten huonoimmille alueille tarpeen mukaan. Nyt en mitenkään ylenkatso sitä inhimillistä työmäärää mikä joskus raivaukseen on uhrattu, paremman elämän toivossa.
-
Mitä GND meinaa tuolla että "peltoahan ei voi pitää jos naapurille maksetaan tuplatuki" ?
Naapuri saa katsella uutta taimikkoa siinä vaiheessa kaikes rauhas jos niin käy.Aivan täällä rintamaillakin.
Sosialistiseen Karhisen uuteen normaaliin kuuluu hyvän maatalousmaan metsityskielto ja luovutusvelvollisuus sopivalle ostajalle. Jos luovutusvelvollisuus on perustuslaille liian hankala, ostolupajärjestelmä ja valtionlunastukset hoitaa sen asian, 70-luvun malliin. Ei, metsitys on liian kevyt este maanottajille. Pitää jokin isompi kiusa löytyä. Esimerkiksi salaojien rikkominen, pintamullan poisvienti tai upotus 5 m syvyyteen, kivilouheen ja murskeen sekoittaminen, ym.
-SS-
-
On se vähän perverssiä jos valtio alkaisi rukata tukisysteemiä niin että osa nykyisistä jätettäisiin tukien ulkopuolelle siinä toivossa että lopettaisivat toimintansa.
Vähän sama kuin jos valtio tukisi isompia firmoja että pienet poistuisi markkinoilta isompia kiusaamasta, tai tuettaisiin suurituloisia että pienituloisista päästäisiin eroon.
Terveeseen markkinatalouteen kuuluu, että kaikille annetaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja annetaan markkinoiden hoitaa toimialan kehitys. Maataloustuet toisaalta ei markkinatalouteen kuulu.
koronarajoitusten yhteydessä nousi äkkiä esille perustuslain elinkeinovapautta koskevat pykälät ja niiden määrittely. Onko kukaan koskaan edes miettinyt miten on maataloustukien laita? Onko esimerkiksi joku, rajoitus, tukien takaisinperintä, hallinnollinen sanktio valvonnoissa, ristiriidassa perustuslain kanssa? Käykö nämä edes mitään PeV:n kierrosta vai hyväksytänkö vaan "sopupelillä". Jos vierekkäin viljellään kahta peltoa, toisen viljelijällä on luomuliiton jäsenkortti, niin on ihan ok maksaa 300€/ha korkeampaa tukea saman elinkeinon harjoittamisesta? Onko tämä ollut perustuslain säätäjien tahtotila? ;D ;D
Jos tuen saamisen ehtoja vaikeutetaan, niin jossain tulee väistämättä raja vastaan, kun ne loukkaavat perustuslaillista elinkeinon vapautta.
-
SMP ja Vennamo puolustivat hienosti itse luomiaan siirtolais- ja veteraanitiloja. Kieltämättä hidasti rakennemuutosta turhaan ja olisi pitänyt lopettaa jo aikaisemmin, ei niillä tiloilla loppupeleissä ollut jatkomahdollisuuksia. Nyt muodostuu samanlaisia "tukitiloja", joissa elinkelpoisuus loppuu samalla, jos tukijärjestelmäkin loppuu.
Kyllä se oli Maalaisliitto joka loi nämä tilat, Virolaisen Jussikin eräässä puheessaan mainitsi että meidän on ajateltava tilakoon suunnittelemisessa poliittista eikä taloudellista optimikokoa. Vasta 50-luvulla kun Maalaisliitossakin aijottiin siirtyä siihen taloudellisempaan kokoon tuli Vennamolle sauma perustaa uusi puolue puolustamaan näitä 40-lukuisia pientalonpoikia jonka jälkeen maalaisliittokin joutui perääntymään kylätilasuunnitelmistaan..
-
SMP ja Vennamo puolustivat hienosti itse luomiaan siirtolais- ja veteraanitiloja. Kieltämättä hidasti rakennemuutosta turhaan ja olisi pitänyt lopettaa jo aikaisemmin, ei niillä tiloilla loppupeleissä ollut jatkomahdollisuuksia. Nyt muodostuu samanlaisia "tukitiloja", joissa elinkelpoisuus loppuu samalla, jos tukijärjestelmäkin loppuu.
Kyllä se oli Maalaisliitto joka loi nämä tilat, Virolaisen Jussikin eräässä puheessaan mainitsi että meidän on ajateltava tilakoon suunnittelemisessa poliittista eikä taloudellista optimikokoa. Vasta 50-luvulla kun Maalaisliitossakin aijottiin siirtyä siihen taloudellisempaan kokoon tuli Vennamolle sauma perustaa uusi puolue puolustamaan näitä 40-lukuisia pientalonpoikia jonka jälkeen maalaisliittokin joutui perääntymään kylätilasuunnitelmistaan..
Herää kuitenkin kysymys, miksi jopa tuhansien hehtaarien kokoluokka ei täällä ole ollut huippukannattava ilman erityisiä tukia, kuten luomutukia ?
-SS-
-
SMP ja Vennamo puolustivat hienosti itse luomiaan siirtolais- ja veteraanitiloja. Kieltämättä hidasti rakennemuutosta turhaan ja olisi pitänyt lopettaa jo aikaisemmin, ei niillä tiloilla loppupeleissä ollut jatkomahdollisuuksia. Nyt muodostuu samanlaisia "tukitiloja", joissa elinkelpoisuus loppuu samalla, jos tukijärjestelmäkin loppuu.
Kyllä se oli Maalaisliitto joka loi nämä tilat, Virolaisen Jussikin eräässä puheessaan mainitsi että meidän on ajateltava tilakoon suunnittelemisessa poliittista eikä taloudellista optimikokoa. Vasta 50-luvulla kun Maalaisliitossakin aijottiin siirtyä siihen taloudellisempaan kokoon tuli Vennamolle sauma perustaa uusi puolue puolustamaan näitä 40-lukuisia pientalonpoikia jonka jälkeen maalaisliittokin joutui perääntymään kylätilasuunnitelmistaan..
Herää kuitenkin kysymys, miksi jopa tuhansien hehtaarien kokoluokka ei täällä ole ollut huippukannattava ilman erityisiä tukia, kuten luomutukia ?
-SS-
kannattavuudesta on vaikea saada todellista tietoa, monella perheviljelmällä se eka satatonnia tuntuu riittävän, sitten luova mielikuvitus astuu kuvaan. Uutisia löytyy monesta eri lähteestä ja niillä myös omat kohderyhmänsä. Vero- tai tukitiedoista ei pysty päättelemään oikein mitään, vasta kun maatila hakee yrityssaneerausta tai konkurssia, niin voidaan oikeasti olettaa olevan kyseessä rahan vähyydestä johtuvia ongelmia, tavallisesti sitä on aina liikaa, jopa tuhlattavaksi asti ;D
tässä yksi esimerkki...
Claas-traktorimyynti vauhdissa: Maanviljelijä XX vastaanotti kolme uutta Claas-traktoria Vihdissä viime maanantaina.
toinen....
"Luomukurssi tai konkurssi" – Kyllä tilanne on se, että luomukurssi tai konkurssi, helppo valinta
kolmas...
Nyt puhuu suurimmat maataloustuet saanut XX: "Julkisuus ei minua häiritse"
neljäs....
Velaton myyntihinta 2 675 000 euroa – XX ostaa Tervalammen kartanon
-
Järjestelmä pitäisi muuttaa mahdolisimman yksinkertaiseksi, eli kaikilla hehtaareilla pitäisi olla melko pitkälle sama tuki viljeli siellä hömppää tai raha kauraa.. Silloin tulisi teollisuudelle jan kaupalle pakko miettiä haluaako se kotimaista raaka-ainetta vai tuodaanko se ulkoa.
-
Jos tukijärjestelmä, niin kuin sanot, loppuu, niin kyllä ne on suurtilat, jotka kaatuu, sen sijaan nämä, kuten sanot, "tukitilat" on useimmiten sivutoimisesti viljeltyjä ja vähiten velkaisia, joten ne kärsii vähiten tukien loppumisesta tai pienenemisestä.
Karhisen raportissa jo ehdotettiin osaa tiloista tukikelvottomiksi, Lukella on PeltoOptimi-ohjelma, joka lohkotasolla rajaisi osan pelloista metsitettäviksi ja tukien ulkouolelle. CAP-tuki varmaan pysyy kaikkien ulottuvilla, mutta peltoahan ei voi mitenkään pitää, jos naapurille maksettaisiin tuplatuki? Tämä tuli jo pari vuotta sitten selväksi, ettei tällä tasatukimallilla halua kukaan jatkaa... luomuviljelijät, eläintilat, hiiliviljelijät ja MTK ainakin haluavat enemmän kuin muut.
Jos tila saa 60/40 (viljely/tuet) suhteessa tuloa, niin sen kestävyys tukien laskiessa on parempi, kuin sen joka saa vain tukea. Iso tila on tietenkin enemmän kusessa kuin pieni, jos miljoonan tuella on pystynyt tekemään 100 tonnia tulosta, niin voi kysyä, paljonko tulee jos tuet puolitetaan? Sillä on myös mahdollisuuksia enemmän, ottaa yaran hinnasto vaan kauniisti käteen.... ;D ;D
Niin tasatuki malli olisi ihan hyvä peltopuolella ja vaikka vielä niinkin ettei oikeasti olisi mitään ihmeellisi eri tukimuotoja, yksi perustuki ja sillä selvä.
Jos peltoluomutilaa mietitään niin miksi se tarvitsi korkeamman tuen? En mä ainakaan keksi syytä. Sieltä jää lannotteiden ja kasvinsuojeluaineiden ostot pois ja sadosta saatava hinta korkeampi. Löpöä palaa enemmän traktorissa, mutta vastaavasti kuivurissa vähemmän. Vaikea löytää perusteluja korkeampaan tukeen, vaikka itse edustankin tällä hetkellä kyseistä ryhmää.
Eläintiloille tai ainakin osalle tuotantomuotoja tuki on jo niin merkittävät osuus varsinaisesta tulosta, että jos nämä peltojen kautta maksettavat tuet poistuisi niin korvaavaa järjestelmää pitäisi saada aikaiseksi tai sitten vaihtoehtoisesti alkaa maksamaan tuotettavasta tavarasta oikea hinta. Näissä on sitten myös toinen äärilaita joka näkyy ehkä räikeimmin maidontuotannon siirtymisenä tundralle tai lammaslaumojen kasvuna SS:n seuduilla jne.
Hiiliviljelystä ei kai vielä tällä hetkellä voi puhua merkittävänä tukien saajana, mutta tulevaisuudessa voi näin hyvinkin olla. Ja MTK:n olemista tässä listassa en nyt sitten ymmärrä jos se ei liity tissinkoittoon tundralla..
-
Järjestelmä pitäisi muuttaa mahdolisimman yksinkertaiseksi, eli kaikilla hehtaareilla pitäisi olla melko pitkälle sama tuki viljeli siellä hömppää tai raha kauraa.. Silloin tulisi teollisuudelle jan kaupalle pakko miettiä haluaako se kotimaista raaka-ainetta vai tuodaanko se ulkoa.
Kyllä, kotieläin tuki pitäisi liittää peltotukeen. Kotieläimillä ei ole kyllä mitään olosuhdehaittaa.
-
Järjestelmä pitäisi muuttaa mahdolisimman yksinkertaiseksi, eli kaikilla hehtaareilla pitäisi olla melko pitkälle sama tuki viljeli siellä hömppää tai raha kauraa.. Silloin tulisi teollisuudelle jan kaupalle pakko miettiä haluaako se kotimaista raaka-ainetta vai tuodaanko se ulkoa.
Kyllä, kotieläin tuki pitäisi liittää peltotukeen. Kotieläimillä ei ole kyllä mitään olosuhdehaittaa.
Kotieläin tuki on vähän kimpisempi. Pellon, eläinten tai tuotannon mukaan maksettaessa se lisää vain tuotantoa. Kellä taas riittää mielenkiintoa pitää ummessa olevia lehmiä, ellei tuki ole älytön.
-
Hiiliviljelystä ei kai vielä tällä hetkellä voi puhua merkittävänä tukien saajana, mutta tulevaisuudessa voi näin hyvinkin olla. Ja MTK:n olemista tässä listassa en nyt sitten ymmärrä jos se ei liity tissinkoittoon tundralla..
tasatuki ja siitä poikkeaminen. Maataloustuet myönnetään suhteellisuusperiaatteen mukaan eli aina kun tasajaosta poiketaan, niin toisen tuki nousee ja toisen laskee. Jotain kelan myöntämiä asumis- tai tt-tukea myönnetään absoluuttisin perustein eli kaikki hakijat saavat tukensa, jos vain tuen edellytykset täyttyvät. Budjetti joustaa, jos hakijoiden määrä kasvaa.
Kun tasajaosta lähdetään poikkeamaan, niin silloin politikoidaan. MTK laittaa sujuvasti omat jäsenmaksua maksavat jäsenensä järjestykseen, kenelle maksetaan enemmän kuin toiselle. Pääasiassa yritetään taistella markkinoita vastaan, suosia kotimaista, jotain tuotantosuuntaa tai aluetta yli muiden. Pahin tilanne tulee sillon, kun heikosti kannattavan toiminnan tukea jatkuvasti nostetaan, eikä edes yritetä puuttua huonon kannattavuuden juurisyihin. Tuki väärään kohteeseen on samalla leikkaus oikeasta kohteesta, eikö?
Hiiliviljely on vasta vaiheessa, jossa tuki menee erilaisiin tutkimuksiin ja hankkeisiin. Tuskin kuitenkaan päädytään enää siihen lopputulokseen, ettei kyseinen konsepti olisikaan ilmastonmuutoksen kannalta riittävän merkittävä ja siksi jäisi tulevaisuudessa ilman kohdennettua tukea ;D ;D
hanke 33. Ilmastosoturit on osuvasti nimetty ;D
https://carbonaction.org/hiiliviljelyyn-liittyvia-hankkeita/
-
Ennen EU:ta pärjättiin ilman tukia tuotteitten myyntihinnalla, nyt tämä systeemi mahdollistaa raaka-aineitten tuottamisen vaikka tappiollakin elintarviketeollisuudelle, sekä tuotantopanostenkin korkeat hinnat..
-
Poistan aseestani varmistimen aina kun kuulen sanan "hiiliviljely".
Minkä helvetin takia pitäis alkaa jotain vidun hiiliviljelyä tekemään.
Ja miksi maatalouden ylipäätään pitäisi osallistua joihinkin vidun ilmastotalkoisiin? Maanviljelyssä toimii LUONNOLLINEN hiilenkierto, viljelyssä sekä vapautuu että sitoutuu hiiltä, maata ei voi nollapäästöillä viljellä. Totta kai voidaan aina pyrkiä parantamaan viljelymenetelmiä,mutta ne tehtäköön viljelyn kannattavuuden parantamiseksi ja viljelijöiden toimeentulon parantamiseksi, ei viherpiiperöiden ja muiden ilmastohihhuleiden miellyttämisen takia.
-
Hiiliviljelystä ei kai vielä tällä hetkellä voi puhua merkittävänä tukien saajana, mutta tulevaisuudessa voi näin hyvinkin olla. Ja MTK:n olemista tässä listassa en nyt sitten ymmärrä jos se ei liity tissinkoittoon tundralla..
tasatuki ja siitä poikkeaminen. Maataloustuet myönnetään suhteellisuusperiaatteen mukaan eli aina kun tasajaosta poiketaan, niin toisen tuki nousee ja toisen laskee. Jotain kelan myöntämiä asumis- tai tt-tukea myönnetään absoluuttisin perustein eli kaikki hakijat saavat tukensa, jos vain tuen edellytykset täyttyvät. Budjetti joustaa, jos hakijoiden määrä kasvaa.
Kun tasajaosta lähdetään poikkeamaan, niin silloin politikoidaan. MTK laittaa sujuvasti omat jäsenmaksua maksavat jäsenensä järjestykseen, kenelle maksetaan enemmän kuin toiselle. Pääasiassa yritetään taistella markkinoita vastaan, suosia kotimaista, jotain tuotantosuuntaa tai aluetta yli muiden. Pahin tilanne tulee sillon, kun heikosti kannattavan toiminnan tukea jatkuvasti nostetaan, eikä edes yritetä puuttua huonon kannattavuuden juurisyihin. Tuki väärään kohteeseen on samalla leikkaus oikeasta kohteesta, eikö?
Hiiliviljely on vasta vaiheessa, jossa tuki menee erilaisiin tutkimuksiin ja hankkeisiin. Tuskin kuitenkaan päädytään enää siihen lopputulokseen, ettei kyseinen konsepti olisikaan ilmastonmuutoksen kannalta riittävän merkittävä ja siksi jäisi tulevaisuudessa ilman kohdennettua tukea ;D ;D
hanke 33. Ilmastosoturit on osuvasti nimetty ;D
https://carbonaction.org/hiiliviljelyyn-liittyvia-hankkeita/
Millainen työmaa olisi saada tavalliselle ihmiselle keksittyä yhtä paljon diipadaapa koordinointia, kuin joillekin kermakemuissa hiihtäville? Kun keksit tarpeeksi hyvän idean ja knapei on tarpeeksi kauluksessa, taiteilija-apuraha on sileinä seteleinä lavassa samantien. ;D
-
neljäs....
Velaton myyntihinta 2 675 000 euroa – XX ostaa Tervalammen kartanon
Tämä oli minulle uusi ja mielenkiintoinen tieto.
Maan ymmärrän, mutta mitä h..... tekee kaikella tuolla rakennuskannalla. Hehtaarihinta yli kymppitonni. Ei tunnu tässä vaiheessa järkevältä kaupalta, mutta mikä minä olen arvostelemaan....
-
Eiköhän ole hyvinkin järkevä kauppa, rakennus taantumassa oma rakennusliike remontoi asunnoiksi ja vuokrataloilla voi sitten taas ostaa peltoa lisää
-
Mitäs jos lopetettaisiin kaikki yli oman tarpeen tuottaminen, tilojen kesken vain elintarvikkeitten vaihdantaa ilman mitään välikäsiä..
-
Minulla on ollut tilaisuus viljellä monenlaisa peltoja. Vanhimmat peltolohkot ovat olleet viljelyssä jo reilut 300 vuotta, nuorimmat muutaman kymmen. Asutustiloille väkisin raivatut lohkot ovat olleet kaikkein viheliäisempiä, lähinnä männynkasvumaita. Pellot ovat ensin muototuneet parhaille paikoille ja sieltä levinneet sitten huonoimmille alueille tarpeen mukaan. Nyt en mitenkään ylenkatso sitä inhimillistä työmäärää mikä joskus raivaukseen on uhrattu, paremman elämän toivossa.
Ei ole se kilpailuetu mikään absoluuttinen asia. Muinoin Etelä-Savo oli ihanteellista viljan viljelyyn; keveitä, ravinteikkaita ja hallankestäviä mäkipeltoja. Senaikaisella"koneistuksella" oli helppo kiertää kivet. Nykyisellä kotiseudulla aiemmat takamaat, tasaiset ohutturpeiset jänkkämaat ovat kunnon kaivinkoneiden eli peruskuivatuksen myötä muuttuneet ihanteellisiksi viljelysmaiksi.
-
Mitäs jos lopetettaisiin kaikki yli oman tarpeen tuottaminen, tilojen kesken vain elintarvikkeitten vaihdantaa ilman mitään välikäsiä..
oletuksena olis tietysti, että tuet jatkuu, vaikka tiloilta ei myytäisi ulos mitään?
Tämä kehitys on edennyt jo huolestuttavasti. Menneen 25 vuoden aikana maatalous- ja elintarviketuonnin arvo on viisinkertaistunut, vienti vain kaksinkertaistunut. Tase on yli 3 mrd€ negatiivinen, johtuu myös siitä että vienti on matalan jalostusasteen tuotteita esim viljaa tai maitojauhetta, jonka osuus on ollut kasvava. Eipä viitsisi kokeilla, kumpi loppuu ensin, ruoka marketeista vai meidän maajussien rahat?
-
Mitäs jos lopetettaisiin kaikki yli oman tarpeen tuottaminen, tilojen kesken vain elintarvikkeitten vaihdantaa ilman mitään välikäsiä..
Mitäs sitten jos omat pellot ei riitä tuottamaan kaikkea, saanko pakkolunastaa naapurin pellot? ;D
-
Mitäs jos lopetettaisiin kaikki yli oman tarpeen tuottaminen, tilojen kesken vain elintarvikkeitten vaihdantaa ilman mitään välikäsiä..
oletuksena olis tietysti, että tuet jatkuu, vaikka tiloilta ei myytäisi ulos mitään?
Tämä kehitys on edennyt jo huolestuttavasti. Menneen 25 vuoden aikana maatalous- ja elintarviketuonnin arvo on viisinkertaistunut, vienti vain kaksinkertaistunut. Tase on yli 3 mrd€ negatiivinen, johtuu myös siitä että vienti on matalan jalostusasteen tuotteita esim viljaa tai maitojauhetta, jonka osuus on ollut kasvava. Eipä viitsisi kokeilla, kumpi loppuu ensin, ruoka marketeista vai meidän maajussien rahat?
Ongelma on myös siinä, että yleisölle tarjoillaan maataloustukia, varsinkin kansallisia verovaroilla rahoitettuja sellaisia, sillä perusteella, että ne alentavat kotimaisen ruuan hintaa, vaikka yhä enemmän ne rahat kuluvat luonnonsuojeluun, hiiliviljelyyn, maisemanhoitoon, pieneliöiden hyvinvointiin, kaikkeen muuhun paitsi syötävän kaloriyksikön hinnanalennukseen, ja kaupan ruoka tuleekin enenevässä määrin ulkomailta, koska merkittävän suuri siivu paikallisesta peltoalasta kohta on mykoritsojen ravitsemukseen käytettynä.
Hinnanalennusperuste on kestämätön myös silläkin perusteella, mikä paljastuu todellisuudesta; tuotettua painoyksikköä kohden laskutettujen tukien perusteella katsottuna luomuruuan pitäisi olla kilohinnaltaan halvempaa kuin tehotuotetun, mutta ei ole. Eli tarvitaan vähemmän kalliita panoksia, vähemmän ostoenergiaa, vähemmän kasvinsuojelukemikaaleja, silti hinta on tuottajalta saakka korkeampi ?
-SS-
-
Ongelma on myös siinä, että yleisölle tarjoillaan maataloustukia, varsinkin kansallisia verovaroilla rahoitettuja sellaisia, sillä perusteella, että ne alentavat kotimaisen ruuan hintaa, vaikka yhä enemmän ne rahat kuluvat luonnonsuojeluun, hiiliviljelyyn, maisemanhoitoon, pieneliöiden hyvinvointiin, kaikkeen muuhun paitsi syötävän kaloriyksikön hinnanalennukseen, ja kaupan ruoka tuleekin enenevässä määrin ulkomailta, koska merkittävän suuri siivu paikallisesta peltoalasta kohta on mykoritsojen ravitsemukseen käytettynä.
-SS-
Unohdat tuosta yhden tärkeän perusteen. Aluepolitiikan ja vaalikarjan. Nyt puhun ajasta jo kauan ennen EUta. Jos olisi haluttu tuottaa ruoka halvalla, tuotanto olisi keskitetty suurin piirtein Pori-Lappeenranta -linjan eteläpuolella ja Pohjanmaan rannikkokaistaleelle. Tällä alueella olisi kehitetty tuotantoa ja tuettu rakennekehitystä, niin saatu tuotos per tukiraha olisi ollut suurin ja tuen tarve vähäisin. Sen sijaan aluepoliittisin perustein tuettiin tuotantoa Utsjoella asti eli kuluttaja maksoi ruoastaan mahdollisimman kalliisti. Kaikki puheet "tuetaan, jotta ruoka olisi edullisempaa" ovat kyllä aika kukkua, kun miettii tukien jakaumaa historiassa ja nyt. Kyllä rahat menevät aluepolitiikkaan ja vaalikarjan ruokintaan. Punamulta sulle - mulle -systeemeineen, iltalypsyineen ja tavoitehintaneuvotteluineen oli paitsi kuluttajalle äärettömän kallista, myös maataloudelle tuhoisaa.
-
Mitäs jos lopetettaisiin kaikki yli oman tarpeen tuottaminen, tilojen kesken vain elintarvikkeitten vaihdantaa ilman mitään välikäsiä..
Mitäs sitten jos omat pellot ei riitä tuottamaan kaikkea, saanko pakkolunastaa naapurin pellot? ;D
Sitä pitäs olla silloin sitä Saarijärven Paavon henkeä"veihän naapurimme touon halla#
-
Ongelma on myös siinä, että yleisölle tarjoillaan maataloustukia, varsinkin kansallisia verovaroilla rahoitettuja sellaisia, sillä perusteella, että ne alentavat kotimaisen ruuan hintaa, vaikka yhä enemmän ne rahat kuluvat luonnonsuojeluun, hiiliviljelyyn, maisemanhoitoon, pieneliöiden hyvinvointiin, kaikkeen muuhun paitsi syötävän kaloriyksikön hinnanalennukseen, ja kaupan ruoka tuleekin enenevässä määrin ulkomailta, koska merkittävän suuri siivu paikallisesta peltoalasta kohta on mykoritsojen ravitsemukseen käytettynä.
-SS-
Unohdat tuosta yhden tärkeän perusteen. Aluepolitiikan ja vaalikarjan. Nyt puhun ajasta jo kauan ennen EUta. Jos olisi haluttu tuottaa ruoka halvalla, tuotanto olisi keskitetty suurin piirtein Pori-Lappeenranta -linjan eteläpuolella ja Pohjanmaan rannikkokaistaleelle. Tällä alueella olisi kehitetty tuotantoa ja tuettu rakennekehitystä, niin saatu tuotos per tukiraha olisi ollut suurin ja tuen tarve vähäisin. Sen sijaan aluepoliittisin perustein tuettiin tuotantoa Utsjoella asti eli kuluttaja maksoi ruoastaan mahdollisimman kalliisti. Kaikki puheet "tuetaan, jotta ruoka olisi edullisempaa" ovat kyllä aika kukkua, kun miettii tukien jakaumaa historiassa ja nyt. Kyllä rahat menevät aluepolitiikkaan ja vaalikarjan ruokintaan. Punamulta sulle - mulle -systeemeineen, iltalypsyineen ja tavoitehintaneuvotteluineen oli paitsi kuluttajalle äärettömän kallista, myös maataloudelle tuhoisaa.
Närin Olli jo 80-luvulla kirjassaan Talonpojan asialla kirjoitti: Valitettavasti merkittävin alue on Suomessa varmasti Vaasa,Jyväskylä, Lappeenranta linjan eteläpuoli. Se alue on nyt lypsetty kuiviin, koska sen painoarvo poliittisesti on paljon vähäismpi kuin viivan pohjois-ja itäpuolen painoarvo..
MTK:n toimesta toteutettiin ne valtavat maatalouen sisäiset tulonsiirrot, joilla koko1970-luvun ajan siirrettiin Etelä-Suomesta pääomiaKepun tukialueille
Tämä siis lainaus Närin kirjasta, ei minun keksimääni..
-
Viljan markkinatalous näyttää vehnän osalta toimivan hyvin, mutta mitä muiden viljoihin tulee niin niissä olisi parantamisen varaa. Ja tämä on hyvä esimerkki siitä ,ettei Suomen huoltovarmuutta voi jättää kokonaan elintarviketeollisuuden varaan. Ja onneksi nyt näyttää siltä että tukipolitiikka tulee jatkumaan tälläisenä noin suurin piirtein vuoteen 2027. Ja se tieto on tärkein. Itse lasken aina euroa/ha kokonaissumman budjettia tehdessä. Se on sitten sama mitä ympäristötuen ehdot edellyttävät. Tai täydentävät ehdot. Mutta kerääjäkasvia en laita, ellei pakko ole. Jo kasvipeitteisyys prosentti nousee, niin lisään ruista juuri sen verran kun se edellyttä. Muut viljellyt lohkot muokkaan kevättä varten kylvökuntoon. Nyt kun Eu päätös on tullut, niin rakentelen viljelysuunnitelmaa vuodelle 2024 ja budjetointia vuodelle 2025. Ja laskeskelen kone investointien kannattavuutta. Tietysti siihen vaikuttaa vuokrasopimusten jatkuminen, mutta se on sen ajan tilanne jos niin ei käy. Ja mitä tulee tukioikeuksiin, niin niistä ei ole ollut missään kirjoituksia, kuinka niille on käymässä. Itse toivon, että tukioikeus asia pysyisi nykyisellään, myös seuraavan ohjelmakauden aikana.
-
Viljan markkinatalous näyttää vehnän osalta toimivan hyvin, mutta mitä muiden viljoihin tulee niin niissä olisi parantamisen varaa. Ja tämä on hyvä esimerkki siitä ,ettei Suomen huoltovarmuutta voi jättää kokonaan elintarviketeollisuuden varaan. Ja onneksi nyt näyttää siltä että tukipolitiikka tulee jatkumaan tälläisenä noin suurin piirtein vuoteen 2027. Ja se tieto on tärkein. Itse lasken aina euroa/ha kokonaissumman budjettia tehdessä. Se on sitten sama mitä ympäristötuen ehdot edellyttävät. Tai täydentävät ehdot. Mutta kerääjäkasvia en laita, ellei pakko ole. Jo kasvipeitteisyys prosentti nousee, niin lisään ruista juuri sen verran kun se edellyttä. Muut viljellyt lohkot muokkaan kevättä varten kylvökuntoon. Nyt kun Eu päätös on tullut, niin rakentelen viljelysuunnitelmaa vuodelle 2024 ja budjetointia vuodelle 2025. Ja laskeskelen kone investointien kannattavuutta. Tietysti siihen vaikuttaa vuokrasopimusten jatkuminen, mutta se on sen ajan tilanne jos niin ei käy. Ja mitä tulee tukioikeuksiin, niin niistä ei ole ollut missään kirjoituksia, kuinka niille on käymässä. Itse toivon, että tukioikeus asia pysyisi nykyisellään, myös seuraavan ohjelmakauden aikana.
Ai että. Olet sää taitava. Tässähän tuntee itsensä varsinkin maatilatalouden kannalta tyhmäksi.
Se tais olla kyllä tarkotuskin. ;D ;D ;D ;D
-
Viljan markkinatalous näyttää vehnän osalta toimivan hyvin, mutta mitä muiden viljoihin tulee niin niissä olisi parantamisen varaa. Ja tämä on hyvä esimerkki siitä ,ettei Suomen huoltovarmuutta voi jättää kokonaan elintarviketeollisuuden varaan. Ja onneksi nyt näyttää siltä että tukipolitiikka tulee jatkumaan tälläisenä noin suurin piirtein vuoteen 2027. Ja se tieto on tärkein. Itse lasken aina euroa/ha kokonaissumman budjettia tehdessä. Se on sitten sama mitä ympäristötuen ehdot edellyttävät. Tai täydentävät ehdot. Mutta kerääjäkasvia en laita, ellei pakko ole. Jo kasvipeitteisyys prosentti nousee, niin lisään ruista juuri sen verran kun se edellyttä. Muut viljellyt lohkot muokkaan kevättä varten kylvökuntoon. Nyt kun Eu päätös on tullut, niin rakentelen viljelysuunnitelmaa vuodelle 2024 ja budjetointia vuodelle 2025. Ja laskeskelen kone investointien kannattavuutta. Tietysti siihen vaikuttaa vuokrasopimusten jatkuminen, mutta se on sen ajan tilanne jos niin ei käy. Ja mitä tulee tukioikeuksiin, niin niistä ei ole ollut missään kirjoituksia, kuinka niille on käymässä. Itse toivon, että tukioikeus asia pysyisi nykyisellään, myös seuraavan ohjelmakauden aikana.
Ai silloinko markkinatalous toimii kun hinta on ylhäällä? Eiköhän se toimi muidenkin osalta ihan oikein, sen verta paljon esim. kauraa oli kylvössä, että ihme että hinta on noinkin korkealla. On totta, että olisihan se mukavampaa, jos hinnat alkaisi aina kakkosella..