Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Menneisyydenkaipuu - 14.10.20 - klo:09:14
-
Miksi luomutuotantoon ei ole luomulle sertifioitua luomupaalimuovia? Miksi kertakäyttöistä öljyä tuhlataan kertakäyttöisen paalimuovin tekemiseen? Ja on niin luomutuotantoa.
Pitäisikö varmuuden vuoksi vielä korottaa luomutukea että rahat varmasti riittää öljyn hinnannousun myötä jatkossakin fossiilisista raaka-aineista tuotetun eiluomun paalimuovin hankintoihin? Se voisi olla oikeus ja kohtuus? Pääomittuu paremmin nekin rahat ennemmin öljysheikeille kuin Toyotaa vaihtaville eläkeläisille.
Toisaalta hiili on sitoutuneena käärintämuoviin pitkän aikaa jos ne hautaa esimerkiksi johonkin tonttien nurkkiin tai vaikka vain antaa paalien olla pellolla esimerkiksi kymmenen vuotta.
Taitaa käärintämuovista tulla maajussille yhtä rakas tabu johon ei kosketa kuin on sosialistille työehtosopimukset.
-
Tolla ajattelulla kannattaa miettiä kummassa palaa enemmän löpöä tavis viljelyssä joka perustuu mahdollisimman paljon suorakylvöön vai luomussa? Viljan kuivauksessa jos sitä taviksena enemmän tulee niin poltettu löpö on aika helposti korvattavissa muilla energianlähteillä toista se on traktorin menoveden kanssa..
-
Kyllä luomuheinät kuuluu seivästää ja hevosella rahata latoon...Muovit ei kunnon luomuun kuulu. ::)
-
Luomussa ajatellaan, että typenkerääjäkasvien nettotuotto korvaa polttoaineen ja muovit. Karjataloudessa luomu toimii ainakin teoriassa näin, varsinkin jos luomupeltoviljelyllä tuotetaan sellaista raakavalkuaista ja energiaa,. joka ei sula hyvin ihmisen syömänä, mutta märehtijät pystyvät hyödyntämään sen.
Pitkäkestoisella kasvinviljelyluomulla ei välttämättä ole samanlaista etua, varsinkin jos viljelymahdollisuus ei ole ympärivuotinen, jolloin suuri osa kerätystä viher-energiasta ja osa myös viherlannoituksen maasta pumppaamasta fosforista hukkaantuu pitkän sateisen talven aikana. Olisi mielenkiintoista tietää, mikä olisi viherlannoituksen teho, jos viherlannoitusmassat korjattaisiin tehokkaasti biokaasuprosessiin talven ajaksi, ja biokaasun avulla valmistettu liukoinen typpilannoitus ja biokaasujätteessä maahan palautetut muut ravinteet täsmäkohdennettuna samalle peltokokonaisuudelle kohottaisivatkin satokasvin tuottoa ?
Ainakin jossakin määrin tämä tapahtuu karjakierrossa, karjanlannassa varastoidaan viherlannoituksen tuottama hyöty ja käytetään vasta kasvukaudella ? Karjanlannan kompostointi ilman kaasujen talteenottoa hävittänee kuitenkin osan typestä. Pintalevitys loput.
-SS-
-
Luomussa ajatellaan, että typenkerääjäkasvien nettotuotto korvaa polttoaineen ja muovit. Karjataloudessa luomu toimii ainakin teoriassa näin, varsinkin jos luomupeltoviljelyllä tuotetaan sellaista raakavalkuaista ja energiaa,. joka ei sula hyvin ihmisen syömänä, mutta märehtijät pystyvät hyödyntämään sen.
Pitkäkestoisella kasvinviljelyluomulla ei välttämättä ole samanlaista etua, varsinkin jos viljelymahdollisuus ei ole ympärivuotinen, jolloin suuri osa kerätystä viher-energiasta ja osa myös viherlannoituksen maasta pumppaamasta fosforista hukkaantuu pitkän sateisen talven aikana. Olisi mielenkiintoista tietää, mikä olisi viherlannoituksen teho, jos viherlannoitusmassat korjattaisiin tehokkaasti biokaasuprosessiin talven ajaksi, ja biokaasun avulla valmistettu liukoinen typpilannoitus ja biokaasujätteessä maahan palautetut muut ravinteet täsmäkohdennettuna samalle peltokokonaisuudelle kohottaisivatkin satokasvin tuottoa ?
Ainakin jossakin määrin tämä tapahtuu karjakierrossa, karjanlannassa varastoidaan viherlannoituksen tuottama hyöty ja käytetään vasta kasvukaudella ? Karjanlannan kompostointi ilman kaasujen talteenottoa hävittänee kuitenkin osan typestä. Pintalevitys loput.
-SS-
Höpötaata . ;D
-
Luomussa ajatellaan, että typenkerääjäkasvien nettotuotto korvaa polttoaineen ja muovit. Karjataloudessa luomu toimii ainakin teoriassa näin, varsinkin jos luomupeltoviljelyllä tuotetaan sellaista raakavalkuaista ja energiaa,. joka ei sula hyvin ihmisen syömänä, mutta märehtijät pystyvät hyödyntämään sen.
Pitkäkestoisella kasvinviljelyluomulla ei välttämättä ole samanlaista etua, varsinkin jos viljelymahdollisuus ei ole ympärivuotinen, jolloin suuri osa kerätystä viher-energiasta ja osa myös viherlannoituksen maasta pumppaamasta fosforista hukkaantuu pitkän sateisen talven aikana. Olisi mielenkiintoista tietää, mikä olisi viherlannoituksen teho, jos viherlannoitusmassat korjattaisiin tehokkaasti biokaasuprosessiin talven ajaksi, ja biokaasun avulla valmistettu liukoinen typpilannoitus ja biokaasujätteessä maahan palautetut muut ravinteet täsmäkohdennettuna samalle peltokokonaisuudelle kohottaisivatkin satokasvin tuottoa ?
Ainakin jossakin määrin tämä tapahtuu karjakierrossa, karjanlannassa varastoidaan viherlannoituksen tuottama hyöty ja käytetään vasta kasvukaudella ? Karjanlannan kompostointi ilman kaasujen talteenottoa hävittänee kuitenkin osan typestä. Pintalevitys loput.
-SS-
Höpötaata . ;D
No eikun vahvasti jäljillä. Luomun systeemikokonaisuudessa biokaasureaktori voisi hyvinkin korvata märehtijän pötsin. Ja itse aloituksesta: jostain muistan lukeneeni, että paaliruokintakarjatilalla ne muovit olisivat 12% primäärienergiankulutuksesta. Typpilannoitus ja koneet kaikkineen olisivat kumpikin jotain kolmanneksen luokkaa. Eli jos ei se ratkaisevan tärkeä, niin merkittävä kuitenkin.
-
Muovisia salaojaputkiakin ryökäleet käyttävät kuivatukseen. Kyllä luomuviljelijlöiden pitäisi vuokra ja ostomaistaan paljain käsin kaivaa muoviputket pois ja laittaa vanhoja vihtoja tilalle >:(
-
Luomussa ajatellaan, että typenkerääjäkasvien nettotuotto korvaa polttoaineen ja muovit. Karjataloudessa luomu toimii ainakin teoriassa näin, varsinkin jos luomupeltoviljelyllä tuotetaan sellaista raakavalkuaista ja energiaa,. joka ei sula hyvin ihmisen syömänä, mutta märehtijät pystyvät hyödyntämään sen.
Pitkäkestoisella kasvinviljelyluomulla ei välttämättä ole samanlaista etua, varsinkin jos viljelymahdollisuus ei ole ympärivuotinen, jolloin suuri osa kerätystä viher-energiasta ja osa myös viherlannoituksen maasta pumppaamasta fosforista hukkaantuu pitkän sateisen talven aikana. Olisi mielenkiintoista tietää, mikä olisi viherlannoituksen teho, jos viherlannoitusmassat korjattaisiin tehokkaasti biokaasuprosessiin talven ajaksi, ja biokaasun avulla valmistettu liukoinen typpilannoitus ja biokaasujätteessä maahan palautetut muut ravinteet täsmäkohdennettuna samalle peltokokonaisuudelle kohottaisivatkin satokasvin tuottoa ?
Ainakin jossakin määrin tämä tapahtuu karjakierrossa, karjanlannassa varastoidaan viherlannoituksen tuottama hyöty ja käytetään vasta kasvukaudella ? Karjanlannan kompostointi ilman kaasujen talteenottoa hävittänee kuitenkin osan typestä. Pintalevitys loput.
-SS-
Höpötaata . ;D
No eikun vahvasti jäljillä. Luomun systeemikokonaisuudessa biokaasureaktori voisi hyvinkin korvata märehtijän pötsin. Ja itse aloituksesta: jostain muistan lukeneeni, että paaliruokintakarjatilalla ne muovit olisivat 12% primäärienergiankulutuksesta. Typpilannoitus ja koneet kaikkineen olisivat kumpikin jotain kolmanneksen luokkaa. Eli jos ei se ratkaisevan tärkeä, niin merkittävä kuitenkin.
Jos ottaa saman nimikkeen alle monta eritavoitetta, hukkuu alkuperäinen tavoite eli tuottaa ruokaa ilman keinolannoitteita ja torjunta-aineita, tosin sallisin keinolannoitteita ravinnepuutteisiin, tosin suurempi kemikaalikuorma taitaa tulla ympäristöstä kuin ruuasta, muovit, kaasureaktorit, energiataseet, ja hiilet yms. asiat ei kuulu "luomuun" mutta voivat kuulua tukiluomuun joka on eriasia
-
Jos ottaa saman nimikkeen alle monta eritavoitetta, hukkuu alkuperäinen tavoite eli tuottaa ruokaa ilman keinolannoitteita ja torjunta-aineita, tosin sallisin keinolannoitteita ravinnepuutteisiin, tosin suurempi kemikaalikuorma taitaa tulla ympäristöstä kuin ruuasta, muovit, kaasureaktorit, energiataseet, ja hiilet yms. asiat ei kuulu "luomuun" mutta voivat kuulua tukiluomuun joka on eriasia
Luomusta kun keskustellaan, pitäisi pystyä päättämään jo etukäteen, mikä on keskustelun rajaus. Isompi rajaus on "paikallisiin uusiutuviin luonnonvaroihin pohjaava ympäristöystävällinen tuotanto", toisessa ääripäässä pohditaan kuluttajamarkkinoinnin pintailmiöitä tai kotimaisen viranomaiskoneistomme pilkuntulkintaa. Oma lähestymiseni lähtee noista isommista periaatteellisista lähtökohdista eli aina mietityttää kun traktorin hyrskäyttää käyntiin..
-
Jos ottaa saman nimikkeen alle monta eritavoitetta, hukkuu alkuperäinen tavoite eli tuottaa ruokaa ilman keinolannoitteita ja torjunta-aineita, tosin sallisin keinolannoitteita ravinnepuutteisiin, tosin suurempi kemikaalikuorma taitaa tulla ympäristöstä kuin ruuasta, muovit, kaasureaktorit, energiataseet, ja hiilet yms. asiat ei kuulu "luomuun" mutta voivat kuulua tukiluomuun joka on eriasia
Luomusta kun keskustellaan, pitäisi pystyä päättämään jo etukäteen, mikä on keskustelun rajaus. Isompi rajaus on "paikallisiin uusiutuviin luonnonvaroihin pohjaava ympäristöystävällinen tuotanto", toisessa ääripäässä pohditaan kuluttajamarkkinoinnin pintailmiöitä tai kotimaisen viranomaiskoneistomme pilkuntulkintaa. Oma lähestymiseni lähtee noista isommista periaatteellisista lähtökohdista eli aina mietityttää kun traktorin hyrskäyttää käyntiin..
Vaihda hevoseen tai kehitä teknologiaa.
Muoville korvaavia tuotteita on kehitetty ja kehitellään yhä . On pakko korvata öljy jollakin muulla muovin valmistuksessa .
Tuleeko saviputket takaisin ojituksiin ?
-
Vaihda hevoseen tai kehitä teknologiaa.
Muoville korvaavia tuotteita on kehitetty ja kehitellään yhä . On pakko korvata öljy jollakin muulla muovin valmistuksessa .
Tuleeko saviputket takaisin ojituksiin ?
Luulen, että muoviputki on aika ekotehokas, ei se savi viimeksi muutu ihan ilmaiseksi sekään. P2X -kehitystyö tulee pitkään huolen siitä, etteivät ne hiilivedyt maailmasta lopu, eli on vaikea uskoa, että maatalouteen tulisi niin paljon työntekijöitä, että hevosiin laajassa mitassa palattaisiin. Peltotöissä energiatehokkuuden merkitys saattaa kasvaa, kun energia ei jatkossa ole enää alennusmyynnissä.
-
Vaihda hevoseen tai kehitä teknologiaa.
Muoville korvaavia tuotteita on kehitetty ja kehitellään yhä . On pakko korvata öljy jollakin muulla muovin valmistuksessa .
Tuleeko saviputket takaisin ojituksiin ?
Luulen, että muoviputki on aika ekotehokas, ei se savi viimeksi muutu ihan ilmaiseksi sekään. P2X -kehitystyö tulee pitkään huolen siitä, etteivät ne hiilivedyt maailmasta lopu, eli on vaikea uskoa, että maatalouteen tulisi niin paljon työntekijöitä, että hevosiin laajassa mitassa palattaisiin. Peltotöissä energiatehokkuuden merkitys saattaa kasvaa, kun energia ei jatkossa ole enää alennusmyynnissä.
https://www.plastics.fi/fin/ajankohtaista/?2015-10-Muovien-taydellinen-oljyriippuvuus-on-myytti&nid=200
Kyllä öljyn valmistaminen onnistuu mutta se on kallista .
-
mutta muista materiaalesita jo moista valmistavat jopa kohta kilipailukykyiseen hintaan. eiks puustakin tehä jo jotain..?
-
Ei tämä energian ja muiden luonnovarojen säästäminen nyt luomun yksinoikeus ole. Ihan jokaisessa tuotantomuodossa on syytä miettiä, miten vähemmällä voisi saada enemmän. Sitä kai se bisnes ylipäätään on. Vähän joka kohdassa pitää vaan etsiä säästökohteita ja tehostamisia. Väärässä kohdassa ei tietenkään pidä säästää.
-
Ei tämä energian ja muiden luonnovarojen säästäminen nyt luomun yksinoikeus ole. Ihan jokaisessa tuotantomuodossa on syytä miettiä, miten vähemmällä voisi saada enemmän. Sitä kai se bisnes ylipäätään on. Vähän joka kohdassa pitää vaan etsiä säästökohteita ja tehostamisia. Väärässä kohdassa ei tietenkään pidä säästää.
Justiinsa tänään kuulin miten mikromuovia kulkeutuu pelloille .
Puukenkien käyttöä pihatoissa kuulemma rajoitetaan ja tilalle muovikengät . ::) ::) ::)
-
Miksi niitä puukenkiä rajoitetaan, eikö ajan kuvaan sopisi niiden muovien vähentäminen?
-
Vaihda hevoseen tai kehitä teknologiaa.
Muoville korvaavia tuotteita on kehitetty ja kehitellään yhä . On pakko korvata öljy jollakin muulla muovin valmistuksessa .
Tuleeko saviputket takaisin ojituksiin ?
[/quote]
Tuskin mutta puusta voisi tehdä vastaavaa, unohdit lautaojan, risuojan ja kiviojan tai palata avo-ojaan
-
Miksi niitä puukenkiä rajoitetaan, eikö ajan kuvaan sopisi niiden muovien vähentäminen?
Ne on nyt kouluttajat keksinyt semmoisen ;D ;D ;D
Amerikkalaista sorkkahoito opetusvideota myyvät kovaan hintaan . ;D
-
Vaihda hevoseen tai kehitä teknologiaa.
Muoville korvaavia tuotteita on kehitetty ja kehitellään yhä . On pakko korvata öljy jollakin muulla muovin valmistuksessa .
Tuleeko saviputket takaisin ojituksiin ?
Tuskin mutta puusta voisi tehdä vastaavaa, unohdit lautaojan, risuojan ja kiviojan tai palata avo-ojaan
[/quote]
Puuputket oli aikoinaan parempia kuin salkomuoviputket .
-
mutta miksi ei voisi olla saviputketkin käytössä. nuita löytyy vielä jonkinmoinen pino varaston seinustalta.. mut ei ole ollut tarvetta nuille.
-
Jos ottaa saman nimikkeen alle monta eritavoitetta, hukkuu alkuperäinen tavoite eli tuottaa ruokaa ilman keinolannoitteita ja torjunta-aineita, tosin sallisin keinolannoitteita ravinnepuutteisiin, tosin suurempi kemikaalikuorma taitaa tulla ympäristöstä kuin ruuasta, muovit, kaasureaktorit, energiataseet, ja hiilet yms. asiat ei kuulu "luomuun" mutta voivat kuulua tukiluomuun joka on eriasia
Luomusta kun keskustellaan, pitäisi pystyä päättämään jo etukäteen, mikä on keskustelun rajaus. Isompi rajaus on "paikallisiin uusiutuviin luonnonvaroihin pohjaava ympäristöystävällinen tuotanto", toisessa ääripäässä pohditaan kuluttajamarkkinoinnin pintailmiöitä tai kotimaisen viranomaiskoneistomme pilkuntulkintaa. Oma lähestymiseni lähtee noista isommista periaatteellisista lähtökohdista eli aina mietityttää kun traktorin hyrskäyttää käyntiin..
Luomu tarkoittaa vain sertifioinnin ehtojen mukaista tuotantoa. Samalla tapaa kuin esim. "vapaan lehmän" maito. Tuotanto voi olla vieläkin luonnonmukaisempaa tai vapaampaa, vaikka se ei kaikilta osiltaan täyttäisi sertifioijan kriteereitä.
-
mutta miksi ei voisi olla saviputketkin käytössä. nuita löytyy vielä jonkinmoinen pino varaston seinustalta.. mut ei ole ollut tarvetta nuille.
Poltettu savi ei välttämättä ole kovin energiatehokasta, hiilen kierron kannalta. Kilossa poltettua tiiltä kuluu noin yhtä desilitraa öljyä vastaava energiamäärä. Plus rahtipolttoaine. Sata metriä tiiliputkea ei paina vähän. Muovikieppejä vetelee satoja metrejä yksi ihminen pitkin peltoa.
-SS-
-
mutta muista materiaalesita jo moista valmistavat jopa kohta kilipailukykyiseen hintaan. eiks puustakin tehä jo jotain..?
Orthexilla on BIO-sarja. Esim. Muki 4 dl.." Kevyt ja kestävä materiaali, sopii hyvin ulkokäyttöön. Valmistettu biopohjaisesta, sokeriruo'osta tehdystä materiaalista." Mikä lie massan tarkka resepti ?
-
ja saakeli kuhan kehittää suomipohjaisen raaka-aineen ni sit alkaa maailman valloitus. sokeriruoko ei niin ekolokinen kasvatettava.