Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: andypoge - 06.10.20 - klo:15:59
-
Kuten tunnettua, alkaa tuo peuramäärä näkymään tilipussissa ainakin herneellä ja öljykasveilla. Ja puutarhasta syövät porkkananvarret ja punajuuret. 180 cm korkeaa galvanoitua aitaverkkoa saisi 30 m rullan 55 eurolla. Tuommoistako viljelmän ympäri vai mitä oikein kokeilisi, kun metsästyskorttikin odottaa vielä suorittamista?
-
Kai se kortti ja .308 taitaa olla paras ratkaisu ongelmaan. Tai apu. Ei niitä oikein
sudetkaan jaksa tarpeeksi syödä.
-
Olen syysrapsipellolle ajatellut tuollaista hankkia. Kyseisen 4 ha:n pellon ympärysmitta on 867 m. Eli tarvitaan 29 rullaa, 1600 euroa. Paalut voisi tehdä taimikonraivauksen riu'uista.
Kokonaishinta on 400€/ha, eli merkittävä lisäkustannus rapsinviljelyyn. Mietin myös Tricoa, 20 litraa Trico karkotetta maksaa suunnilleen kolmesataa. Saattaisi olla niin, että 10 m reunasta riittäisi käsitellä. Uuttaisi samalla valkosipulin hajua joukkoon.
Peuroja on tuossa ajatellulla pellolla kokonainen neljän eläimen perhe, jotka luikkivat rakennusten suojaan, metsästäjät eivät oikein voi toimia ihan rakennusten tontilla, tuliaseiden vaara-alueen takia, vaikka lupa on annettu, mutta muita asumuksia on sen verran tiheässä, että harhaluodit saattavat olla vaaraksi.
-SS-
-
Omalla alueella on peuroja ja kauriita aika siedettävä määrä. Ilveksiä on myös, ne verottavat varsinkin kauriskantaa vähintäänkin saman verran kuin metsästäjätkin. Mietinkin että eikö alueilla joilla peurat ja kauriit on todellinen riesa ole ilveksiä?
-
Olen suunnitellut pahimpaan pellon nurkkaukseen riista-aidan rakentamista ihan virallisen ohjeen mukaan. Ei se kustanus ole ihan posketon verrattuna siihen, että kasvusto myssätään joka vuosi.
-
Eikö noista voi tehdä vaihtokauppaa....kun kerran niitä halutaan kasvatella niin eikös olisi kohtuullista että kasvattajakin saisi yhden kauriin leikattuna itselleen vaikka ei olisi itse ampuja.
-
Nimikkeellä "Eläinverkko Zn 1,5x50 m muuttuva silmäkoko " näkyy olevan tarjolla 79€ 50 m rulla. Puiset kyllästetyt aitatolpat ehkä luokkaa 5-6 € kappale. Tolppia laitettava ehkä jotain 5 m välein vai?
-
Mietinkin että eikö alueilla joilla peurat ja kauriit on todellinen riesa ole ilveksiä?
(https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/image/policy:1.221739:1516642245/image.jpg?f=default&q=0.9&$p$f$q=fda4bc7&w=620&$w=126da78)
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.221740
-
Omalla alueella on peuroja ja kauriita aika siedettävä määrä. Ilveksiä on myös, ne verottavat varsinkin kauriskantaa vähintäänkin saman verran kuin metsästäjätkin. Mietinkin että eikö alueilla joilla peurat ja kauriit on todellinen riesa ole ilveksiä?
asia ei ole ihan mustavalkoinen, meillä on maanomistajan edun lisäksi huomioitava myös metsästäjien etu. Metsästäjät tekevät riistalaskennan, hakevat luvat ja täyttävät pakastimensa lihoilla, joku tekee jopa bisnestä myymällä ravintoloihin tai kauppahalleihin riistanlihaa. Ilves on tehokas peurojen kannanhoidon kannalta, mutta myös sitä metsästetään samojen metsästäjien toimesta.
Jos peurakanta kasvaa, niin ensin kannattaa olla yhteydessä metsästysseuraan, mennä ehkä mukaan seuran toimintaan. Onneksi viljelijät ja metsästäjät ovat usein samoja henkilöitä tai ainakin tuttuja toisilleen. Lähinnä se kiinnostaa, käytetäänkö kaikki luvat vai kasvatetaanko kantaa tarkoituksellisesti, jotta vuosittainen saalis kasvaa kannan kasvun kanssa samaa tahtia? Monessa metsästysseurassa ulkopaikkakuntalaisten osuus nousee vauhdilla, eikä seuran jäsenyyteen vaadita maanomistusta.
(https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_639,f_auto,fl_lossy,q_auto:eco/13-3-10920126.png)
Jos tilanne ei korjaannu, niin sopii esim naapurien kanssa 500ha metsästysalueen perustamisesta, niin voi hakea peuraluvat itse tai etsiä luville halukkaan käyttäjän. Metsästysmatkailusta kiinnostuneita yrittäjiäkin on olemassa, jolloin maanomistaja voi saada peuroista myös lisätuloa.
-
Helpompaa on vapauttaa peurat vapaaksi riistaksi. Kuka niitä sitten ampuu? Pyssyhenkilöt. Jos ei ole metsästysseuran jäsen, ei pyssyä niin vain saakaan hankittua. Ainakaan laillisesti.
Siinä tapauksessa vapaasta räiskimisestä on hyötyä, jos ammuskelija tulee ns. kylään ja haluaa ampua itselleen peuran. Voi sanoa, että ammu tuolta larontakaa. Koska monesti on niin, että se lämmin kyttäyskoppi ei ole joka pellon reunassa ja varsinkaan sellaisen pellon reunassa, jonka omistaja ei ole metsästysseuran jäsen. Omista kopeista larontakaa on helppo ampua kysymättä lupaa pihapiirissä ammuskeluun. Ja muut alueet toimivat osiltaan kesä- sekä talvilaitumina.
-
Koko peura-asia on niin perseestä kun vaan olla ja voi, ei jaksa enää edes vuodattaa tuskaansa...
Paras ratkaisu on tosiaan haalia se tarvittava ala yhteistyökykyisten naapureiden kanssa ja alottaa oma bisnes. Innokkaita ja ammattitaitoisia metsästäjiä on esim. pääkaupunkiseudulla joilla on tunteenpaloa metsästämiseen eikä hatusta heitettyyn arvioon peurakannan suuruudesta jonka perusteella kantaa kasvatetaan tietoisesti? vuodesta toiseen...
-
Ja punkkejakin mokomat levittää, voisko terveysviranomaiset määrätä ammuttavaksi kohdattaessa.
-
https://www.youtube.com/watch?v=ok-WABH5e00&ab_channel=OveractedFilms ,siinähän tuo
meininki on kiteytettynä,ehkä vähän sarkastisesti ;D
-
Facebook-palstoilla on tuotu uusia raikkaita ajatuksia tähän peuraongelmaan.
Perussanoma tässä uudessa ajattelussa on se, että ketut ja ilvekset, samoin sudet, on hävitettävä laajasti metsistä, joten peurat sillon uskaltavat viettää aikaansa syvällä metsissä, eivätkä pakenisi pihoihin ja pelloille tuhojaan tekemään.
-SS-
-
Ideaa voisi olla myös siinä, että sudet hävitetään ja ilvesten annetaan olla. En tiedä kuinka kävisi, jos talviruokinta loppuisi. Pienenisikö kanta vai haettaisiinko sapuska jostain vaikka väkisin? Esim. puista. Suomesta kaikki sudet pitäisi tappaa. Niistä ei ole mitään hyötyä.
-
Tämän kauden harvennustarpeeksi on laskettu 9% enemän kuin viime kaudelle.
Mihin se perustuu koska peuroille ei suoriteta laskentaa kuten esmes hirville. Ja mistä pepun uumenista tulee juuri 9%?
Tänä kesänä on ollut vasoja 2-3kpl kuten viime vuonnakin, niistä selviytyy talviruokinnan ja suurpetokannan vähyyden ansiosta keskimäärin varmaan se 2kpl. Ja joku riistamatemaatikko saa harvennustarpeeksi 9%?? Mitä v ittua???
Olen kysellyt esimerkiks kyttäyskaadon sijaan (tämäkin oli ongelma edellisellä jahtikaudella koska lunta ja kuutamon täyttämiä öitä ei ollut, siksi jäi lupia käyttämättä koska pimeässä ei näe??..) ajojahdin mahdollisuutta vaikka koirilla, kuten hirviäkin jahdataan. Muuan tunnettu riistaukko teilasi ajatuksen sillä perusteella että peuraan on vaikea osua ja se välttelee päivällä liikkumista sekä haistaa ihmisen hajun jo todella kaukaa. Peura on siis metsien mystinen ninja.....
Minun näkemykseni on se että peurojen perässä tänne tulleet sudet, ihan tässä lähistöllä liikuskelee muutamia yksilöitä, niin niitä ruokitaan ylisuurella peurakannalla kunnes tulee mahdollisuus päästä kotikonnuilla vuosikymmenien jälkeen susijahtiin. Ei tarvi niinku lähtee ryssänmaalle metsästysreisuun tai kainuun perämettään seuravierailulle.
Senkun ajaa muovimaasturin kotikylän tienposkeen ja hilpasee omaan lähimetsään hukkareisulle...
-
Ja tämän päivän maastullissa joku sarkapuku jutteli "peurarikkaudesta". Sitäkö se Loimaan veikkausvoitto
tarkoittaa? Siellähän niitä riittää. Susi on ainut,mikä peurakantaa verottaa luonnollisesti eli ei valikoi jääväksi
sitä parasta siitostarkoitukseen. Koirajahti mäyräkoirilla on lähinnä hauskaa ajanvietettä,kiva kun saa kehua
että on koira mikä juoksee ja haukkuu samaan aikaan. Melkein kun isäntä joka kävelee ja syö purkkaa. Silloin
kun kilometrin ajolla sivuteillä näkee 10 peuraa,on turha puhua,että kanta on jonkun hallinnassa. Esim. Salon
seudulla pelti kolisee päivittäin,siellä on sitten vielä kauriita peurojen seurana runsaasti.
-
Kyllä se valkohänpäpeura on vaan melkoinen metsiemme ninja hirveen verrattuna. Jos se sattuu omia aikojaan passiin kävelemään, niin hyvä on. Ajosta hyppylaukalla passiin tulevaan hyppyhirveen ei osu kun tuurilla, eikä sittenkään. Puhumattakaan metsäkauriista, joka on niin pienikin, että sitä ei edes metsässä näe, vaikka kantaa varmasti onkin.
Valkohäntäpeuran metsästyskulttuuri on kuitenkin Suomessa varsin nuori ja suuressa osassa maata melko uusi tuttavuus. Ei sitä metsästysosaamistakaan paljon ole.
Eikä se riittävä luvansaantikaan ole mikään itsestäänselvyys. Saisi kyllä luvanvaraisuuden poistaa valkohäntäpeuralta, kuten metsäkauriiseenkaan ei lupaa tarvitse. Käytännön ongelmia voi luvanvaraisuuden poistamiseen tulla, mutta se on eri asia.
Jousimetsästys voisi olla keino asutuksen läheisyydessä. Ei varmaankaan yhtään helpompi tosin kuin ruutiaseilla.
-
Esim. Salon seudulla pelti kolisee päivittäin,siellä on sitten vielä kauriita peurojen seurana runsaasti.
Metsästäjät vähentävät niitä parhaillaan kymmeniä viikonlopussa , mutta kanta saattaa olla jo liian suuri, että siihen tulisi mitään vaikutusta. Leudot talvet ja herculliset syysviljanoraat parantavat selviytymistä. Ja vähälukuisille metsästäjille on jo liian paljon vaivaa tuosta kannansäätelystä. Saaliin käsittelyssäkin on vaivaa, eikä syötävää kumminkaan vaivan edestä.
Jokin taloudellinen houkutin on paikallaan, että metsämieskin saisi palkkansa. Esimerkiksi TOS-maksun tapainen viljelijän maksama valkohäntäpeuran torjuntamaksu toisi puuharahaa innostuneille nuorille metsästäjille. 2 euroa /ha tekisi Salossa jo 100000 euroa ! Silti sadan hehtaarin tilalla maksu olisi vain 200 euroa, hukkakauran ja rikkakasvien levittämisen rajoittumisessa säästyisi jo moinen summa. Siinä jo pari päätoimista metsästäjää eläisi pelkästään metsästyksellä ja saaliinmyynnillä loput tulot, pääsisivät päivystysluonteisesti rajoittamaan keskittyneitä tuhoja, samalla viljelmät säästyisivät ja valtiokin säästäisi, ja vakuutusyhtiöt säästäisivät sitäkin enemmän.
-SS-
-
Älähän nyt SS hullujasi horise,ottavat vielä tosissaan ;D. Taalan kuva silmissä kolminkertaistetaan kanta.
Kyllä täällä eteläsuomessa peurajahtiin osaamista on,tahdosta on pula. Peurajahtiin on nuoriakin vielä tarjolla,hirvijahdissa
alkaa olla pulaa. Miehet vanhenee ja nuoremmilla on muutakin tekemistä kuin rymytä syksyn vkl metsällä.
Jos mennään vaikka 60 luvulle,kun äijät saivat kyntönsä tehtyä,emäntä jäi hoitamaan karjaa ja lapsia,kun isäntä
häipyi metsämajalle "jahtiin" pariksi kolmeksi viikkoa. Aika pullonkilinällä. Nykyään vastaavasta tulisi huostaanotto ja
lastensuojeluilmoitus. Ajat on muuttuneet.Mutta kalliiksi tuo kanta käy,liikenteessä helposti pikku peurakolari tekee 2-3
tonnia. Vähän puskuria,parkkitutkaa,lisävalorautaa,xenonia,niin siitä se tulee. Ja maalit ja työ päälle.
-
Nuo kauris-, peura- ja hirvikolarit ovat susille mannaa. Alfayksilöistäkin perattu kanta kykenee helposti tappamaan voipuneen kolmijalkaisen hirven tai kolhiintuneen peuran. Vielä kun talvinopeudet saataisiin nostettua sataseen, niin ruokaa riittäisi.
Ilves on kyllä melkoinen kauriskannan harventaja. Kylillä liikkui seitsemän kauriin lauma, kunnes tuli ilves. Viimeiseksi havaittiin kaurispukin pää. Loput oli jo yhden talven aikana syöty. Tosin äkkiä kauristyhjiö täyttyi mutta ammutun ilveksen tilalle odotellaan uutta. Jospa tulisi, ettei tarvitsisi vanhusten väijyä kylmässä.
-
Näin yhden jahtikauden kokemuksella sanoisin, että kytisjahtaus järkevin ja tehokkain tapa. Ammuin loka-marraskuun välisenä aikana yli kaksikymmentä peuraa, etupäässä aikuisia naaraita, mikä on välttämätöntä kannan laskun kannalta. Ajojahdit koiran kanssa ovat melkoista teutarointia. Paljon actionia, mutta vähän tuloksia. Vaikea ajaa ketjulle ja hankala ampua. Kytikseen peuraa tulee kohtuullisella varmuudella, tyhjiäkin iltoja tulee, mutta vastaavasti onnistumisiakin ja ennenkaikkea saa hyviä ja luotettavia laukauksia, ei tarvitse haavakoiden perässä juosta pitkin metsiä. Koko peurahomma on 95% asennekysymys. Isokin kanta kyllä saadaan aisoihin, mutta hommia pitää tehdä ja metsästys kohdentaa niihin naaraisiin. Peräänkuuluttaisin maanomistajien aktiivisuutta metsästäjiin päin ja mikä tärkeintä, maanomistajien pitäsi lähteä itse mukaan seuratoimintaan. Peurojen laskenta on niin ja näin siitä syystä, että oikein kunnollista luotettavaa laskentamenetelmää ei ole keksitty. Kaikenlaisia juttuja on kehitteillä ja siihen satsataan, mutta aika siihen menee muutama vuosi, valitettavasti. Lupapolitiikka ei ole nyt ongelma, ainakaan runsaan kannan alueella, lupia on myönnetty riittävästi seuratasolla ja yhteislupa-alueilla pitäisi olla pankkia käytössä. Nyt pitää vaan metsästää.
-
Näin yhden jahtikauden kokemuksella sanoisin, että kytisjahtaus järkevin ja tehokkain tapa. Ammuin loka-marraskuun välisenä aikana yli kaksikymmentä peuraa, etupäässä aikuisia naaraita, mikä on välttämätöntä kannan laskun kannalta. Ajojahdit koiran kanssa ovat melkoista teutarointia. Paljon actionia, mutta vähän tuloksia. Vaikea ajaa ketjulle ja hankala ampua. Kytikseen peuraa tulee kohtuullisella varmuudella, tyhjiäkin iltoja tulee, mutta vastaavasti onnistumisiakin ja ennenkaikkea saa hyviä ja luotettavia laukauksia, ei tarvitse haavakoiden perässä juosta pitkin metsiä. Koko peurahomma on 95% asennekysymys. Isokin kanta kyllä saadaan aisoihin, mutta hommia pitää tehdä ja metsästys kohdentaa niihin naaraisiin. Peräänkuuluttaisin maanomistajien aktiivisuutta metsästäjiin päin ja mikä tärkeintä, maanomistajien pitäsi lähteä itse mukaan seuratoimintaan. Peurojen laskenta on niin ja näin siitä syystä, että oikein kunnollista luotettavaa laskentamenetelmää ei ole keksitty. Kaikenlaisia juttuja on kehitteillä ja siihen satsataan, mutta aika siihen menee muutama vuosi, valitettavasti. Lupapolitiikka ei ole nyt ongelma, ainakaan runsaan kannan alueella, lupia on myönnetty riittävästi seuratasolla ja yhteislupa-alueilla pitäisi olla pankkia käytössä. Nyt pitää vaan metsästää.
Tämä ehkä tarkoittaa sitä, että jos viljanviljelijä ei syystä tai toisesta ole loppusyksystä ja alkutalvesta kahden työkuukauden iltoja virasta vapaata joutoväkeä, hän saa tyytyä osaansa metsästäjien karjan ruokinnassa ?
Koska rahalla kyllä saisi ulkopuolisen alihankkijan innolla tekemään, mutta se nyt on aina semmoinen ehdotus, että papat alkavat katsella kengänkärkiään, kun lupaa tähän kyselee. Kyllä minä mytyn laitan rintataskuun sille oman kylän pojalle, joka tulee ampumaan, mutta sitten usein nämä parikymppiset lähtevät sotaväkeen ja sitten opiskelemaan, eipä bambit sen jälkeen häviä.
Että aitaaminen alkaa olla halvempaa, vaikka vieraalla rakennuttaen. Koska muuta alihankintaa ei hyvällä katsota seurassa.
-SS-
-
Nuo kauris-, peura- ja hirvikolarit ovat susille mannaa. Alfayksilöistäkin perattu kanta kykenee helposti tappamaan voipuneen kolmijalkaisen hirven tai kolhiintuneen peuran. Vielä kun talvinopeudet saataisiin nostettua sataseen, niin ruokaa riittäisi.
Ilves on kyllä melkoinen kauriskannan harventaja. Kylillä liikkui seitsemän kauriin lauma, kunnes tuli ilves. Viimeiseksi havaittiin kaurispukin pää. Loput oli jo yhden talven aikana syöty. Tosin äkkiä kauristyhjiö täyttyi mutta ammutun ilveksen tilalle odotellaan uutta. Jospa tulisi, ettei tarvitsisi vanhusten väijyä kylmässä.
Onhan se nyt hölmöläisten hommaa ampua Ilveksiä, kun ne kerta pitävät ilmaiseksi peurakantaa kurissa. En voi ymmärtää metsästäjien järjenjuoksua, no ei heillä taida järkeä olla lainkaan.
-
suurpetojen leviämistä vastustetaan kahdesta syystä, ne aiheuttavat vaaraa ja vahinkoa asutuksen läheisyydessä, sekä syövät "metsästäjien pakastimet tyhjiksi".
Maatilamatkailutiloille sopisi hyvin ohjelmaksi metsästyssafarit. Kaupallista toimintaa löytyy kyllä naapurimaista tai kaukomailta esim afrikasta. Isot rahat pyörii bisneksen ympärillä ja maanomistajalla olisi jopa intressiä kasvattaa kantaa talviruokinnalla, jos elukoista maksettaisiin korvausta. Riistapelloista voisi saada myös tuloa, nythän ruokinta tuottaa tappiota viljapelloilla ja taimikoissa, palkaksi saa vain kaatolihat ja peijaiskutsun.
Riistanlihalla on ravintoloiden lisäksi myös muita kaupallisia ottajia. Mukana on vastuullisia toimijoita mm kauppahalleissa myydään riistanlihaa. Vaihtoehtoja siis löytyy, kyse on vaan siitä, miten joviaaleja ollaan metsästysseuroille ja laitetaan vuokrasopimukseen nimi, niin kuin aina ennenkin on tehty. Siedetään kannan kasvu, suuremmat satotappiot, aitauskulutkin vielä?
-
Hajanaisten lähteiden perusteella vähintään 2 m pitää olla aidan korkeus ja tolppaväli 2-3 metriä.
Keltainen vaakanauha saattaa tehostaa karkotusvaikutusta.
Suojakaistalle voisi ajatella jotain näistä inhokkikasveista?
https://viherlassila.fi/2018/09/suojaa-puutarhasi-peuroilta/ (https://viherlassila.fi/2018/09/suojaa-puutarhasi-peuroilta/)