Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: PelleH - 12.07.20 - klo:12:24
-
https://yle.fi/uutiset/3-11440975 Kuinkas moni on lupiininsa niittänyt? Koskahan alkaa
sakoilla uhkaaminen tuon vieraslajeista haitallisemmin eli valkohäntäpeuran kitkemiseksi?
-
Niitin lupiinit kesäkuun lopulla alas. Kun alkoi tulla uusia kukkavarsia, annoin glyfosaattia lehdille. Tällainen kuuri nyt kolmatta vuotta menossa - aika hitaasti vähenee. Pääpesäke harvenee, mutta uusia pesäkkeitä tulee.
-
on tainneet molemmat tulla jäädäkseen, tuolupiinikin näkyy leviävän noiden tiekoneiden mukana aina vain laajemmalle tien reunoille.Nytkin olen seurannut muutamaa esiintymää mihin sitä ei muut ole levittäneet kuin tielaitoksen koneeet.Onko ne sitten noita pientareen niittokoneita joista tipahtelee vai sitten ojien perkauksen yhteydessä tulleita.Peuralle olis varmaan tuon metsästyksen vapauttaminen, eli ei pelkästään hirviporukoille vaan ihan tavan jänistäjille jotka sais ampua peuran kun sen näkee.Hirviporukat ei peuroista välitä, ovat vähän sellasta herraseuraa ison lihan perässä.
-
Lupiinit nyt muutaman vuoden niitetty huolella. Vaatii pari kolme niittoa kesässä jotta eivät ehtisi siementää. Eivät ole vielä vähentyneet merkittävästi. Pellolta ne häviävät muokkaamalla, mutta pientareet ja joutomaat ovat ongelma. Ja metsissäkin kasvaa jo eri puolilla paljon. Veikkaan, että koko maan tasolla peli on jo menetetty, mutta vielä voin puolustaa omaa tilaani ainakin pääosin...
Kun lupiiniin tulee palko, niin se pystyy vielä tuleennuttamaan osan siemenistä niiton jälkeenkin. Niitto pitää siis tehdä viimeistään kukinnan alettua.
Tuossa jutussa mainittu 500 000 € valtion rahaa lupiinien torjuntaan on kyllä pilkantekoa. Jo tienpitäjät tarvitsisivat ainakin kymmenkertaisen määrän vuosittain, jotta edes täsmätorjuntana voisi lupiineihin jotain vaikuttaa vuosikymmenten kuluessa.
-
Tappaako tuota lupiinia mikään myrkky? Mä en oo oikein edes tajunnut ongelmaksi. Yhdellä vuokramaan lohkolla tuota nyt kasvaa. Aluksi se oli siellä naapurin puutarhassa (josta se on nyt mielestäni hävitetty). Sieltä se levisi tien vieri ojan penkkaan ja nyt se oli pompannut jo pellon puoleiselle pyörtänölle. Gratilin ja priimuksen koktailia ajoin nurmelle niin samalla siihen pyörtänölle suhuutin , mutta en oo käynyt kattoos mitä tuumas. Niin kaupungin hallinnoima tie tuo on , mutta alkaa olla jo kymmeniä metrejä samaa kukkaa. Muutenkin tien pientareet todella surkealla niitolla, joten sillä se ei ainakaan tuolta katoa.
-
No niin kolmisen vuotta tuosta yllä olevasta kirjoituksesta. Nyt oli lupiini levinnyt tuossa "myrkytetyllä" kohdalla noin 4m leveäksi ja 30m pitkäksi saarekkeeksi. Yksittäisiä koko lohkon reunaojissa ja jopa avo-ojissa. Ja kun tuo on tien vierellä niin tien varsi on pitkin eli kilometri kaupalla kuin kylvetty lupiinille. Tuon tien varrella on mulla myös muita lohkoja ja nyt on levinnyt myös niillä lohkoilla myös pellonpientareelle, ei vielä pellolle. Tietysti oma mokakin, kun tuo alkuperäinen lohko ollut nurmella ja pientareiden niitto on tullut tehtyä vasta syksyllä puintien jälkeen. Kait sen olen sitten niitossa kyvänyt tuonne satojen metrien päähän reuna / avo-ojiin. Ja samoinhan se toimii teiden pientareiden niitotkin. Ajetaan se 1,5 m kaista siihen risukkoon ja nyt siis lupiini kasvustoon elokuussa ja rääsätään viimeisetkin siemenet uusille alueille. Hei , vaan , joo, tästä tuloo riesa jota ei tunnu vastustavan kukaan. Tuonkin alkuperäisen lohkon naapurissa on omakotitalo jonka nurmikko kait parturoiraan lopuksi saksilla, mutta lupiini rehottaa tontin ojassa ja menossa jo kaukana mettässä.
-
Mitäs jos annettais kaikkien kukkien kukkia ihan niin kuin haluavat.
Hukkakaura, jättipalsami, jättiukonputki, lupiini, kurtturuusu jne.
Sitten rusakot, valkoposkihanhet, peurat, kauriit, supit sitten niitä syömään….
Ja vihreät olisi tyytyväisiä luonnon monimuotoisuudesta (hetkellisestä)
-
Ariane s tehoaa hohtuuhyvin lupiiniin, alkukesästä kun viljan rikkoja
Torjuu, kyllä lupiini ottaa nokkiinsa, ei nyt aivan kokonaan tapa, mutta näivettää
Melko hyvin, muutama vuotena kun toistaa, katoaa lupiini.
Tiedä sitten onko lupiini pahempi vai vähemmän paha kuin pillike, ohdake
Valvatti,ym,
-
Niitin lupiinit kesäkuun lopulla alas. Kun alkoi tulla uusia kukkavarsia, annoin glyfosaattia lehdille. Tällainen kuuri nyt kolmatta vuotta menossa - aika hitaasti vähenee. Pääpesäke harvenee, mutta uusia pesäkkeitä tulee.
Kinvara tai ihan MCPA näyttäisi olevan hyvä aine myös, koska lupiinien sija heinittyy vahvalla heinällä.
-SS-
-
mikä oikeesti tehoo tuohon jättipalsamiin? itellä alkaa olla jo onkelma tuosta. mcpa ei tehoa pienenäkään... ja rountupin jälkeen vasta villintyy...
-
Niitin lupiinit kesäkuun lopulla alas. Kun alkoi tulla uusia kukkavarsia, annoin glyfosaattia lehdille. Tällainen kuuri nyt kolmatta vuotta menossa - aika hitaasti vähenee. Pääpesäke harvenee, mutta uusia pesäkkeitä tulee.
Kinvara tai ihan MCPA näyttäisi olevan hyvä aine myös, koska lupiinien sija heinittyy vahvalla heinällä.
-SS-
Tuo on hyvä tieto tulevaisuutta ajatellen. Ajattelinkin gylyfon olevan huono vaihtoehto, koska siinä tehdään maa paljaaksi uusien lupiinien kasvaa.
Tänään nyt kerkesin niittokoneella niittämään. Kyllähän osa on siemenensä jo kait lennättänyt , mutta toivottavasti tyhjää parempi toimenpide. Tuli muutenkin mieleen tuon lohkon tienpekkojen niitto. Entinen nevatie ja tien pinnan lisäksi tiessä on n.3m piennarta molemmin puolin. Nykyään kaupungin ylläpitämä. Ennen mulla oli tarkoituksena niitellä koko stanan joutoalue, tosin vasta syksyllä. Yhtenä syksynä kait myöhästyin, koska yks tienkäyttäjä oli valittanut kaupungille ja sieltä oli luvattu niitellä. Tuli sitten sanomaan että teen turhaa työtä. Jätin homman siihen. No kait sieltä jollain 1,5m työleveydeltä oli niitetty sitten syksyllä ja seuraavana kesänä pajukko kohden kesän mittaista. Ajattelin että joko teen turhaa työtä tai sitten en, mutta ei sitä tee kukaan muukaan.
-
mikä oikeesti tehoo tuohon jättipalsamiin? itellä alkaa olla jo onkelma tuosta. mcpa ei tehoa pienenäkään... ja rountupin jälkeen vasta villintyy...
Tiheä niitto tai kitkentä ennen siemenien syntymistä. Ei kai siihen mikään muu tehoa.
-SS-
-
Niitin lupiinit kesäkuun lopulla alas. Kun alkoi tulla uusia kukkavarsia, annoin glyfosaattia lehdille. Tällainen kuuri nyt kolmatta vuotta menossa - aika hitaasti vähenee. Pääpesäke harvenee, mutta uusia pesäkkeitä tulee.
Kinvara tai ihan MCPA näyttäisi olevan hyvä aine myös, koska lupiinien sija heinittyy vahvalla heinällä.
-SS-
Tuo on hyvä tieto tulevaisuutta ajatellen. Ajattelinkin gylyfon olevan huono vaihtoehto, koska siinä tehdään maa paljaaksi uusien lupiinien kasvaa.
Tänään nyt kerkesin niittokoneella niittämään. Kyllähän osa on siemenensä jo kait lennättänyt , mutta toivottavasti tyhjää parempi toimenpide. Tuli muutenkin mieleen tuon lohkon tienpekkojen niitto. Entinen nevatie ja tien pinnan lisäksi tiessä on n.3m piennarta molemmin puolin. Nykyään kaupungin ylläpitämä. Ennen mulla oli tarkoituksena niitellä koko stanan joutoalue, tosin vasta syksyllä. Yhtenä syksynä kait myöhästyin, koska yks tienkäyttäjä oli valittanut kaupungille ja sieltä oli luvattu niitellä. Tuli sitten sanomaan että teen turhaa työtä. Jätin homman siihen. No kait sieltä jollain 1,5m työleveydeltä oli niitetty sitten syksyllä ja seuraavana kesänä pajukko kohden kesän mittaista. Ajattelin että joko teen turhaa työtä tai sitten en, mutta ei sitä tee kukaan muukaan.
Olen saanut yhteen lupiinin saastuttamaan penkkaan lisääntymään syysasteria, semmoista syksyn sinipunakukkaista runsasta kukkijaa. Se syrjäyttää lupiinin voimallisena ja tiheänä ja ravinnerikkaassa maasssa viihtyjänä. Lupiinit ovat siitä kohdasta hävinneet aivan harvoja yksittäisiä lukuun ottamatta.
Syysasteri kukkii pakkasiin asti, kestää jopa 5 asteen syyspakkasia. Keväällä on aika ritisevä ruskea pahna siinä, mutta sen voi vikatteella niittää pois. Perhosia on kukissa valtaisasti, samoin myöhään ruokailevia kimalaisia.
-SS-
-
Kyllähän isossa kuvassa peli on menetetty, yksittäisiä pesäkkeitä pystyy torjumaan mutta ihan mahdoton projekti lähteä esim. pääradan penkereiltä sitä hävittämään, vaatisi niin älyttömästi resursseja ettei se ole kovinkaan realistista.