Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: Oksa - 24.06.20 - klo:08:03
-
luke laskenna et hiilinielu lisääntyny noin 46% ja siitä ei olekaan kerrottu kansalle sitten missään muualla kuin metsälehtessä. kiva! eihän sitä nyt luonnon myönteisistä toimista voi kertoa kun se ei tuo rahaa olikarkeille.. ihan neukkumenetelmää!
-
Eivät nyt ehdi, kun on kiirus lopettaa turpeen nosto
ja kieltää kaikki bioenergian käyttö. Yle sentään ehtii
kertoa, kuinka ilkeät suomalaiset maanviljelijät pilaavat
vesistöt ja saavat aikaan leväkukintoja työläisten
kiusaksi.
-
luke laskenna et hiilinielu lisääntyny noin 46% ja siitä ei olekaan kerrottu kansalle sitten missään muualla kuin metsälehtessä. kiva! eihän sitä nyt luonnon myönteisistä toimista voi kertoa kun se ei tuo rahaa olikarkeille.. ihan neukkumenetelmää!
Niin jos tarkoitat tätä
https://www.metsalehti.fi/uutiset/tilastokeskus-metsien-hiilinielu-kasvoi-roimasti/#bfee1c43
juttua? Niin eipä voi sinunkaan (media)lukutaitoa ja varsinkaan luetun ymmärrystä kovasti paljoa kehua.
Siis sanotaanhan siin.ä että
"Luonnonvarakeskuksen (Luke) pikaennakkotiedon mukaan metsien hiilinielu kasvoi viime vuonna 46 prosenttia. Metsien kasvu sitoi hiilidioksidia 25,6 miljoonaa tonnia enemmän kuin metsien käytön seurauksena vapautui. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 17,5 miljoonaa tonnia."
Mutta kun siinä sanotaan myös, että
"Näin sektorin hiilinielu palautui lähes tarkalleen samalle tasolle, jolla se oli vuonna 2017, ja suunnilleen samalle tasolle, jolla liikuttiin koko viime vuosikymmen. Vuosi 2018 oli ennätyshakkuineen poikkeus tuossa jatkumossa."
Niin? Käytännössä siis ennätyshakkuuvuosi 2018 aiheutti suuren heilahduksen ensin alas- ja sitten ylöspäin. Pitemmän aikavälin kehitys on ollut melko vakaata 10 vuoden jaksolla, hiilinielun taso on suurinpiirtein sama. Sitten jos kun tuo sama % toistuu vaikkapa viiden vuoden ajan, niin voit sanoa että "Ähäkutti vihreät". Ennen et.
Toisaalta laman ennusmerkit ovat sen verran vahvat, että hiilinielu todennäköisesti lähivuosina kasvaa. Johtuen siitä, kun puulle ja paperille ei ole menekkiä, niin ei hakata ja hiilinielu siis kasvaa. Mutta kun taas hakataan enemmän niin pienenee. Taso suurin piirtein säilyy hiukankaan pitemmällä tarkastelujaksolla. Jotta hiiöinielu kasvaisi merkittävästi, hakkuiden pitäisi (pysyvästi) pienentyä merkittävästi.
-
luke laskenna et hiilinielu lisääntyny noin 46% ja siitä ei olekaan kerrottu kansalle sitten missään muualla kuin metsälehtessä. kiva! eihän sitä nyt luonnon myönteisistä toimista voi kertoa kun se ei tuo rahaa olikarkeille.. ihan neukkumenetelmää!
Niin jos tarkoitat tätä
https://www.metsalehti.fi/uutiset/tilastokeskus-metsien-hiilinielu-kasvoi-roimasti/#bfee1c43
juttua? Niin eipä voi sinunkaan (media)lukutaitoa ja varsinkaan luetun ymmärrystä kovasti paljoa kehua.
Siis sanotaanhan siin.ä että
"Luonnonvarakeskuksen (Luke) pikaennakkotiedon mukaan metsien hiilinielu kasvoi viime vuonna 46 prosenttia. Metsien kasvu sitoi hiilidioksidia 25,6 miljoonaa tonnia enemmän kuin metsien käytön seurauksena vapautui. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 17,5 miljoonaa tonnia."
Mutta kun siinä sanotaan myös, että
"Näin sektorin hiilinielu palautui lähes tarkalleen samalle tasolle, jolla se oli vuonna 2017, ja suunnilleen samalle tasolle, jolla liikuttiin koko viime vuosikymmen. Vuosi 2018 oli ennätyshakkuineen poikkeus tuossa jatkumossa."
Niin? Käytännössä siis ennätyshakkuuvuosi 2018 aiheutti suuren heilahduksen ensin alas- ja sitten ylöspäin. Pitemmän aikavälin kehitys on ollut melko vakaata 10 vuoden jaksolla, hiilinielun taso on suurinpiirtein sama. Sitten jos kun tuo sama % toistuu vaikkapa viiden vuoden ajan, niin voit sanoa että "Ähäkutti vihreät". Ennen et.
Toisaalta laman ennusmerkit ovat sen verran vahvat, että hiilinielu todennäköisesti lähivuosina kasvaa. Johtuen siitä, kun puulle ja paperille ei ole menekkiä, niin ei hakata ja hiilinielu siis kasvaa. Mutta kun taas hakataan enemmän niin pienenee. Taso suurin piirtein säilyy hiukankaan pitemmällä tarkastelujaksolla. Jotta hiiöinielu kasvaisi merkittävästi, hakkuiden pitäisi (pysyvästi) pienentyä merkittävästi.
me ollaan oksan kanssa semmosia vanhan kansan miehiä jotka tietää että kirveettä ei metsä kasva. ennätystahtiin kun kurmootetaan metsiä niin siinä tahtoo usein ne kasvunsa lopettaneet, kitukasvuset ja riukuuntuneet päätyä sirkkeliin tae sellukattilaan tehden tilaa kovassa kasvukonnossa oleville ;) :D ;D
-
en ole lukennut muuta kuin tuon pikku uutisen mettä lehessä. mutta yleensä ei nuista oikeista muutoksista ole kunnolla mainittu kun menee posetiiviseen suuntaan mutta sit miinuksista huutetaan monta päivää.. hieman tarkoitushakuista..
-
luke laskenna et hiilinielu lisääntyny noin 46% ja siitä ei olekaan kerrottu kansalle sitten missään muualla kuin metsälehtessä. kiva! eihän sitä nyt luonnon myönteisistä toimista voi kertoa kun se ei tuo rahaa olikarkeille.. ihan neukkumenetelmää!
Niin jos tarkoitat tätä
https://www.metsalehti.fi/uutiset/tilastokeskus-metsien-hiilinielu-kasvoi-roimasti/#bfee1c43
juttua? Niin eipä voi sinunkaan (media)lukutaitoa ja varsinkaan luetun ymmärrystä kovasti paljoa kehua.
Siis sanotaanhan siin.ä että
"Luonnonvarakeskuksen (Luke) pikaennakkotiedon mukaan metsien hiilinielu kasvoi viime vuonna 46 prosenttia. Metsien kasvu sitoi hiilidioksidia 25,6 miljoonaa tonnia enemmän kuin metsien käytön seurauksena vapautui. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 17,5 miljoonaa tonnia."
Mutta kun siinä sanotaan myös, että
"Näin sektorin hiilinielu palautui lähes tarkalleen samalle tasolle, jolla se oli vuonna 2017, ja suunnilleen samalle tasolle, jolla liikuttiin koko viime vuosikymmen. Vuosi 2018 oli ennätyshakkuineen poikkeus tuossa jatkumossa."
Niin? Käytännössä siis ennätyshakkuuvuosi 2018 aiheutti suuren heilahduksen ensin alas- ja sitten ylöspäin. Pitemmän aikavälin kehitys on ollut melko vakaata 10 vuoden jaksolla, hiilinielun taso on suurinpiirtein sama. Sitten jos kun tuo sama % toistuu vaikkapa viiden vuoden ajan, niin voit sanoa että "Ähäkutti vihreät". Ennen et.
Toisaalta laman ennusmerkit ovat sen verran vahvat, että hiilinielu todennäköisesti lähivuosina kasvaa. Johtuen siitä, kun puulle ja paperille ei ole menekkiä, niin ei hakata ja hiilinielu siis kasvaa. Mutta kun taas hakataan enemmän niin pienenee. Taso suurin piirtein säilyy hiukankaan pitemmällä tarkastelujaksolla. Jotta hiiöinielu kasvaisi merkittävästi, hakkuiden pitäisi (pysyvästi) pienentyä merkittävästi.
Medianlukutaito. Sen lisäksi, että seuraa mitä uutisissa sanotaan, niin pitää seurata mistä uutisia kirjoitetaan. 2019 vuoden kantava teema uutisoinnissa oli metsien hiilinielun supistuminen, siitä uutisoitiin kaikissa isoissa medioissa. Nielu ilmeisesti pieneni oikeasti vähän, mutta myös maankäyttösektorin laskukaavat uusittiin luken toimesta, joka sai luvut näyttämään vielä synkemmiltä.
Nyt on huomattava, ettei yksikään iso media esim yle tai hs ilmeisesti noteerannut uutista lainkaan. Jos asioita käsitellään tasapuolisesti ja pyritään oikean tiedon välittämiseen, niin aihetta ei saisi jättää uutisoimatta silloin, jos uutistoimitus ei tykkää uutisen sisällöstä. Metsien hiilinielun vuosittaiset vaihtelut ovat suuria, suhdanteet ja jopa kurjat sääolot voivat muuttaa nielun etumerkkiä vuosittain. Tämän kaikki asiantuntijat tietävät erinomaisesti, ilmeisesti myös media, kun osaa vaieta oikealla hetkellä.
-
Hiilinielukeskustelun ääneen lausumaton tausta-ajatus on se, että metsä - ja maatalouden on huolehdittava tuosta hiilen nielemisestä ja uhrattava elinkeinonsa ( mm. turvemaat viljelystä poistamalla) jotta muun yhteiskunnan ei tarvitsisi pinnistellä hiilijalanjälkensä pienentämiseksi, esim. kulutusta pienentämällä ja elintapoja muuttamalla. Maajussien pellot ja metsät nielkööt kaupunkilaisten tuottaman hiilidioksidin. Joten seurauksena painostetaan vähentämään hakkuita ja lopettamaan turvepeltojen viljely.
-
Juuri näin, pitää valita mitä uutisoi, Jäyhäkin näyttää esimerkkiä eikä katkaise oksaakaan maillaan kasvavista puuvartisista kasveista.. Naisystävällekin kertoo puskan siistimisen aiheuttavan suurta häpeää ja ylimaailmallista tuskaa. Annetaan kaiken olla.
Näin siis tekee Yleisradioväki, valitsee rusinat pullasta ja syyttää Pasilasta jatkuvasti muuta Suomea. Metsähommat osataan Indonesian öljypalmuplantaasiraivioillakin paremmin, ainakin otsikon perusteella, HÄPEÄ Suomi. :)
Suomi on yksi huonoimpia metsien monimuotoisuuden säilyttäjiä https://yle.fi/uutiset/3-11394704
-
ja mikä mahtaa olla tämän ilmastonmuutoksen osuus moisessa suomen mailla? kukaan ei ole tutkinu kun ei kait niiin seksikästä. ihan kuin tuo metsien ojituksen vaikutus eteläsuomessa itämereen.. maanviljelijät net vain meriä sotkee vaikka eräät tutkijat kertoo että etelä- suomen metsistä on se 90 % ravinteista merelle... mikä lie sit osuus nuilla puhistamon ohituksilla?? maatalouten osuus siis aika pieni . totellisuutessa
-
ja mikä mahtaa olla tämän ilmastonmuutoksen osuus moisessa suomen mailla? kukaan ei ole tutkinu kun ei kait niiin seksikästä. ihan kuin tuo metsien ojituksen vaikutus eteläsuomessa itämereen.. maanviljelijät net vain meriä sotkee vaikka eräät tutkijat kertoo että etelä- suomen metsistä on se 90 % ravinteista merelle... mikä lie sit osuus nuilla puhistamon ohituksilla?? maatalouten osuus siis aika pieni . totellisuutessa
metsien hyödyntäminen ja erityisesti sellun laivaaminen maasta lienee se suurin yhteinen maali, jota luontojärjestöt valtamedioiden suosiollisella avustuksella haluavat suitsia. Avohakkuiden kieltämisellä toiminnasta tulisi niin heikosti kannattavaa, että ainakin viennin kilpailukyky romahtaisi ja loppuisi kokonaan.
Ongelmia on kolme, ilmasto, itämeri ja lajikato. Jokaiseen löytyy omia tehokkaita keinoja, mutta niitä ei joko haluta ottaa käyttöön tai ovat toisiinsa nähden ristiriitaisia. Jos esimerkkejä kaipaa, niitä kyllä löytyy. Kaiken maapohjan (metsä/pelto/tonttimaa) ojitus nopeuttaa ja lisää veden virtausta, samalla tarttuu maa-ainesta ja ravinteita mukaan. Huonotuottoisten tuotantoalueiden ojituksesta voisi luopua, jos menetys korvataan. Samoin viljelyalaa voisi supistaa, osa pelloistakaan ei tuota juuri mitään. Nyt vaaditaan isompaa säästöpuuosuutta avohakkuissa, järkevämpää olisi hakata kaikki ja rajoittaa aukkojen kokoa kriittisillä alueilla. Jatkuvakasvatus ei kannata konetyönä, kuin julkisesti rahoitettuina esimerkkipalstoina.
Suomen metsiä hoidetaan erittäin hyvin ja kestävästi. Huomioiden, että samalla pyöritetään noin 45 miljardin liikevaihtoa, tuotetaan 4 miljardia verokertymästä, 140 000 ihmistä saa leipänsä metsistä, sekä metsänomistajille kilahtaa kolmisen miljardia kantorahatuloa.
-
Jos hiilen sidonta muodostuu metsien tärkeimmäksi tehtäväksi, niin tehokkain keino on kasvattaa puuta niin voimallisesti kuin suinkin mahdollista, ja säilöä korjatut puut vesistöihin tai soihin. Siellä hiili ja biomassa säilyy ilman hävikkiä, ja uutta hiiltä sitoutuu koko ajan metsissä.
-
Jos hiilen sidonta muodostuu metsien tärkeimmäksi tehtäväksi, niin tehokkain keino on kasvattaa puuta niin voimallisesti kuin suinkin mahdollista, ja säilöä korjatut puut vesistöihin tai soihin. Siellä hiili ja biomassa säilyy ilman hävikkiä, ja uutta hiiltä sitoutuu koko ajan metsissä.
Järvet täynnä puuta, siitä ei mökkiläiset varmaankaan tykkäis. Ikävästi kolahtaa hienot veneet ja vesiskootterit tukkeihin.
-
Jos hiilen sidonta muodostuu metsien tärkeimmäksi tehtäväksi, niin tehokkain keino on kasvattaa puuta niin voimallisesti kuin suinkin mahdollista, ja säilöä korjatut puut vesistöihin tai soihin. Siellä hiili ja biomassa säilyy ilman hävikkiä, ja uutta hiiltä sitoutuu koko ajan metsissä.
Suomalaiset hölmöt poliitikot ovat keksineet hölmön mallin, jossa yritetään hakkuita vähentämällä kasvattaa hiilinielua (kasvu - poistuma). Tämä johtaa muutamassa vuosikymmenessä samaan tilanteeseen kuin Kanadassa, jossa metsät ovat päästölähde tai kuten Venäjällä, jossa palaa melkein Suomen metsien suuruinen ala vuosittain.
Metsien hiilensidonnan eli kasvun lisääminen vaatii taloudellista kannattavuutta ja se taas vaatii puuraaka-aineen tehokasta käyttöä. Harhainen ajatus jollain vihreällä on se, että metsän kasvu jatkuisi sadan miljoonan motin tasolla, vaikka puuta ei saisi hakata ollenkaan. Toinen harhainen ajatus on se, että myös talousmetsiä alettaisiin jotenkin suojella ja hoito tehtäisiin verorahoilla. Energian tarve on lopulta se, joka pitkälti määrittää metsien käyttöä, nytkin energiapuusta saa kuidun hintaa, jos metsä on lähellä lämpölaitosta.
-
Mites nuo hiilinielut yleensä, kun jos puu kaadetaan, sahataan ja rakennetaan joku rakennus? Silloinhan se puu on edelleen osa hiilikiertoa, jota ei ole päästetty taivaalle. Tietenkin nykyrakentamisessa on se huono juttu, että talo revitään auki ja uusitaan koko paska viiden vuoden välein. Kun kaikki on homeessa.
Jos siitä puusta kaasutettaisiin energia ulos sähköksi ja lämmöksi, aika iso määrä hiilestä, kaasutustavasta riippuen, jäisi jäljelle. Tämä hiili olisi satoja ellei tuhansia vuosia hiilinieluna.
Ja jos ja kun nykykierrätyksellä kaadettu puu palaisi iloisesti lopulta jossain kattilassa, olisi sekin pois kaivetusta tai pumpatusta hiilestä.
Jos Suomen metsien hakkuut lopetettaisiin, metsien kasvu hidastuisi, hiilinielut pienenisivät, Kelamenot lisääntyisivät ja joku siellä ryteikössä kuitenkin polttaisi viinan perkelettä. Silloin kaikki asiat olisivat joidenkin mielestä hyvin ja tuloksena on se, että puun jalostamiseen tullut aukko paikattaisiin jossain muualla maailmalla.
Ja näin maailma taas pelastuisi tai sitten ei. Marxismia kokeiltiin huonolla menestyksellä naapurissa ja siitä olisi ollut hyvä ottaa oppia. Jos historian kirjat pitää polttaa saastaisina neekerimainoksina, kukaan ei enää tulevaisuudessa tietäisi että ei näin.
Jengi alkaisi käyttämään grafiittia reaktoreissa moderaattorina ja kohta taas jossain pössähtäisi pari uraania ja muita CE-merkittyjä isotooppeja ilmoille ruskettamaan BB-Tepon ja Temppari-Jaskan ihot marraskuisessa räntäsateessa.
-
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006576021.html
Yksi maa laittaa ranttalinksi ja tuhoaa muiden yritykset . :-\ :-\ :-\ :-\ :-\
Siperiaa sulaa ikiroudastaan ja päästää valtavat metaanipäästöt .
-
mut mahakko siäkään tuolle mitään<????
-
mut mahakko siäkään tuolle mitään<????
Kukaan ei mahda enää https://yle.fi/uutiset/3-11047091
-
mut mahakko siäkään tuolle mitään<????
Kukaan ei mahda enää https://yle.fi/uutiset/3-11047091
"Kanadassa on todettu, että ilmastonmuutos lisää metsäpaloja, jotka tuottavat yhä enemmän jäätiköille päätyvää nokea. Näin syntyy ilmastonmuutosta kiihdyttävä noidankehä."
Metsäpalojen merkitys ilmastonmuutoksessa on kokoluokassaan valtava, silti Suomessa keskitytään lähinnä syyllistämään omaa metsienhoitamisen kulttuuriamme. Monelta ongelmalta vältyttäisiin, jos metsäosaamista vietäisiin meiltä ulos, eikä koitettaisi imeä vaikutteita metsänhoitoon muualta. Metsien museointi lisää metsien menettämisen riskiä, metsäapalot, eroosio, aavikoituminen ym. Hoidettu arvokasvu metsissä toimii myös metsän "palovakuutuksena", koska omaisuutta on intressi suojella. Tilastollisesti näyttää tältä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4palo
"1865-1870 paloaukean keskikoko oli 130 hehtaaria, kun taas 1900-luvun alussa Pohjois-Suomessa enää vain 40 hehtaaria ja Etelä-Suomessa 18 hehtaaria.
2003 havaittiin Suomessa 1 734 metsäpaloa, jossa keskimäärin paloi 0,4 hehtaaria suurimman palon ollessa 105 hehtaaria."
-
ja kun lukee matti kärkkäisen kirjoituksen jatkukasvatuksesta niiin keksii kuin hyin metät tuottaa 2100!!