Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: ruisleipä - 12.06.20 - klo:15:19
-
Tänä keväänä otin viljanviljelyssä uuden taktiikan (kasvilajina ohra). Harva kylvös, typpeä 50kg/ha. Tarkoituksena saada tuet, päästä puimaan ajoissa, vähän satoa (pieni kuivauskustannus) sadolla peittää viljelykustannukset. Oma siemen, parilta vuodelta varastoon jääneet lannoitteet. Omat pellot, Peltoon ajettu keväällää ennen kylvöä glyfosaatti. Kasvinsuojelu rikka+tauti yhdellä ruiskutuksella juhannuksen jälkeen. Kevyt muokkaus ja kylvö samalla kertaa. Polttoainetta meni keväällä 10l/ha sisältäen kaikki toimet, työtunnit minimissä. Luulen, että sadossa ei paljon minun maalajeilla eroa edellisvuoteen. Sadolle jo ostaja tiedossa. Elanto tulee tietysti muualta. Mitä mieltä olette. Olenko maatalouden pahin vihollinen vai tulevaisuus...
-
Tänä keväänä otin viljanviljelyssä uuden taktiikan (kasvilajina ohra). Harva kylvös, typpeä 50kg/ha. Tarkoituksena saada tuet, päästä puimaan ajoissa, vähän satoa (pieni kuivauskustannus) sadolla peittää viljelykustannukset. Oma siemen, parilta vuodelta varastoon jääneet lannoitteet. Omat pellot, Peltoon ajettu keväällää ennen kylvöä glyfosaatti. Kasvinsuojelu rikka+tauti yhdellä ruiskutuksella juhannuksen jälkeen. Kevyt muokkaus ja kylvö samalla kertaa. Polttoainetta meni keväällä 10l/ha sisältäen kaikki toimet, työtunnit minimissä. Luulen, että sadossa ei paljon minun maalajeilla eroa edellisvuoteen. Sadolle jo ostaja tiedossa. Elanto tulee tietysti muualta. Mitä mieltä olette. Olenko maatalouden pahin vihollinen vai tulevaisuus...
Pari kysymystä. Mikä on harva kylvös? Mikä maalaji että 50 kiloa typpeä riittää mihkään? Miksi ajat edes tautiaineen? Ei kuitenkaan suorakylvö ilmeisesti koneista johtuen?
-
Tänä keväänä otin viljanviljelyssä uuden taktiikan (kasvilajina ohra). Harva kylvös, typpeä 50kg/ha. Tarkoituksena saada tuet, päästä puimaan ajoissa, vähän satoa (pieni kuivauskustannus) sadolla peittää viljelykustannukset. Oma siemen, parilta vuodelta varastoon jääneet lannoitteet. Omat pellot, Peltoon ajettu keväällää ennen kylvöä glyfosaatti. Kasvinsuojelu rikka+tauti yhdellä ruiskutuksella juhannuksen jälkeen. Kevyt muokkaus ja kylvö samalla kertaa. Polttoainetta meni keväällä 10l/ha sisältäen kaikki toimet, työtunnit minimissä. Luulen, että sadossa ei paljon minun maalajeilla eroa edellisvuoteen. Sadolle jo ostaja tiedossa. Elanto tulee tietysti muualta. Mitä mieltä olette. Olenko maatalouden pahin vihollinen vai tulevaisuus...
No, tuurista riippuu miten kausi menee, Ei tässä kukaan ole maatalouden viholline.. ;D itelläkin leipä tulee muualta, mutta viljelyhommat koitetaan pitää kunnossa, siten että satoa tarpeeksi ja kelvollista. Taitaa olla kevyt maalaji kun kerralla onnistuu noin tuo kylvö.
-
Tänä keväänä otin viljanviljelyssä uuden taktiikan (kasvilajina ohra). Harva kylvös, typpeä 50kg/ha. Tarkoituksena saada tuet, päästä puimaan ajoissa, vähän satoa (pieni kuivauskustannus) sadolla peittää viljelykustannukset. Oma siemen, parilta vuodelta varastoon jääneet lannoitteet. Omat pellot, Peltoon ajettu keväällää ennen kylvöä glyfosaatti. Kasvinsuojelu rikka+tauti yhdellä ruiskutuksella juhannuksen jälkeen. Kevyt muokkaus ja kylvö samalla kertaa. Polttoainetta meni keväällä 10l/ha sisältäen kaikki toimet, työtunnit minimissä. Luulen, että sadossa ei paljon minun maalajeilla eroa edellisvuoteen. Sadolle jo ostaja tiedossa. Elanto tulee tietysti muualta. Mitä mieltä olette. Olenko maatalouden pahin vihollinen vai tulevaisuus...
Leipä tulee itelläkin muualta, mutta mikäs maatalouden vihollinen olet kun panostat noinkin reippaasti. :) Ja tuota taktiikkaa käyttää moni muukin... Tosin tuota harvaan kylvöä omilla siemenillä ja sitte tautiaineen käytön komboa en ymmärrä. Ite kylväisin normikasvuston (tuolla typpimäärällä pysyy varmasti pystyssä) ja tautiaineen jättäisin ruuttaamatta,pelkät rikat vaan. Meinaan jos haluat panostuksia vähentää.
-
Tänä keväänä otin viljanviljelyssä uuden taktiikan (kasvilajina ohra). Harva kylvös, typpeä 50kg/ha. Tarkoituksena saada tuet, päästä puimaan ajoissa, vähän satoa (pieni kuivauskustannus) sadolla peittää viljelykustannukset. Oma siemen, parilta vuodelta varastoon jääneet lannoitteet. Omat pellot, Peltoon ajettu keväällää ennen kylvöä glyfosaatti. Kasvinsuojelu rikka+tauti yhdellä ruiskutuksella juhannuksen jälkeen. Kevyt muokkaus ja kylvö samalla kertaa. Polttoainetta meni keväällä 10l/ha sisältäen kaikki toimet, työtunnit minimissä. Luulen, että sadossa ei paljon minun maalajeilla eroa edellisvuoteen. Sadolle jo ostaja tiedossa. Elanto tulee tietysti muualta. Mitä mieltä olette. Olenko maatalouden pahin vihollinen vai tulevaisuus...
Leipä tulee itelläkin muualta, mutta mikäs maatalouden vihollinen olet kun panostat noinkin reippaasti. :) Ja tuota taktiikkaa käyttää moni muukin... Tosin tuota harvaan kylvöä omilla siemenillä ja sitte tautiaineen käytön komboa en ymmärrä. Ite kylväisin normikasvuston (tuolla typpimäärällä pysyy varmasti pystyssä) ja tautiaineen jättäisin ruuttaamatta,pelkät rikat vaan. Meinaan jos haluat panostuksia vähentää.
Samaa mä mietin.
Jos nyt halvalla haluaisi edetä niin valitsee ekaks lajikkeiksi lujakortiset taudinkestävät lajikkeet. Ohrista ei kannata ottaa mitää monitahosta, ne tahtoo jäädä ilman tautiruiskutusta kevyiksi ainakin näillä savisimmilla maalajeilla.
Jos mahdollista niin hankii sen suorakylvökoneen.
Keväällä etenee niin, että mikäli näyttää tai syksyllä glyfot jäänyt ajamatta niin ruuttaa glyfot ja sen jälkeen kylvää. Apulantaa nyt voi laittaa maalajista riippuen ja kylvötiheyskin saisi olla jonkinlainen. Turha niille rikoille nyt on ihan hirveästi kasvutilaa antaa. Sitten ruuttaa rikat jollakin halvalla aineella, mutta muistaa vuosittain kuitenkin aineita vaihdella ettei tule resistenssiä. Ja sitten odottelee puintia.
Sanoisin, että tuolla tavalla jää konetunnit melko vähiin. Lajikevalinnalla säätää aikasemmaksi niin pääsee hyvissä oloissa puimaan. Suomessahan varmaan valtaosa toteuttaa nytkin tuon tyyppistä taktiikkaa ehkä sillä erolla, että niitä muokkauksia tehdään keväällä ja syksyllä enemmän varmaankin konekannasta johtuen. Samoin kylvötiheys ja lannoitus nyt yritetään säätää edes sinnepäin. Suorakylvö on ihan hyvä vaihtoehto niin kauan kun glyfo on sallittu. Siinä yks ukko vetää aika ison hehtaarimäärän keväässä 3m koneellakin.
Toista se on sitten kun syksyllä höylätään siellä pellolla, keväällä lisää, ruiskun kanssa ajetaan rikat, hivenet, laontorjunnat, taudit. Parhaillaan ruiskulla voidaan käydä 4-5 kertaakin pellolla kenties useamminkin. Lannoitusta lisäillään kasvukaudella jne. Kyllä siinä saa satoa tulla aika paljon enemmän näillä hinnoilla, että homma kannattaa. Se on tietysti jos ei ole mitään muuta järkevää tekemistä niin voihan sen kesäkuun yöt istua siellä ruiskutraktorin kopissa ja päivät lannoittamassa..
-
Maalajit hietamoreeneja, juolat jäivät syksyllä ajamatta. Miksi normaalia harvempi kylvö niin siilossa ei ollut enempää tavaraa :). Tosin sekään ei oikein onnistunut, kun iti "liian hyvin " siementä 180kg/ha. Tautiaineet siksi kun on varastoon jääneet. Viljavuus ja vesitalous on pelloilla hyvä. Yritän tehdä viljelyn hyvin, mutta mahdollisimman pienillä panostuksilla jatkossa. Tarkoituksena saada kauppakelpoinen sato. Viisain ratkaisu oli vuokrapelloista luopuminen. Kun laskee vuokran (edullinen n .140 €/ha), työtunnit, tienpäällä kulkemiset jne. jota tulee yllättävän paljon vaikka etäisyys ei ollut mahdoton (2-8 km) niin kaikki ylimääräinen työ mitä se aiheutti kun itse tekee niin nyt pystyy vuosi tasolla n.2 viikkoa käyttämään muuhunkin kuin koneissa istumiseen, esim. laskutettavan työn tekemiseen tai veneilyyn :)
-
Tuon tyylistähän se on viljely ollu, paitsi että siementä suunnilleen normaalisti, lannotetta 200-350kg/ha ja lietettä käytetty jonkun verran. Tautiainetta myös kun siitä taitaa tulla hyötyä aika hyvin ohralla ja vehnällä. Muokkaus kyllä perinteinen kyntö syksyllä ja 2 äestystä.
-
No säästää toki saa, mutta, raja kuitenkin, Liian vähän siementä, ehkä pensoo, mutta edes sata niin olis jo kasvusto. Koko ajan vaan typee ja niukasti sahaa pahasti jalkaan kans. Edes joku vuosi vähän monipuolisemalla lannoiteella. Ite jättänyt sängelle kevääksi jonkin verran, kultivaattori hnakmo perässä kahteen kertaan ja jyrsinkylvö, toimii. Useat vuodet mullat ajanut keväällä suoraan sänkeen jyrsinkylvöllä. Ymmärrän ihan hyvin, jos raha tulee muualta. Mites olis osan kesannointi?
-
No säästää toki saa, mutta, raja kuitenkin, Liian vähän siementä, ehkä pensoo, mutta edes sata niin olis jo kasvusto. Koko ajan vaan typee ja niukasti sahaa pahasti jalkaan kans. Edes joku vuosi vähän monipuolisemalla lannoiteella. Ite jättänyt sängelle kevääksi jonkin verran, kultivaattori hnakmo perässä kahteen kertaan ja jyrsinkylvö, toimii. Useat vuodet mullat ajanut keväällä suoraan sänkeen jyrsinkylvöllä. Ymmärrän ihan hyvin, jos raha tulee muualta. Mites olis osan kesannointi?
Kaikkein säästävin tapa olisi kai ollut kun olisi lykännyt nurmet kasvamaan ja niitellyt niiden sadon kerran kaksi kesässä maahan. Monta vuotta mennyt samalla nurmella ehkä vähän jotain täydennyskylvöjä, mutta kuitenkin. Sama tukihan noille tulee kuin viljapellollekkin. Loppu 25% sitten jollekkin muulle rahakkaalle vaihtoehdolle.
Mutta jos siis haluaa edelleen viljellä ja jotain viljaa puidakkin niin mielestäni tuo yllä kuvailemani millä valtaosa suomen tiloista menee niin on vielä ihan järkevä vaihtoehto. Sitte jos aletaan paljon tinkimään apulannasta ja siemen määristä niin miltä se pelto mahtaa sitten elokuun alussa näyttää?
Sillon jos raha tulee muualta niin sehän nyt on ihan se ja sama mitä siellä pellolla tekee. Se että onko se sitten oikein, että jossakin on peltoja jotka kyllä nostavat tuet, mutta niillä ei ole tarkoituskaan edes yrittää saada satoa tulemaan niin onkin eri juttu. Tässäkin jos olisi tuki kilojen mukaan niin homma rokkaisi.
-
Kesantoa kiertoa sen kolmannes, mutta on siinäkin kustannukset. Se pitää jollain kylvää, aikaa, vaikkakin piensiemen laatikolla. Ihan perus timotej, maksaa se kuitenkin, sitten jos vähän satsaus että sais jotain takasin, eli vähän edes apilaa, maksaa taas. Sitten kyntö, ilman glyfo ja murskaus, saattaa onnistua, voi olla tuskaa. Suorakylvö, maksaa pitää siitäkin. Ja siitä voi tulla mukava ohdake ym juolaa, taas euroja Rikka aineisiin.
Vaikeeta
-
Miksi normaalia harvempi kylvö niin siilossa ei ollut enempää tavaraa :). Tosin sekään ei oikein onnistunut, kun iti "liian hyvin " siementä 180kg/ha. Tautiaineet siksi kun on varastoon jääneet. ....ylimääräinen työ mitä se aiheutti kun itse tekee niin nyt pystyy vuosi tasolla n.2 viikkoa käyttämään muuhunkin kuin koneissa istumiseen, esim. laskutettavan työn tekemiseen tai veneilyyn :)
Suorastaan loistavat perustelut ;D ;D Jos ja kun maalaji on semmoinen että siemet itää kunhan saa ne enemän tai vähemmän maan alle niin miksei noinkin. Ainoa suuri riski on että jos kasvusto jää todella harvaksi niin mahdollisen tarkastuksen osuessa kohdalle mussutetaan liian harvasta kasvustosta. Itse en oikein usko siihen että pieni lannoitus vs. kohtuullinen aikaistaisi viljan kypsymistä. Harvassa kasvutossa on sekin mahdollista että versoja tulee lisää myöhemmin mikä tuottaa joukkoon raaempia jyviä puintiaikaan. Jos itsellä on kohtuu kunnossa oleva kuivuri niin siitäkin voi olla eri mieltä onko pieni sato sittenkään taloudellisempi kuin suuri jos ne puidaan kypsänä ja kohtuu kuivina.
-
paljon käytätte oikein siementä? ite en ole vuosikausiin kylvänny yli 180 kiloa/ha ja monta kertaa manannu kun jo 150 kiloa on suojaviljana liian tihiää.. joko teillä on siemen toooosi isoa tahi sit kilot ei ole kiloja..
-
paljon käytätte oikein siementä? ite en ole vuosikausiin kylvänny yli 180 kiloa/ha ja monta kertaa manannu kun jo 150 kiloa on suojaviljana liian tihiää.. joko teillä on siemen toooosi isoa tahi sit kilot ei ole kiloja..
Ohrat jostai 250 kilosta ylöspäin. Kaurat reilusta 200 kilosta ylöspäin. Kevät vehnää sitten yleensä se n. 300 kiloa..
-
Luhkas 280 kg/ha
Toria 260
Avanti suojaviljaksi 120
Cordelia 6 kg/ha
-
Ohra 282kg/ha
Kaura 280kg/ha
Vehnä 335kg/ha
Papu 290kg/ha
Kumina 19kg/ha
Eikös viljoilla ole 500kpl/neliö normaali kylvö tiheys,
Jonka mukaan lasketaan kylvö määrä.
Eikä summa mutikassa laiteta jotain kilomäärää vuodesta toiseen?
-
Eikös viljoilla ole 500kpl/neliö normaali kylvö tiheys,
Jonka mukaan lasketaan kylvö määrä.
Eikä summa mutikassa laiteta jotain kilomäärää vuodesta toiseen?
Paitsi Oksa, joka joka vuosi laittaa sen 180 kiloa viljalajista riippumatta. Mulla oli joskus Inari-ohraa ja niin suurijyväistä, että olisi ollut kovasti harva kasvusto.
Vieläköhän ne tekee noita kylvötiheystutkimuksia vai joko lienee tiedossa, mikä on optimi. Aikanaan oli koesarjat 450-500-550-600 kpl /m2 ja niiden perusteella mentiin suositukseen 500-550 / m2. Tuo 600 ei enää lisännyt satoa, 550 oli savimaissa kuivina vuosina monesti se optimi. Suorakylvössä pitäisi ehkä käyttää vähän suurempaa siemenmäärää? Mutta 500-550 siinä se pyörii, kilomääräthän sitten voivat tjpn mukaan vaihdella 150-350 välillä.
Mutta Oksa laittaa siis aina sen 180. Lajista, lajikkeesta, tjpstä ja itävyydestä riippumatta.
-
Kevätvehnä on huonosti versovaa, joten 750-800 kpl:kin voi käyttää, varsinkin jos on poudanarat maat. Itävyys ja tuhannen jyvän paino pitää tietenkin olla tiedossa myös, kun optimaalisia kylvömääriä lasketaan, nehän vaihtelevat vuosittain. Kai jokainen itseään kunnioittava kylväjä nuo määrittää joka vuosi omasta tos-siemenestään, sehän pitäisi olla itsestään selvyys? Se nyt on hölmöä että laitetaan kaavamaisesti joka vuosi samat määrät huomuoimatta siemenen laatua. Ja sitten vielä, kylvötapa ja maan laatukin vaikuttavat, kun tehdään hienosäätöä, suorakylvö ja poudan arka maa, niin siemenmäärää pitää nostaa.
-
Eikös viljoilla ole 500kpl/neliö normaali kylvö tiheys,
Jonka mukaan lasketaan kylvö määrä.
Eikä summa mutikassa laiteta jotain kilomäärää vuodesta toiseen?
Paitsi Oksa, joka joka vuosi laittaa sen 180 kiloa viljalajista riippumatta. Mulla oli joskus Inari-ohraa ja niin suurijyväistä, että olisi ollut kovasti harva kasvusto.
Vieläköhän ne tekee noita kylvötiheystutkimuksia vai joko lienee tiedossa, mikä on optimi. Aikanaan oli koesarjat 450-500-550-600 kpl /m2 ja niiden perusteella mentiin suositukseen 500-550 / m2. Tuo 600 ei enää lisännyt satoa, 550 oli savimaissa kuivina vuosina monesti se optimi. Suorakylvössä pitäisi ehkä käyttää vähän suurempaa siemenmäärää? Mutta 500-550 siinä se pyörii, kilomääräthän sitten voivat tjpn mukaan vaihdella 150-350 välillä.
Mutta Oksa laittaa siis aina sen 180. Lajista, lajikkeesta, tjpstä ja itävyydestä riippumatta.
Voi asiat mennä toisinpäinkin.Kevyellä jyvällä josta kaikki jyvänpuolikkaatkin kumminkin itävät maassa,joutuu tuon kilomäärän unohtamaan kokonaan tai muuten tulee lakoviljaa.Harvat viljat palavat täällä tällä hetkellä auringossa oraalla. Vaarana on uudelleen itäminen ja vihannat syksyllä.
-
Joskus meni vahingossa kauraa alta sata kg/ha, harva se oli mutta muistan että tuli ihan ok sato. En muista mikä vuosi tai sen olot. Lohkon muistan ja kevyempää sorttista savee, ja se oli jotenkin mennyt sekasin kiertokokeen kun oli eksynyt ylivotinen pussi ja kaksi ha jo kylvetty eikä säiliö tyhjene toivotulla tavalla.
Mutta säitten ääripäät, normi hyvin tehty voi menneä pieleen.
-
jukolainen kylvänny suurin piirtein tuon keväisin. suojaviljassa ei niiin hirveetä turkkia tartte.. ja kun rehuviljasta kyse niin suotta tuon kanssa painia. säkillä menöö se niukka kolme hehtaaria kuiteskii..