Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: farmeri - 17.05.20 - klo:23:28
-
Tosiaan ensimmäistä kertaa kyseisellä traktorilla kynnän nyt. Aurat halusi kammeta itteään pois traktorin keskilinjasta ihan kunnolla. Lähdin sitten takasin pajalle ihmettelemään asiaa ja totesin eturenkaiden olevan lähes 30 senttiä leveemmällä kuin takarenkaat, siis renkaiden sisäpinnasta mitattuna. Että ei mikään ihme jos kampiaa, joten pyöräytin eturenkaat vastakkaisille puolille. Nyt eroa n. 15 senttiä, mutta silti kampiaa aurat. Liekkö vielä liikaa tuo jolloin pitäisi alkaa takarenkaista kääntämään keskiöt eri puolelle? Kellään muulla kokemusta?
Auran säädöt pitäis kyllä olla kohdillaan, mitää ei ole muutettu viime kaudelta...
-
Paluuaurat vai sarka-aurat?
-
https://www.youtube.com/watch?v=mLpIKj2MGE0 (https://www.youtube.com/watch?v=mLpIKj2MGE0)
-
Pitäshän se renkaiden sisäpuolinen linja olla samalla linjalla.15 senttiä tuntuu lyllä pieneltä mutta se kertautuu ihmeesti sinne auroihin.Eli etupäässä leveemmällä traktori kulkee silloin vinossa nokka sänkeen päin jolloin aurat on sängeltä poispäin.eli perästä se viis senttiä leveämmälle.Voi olla paljon ruuvattavaa tai sitte säätyy puolelta toiselle vaihtamalla.
-
Muistaakseni ennen sanottiin, että takarenkaiden väli 3x auran tuumat ja eturenkaiden väli maksimissaan 10cm enemmän. Tuskin ittellä ainakaan koskaan ollut kohdallaan tai ainakaan en ole mitannut. Sarka-auraa saa huijattua vetokarttu säädöillä. Toki tuo ei ainakaan ennen ollut tarkoitus. Ehkäpä nyky traktoreilla ihan pakollista.
-
Muistaakseni etupyörien väli 5-10cm leveämpi kuin takana. Jos väli isompi niin kulkee kylkimyyryä kuin ajokoira.
Ja mitä lyhyempi akseliväli traktorissa, niin sitä suurempi kiusa.
Esim NH Ts100 ja IH 955. Jälkimmäisessä akseliväli melkein metrin pidempi.
-
Niin, traktori kulkee vaossa vasta sitten suoraan kun renkaiden sisäpuoli on suorassa linjassa traktorin keskilinjaan.Eli sisäleveys sama edessä ja takana.
-
Niin, traktori kulkee vaossa vasta sitten suoraan kun renkaiden sisäpuoli on suorassa linjassa traktorin keskilinjaan.Eli sisäleveys sama edessä ja takana.
Eli tuolla Kvernelandilla eivät osaa aihetta kun antavat eri ohjeen?
-
Muistaakseni etupyörien väli 5-10cm leveämpi kuin takana. Jos väli isompi niin kulkee kylkimyyryä kuin ajokoira.
Ja mitä lyhyempi akseliväli traktorissa, niin sitä suurempi kiusa.
Esim NH Ts100 ja IH 955. Jälkimmäisessä akseliväli melkein metrin pidempi.
Mulla oli aikoinaan 955 etupää 10 cm leveämpi, eikä paluuauroja saanut millään säätöön. Seuraava kapeampi säätö oli sama kuin takana ja sitten löytyi auroihin säätö.
-
Kiitos hyvistä vastauksista (nyt voi syyttää agronettiä jos ei takasten levitys auta ;))
Ja tosiaan kääntöaurat siis kyseessä ;D
Voi tosiaan olla että 15 senttiä on liikaa, varsinkin kun akseliväli tuossa kotimaisen tehtaan neloskoneisessa versiossa on aika lyhyt... Takasista pitäis ruuvata keskiöt irti ja siirtää ne vanteen sisäpuolelle niin erotusta jäisi enää pari senttiä. Taitaa kyllä jäädä kevättöiden jälkeiseen aikaan ellei nyt sopivaa sadepäivää satu väliin.
-
Niin, traktori kulkee vaossa vasta sitten suoraan kun renkaiden sisäpuoli on suorassa linjassa traktorin keskilinjaan.Eli sisäleveys sama edessä ja takana.
Eli tuolla Kvernelandilla eivät osaa aihetta kun antavat eri ohjeen?
Kvernen ohjeesta en tiedä, sanoin että traktori on sitten vaossa suorassa kun etu ja takapyörän sisäleveys on sama.
-
Kiitos hyvistä vastauksista (nyt voi syyttää agronettiä jos ei takasten levitys auta ;))
Ja tosiaan kääntöaurat siis kyseessä ;D
Voi tosiaan olla että 15 senttiä on liikaa, varsinkin kun akseliväli tuossa kotimaisen tehtaan neloskoneisessa versiossa on aika lyhyt... Takasista pitäis ruuvata keskiöt irti ja siirtää ne vanteen sisäpuolelle niin erotusta jäisi enää pari senttiä. Taitaa kyllä jäädä kevättöiden jälkeiseen aikaan ellei nyt sopivaa sadepäivää satu väliin.
Onhan siinä oma puljaamisensa kun pitää keskiöt irrotella ja vaihdella.
-
Niin, traktori kulkee vaossa vasta sitten suoraan kun renkaiden sisäpuoli on suorassa linjassa traktorin keskilinjaan.Eli sisäleveys sama edessä ja takana.
Eli tuolla Kvernelandilla eivät osaa aihetta kun antavat eri ohjeen?
Kvernen ohjeesta en tiedä, sanoin että traktori on sitten vaossa suorassa kun etu ja takapyörän sisäleveys on sama.
No kun sen ei pidä noin olla. Ainakin vanhemmissa Kverneissä suositus on että eturenkaiden väli on 2-10 senttiä leveämpi.
-
Ei se ihan parista sentistä kiinni ole.
Sama leveyskin saa olla, takarengas kulkee varmemmin vaon reunassa kiinni kun etupää on hitusen leveämpi.
Toivottavaa kuitenkin että traktori kulkee suurin piirtein suorassa eikä kuten ajokoira :-)
Leveällä renkaalla se menee vähän miten menee, välillä survotaan edellistä viilua, välillä vaon reunaa ja tavallisesti molempia. Maalajista riippuen.
Tämä siis jos rengas ei mahdu nätisti vakoon, kuten nykyvehkeillä tuppaa käymään.
Mitkä aurat kysyjällä oli - onko tämän uudemman vetäjän raideleveys yleensä samaa luokkaa kuin edellisen? Jos ei niin aurojen perussäätöä pitää ehkä muuttaa.
Työntövarren olisi hyvä pysyä ajosuuntaisena kun eka viilu on kohdallaan.
-
Muistaakseni ennen sanottiin, että takarenkaiden väli 3x auran tuumat ja eturenkaiden väli maksimissaan 10cm enemmän. Tuskin ittellä ainakaan koskaan ollut kohdallaan tai ainakaan en ole mitannut. Sarka-auraa saa huijattua vetokarttu säädöillä. Toki tuo ei ainakaan ennen ollut tarkoitus. Ehkäpä nyky traktoreilla ihan pakollista.
Ei se säätö mitään huijaamista samalla tavalla säädetään paluu/kääntöauroissakin .
-
Niin, traktori kulkee vaossa vasta sitten suoraan kun renkaiden sisäpuoli on suorassa linjassa traktorin keskilinjaan.Eli sisäleveys sama edessä ja takana.
Eli tuolla Kvernelandilla eivät osaa aihetta kun antavat eri ohjeen?
Kvernen ohjeesta en tiedä, sanoin että traktori on sitten vaossa suorassa kun etu ja takapyörän sisäleveys on sama.
No kun sen ei pidä noin olla. Ainakin vanhemmissa Kverneissä suositus on että eturenkaiden väli on 2-10 senttiä leveämpi.
Paluuauroista nyt on kysymys.Ei aatamin aikaisista sarkaauroista.
-
Ei tartte tehhä rengasjumppaa kun hankki vaon avartimen viimeseen maapuoleen esim https://www.hankkija.fi/Koneet/peltoviljely/aurat/vaon-avarrin-oikea--maapuoli-taka/
-
Niin, traktori kulkee vaossa vasta sitten suoraan kun renkaiden sisäpuoli on suorassa linjassa traktorin keskilinjaan.Eli sisäleveys sama edessä ja takana.
Eli tuolla Kvernelandilla eivät osaa aihetta kun antavat eri ohjeen?
Kvernen ohjeesta en tiedä, sanoin että traktori on sitten vaossa suorassa kun etu ja takapyörän sisäleveys on sama.
No kun sen ei pidä noin olla. Ainakin vanhemmissa Kverneissä suositus on että eturenkaiden väli on 2-10 senttiä leveämpi.
Paluuauroista nyt on kysymys.Ei aatamin aikaisista sarkaauroista.
Nimenomaan paluuauroille tuo ohje. :P
-
Ei tartte tehhä rengasjumppaa kun hankki vaon avartimen viimeseen maapuoleen esim https://www.hankkija.fi/Koneet/peltoviljely/aurat/vaon-avarrin-oikea--maapuoli-taka/
Tarkoitettu leveillä takarenkaille .
-
Ei se ihan parista sentistä kiinni ole.
Sama leveyskin saa olla, takarengas kulkee varmemmin vaon reunassa kiinni kun etupää on hitusen leveämpi.
Toivottavaa kuitenkin että traktori kulkee suurin piirtein suorassa eikä kuten ajokoira :-)
Leveällä renkaalla se menee vähän miten menee, välillä survotaan edellistä viilua, välillä vaon reunaa ja tavallisesti molempia. Maalajista riippuen.
Tämä siis jos rengas ei mahdu nätisti vakoon, kuten nykyvehkeillä tuppaa käymään.
Mitkä aurat kysyjällä oli - onko tämän uudemman vetäjän raideleveys yleensä samaa luokkaa kuin edellisen? Jos ei niin aurojen perussäätöä pitää ehkä muuttaa.
Työntövarren olisi hyvä pysyä ajosuuntaisena kun eka viilu on kohdallaan.
Auroina Kvernen 150 s tai joku sinnepäin oleva. Kumminkin kohtuu tuoreet , -15 vuodelta....
Raideleveyksissä ei kahden kyntötraktorin välillä ole oikeestaan muuten kuin että raideleveys takana hieman isompi mitä tässä uudemmassa. Uudemmassa koneessa on "leveät" renkaat ja olivat alunperin niin että renkaiden ulkolaidat olivat oikeastaan samalla tasolla. Eli eroa sisämitassa oli 650-520 = 13 senttiä/puoli. Ongelmaa ei myöskään helpota Valmetin teollisuusakselin 10 senttiä leveämpi laippaväli vrt. 8- pulttiseen akseliin. Aikaisemmassa kyntötraktorissa on 520/420 rengastus, eroa sisämitassa 12 senttiä ja ei ongelmaa, tiedä sitten antaako tuo kapemapi rengaskoko anteeksi jotenkin vai johtuuko siitä että raideväli muutenkin jo leveämpi?
Mitä muuten tarkoitat perussäädöllä? Melkeenpä olen jo varma raideleveyden syyllisyydestä, aurat tulevat ihan nätisti perässä jos yrittää ajaa vähän pois vaon laidasta.
-
Ei se ihan parista sentistä kiinni ole.
Sama leveyskin saa olla, takarengas kulkee varmemmin vaon reunassa kiinni kun etupää on hitusen leveämpi.
Toivottavaa kuitenkin että traktori kulkee suurin piirtein suorassa eikä kuten ajokoira :-)
Leveällä renkaalla se menee vähän miten menee, välillä survotaan edellistä viilua, välillä vaon reunaa ja tavallisesti molempia. Maalajista riippuen.
Tämä siis jos rengas ei mahdu nätisti vakoon, kuten nykyvehkeillä tuppaa käymään.
Mitkä aurat kysyjällä oli - onko tämän uudemman vetäjän raideleveys yleensä samaa luokkaa kuin edellisen? Jos ei niin aurojen perussäätöä pitää ehkä muuttaa.
Työntövarren olisi hyvä pysyä ajosuuntaisena kun eka viilu on kohdallaan.
Auroina Kvernen 150 s tai joku sinnepäin oleva. Kumminkin kohtuu tuoreet , -15 vuodelta....
Raideleveyksissä ei kahden kyntötraktorin välillä ole oikeestaan muuten kuin että raideleveys takana hieman isompi mitä tässä uudemmassa. Uudemmassa koneessa on "leveät" renkaat ja olivat alunperin niin että renkaiden ulkolaidat olivat oikeastaan samalla tasolla. Eli eroa sisämitassa oli 650-520 = 13 senttiä/puoli. Ongelmaa ei myöskään helpota Valmetin teollisuusakselin 10 senttiä leveämpi laippaväli vrt. 8- pulttiseen akseliin. Aikaisemmassa kyntötraktorissa on 520/420 rengastus, eroa sisämitassa 12 senttiä ja ei ongelmaa, tiedä sitten antaako tuo kapemapi rengaskoko anteeksi jotenkin vai johtuuko siitä että raideväli muutenkin jo leveämpi?
Mitä muuten tarkoitat perussäädöllä? Melkeenpä olen jo varma raideleveyden syyllisyydestä, aurat tulevat ihan nätisti perässä jos yrittää ajaa vähän pois vaon laidasta.
Perussäätö sanotaan silloin kun muuta ei osata . Varmaan tarkoitti ensimmäisen viilun leveyttä .
Helpottaa varmaan kun löyty vika ja noin helpolla saa korjattua eli ei aja ihan vaon reunaa .
-
Leveillä renkailla ei kauheesti ajella vaon laidasta pois, heittää äkkiä kynnöksen puolelle jos keskittyminen herpaantuu ;D Vaan eipä tuossa montaa hehtaaria ole enää jäljellä, aattelin vaihtaa keskiöt eri kohtaan samalla kun asennan paripyöräketjujen kiinnikkeet, niin ei tarvii useaan otteeseen pultteja aukoa.
-
Muistaakseni ennen sanottiin, että takarenkaiden väli 3x auran tuumat ja eturenkaiden väli maksimissaan 10cm enemmän. Tuskin ittellä ainakaan koskaan ollut kohdallaan tai ainakaan en ole mitannut. Sarka-auraa saa huijattua vetokarttu säädöillä. Toki tuo ei ainakaan ennen ollut tarkoitus. Ehkäpä nyky traktoreilla ihan pakollista.
Ei se säätö mitään huijaamista samalla tavalla säädetään paluu/kääntöauroissakin .
Juu kyllä se säätö on ihan normaali asia. Olisi vähän tyhmää jos aurat tehtäisiin tiukasti vain ja ainoastaan yhdelle määrätylle raideleveydelle.
Riittävän vanhoissa auroissa vetokarttusäätö ei vaan välttämättä enää riitä nykyvetäjille, kun ei karttua saa tarpeeksi toiseen reunaan.
Ainakin mulla on yhdet FK-Fiskarssit joita ei isomman koneen perään enää saa nätisti käymään kun kerran huvikseni kokeilin.
-
Jos kverneland ei tiedä säädöistä niin kannattaa katsoa tämä Överum kääntöaurojen säätö video niin näillä vinkeillä pitäisi kvernelandinkin kyllä pelittää :) ja vaikka puhe kielestä ei ymmärrä niin kuvissa on rautalangasta väännetty säätöjen tekeminen kohdilleen.
https://www.youtube.com/watch?v=d5H-FN6WdJA
-
Olen sellaisen perussäännön kuullut kuin; raidelevys renkaiden sisäpinnalta sama,vetovarret yhtä pitkät,
työntövarsi traktorissa alempana kuin aurassa,tappi pitkulaiseen reikään auroissa. Siitä sitten hakemaan oikeaa syvyyttä
ja ensimmäisen viilun leveyttä. Leikkurin säädöt ym. hifistelyt voi tehdä sitten kun jälki tyydyttää.
Youtubesta varmaan löytyy videoita säätöihin muitakin. Ja sivurajoittimienkin on hyvä saada hiukan elää.
-
Ja kuuklehaulla "kääntöaurojen säätö" tulee ainakin pari videota,kvernelandeista jopa ;)
-
Juu kyllä se säätö on ihan normaali asia. Olisi vähän tyhmää jos aurat tehtäisiin tiukasti vain ja ainoastaan yhdelle määrätylle raideleveydelle.
Riittävän vanhoissa auroissa vetokarttusäätö ei vaan välttämättä enää riitä nykyvetäjille, kun ei karttua saa tarpeeksi toiseen reunaan.
Ainakin mulla on yhdet FK-Fiskarssit joita ei isomman koneen perään enää saa nätisti käymään kun kerran huvikseni kokeilin.
Ihan oikeastiko siirrät vetokarttua toiseen reunaan kääntöauroissa? Kääntöauroistahan tässä oli kyse.
-
Juu kyllä se säätö on ihan normaali asia. Olisi vähän tyhmää jos aurat tehtäisiin tiukasti vain ja ainoastaan yhdelle määrätylle raideleveydelle.
Riittävän vanhoissa auroissa vetokarttusäätö ei vaan välttämättä enää riitä nykyvetäjille, kun ei karttua saa tarpeeksi toiseen reunaan.
Ainakin mulla on yhdet FK-Fiskarssit joita ei isomman koneen perään enää saa nätisti käymään kun kerran huvikseni kokeilin.
Ihan oikeastiko siirrät vetokarttua toiseen reunaan kääntöauroissa? Kääntöauroistahan tässä oli kyse.
No kääntöauroissa toisenlainen tuo säätö .
-
Juu kyllä se säätö on ihan normaali asia. Olisi vähän tyhmää jos aurat tehtäisiin tiukasti vain ja ainoastaan yhdelle määrätylle raideleveydelle.
Riittävän vanhoissa auroissa vetokarttusäätö ei vaan välttämättä enää riitä nykyvetäjille, kun ei karttua saa tarpeeksi toiseen reunaan.
Ainakin mulla on yhdet FK-Fiskarssit joita ei isomman koneen perään enää saa nätisti käymään kun kerran huvikseni kokeilin.
Ihan oikeastiko siirrät vetokarttua toiseen reunaan kääntöauroissa? Kääntöauroistahan tässä oli kyse.
No kääntöauroissa toisenlainen tuo säätö .
Tietysti toteutus on erilainen mutta idea periaatteessa vastaava. Yleensä joku vanttiruuvi jolla säädetään vetorungon asemaa sivusuunnassa loppuun auraan nähden. Eli traktorin veto on vaon suuntainen eikä pyri kiskomaan auroja sivusuunnassa, sängelle tai kynnetylle. Yleensä hyvä indikaattori oikalle säädölle on se että työntövarsi on kyntäessä ajosuuntaan suorassa eli vetorunko kulkee keskellä traktoria.
Näin ainakin Överum / Agrolux / Amazone joita olen säätänyt.
1. viilun säätö taas muuttaa lopun auran kulmaa eli mihin kohtaan sivusuunnassa se maassa hakeutuu.
-
Juu kyllä se säätö on ihan normaali asia. Olisi vähän tyhmää jos aurat tehtäisiin tiukasti vain ja ainoastaan yhdelle määrätylle raideleveydelle.
Riittävän vanhoissa auroissa vetokarttusäätö ei vaan välttämättä enää riitä nykyvetäjille, kun ei karttua saa tarpeeksi toiseen reunaan.
Ainakin mulla on yhdet FK-Fiskarssit joita ei isomman koneen perään enää saa nätisti käymään kun kerran huvikseni kokeilin.
Ihan oikeastiko siirrät vetokarttua toiseen reunaan kääntöauroissa? Kääntöauroistahan tässä oli kyse.
No kääntöauroissa toisenlainen tuo säätö .
Tietysti toteutus on erilainen mutta idea periaatteessa vastaava. Yleensä joku vanttiruuvi jolla säädetään vetorungon asemaa sivusuunnassa loppuun auraan nähden. Eli traktorin veto on vaon suuntainen eikä pyri kiskomaan auroja sivusuunnassa, sängelle tai kynnetylle. Yleensä hyvä indikaattori oikalle säädölle on se että työntövarsi on kyntäessä ajosuuntaan suorassa eli vetorunko kulkee keskellä traktoria.
Näin ainakin Överum / Agrolux / Amazone joita olen säätänyt.
Tai sitten hydraulinen .
1. viilun säätö taas muuttaa lopun auran kulmaa eli mihin kohtaan sivusuunnassa se maassa hakeutuu.
-
Voihan se olla hydraulinenkin mutta en oikeastaan keksi mitä siitä olisi hyötyä. Säätö kuitenkin tarvitsee normaalisti tehdä vain kerran kun auroja sovitetaan määrättyyn traktoriin. Tarvetta siihen koskemiseen ei juuri ole ellei traktori - lähinnä sen raideleveys - muutu.
Onhan näitä kaikenlaisia älyaurojakin, joissa ihan kaikki säädetään hydrauliikalla, sähköllä ja isobussilla... en ole mokomia nähnyt kuin videolla.
-
Voihan se olla hydraulinenkin mutta en oikeastaan keksi mitä siitä olisi hyötyä. Säätö kuitenkin tarvitsee normaalisti tehdä vain kerran kun auroja sovitetaan määrättyyn traktoriin. Tarvetta siihen koskemiseen ei juuri ole ellei traktori - lähinnä sen raideleveys - muutu.
Onhan näitä kaikenlaisia älyaurojakin, joissa ihan kaikki säädetään hydrauliikalla, sähköllä ja isobussilla... en ole mokomia nähnyt kuin videolla.
Mutta miksi se ensimmäinen viilun säätö ? Kerroppa .
-
Mutta miksi se ensimmäinen viilun säätö ? Kerroppa .
Koska maalajin vaihdellessa aurat eivät kulje koko ajan ideaalisti vaan hakevat hieman paikkaansa niin siiven sivuvoiman kuin maapuolien antaman tuen yhtälönä. Ensimmäisen viilun säädöllä korjataan tätä vaihtelua. Ja tietysti hifistit täsmäävät reunakaistoja ym, meikä vaan ajaa sopivasta kohtaa... nykyään vario-aurat ratkaisevat tämän tarpeen kun jokaisen siiven työleveyttä voi muuttaa, ei vain sen ensimmäisen..
Tietysti jos kaikki kynnettävä on samaa tasalaatuista maalajia niin eipä siihenkään 1. säätöönkään tarvi juuri koskea kun on ensin sopiva säätö löydetty.
Säätöjähän voi käyttää väärin ja ristiin, traktori voi vetää sivulle ja 1. viilun säädöllä voi pakottaa ne takaisin oikeaan paikkaan, mutta se ei ole hyvä asia. Väkisin vänkäämällä vaan aura kuluu ja polttoainetta palaa, ja jälkikin on sitten hyvin herkkää kaikille muuttujille. Auran pitäisi 'uida' vapaaehtoisesti suoralla vedolla oikeassa paikassa.
-
Jos käyttää alhaisia paineita kynnössä, niinkuin vaikeissa olosuhteissa on pakkokin tiukassa paikassa takarengas lytistyy, jolloin traktori kulkee lähempänä kynnettyä ja ensimmäinen viilu kapenee. Hydraulisella ensimmäisen viilun leveyden säädöllä saa kynnöksen pidettyä tasaisena ja vaon suorana.
-
mikä juju on siinä, että lainaat muitten kirjoituksia mutta et sitten kommentoi niihin mitään?
Kerro nyt itte niin ei tarvi kenenkään epäillä asiattomia.
-
Voihan se olla hydraulinenkin mutta en oikeastaan keksi mitä siitä olisi hyötyä. Säätö kuitenkin tarvitsee normaalisti tehdä vain kerran kun auroja sovitetaan määrättyyn traktoriin. Tarvetta siihen koskemiseen ei juuri ole ellei traktori - lähinnä sen raideleveys - muutu.
Onhan näitä kaikenlaisia älyaurojakin, joissa ihan kaikki säädetään hydrauliikalla, sähköllä ja isobussilla... en ole mokomia nähnyt kuin videolla.
Mutta miksi se ensimmäinen viilun säätö ? Kerroppa .
mikä juju on siinä, että lainaat muitten kirjoituksia mutta et sitten kommentoi niihin mitään?
Kerro nyt itte niin ei tarvi kenenkään epäillä asiattomia.
Tosa sorkan kommentti, aikas fittans vaikeeta löytää kommentointia kommentin sisään kirjotettuna.
-
Vahingossa käy joskus noin kenelle vain, tuo pitäisi estää teknisesti.
-
Tosa sorkan kommentti, aikas fittans vaikeeta löytää kommentointia kommentin sisään kirjotettuna.
No nyt selkis, tänkjuu...
-
Mutta miksi se ensimmäinen viilun säätö ? Kerroppa .
Koska maalajin vaihdellessa aurat eivät kulje koko ajan ideaalisti vaan hakevat hieman paikkaansa niin siiven sivuvoiman kuin maapuolien antaman tuen yhtälönä. Ensimmäisen viilun säädöllä korjataan tätä vaihtelua. Ja tietysti hifistit täsmäävät reunakaistoja ym, meikä vaan ajaa sopivasta kohtaa... nykyään vario-aurat ratkaisevat tämän tarpeen kun jokaisen siiven työleveyttä voi muuttaa, ei vain sen ensimmäisen..
Tietysti jos kaikki kynnettävä on samaa tasalaatuista maalajia niin eipä siihenkään 1. säätöönkään tarvi juuri koskea kun on ensin sopiva säätö löydetty.
Säätöjähän voi käyttää väärin ja ristiin, traktori voi vetää sivulle ja 1. viilun säädöllä voi pakottaa ne takaisin oikeaan paikkaan, mutta se ei ole hyvä asia. Väkisin vänkäämällä vaan aura kuluu ja polttoainetta palaa, ja jälkikin on sitten hyvin herkkää kaikille muuttujille. Auran pitäisi 'uida' vapaaehtoisesti suoralla vedolla oikeassa paikassa.
Pitäis uida aina tasasesti , oikein .
Jos joku muistaa hydreiaurat . Kapeassa traktorissa ei ollut ongelmaa paitsi piukassa maassa . Tuli levempi traktori eikä vetokartun säätö riittänyt , kyntö oli yhtä helvettiä . Överumin kääntöaurat kun tuli oli kyntö yhtä juhlaa :) :) :) :) :)
-
Tarvitsisin kokemusperäisiä mielipiteitä seuraavaan ongelmaan:
Kuinka paljon etu- ja takarenkaiden raideleveydessä saa olla eroa, että kyntö vielä järkevasti onnistuu? Tämän hetkisellä rengastuksella eroa on 19 cm ( edestä 139, takaa 120 ) ja kiinteät vanteet eli muuttaminen ei helpolla onnistu.
Renkaat on 650 65 38 ja 540 65 28. Traktori n175d ja aurat kuhn varimaster 123. Kyntösyvyys 20 cm, viilunleveys 18, ensimmäisen viilun leveys ok ja muutenkin säädöt ohjekirjan mukaiset. Esiaurat käytössä.
Kyntöjälki on ihan ok, mutta aurat tuntuu nelisiipisiksi vedättävän mielestäni liikaa ja ainettakin palaa turhan paljon. Nyt hiesusavella meni 20 - 25 l ha ja loivassa ylämäessä mentiin ns. lämä tiskissä. Pelto ollut nurmikierrossa ja n. neljän vuoden kyntörytmissä. Olihan maa tietysti tiukkaa, mutta ero edellisiin 16 tuumaisiin sarka-auroihin on mielestäni turhan suuri. Ne kun tuli perässä lähes itsestään. Viides siipi ei olisi enää kulkenut tuolla traktorilla. Kyntöjälki on ok niin auran säädöt tästä päätellen kunnossa, joten ainoaksi vaihtoehdoksi väkinäiselle menolle on jäänyt liian suuri ero etu ja takarenkaiden raideleveydelle sekä sitä kautta auran kampeaminen.
Onko vastaavasta tilanteesta kokemuksia?
-
Kun olet varma siitä että aurat kampeavat niin näyttääkö myös siltä? Sekin on mahdollista että syystä tai toisesta edelliset aurat olivat luonteeltaan kevyemmät vetää.
-
En ole varma kampeamisesta, mutta muutakaan syytä en ole keksinyt. Näiden aurojen pitäisikin olla raskaammat vetää, mutta vetrotehon tarve on mututuntumalla liian suuri. Kyseessä oleva rengasyhdistelmä on käsittääkseni niin yleinen, että ajattelin vastaavasta raideleveyden erosta olevan jollain kokemusta ja siksi kyselen.
-
^
En tiedä taaskaan mitään, mutta ajattelis että leveiden renkaiden yhdistelmillä se renkaiden sisävälin ero saa olla enemmän kuin oppikirjamaiset 10cm. Ulkoreunathan noissa on kumminkin melko samat, jos oikein ymmärsin. Toki saattaa olla vaikea nojata sitä fiilua jo eturenkaalla mutta takarengas tulisi sitten jo samoja raiteita. Jos eturengas ajetaan sinne vaon toiseen syrjään niin ajattelis silloin takarenkaan joutuvan "kiipeämään" sieltä 20cm montunpohjalta koko ajan, joka voisi tuntua tehon tarpeen lisäyksenä. Eli voi kait sillä ratin asennollakin kokeilla mitä vaikuttaa käyttäytymiseen. En tiedä , pohdin vaan kirjallisesti.
-
Juu en ole varma pitääkö nämä vanhat nyrkkisäännöt raideväleistä enää paikkaansa kovin leveiden renkaiden kanssa. Jos vakorengas takana joka tapauksesa survoo niin vaon reunan kuin osan viiluakin alleen, ei sääntö sisäreunoista varmaan enää toimi :-(
Luultavasti vetotehoakin kuluu siihen vaon reunan ja viilun murjomiseen.
Seuraava vaihtoehto kaluston kasvaessa on varmaan sitten on-land aurat...
-
Tarkkailee työntövarren asentoa kyntäessä, siitä näkee kampeamisen, samoin sivurajoittajien pitäisi pysyä löysällä. Rengaspaineet ja auran muut säädötkin vaikuttavat vetotehon tarpeeseen, ja auran ominaisuudet myöskin.
-
Vastaavat Kuhnin aurat on käytössä ja en ole koskaan saanut sitä säädettyä niin, etteikö kampeaisi. Sivurajoittimet kun on vapaana, niin aika reilusti menee toiseen reunaan. Samaa luokkaa taitaa olla etu- ja takarenkaiden sisäreunan ero.
-
Ittellä ei oo multimasterien kanssa ollut ongelmaa sen jälkeen, kun vetokartun nostovarsi-työntövarsi suhteen sääti oikeaksi kunhan vaan säätää ekan viilun maalajiin sopivaksi. Ootko kokeillu toimiiko paremmin 16" jos syvyys on 20cm?
Mun mielestä kuhnit on kyllä kevyet vetää maassa, raskaat vasta ylös nostettaessa.
-
Oliskohan vieläkin nuo kyntökurssit paikallaan tai sitte siellä maatalousoppilaitoksessa harjoittelutilalla se oppiminen.Tietysti se vanha isäntä osaa neuvoa mutta kun se koetaan aina pelkäksi vi ttui luksi jos kertoo ne oleelliset säädöt. Näin olen huomannut.
-
Oliskohan vieläkin nuo kyntökurssit paikallaan tai sitte siellä maatalousoppilaitoksessa harjoittelutilalla se oppiminen.Tietysti se vanha isäntä osaa neuvoa mutta kun se koetaan aina pelkäksi vi ttui luksi jos kertoo ne oleelliset säädöt. Näin olen huomannut.
Minulla on tänä vuonna ollut auttelemassa 70-vuotias eläkeläinen, joka on nuorena ollut ison ruotsinkielisen alueen maatilan konerenkinä. Oli huomionarvoista, että muokkauskoneen työjäljestä hän näki luontaisesti, että säädöissä oli jotakin parannettavaa. Sekä kyntöauralla että äkeellä. Ja seurasi työprosessia valppaasti. Viime vuonna taasen oli vapaaehtoinen talkoolainen ihan vain mielenkiinnosta kyntämässä, kokemusta ei juurikaan ollut, aloinkin ihmetellä, kun poikkesin palstalla, että miksi aurat ovat pinnassa ja pahna näkyy vaan. Aikani siinä sitten katselin sitä myttyä, ja havaitsin, että seisontajalka oli ala-asennossa kaarella siellä mullan sisässä. Kuski oli vaan ajellut rennosti katse taivaanrantaan tarkentuneena.
Että kyllä ikävuodet - mutta myös työ- ja toimihistoria - tuovat tietoa ja taitoa, sen voin vahvistaa.
-SS-
-
Olen havainnut että ei tarvitse puuttua ennekuin kysytään.
-
Oliskohan vieläkin nuo kyntökurssit paikallaan tai sitte siellä maatalousoppilaitoksessa harjoittelutilalla se oppiminen.Tietysti se vanha isäntä osaa neuvoa mutta kun se koetaan aina pelkäksi vi ttui luksi jos kertoo ne oleelliset säädöt. Näin olen huomannut.
Ei varmaan pahitteeksi olisi - kurssit nimittäin.
Ongelmat tuntuvat olevan nykyisin vaan hankalampia... ennen kun oli se 5000 voortti tai satasarjan massikka ja ne 3-siipiset fiskarssit tai hydreinit niin asiat oli selkeillä perusopeilla oikeastaan aina saatavissa paikoilleen.
Nyt kun olen muutamaa nuorempaa kyntäjää yrittänyt pyynnöstä evästää niin ainakin seuraavaa on vastaan tullut:
- isomman vetäjän perään laitettu entiset sarka-aurat, vetäjän raideväli sen verran suuri että aurojen kartusta yksinkertaisesti loppuu sivusäätövara
- maa on niin kovaa että kevyet sarka-aurat eivät mene maahan vaikka periaatteessa kaikki on OK ja terätkin uuden karheat.
- muihin hommiin optimoidun vetäjän rengasleveys ei oikein käy vakoon mutta vähäistä kyntömäärää varten ei kukaan tietenkään kapeampiakaan lähde hankkimaan. Ja isoon koneeseen vaihtorumbakin on työläs operaatio
- nostolaitteen osissa niin paljon väljää että aurat kallistelevat ihan oman päänsä mukaan
- yllättäviä säätövirheitä: esittelyauroina olleissa ja suoraan työnäytöksestä tulleista lähes uusissa auroissa kaikki leikkureiden sivusäädöt ihan mikä missäkin. Tuli mieleen että minkähänlaista jälkeä oli näytöksessä tehty :-)
- hyvät ideat eivät aina vaan toimi - kuten esiaurat runsasolkisella turvemaalla eikä veitsileikkurit multamaan juolavehnänurmea matalaan yritettäessä.
Se on kyllä helpompaa että nykyään vetäjän vetokyky ei tuota enää ongelmia. Takana on aika jolloin takavedolla seisottiin kantapää lukon pedaalin päällä ja pilkittiin nostolaitetta aina vaan matalampaan että päästiin märän kohdan yli. Jos yleensä päästiin...
-
Elikkä Tanelilla vastaavat kokemukset samalla kalustolla. Ei tullut itse kokeiltua sivurajoittimien vapauttamista kokonaan vaan olivat pitkässä reijässä. Todennäkösesti aurat menisivät silloin sivussa. Kuhnin ohjekirja on mielestäni hyvä ja kyseisen auran säädot siinä kerrottu perusteellisesti eli se asia kuhnilla kyntäjillä pitäisi olla kunnossa jos viitsii perehtyä asiaan. Koneviestin testissä Kuhnia muistaakseni kehuttiin helpoiksi auroiksi säätää. Olen myös testannut kyntämistä kapeammilla viilunleveyksillä ja silloin vetotehon tarve loogisesti pienenee, mutta en tehnyt havaintoja silloin kampeamisen suhteen. Eturengas on senverran leveä, että se menee kuin juna vakoa pitkin eli yhdistelmän "linjaa" ei pysty ohjaamalla muuttamaan.
Tarkoitatko JD 6630 tuolla "nostovarsi työntövarsi " suhteella niiden kulmaa suhteessa auroihin? Siihen en kovin paljon kiinnittänyt huomiota, koska olivat likimain kuten ennenkin. Täytyypä tarkastaa.
Näyttää siltä että todennäköisin syy suureen vetotehon tarpeeseen on raideleveyksien erossa. Jäki on silti hyvää ja aurat toimii niin varmaankin tulee kärsittyä lisääntynyt polttoineen kulutus, koska ainoa vaihtoehto on takavanteiden uusiminen.
-
- maa on niin kovaa että kevyet sarka-aurat eivät mene maahan vaikka periaatteessa kaikki on OK ja terätkin uuden karheat.
Olen käyttänyt muutamaa sataa kiloa esimerkiksi etupainoja auran päällä. Joskus aikanaan hiekkasäkkejä. Vantaiden teroitus ottavaksi ja lyhentäminen takakulmasta, jos ei sitten osta suoraan 12" vannaslehtiä. Kärkien pidennys ( SR-aura)
Maa täällä on ollut todella kuivaa syksyisin. Vantaat ovat tulikuumat ja kyntö on kuin louheen repimistä maasta irti.
- hyvät ideat eivät aina vaan toimi - kuten esiaurat runsasolkisella turvemaalla eikä veitsileikkurit multamaan juolavehnänurmea matalaan yritettäessä.
Tämä näyttäisi olevan poikkeus konsensuksesta ? Esiauroja ja veitsileikkureita nimenomaan tarjotaan ratkaisuksi noihin vaativiin kyntöolosuhteisiin.
Se on kyllä helpompaa että nykyään vetäjän vetokyky ei tuota enää ongelmia. Takana on aika jolloin takavedolla seisottiin kantapää lukon pedaalin päällä ja pilkittiin nostolaitetta aina vaan matalampaan että päästiin märän kohdan yli. Jos yleensä päästiin...
Onneksi täällä on yleensä erityisen kuivaa, että pitää oikein odotella syyssateita pellon pehmentäjäksi. Aurojen säätö ja vantaiden kunto nimenomaan ratkaisee takavedon etenemiskyvyn tiukassa maaperässä. Tosi on, että kovin tallatulla limaisella juurikasmaalla ei kulje kuin neliveto, tai sitten piikkilevike, joka vetää kyllä aivan uskomattoman hyvin tiukassa ja liukkaassa savessa. Painonsiirtolaitteen käyttö muuten näkyi aikanaan tekevän nelivedoistakin takavedon, kun runsaista etupainoista huolimatta tiukassa savessa ja ylämäessä etupyörät alkoivat hipsua irti maan pinnasta. Etupainona se nelivetoakseli kyllä toimii hyvin.
Vetäjissä on nykyään kokonaispainoa kahden entisen takavetotraktorin verran, mutta maassa olevia siipiä edelleen vaikkapa neljä niin kuin tuossa takavedossa meillä. Kyllä siinä kastemato päisteessä vinkuu kun viiden tonnin takarengas siinä vaivaa savea piukkaan.
-SS-
-
Mielelläni osallistuisin kyntökurssille, jos sellainen järjestettäisiin. Antaisin myös oman Överumini harjoituskappaleeksi, että laittakaahan säätöihin. Voisin osallistua jopa kurssin kustannuksiin jossain muodossa tai antaa peltoni siihen käyttötarkoitukseen.
-
Tästä on muodostunut mielenkiintoinen ketju. Muutenkin mitä juttuja olen auroista lukenut, niin sitä yhteistä nimittäjää taitaa olla vaikea löytää. Ainakin jos joku kehuu jotain merkkiä toinen lyttää ja päinvastoin. Itte ikäni olen kyntänyt halvoilla sarka-auroilla ja ikinä ei jälki mielestäni ole ollut kaikilta osin tavoitellun mukaista. Yleisin ongelma on liittynyt ensimmäisen fiilun liikaan leveyteen. Överumin vetokarttua ei vaan saanut tarpeeksi sivuun tai sitten se oli liian lyhyt. Tämä ongelma tuli vastaan jo 80-90 fiiulla, isommista koneista puhumattakaan. Muutaman vuoden käytössä olleet loppuun ajetut kongskildet ( ei ööverit) poistivat jo lähes tuon ongelman, mutta ei niitäkään sentäs 6400 Valtran perään ( nooh ei sitä ole kyntötraktoriksi tehty muutenkaan). Tänä syksynä investoin muutaman satasen Fiskars (Agrolux) Fk siivellä oleviin ja nyt ei eka fiilu ole liian leveä. Oli kyllä aurat jotka sai laittaa vaan perään ja kyntää. Kuivissa olosuhteissa voisi karttua vähän siirtää (meinaa jäädä kapeaksi) mutta sen voi hoitaa sylinterillä ja tuntuu kostealla menevän sylinterin keskisäädöllä parhaan näköisesti. Toki nämä nyt on aurat historik aikakaudelta, mutta en ikinä
ollut ajatellut että Agrolux voisi olla aura. Tosin Ax siipi taitaa olla aurojen aatelia, mutta niiden hinnat 10-20 kertaiset mun auroihin , loppuun ajettuinakin.
-
- hyvät ideat eivät aina vaan toimi - kuten esiaurat runsasolkisella turvemaalla eikä veitsileikkurit multamaan juolavehnänurmea matalaan yritettäessä.
Tämä näyttäisi olevan poikkeus konsensuksesta ? Esiauroja ja veitsileikkureita nimenomaan tarjotaan ratkaisuksi noihin vaativiin kyntöolosuhteisiin.
Monta vuotta kynnin V-siipisellä Överumilla veitsileikkureilla esiaurojen kanssa onnistuneesti mutta sitten yksi aika kuiva syksy takavuosina tuli hiesuisella hiedalla nurmen kynnössä toppi. Ei nättiä jälkeä ei sitten millään.
Aikani temuttuani vaihdoin kiekkoleikkurit paikalleen ja jälki muuttui kuin taikaiskusta siistiksi.
-
Suuri osa ongelmista taitaa tosiaan johtua siitä että aurat ja vetäjä eivät ole oikein yhteensopivia.
Miksi muuten Agrolux / Överum katkoo jousella varustetusta leikkurista sitä nivelessä olevaa pulttia jolla koko systeemi pysyy työasennossaan? Ei sitä jolla on korkeudensäätöreikiä vaan sitä toiselta puolelta tulevaa. Tuon pultin katketessa koko leikkurin varsi pääsee holtittomasti roikkumaan ylös ja alas - ja sitten jossain vaiheessa auroja alas laskiessa varsi heilahtaakin etupuolelle niin että leikkurista tuleekin vedettävän sijaan työnnettävä. Tietysti leikkuri sitten lähtee hakemaan sivulle ja vääntyy joko koko varsi tai sen jousen pitkä pultti tms.
Käytetyt Agrolux MRT:t katkoivat alkuun noita pultteja 1 per päivä. Vaihdoin silloin vuosia sitten kaikki uusiin koviin pultteihin ja ovat ilmeisesti muutaman sata ha kestäneet. Eilen sitten meni taas yllättäen 2 noin puolen tunnin välein. Pikaratkaisuna oli poistaa putkisokka akselilta ja poistaa ao. leikkurit että homma saatiin loppuun ennen sadetta. Eka ehdi vääntää vartensa, toisen huomasin ennen suurempaa katastrofia. Pienempi vetokone olisi saattanut armahtaa ensimmäisenkin, mutta 8 t ja 200+ hv ei yhtä poikittain olevaa leikkuria noteraa millään lailla :-(
Kiviä ja kantoja on toki vastaan tullut mutta ei mitään mahdottomia.
-
Onko se överumin jousitettu kiekkoleikkuri tämmänen vanhanaikainen, tässä ei ole pultin pulttia. Tässä ei ole sitä kulman säätöä.
(https://images.matchapart.com/breakerpro/1431/standard/1431-170818-175652057-2-PTIMG.jpg)
Vanhanajan jousitettu leikkuri, Överum
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/kiekkoleikkuri.jpg)
Uusi jousitettu kiekkoleikkuri, Överum
Onko siinä laakerointikohdassa alun perin ollut pultti ? Vai onko se siellä toisella puolella,
jotenkin kierteellä kiristetty, ettei näy tässä kuvassa. Näyttäisi olevan putkisokalla lukittu tappi tuo iso
laakerointipiste tuossa kuvassa. MOC400 materiaalista pitänee tapit ja mahd. pultit tehdä,
se on iskusitkistyvä, eikä katkea helposti.
Onko jousi kiristetty kovin, että pääseekö leikkuri menemään yli esteen, eli
iskeekö jousi myttyyn ja sen jälkeen katkeaa pultit. Tuo vanha malli, vaikka on
huomattavasti lujemman näköinen, ei sopine paluuauraan, koska
varren kulmasäätö monine reikineen on ainoa korkeudensäätö siinä tapauksessa.
Sarka-aurassa tuo vanha olisi ehkä parempi. Laakerointitappikin on varmaan 40 mm paksu.
-SS-
-
Tässä on juu pykälää monimutkaisempi rakenne, kuva ohessa. Katkeava pultti on osa 31, joka pitää koko asennelman määrätyssä asennossa siihen ristipalaan nähden. Jos pultti katkeaa, jousi eikä mikään muuten vapaudu mutta koko rakennelma pääsee kaikkine osineen vapaasti kääntymään sen vaakatapin ympäri. Rakenne on kyllä kuvaasi verrattuna aika hennon oloinen...
Pitää ehkä kokeilla vähän hellätä niitä jousia, ja ehkä nostaa koko leikkureita hieman ylemmäs. Nyt ne leikkaavat lähes vantaan yläreunan tasolle asti.
-
SR teräiseen nelisiipiseen sarka-auraan tuli pidempi vetokarttu kun se laitettiin 955 Natikan perään. Ihan ääriasennossa tuonkin piti olla, jotta ensimmäinen viilu oli 14"
-
SR teräiseen nelisiipiseen sarka-auraan tuli pidempi vetokarttu kun se laitettiin 955 Natikan perään. Ihan ääriasennossa tuonkin piti olla, jotta ensimmäinen viilu oli 14"
Pienestähän tuo on varmaan kiinni auran noukassa. Omat överit oli kumminkin 16" säädössä ja silti säätövara lopussa. Nyt noi Agroluxit "mukava poikkeus" Jos karttua siirtää niin tukijalkaa ei saa enää kiinni . Voishan sen heittää toiselle puolelle (jotta hyde säätö olisi keskellä) , mutta sitten säätöä ei voi käyttää.
Muok. 3 siipiset överit oli 14" säädöissä ja niillä kyntö ei onnistunut oikein millään . Kait Mf 185 takapotku oli ainut missä rajoittimia ei tarvinnut lukita, mutta sillä en muista kyntäneeni oikein koskaan. Asia ei kait johdu dementiasta vaan silloisesta noin 10v iästäni.
-
Tässä on juu pykälää monimutkaisempi rakenne, kuva ohessa. Katkeava pultti on osa 31, joka pitää koko asennelman määrätyssä asennossa siihen ristipalaan nähden. Jos pultti katkeaa, jousi eikä mikään muuten vapaudu mutta koko rakennelma pääsee kaikkine osineen vapaasti kääntymään sen vaakatapin ympäri. Rakenne on kyllä kuvaasi verrattuna aika hennon oloinen...
Pitää ehkä kokeilla vähän hellätä niitä jousia, ja ehkä nostaa koko leikkureita hieman ylemmäs. Nyt ne leikkaavat lähes vantaan yläreunan tasolle asti.
Tuo nro 31 näyttää tarkoitukseltaan peräti murtopultilta, sen tilanteen varalta, että jousi pohjaa. Varmasti jos jousi on melkein kiinni puristettu perusasennossa, saavutettava liikevara on todella pieni. Sarka-aurassa tuota uudempaa kiinnikettä ei ole tullut säädetyksi, siinä kun koko leikkurin kankea saa siirretyksi korvakkeessaan ylös ja alas. Meillä se leikkurin latta onkin aika pystyssä kulmassa, jotta se kääntömöykky ei ota pahnaa eteensä. Eli se pyörötolppa on nostettu mutkaan asti ylhäälle. Koska paluuaurassa sitä ei voine tehdä, niin sillä kulmalla täytyy vähän pelata sitä suurinta mahdollista joustovaraa, samalla työsyvyyttä vähentämällä.
-SS-
-
SR teräiseen nelisiipiseen sarka-auraan tuli pidempi vetokarttu kun se laitettiin 955 Natikan perään. Ihan ääriasennossa tuonkin piti olla, jotta ensimmäinen viilu oli 14"
Pienestähän tuo on varmaan kiinni auran noukassa. Omat överit oli kumminkin 16" säädössä ja silti säätövara lopussa. Nyt noi Agroluxit "mukava poikkeus" Jos karttua siirtää niin tukijalkaa ei saa enää kiinni . Voishan sen heittää toiselle puolelle (jotta hyde säätö olisi keskellä) , mutta sitten säätöä ei voi käyttää.
Muok. 3 siipiset överit oli 14" säädöissä ja niillä kyntö ei onnistunut oikein millään . Kait Mf 185 takapotku oli ainut missä rajoittimia ei tarvinnut lukita, mutta sillä en muista kyntäneeni oikein koskaan. Asia ei kait johdu dementiasta vaan silloisesta noin 10v iästäni.
Takapyörien kavennus varmaan olis auttanut , ehkä .
-
Tarkoitatko JD 6630 tuolla "nostovarsi työntövarsi " suhteella niiden kulmaa suhteessa auroihin? Siihen en kovin paljon kiinnittänyt huomiota, koska olivat likimain kuten ennenkin. Täytyypä tarkastaa.
Joo, siis niiden pitäisi "kohdata" toisensa suunnilleen traktorin keulassa. Muistaakseni kuhnin ohjekirjassa on sekin hyvin selostettu. Ainakin se kevensi selvästi kyntämistä kevyellä traktorilla kun katsoi kohdilleen.
Esiaurat ja puukot ei tosiaan toimi kevyillä maalajeilla. Turvepelloilla aivan toivotonta edes yrittää. Maa on liian kevyttä, ja puukot vain nostattaa maata siiven yli.
Hieta ja savimailla pelaa kyllä erittäin hyvin.
-
Tuo nro 31 näyttää tarkoitukseltaan peräti murtopultilta, sen tilanteen varalta, että jousi pohjaa. Varmasti jos jousi on melkein kiinni puristettu perusasennossa, saavutettava liikevara on todella pieni. Sarka-aurassa tuota uudempaa kiinnikettä ei ole tullut säädetyksi, siinä kun koko leikkurin kankea saa siirretyksi korvakkeessaan ylös ja alas. Meillä se leikkurin latta onkin aika pystyssä kulmassa, jotta se kääntömöykky ei ota pahnaa eteensä. Eli se pyörötolppa on nostettu mutkaan asti ylhäälle. Koska paluuaurassa sitä ei voine tehdä, niin sillä kulmalla täytyy vähän pelata sitä suurinta mahdollista joustovaraa, samalla työsyvyyttä vähentämällä.
-SS-
Voi se jonkinlainen viimeinen varolaite ollakin. Jouset ovat kyllä kohtuu löysällä ja leikkurilla pitäisi olla reilusti varaa nousta, mutta ainahan sieltä voi joku kannon vänkyrä pyllähtää niin että vara kuitenkin loppuu :-/
Välillä tulee kaikenlaisia pieniä 'löytöjä' kuten kuvasta näkyy. Sinänsä kertaakaan ei pultti ole katkennut esteen kohdalla vaan aivan sattumanvaraisessa paikassa missä ei mitään suurempaa estettä ole kohdattu. Mutta varmaan ne väsyvät kun riittävän monta ylikuormitusta on tullut.
Nostetaan (muutetaan kulmaa) vähän vielä ylemmäksi.
-
Tuo leikkurin kiinnitys ei liekopuita ainakaan kestä. Ongelma lienee myös siinä, että leikkuri ei nouse siiven laukaisulaitteen mukana niin kuin Kvernelandissa. Eli jäykempi jousi pitempänä voisi olla osaratkaisu. Olisihan siinä tilaa pitemmälle kierretangoille ja vaikka puolikkaalle jouselle perään. Joustoliikkeen mekanismin pitää myös olla hyvin voideltu ja herkästi liikkuva. Onhan esimerkkjeä siitä, että sarka-aurassa oli laukaisulaitteella varustettu ojas ruostunut kiinni sijaansa, ja kiven tullessa mennyt katki.
-SS-
-
Tuo nro 31 näyttää tarkoitukseltaan peräti murtopultilta, sen tilanteen varalta, että jousi pohjaa. Varmasti jos jousi on melkein kiinni puristettu perusasennossa, saavutettava liikevara on todella pieni. Sarka-aurassa tuota uudempaa kiinnikettä ei ole tullut säädetyksi, siinä kun koko leikkurin kankea saa siirretyksi korvakkeessaan ylös ja alas. Meillä se leikkurin latta onkin aika pystyssä kulmassa, jotta se kääntömöykky ei ota pahnaa eteensä. Eli se pyörötolppa on nostettu mutkaan asti ylhäälle. Koska paluuaurassa sitä ei voine tehdä, niin sillä kulmalla täytyy vähän pelata sitä suurinta mahdollista joustovaraa, samalla työsyvyyttä vähentämällä.
-SS-
Voi se jonkinlainen viimeinen varolaite ollakin. Jouset ovat kyllä kohtuu löysällä ja leikkurilla pitäisi olla reilusti varaa nousta, mutta ainahan sieltä voi joku kannon vänkyrä pyllähtää niin että vara kuitenkin loppuu :-/
Välillä tulee kaikenlaisia pieniä 'löytöjä' kuten kuvasta näkyy. Sinänsä kertaakaan ei pultti ole katkennut esteen kohdalla vaan aivan sattumanvaraisessa paikassa missä ei mitään suurempaa estettä ole kohdattu. Mutta varmaan ne väsyvät kun riittävän monta ylikuormitusta on tullut.
Nostetaan (muutetaan kulmaa) vähän vielä ylemmäksi.
Omissa vastaavanlaisissa auroissa sama kiusa. Loppui siihen kun porattiin pultinreiät muistaakseni 16mm kokoon (tai niin isoksi kun seinämävahvuus antaa myöten) ja oliko 10.9 vai vielä kovemmat pultit paikoilleen. Nyt jos osuu johkun isoon ja kovaan niin katkee se vantti sieltä jousen sisältä. Paljon helpompi hitsata kasaan kun kaivaa sitä pultin pätkää sieltä nivelen sisältä
-
Kovat pultit tähänkin on jo vaihdettu. 12.9 muistaakseni.
Sinänsä pultin katkeaminen nyt ei olisi mikään suuri ongelma, kunhan koko systeemi ei pääsisi sitten kiepsahtamaan seuraavissa käännöissä nurinniskoin.
Silloin hajoaa enemmän kun roikkuva leikkuri seuraavan kerran päätyy työvuoroon väärässä asennossa.
Pitää vähän miettiä että keksisikö tuohon jonkin simppelin mutta näppärän mekaanisen rajoittimen että paketti pysyisi suurin piirtein järkevässä asennossa vaikka pultti olisikin poikki; sitä katkeamista kun ei välttämättä heti huomaa ellei aktiivisesti vahdi leikkureita jokaisen käännön jälkeen. Se ei haittaa mitään vaikka muutaman vedon leikkuri kulkisikin vain pintaa pitkin pyörien - jos tätä ei jäljestä huomaa niin sitten asialla ei ole kiirekään :-)
Kovan pultin tynkä on lähtenyt yllättävän helposti aina pois eli pultin uusiminen pellollakaan ei ole ollut mikään ongelma ellei muuta ole hajonnut.
Pitänee tutustua kun seuraavan kerran olen aurojen vierellä.
-
Esiaurat ja puukot ei tosiaan toimi kevyillä maalajeilla. Turvepelloilla aivan toivotonta edes yrittää. Maa on liian kevyttä, ja puukot vain nostattaa maata siiven yli.
Hieta ja savimailla pelaa kyllä erittäin hyvin.
No nyt tuli uutta tietoa. Mielestäni meillä aika keveitä maita - ei toki puhtaita turvemaita vaan multaisimmillaankin viljavuusanalyysissä mm, mutta ongelmat alkavat vasta, jos on jotenkin esimuokannut kynnettävää tai sitten juolavehnä/ruokohelpi on totaalisesti ottanut vallan... Ja itsellä Fiskars Agrolux, sarka-aura, kiekot ja kuorimet Kuusakoskella ja neljättä vuotta puukot+esiaurat.
-
Esiaurat ja puukot ei tosiaan toimi kevyillä maalajeilla. Turvepelloilla aivan toivotonta edes yrittää. Maa on liian kevyttä, ja puukot vain nostattaa maata siiven yli.
Hieta ja savimailla pelaa kyllä erittäin hyvin.
No nyt tuli uutta tietoa. Mielestäni meillä aika keveitä maita - ei toki puhtaita turvemaita vaan multaisimmillaankin viljavuusanalyysissä mm, mutta ongelmat alkavat vasta, jos on jotenkin esimuokannut kynnettävää tai sitten juolavehnä/ruokohelpi on totaalisesti ottanut vallan... Ja itsellä Fiskars Agrolux, sarka-aura, kiekot ja kuorimet Kuusakoskella ja neljättä vuotta puukot+esiaurat.
Sellainen tarttuva rapamaa mikä ei mene Kvernen terässiipi+kiekkoleikkurilla menee muovi+puukko yhdistelmällä. Nurmen kyntö on kyllä kiekoilla varminta.
-
SR teräiseen nelisiipiseen sarka-auraan tuli pidempi vetokarttu kun se laitettiin 955 Natikan perään. Ihan ääriasennossa tuonkin piti olla, jotta ensimmäinen viilu oli 14"
CV Överumin, siis V-siipisen kääntöauran, käyttöohjekirjassakin on kaksi vetokarttuvaitoehtoa eri raideleveyksille.
-
Esiaurat ja puukot ei tosiaan toimi kevyillä maalajeilla. Turvepelloilla aivan toivotonta edes yrittää. Maa on liian kevyttä, ja puukot vain nostattaa maata siiven yli.
Hieta ja savimailla pelaa kyllä erittäin hyvin.
No nyt tuli uutta tietoa. Mielestäni meillä aika keveitä maita - ei toki puhtaita turvemaita vaan multaisimmillaankin viljavuusanalyysissä mm, mutta ongelmat alkavat vasta, jos on jotenkin esimuokannut kynnettävää tai sitten juolavehnä/ruokohelpi on totaalisesti ottanut vallan... Ja itsellä Fiskars Agrolux, sarka-aura, kiekot ja kuorimet Kuusakoskella ja neljättä vuotta puukot+esiaurat.
Kuhnilla menee multamaa, esiaurat+puukot+muovisiipi. Mutta kyllä Kuhninkin tukkoon saa. Oikein pahasti kun on ollut juolaa, pitkää heinää ja mättäitä, niin lautastinttarilla ensin kerran tai kaksi pinta rikki, niin sitten on kyntökin onnistunut.
Kuhinlla olen 20" säädöllä aina vetänyt, poikkeuksena kiilojen takia kavennus. Ohjekirjassa oli jokin säätö takarenkaiden sisäreunan mukaan, joka sekin oli kohdallaan. Kampeamisen syyksi olen viime aikoina epäillytkin eniten etu-takarenkaiden sisäreunan välin eroa.
-
Ihmeellisiä ongelmia teillä auroissa. Isä-ukko hylkäsi Fiskarssit 70 luvulla ja osti ensimmäiset Kvernelandit. Ei ole ikinä ollut laukaisulsitteiden kanssa ongelmia, leikkurin napoja menee silloin tällöin kivissä ja aikoinaan jäisessä maassa. Meillä on osin kalliota vastassa ja isoja maakiviä sekä sitten sellaista päänkokokoista kiveä ja tietty pienempää. Toki noiden kivisien kyntöä pyritään välttämään mutta aina joskus täytyy. Vuosittainen kyntöala ei enään ole iso muutama kymmenen hehtaari ja on ne vanhat kvernelandit jo vaihtuneet kääntöauroihin
-
Nyt kun oon tätä ketjua lukenut, niin epäilen yhtä ongelmaa munkin agroluxeissa. Koska ne oli ollut 20v käyttämättä , niin lähes kaikki mutterit/pultit/ säädöt on kiinni ja pysyy kunnes punahehkulla joskus helpottaa. Mutta tuo ojaksen kiinni juuttuminen voi olla niissä myös totta. Yhden kerran yksi siipi on laennut, mutta muuten vaan kolistellut kivien päällä. Täytyy se selvittää kunhan paskanajo aika loppuu. Muutenhan se mieltä ylentävää, että surkean näköisillä auroilla saa ihan Ok jälkeä. Noissakin lukee vielä isolla Fiskars ;D
-
Esiaurat ja puukot ei tosiaan toimi kevyillä maalajeilla. Turvepelloilla aivan toivotonta edes yrittää. Maa on liian kevyttä, ja puukot vain nostattaa maata siiven yli.
Hieta ja savimailla pelaa kyllä erittäin hyvin.
No nyt tuli uutta tietoa. Mielestäni meillä aika keveitä maita - ei toki puhtaita turvemaita vaan multaisimmillaankin viljavuusanalyysissä mm, mutta ongelmat alkavat vasta, jos on jotenkin esimuokannut kynnettävää tai sitten juolavehnä/ruokohelpi on totaalisesti ottanut vallan... Ja itsellä Fiskars Agrolux, sarka-aura, kiekot ja kuorimet Kuusakoskella ja neljättä vuotta puukot+esiaurat.
Sellainen tarttuva rapamaa mikä ei mene Kvernen terässiipi+kiekkoleikkurilla menee muovi+puukko yhdistelmällä. Nurmen kyntö on kyllä kiekoilla varminta.
Juu kyllä sellainen tarraava multamaa menee paremmin puukoilla ja esiauroilla.
Mut ne ei tosiaan toimi sitten vanhalla nurmella kuivalla turvepellolla
-
Voi voi sentään, teineillä olis kyllä ihan nämä auransäätö ja kynnön opettelu kurssit ihan paikallaan, ,,,, Sen verran on tuota haparointia asetuksissa. Mut minkäs sille mahtaa kun ihan ite vaan tiedetään kaikki ja vedetään niitä hytreinejä perässä kuin sattuu, tuleehan ne siellä perässä kun painaa vaan tallan pohjaan ja kuuntelee juutuuppia.
-
Voi voi sentään, teineillä olis kyllä ihan nämä auransäätö ja kynnön opettelu kurssit ihan paikallaan, ,,,, Sen verran on tuota haparointia asetuksissa. Mut minkäs sille mahtaa kun ihan ite vaan tiedetään kaikki ja vedetään niitä hytreinejä perässä kuin sattuu, tuleehan ne siellä perässä kun painaa vaan tallan pohjaan ja kuuntelee juutuuppia.
Ehkä ne osaa jotain muuta mitä boomeri ei ::)
-
Voi voi sentään, teineillä olis kyllä ihan nämä auransäätö ja kynnön opettelu kurssit ihan paikallaan, ,,,, Sen verran on tuota haparointia asetuksissa. Mut minkäs sille mahtaa kun ihan ite vaan tiedetään kaikki ja vedetään niitä hytreinejä perässä kuin sattuu, tuleehan ne siellä perässä kun painaa vaan tallan pohjaan ja kuuntelee juutuuppia.
Ehkä ne osaa jotain muuta mitä boomeri ei ::)
No kyllä,,,,,,,,,,,,,,,, multa ei onnistu oikeen kahdella peukalolla tuo älykännyn näpyttely, pitää kirjain kerrallaan tökkiä tekstiä muutoin tulee epäselvää juttua.Muutoin on kyllä tietotekniikka suht hyvin hallussa.
-
just. se mustanettikiii... mut kyl siinä ei tarttekaan peukaloita.