Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: totuuden torvi - 12.04.20 - klo:06:39
-
Siis rahan korko ei korona. Alkaako nyt näkyä se, että rahalla ei ole korkoa. Meillä Suomessa mitään ei hankita varastoon , kun ei kannata hankia, se ei tuota mitään . Tämä ongelma näkyy siinä, odotetaan tilaus , sitten aletaan tilata materiaalia mistä saataisiin, kilpailutetaan ja niin edl. Kun meillä olisi rahalla pieni korko 3-5 % pankitkin palvelisi paremmin. Koron puuttuminen on asuntojen hinnoissa pääomittunut jo ajat sitten, takaisin maksu ajat on kaksinkertaistunut. Vaikka raha on koroton. Pieni inflaatio auttaisi velallista, aiemmin kun oli korko valtion talous oli kunnossa, samoin yksityiset pärjäsi, Asunnottomia oli vähempi.
-
Typerät kirjoitukset lisääntyvät. Vai korkeammat korot hyödyttäisivät velallista Totuuden torven mielestä?
-
Typerät kirjoitukset lisääntyvät. Vai korkeammat korot hyödyttäisivät velallista Totuuden torven mielestä?
Korko on rahan palkka, sanoi aikoinaan Paavo Haavikko. Miksi kukaan lainaisi rahaa, jos sille ei saa palkkaa, eli korkoa?
Devalvointimahdollisuus olisi kans hieno juttu, mutta ideologisesti elämään suhtautuvat sitä vastustavat. Pragmaatikot sitä kannattavat, valitettavasti typerä eurojäsenyys sen estää.
-
kun aikasemmin oli jopa korkeat korot lainoissa niin ihmisten toimeliaisuus oli huippua. muistan hyvin miten itekin pyrin maksamaan lainat pois mah äkkiä ettei tarvinna korkoja maksaa.. ja siksi tulki tehtyä aika montaa hommaa jotta sai rahat lainoihin nopsaan. nyt tuntuu että nuo lyhentämättömät kuut jopa pääasia..
-
Nyt koronan iskemisestä on kulunut kuukausi, tilit tyhjät. Kuiteski ohje on että 3 kk netto tulo on tilillä, kaiken varalta. Kun korot nolla - , rahat kiertoon nyt nähdään se että Eurot on kierrossa. Mielenkiiiiiiintoista nähdä mitä sitten kun tämä Eurojen jako lopetetaan , miten tasapainotetaan Suomen talous. Millä aikajanalla. Ketkä on ne tyypit ken yrittää sitä tehdä.
-
Nyt koronan iskemisestä on kulunut kuukausi, tilit tyhjät. Kuiteski ohje on että 3 kk netto tulo on tilillä, kaiken varalta. Kun korot nolla - , rahat kiertoon nyt nähdään se että Eurot on kierrossa. Mielenkiiiiiiintoista nähdä mitä sitten kun tämä Eurojen jako lopetetaan , miten tasapainotetaan Suomen talous. Millä aikajanalla. Ketkä on ne tyypit ken yrittää sitä tehdä.
olisi perin mielenkiintoista katsoa mitä tapahtuisi kun uudenmaan asuntolainoihin laitettaisiin jonkinmoinenkan korko :-\ :-\ :-\ :-\
-
Sitä tilannetta ei olisi syntynyt jos rahalla olisi ollut koko ajan korko. Koron aikana oli takaisin Maksuaika 15 v nyt sitä ei oikeastaan ole ollenkaan. Korotonta rahaa valtio jakaa , mutta sekin pitäisi joskus maksaa takaisin
-
kun aikasemmin oli jopa korkeat korot lainoissa niin ihmisten toimeliaisuus oli huippua. muistan hyvin miten itekin pyrin maksamaan lainat pois mah äkkiä ettei tarvinna korkoja maksaa.. ja siksi tulki tehtyä aika montaa hommaa jotta sai rahat lainoihin nopsaan. nyt tuntuu että nuo lyhentämättömät kuut jopa pääasia..
Reaalikorot olivat silloin vanhaan hyvään aikaan kuitenkin negatiiviset, koska devalvaatioilla ja yleiskorotuksilla ylläpidetty inflaatio vähensi lainan arvoa. Maatalous oli mukana inflaatiokoneessa indeksikorotustensa kanssa. Maatilalainoissa lisäksi oli korkotuki, jonka vaikutus oli todellinen, nimelliskorot olivat 7-12 %, maatilalainojen maksettavat korot useita prosenttiyksiköitä alempia. Silloin investoitiin säästäjän kukkarolla. Ehkä se olikin silloin vanhaan hyvään aikaan oikea idea: säästettiin rahaa pankkeihin, ja investoitiin vasta sitten. Se idea ei kuitenkaan ollut aivan täydellinen: mummo säästi, iloinen investoija kulutti.
-SS-
-
kun aikasemmin oli jopa korkeat korot lainoissa niin ihmisten toimeliaisuus oli huippua. muistan hyvin miten itekin pyrin maksamaan lainat pois mah äkkiä ettei tarvinna korkoja maksaa.. ja siksi tulki tehtyä aika montaa hommaa jotta sai rahat lainoihin nopsaan. nyt tuntuu että nuo lyhentämättömät kuut jopa pääasia..
Reaalikorot olivat silloin vanhaan hyvään aikaan kuitenkin negatiiviset, koska devalvaatioilla ja yleiskorotuksilla ylläpidetty inflaatio vähensi lainan arvoa. Maatalous oli mukana inflaatiokoneessa indeksikorotustensa kanssa. Maatilalainoissa lisäksi oli korkotuki, jonka vaikutus oli todellinen, nimelliskorot olivat 7-12 %, maatilalainojen maksettavat korot useita prosenttiyksiköitä alempia. Silloin investoitiin säästäjän kukkarolla. Ehkä se olikin silloin vanhaan hyvään aikaan oikea idea: säästettiin rahaa pankkeihin, ja investoitiin vasta sitten. Se idea ei kuitenkaan ollut aivan täydellinen: mummo säästi, iloinen investoija kulutti.
-SS-
tämänhän takia yrittäjät on niin katkeria koivistolle, koivisto piti pienen ihmisen säästöjen puolta.
-
kun aikasemmin oli jopa korkeat korot lainoissa niin ihmisten toimeliaisuus oli huippua. muistan hyvin miten itekin pyrin maksamaan lainat pois mah äkkiä ettei tarvinna korkoja maksaa.. ja siksi tulki tehtyä aika montaa hommaa jotta sai rahat lainoihin nopsaan. nyt tuntuu että nuo lyhentämättömät kuut jopa pääasia..
Reaalikorot olivat silloin vanhaan hyvään aikaan kuitenkin negatiiviset, koska devalvaatioilla ja yleiskorotuksilla ylläpidetty inflaatio vähensi lainan arvoa. Maatalous oli mukana inflaatiokoneessa indeksikorotustensa kanssa. Maatilalainoissa lisäksi oli korkotuki, jonka vaikutus oli todellinen, nimelliskorot olivat 7-12 %, maatilalainojen maksettavat korot useita prosenttiyksiköitä alempia. Silloin investoitiin säästäjän kukkarolla. Ehkä se olikin silloin vanhaan hyvään aikaan oikea idea: säästettiin rahaa pankkeihin, ja investoitiin vasta sitten. Se idea ei kuitenkaan ollut aivan täydellinen: mummo säästi, iloinen investoija kulutti.
-SS-
tämänhän takia yrittäjät on niin katkeria koivistolle, koivisto piti pienen ihmisen säästöjen puolta.
Kyllä moni teollisuustyöntekijä ja kunnantyöntekijä pienellä palkallaan hankki silloin 70-luvulla kesämökin ja omistusasunnon, palkat olivat indeksissä ja inflaatio vei lainan arvoa: Vuonna 1970 otetun lainan rahamääräisestä ostovoimasta olisi ollut jäljellä viidesosa vuonna 1985. Samaan aikaan eläkevastuita ei kerätty, ei työnantajalta eikä palkansaajalta itseltään. Lainan korot olivat verovähennyskelpoisia.
Härskein muoto inflaation ja korkovähennysoikeuksien velkakeinottelussa oli joissakin maaseutupankeissa harjoitettu lainojen ja niistä saman tien tehtyjen määräaikaistalletusten yhteensitominen: Tavallaan nettovelkaa ei ollut, mutta inflaation ja määräaikaistalletusten korkojen verovapauden ansiosta sekin nähtävästi oli tuottoisaa.
-SS-
-
Typerät kirjoitukset lisääntyvät. Vai korkeammat korot hyödyttäisivät velallista Totuuden torven mielestä?
Korkeammat korot laittaisivat ihmiset paremmin harkitsemaan investointejaan
-
kun aikasemmin oli jopa korkeat korot lainoissa niin ihmisten toimeliaisuus oli huippua. muistan hyvin miten itekin pyrin maksamaan lainat pois mah äkkiä ettei tarvinna korkoja maksaa.. ja siksi tulki tehtyä aika montaa hommaa jotta sai rahat lainoihin nopsaan. nyt tuntuu että nuo lyhentämättömät kuut jopa pääasia..
Reaalikorot olivat silloin vanhaan hyvään aikaan kuitenkin negatiiviset, koska devalvaatioilla ja yleiskorotuksilla ylläpidetty inflaatio vähensi lainan arvoa. Maatalous oli mukana inflaatiokoneessa indeksikorotustensa kanssa. Maatilalainoissa lisäksi oli korkotuki, jonka vaikutus oli todellinen, nimelliskorot olivat 7-12 %, maatilalainojen maksettavat korot useita prosenttiyksiköitä alempia. Silloin investoitiin säästäjän kukkarolla. Ehkä se olikin silloin vanhaan hyvään aikaan oikea idea: säästettiin rahaa pankkeihin, ja investoitiin vasta sitten. Se idea ei kuitenkaan ollut aivan täydellinen: mummo säästi, iloinen investoija kulutti.
-SS-
tämänhän takia yrittäjät on niin katkeria koivistolle, koivisto piti pienen ihmisen säästöjen puolta.
ja paskat .
Vahvan markanlinja toitotti demarit . Pekkarinen vaati alv vapautta tuttujensa firmoille samaan aikaan kun firmoja meni nurin ja paljon . Yrittäjät turvautu ulkomaan luottoihin pienetääkseen korko taakkaansa Koska heille vakuutettiin ettei devalvaatiota tehdä . Tavallaan ei tehtykkään koska markka laitettiin kellumaan . >:(
-
kun aikasemmin oli jopa korkeat korot lainoissa niin ihmisten toimeliaisuus oli huippua. muistan hyvin miten itekin pyrin maksamaan lainat pois mah äkkiä ettei tarvinna korkoja maksaa.. ja siksi tulki tehtyä aika montaa hommaa jotta sai rahat lainoihin nopsaan. nyt tuntuu että nuo lyhentämättömät kuut jopa pääasia..
Mihin lainaa tarvitsee, jos milli on tilillä.
-
ja paskat .
Vahvan markanlinja toitotti demarit . Pekkarinen vaati alv vapautta tuttujensa firmoille samaan aikaan kun firmoja meni nurin ja paljon . Yrittäjät turvautu ulkomaan luottoihin pienetääkseen korko taakkaansa Koska heille vakuutettiin ettei devalvaatiota tehdä . Tavallaan ei tehtykkään koska markka laitettiin kellumaan . >:(
[/quote]
Juu, muistan kun yksin kaveri khui ottanensa valuuttakorilainan, siinä ei olis pitäny kurssivaihtelut vaikuttaa, jos £ laskee niin DM korjaa, tai Ranskan frangi.,, mut eivät olleet tuoneet esille sitä mahdollisuutta että se onkin Smk joka putoaa..
-
mihnkä sepe mahtaa päätään tarvita? ei sillä ainakaan aivoparkkia siellä ole. kuka köpsä nykyään rahoja tilillä seisottaa kun sen omaisuuden voi pitää materiana ja maana, taikka osakkeina ja sijoituksina muualla? se on surkiaa kun ei sepe tajua että se prolelehti ei osaa kertoa kuin raha saataan poikimaan ja siitä saataan omaisuutta. se vain kyttää kuin saa sen euron itelle jotta pääsee torille sitä levittään.
-
mihnkä sepe mahtaa päätään tarvita? ei sillä ainakaan aivoparkkia siellä ole. kuka köpsä nykyään rahoja tilillä seisottaa kun sen omaisuuden voi pitää materiana ja maana, taikka osakkeina ja sijoituksina muualla? se on surkiaa kun ei sepe tajua että se prolelehti ei osaa kertoa kuin raha saataan poikimaan ja siitä saataan omaisuutta. se vain kyttää kuin saa sen euron itelle jotta pääsee torille sitä levittään.
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006469803.html
Ei koerat eikä köyhät kuse kintuille.