Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: paalipoika - 11.04.20 - klo:23:22
-
Niin nykyisin myymme kantavia hiehoja, mutta olisikohan kiinnostusta ostaa poikineita luomuemoja? Lähinnä Hereford ja angnus tulisi kysymykseen. Ajatuksena pidempiaikainen yhteistyö. Noin 30 hiehoa pystyisimme poi’ittaan näissä tiloissa ja myymään vasikoineen pois.
-
Niin nykyisin myymme kantavia hiehoja, mutta olisikohan kiinnostusta ostaa poikineita luomuemoja? Lähinnä Hereford ja angnus tulisi kysymykseen. Ajatuksena pidempiaikainen yhteistyö. Noin 30 hiehoa pystyisimme poi’ittaan näissä tiloissa ja myymään vasikoineen pois.
Mites se seuraava poikiminen? Jää ostajan vastuulle hoitaa? Vai oliko ajatus niinkuin minkälainen? Anteeksi olen uusi näissä asioissa sen verran ymmärrän, että se emo työntää sen vasikan kerran vuoteen, joskus siellä kai voi olla kaksosetkin. Yleensä poikimaaika on keväällä jolloin astutus sattuu kesälle.
Emoja tässä mietitty yhtenä vaihtoehtona, mutta homma tahtoo vähän kaatua liian pieneen laidunalaan. Ei huvita etälohkoille laittaa laiduntamaan, kun se on sitten yhtä vahtimista. Päivittäin saa ajella ja pahimmassa tapauksessa aitoja saa korjata tiuhaan. Kun ne olis tossa silmien alla niin olisi parempi.
Joskus miettinyt sellaistakin, että josko löytyisi yhteistyötila jossa elukat voisi laiduntaa kesällä ja palaisivat sitten talveksi tilalle. Empä sitten tiedä miten viranomaiset taipuu tuollaiseen kuvioon ja kuinka ne sitten muutenkaan toimisi.
-
niin nykyään en tiiä. mutta muistan aikoinani kuulleeni parista tilasta jolla nuoret joutilaat oli kesän laitumilla ja sit talveksi toivat emätilalle. muutama kilsa oli tilojen väli ja elikot liikkuin auton kyytillä välin. toimi niin kauan kun toisen tilan väki jaksoi hoitaa eläkkeellä. nykytilannetta en tiedä. kaksi hyötyjää tuossa, toisella pellot käytössä ja toisella ei liikaa elikoita per hehtaari.
-
"Joskus miettinyt sellaistakin, että josko löytyisi yhteistyötila jossa elukat voisi laiduntaa kesällä ja palaisivat sitten talveksi tilalle."
niin nykyään en tiiä. mutta muistan aikoinani kuulleeni parista tilasta jolla nuoret joutilaat oli kesän laitumilla ja sit talveksi toivat emätilalle. muutama kilsa oli tilojen väli ja elikot liikkuin auton kyytillä välin. toimi niin kauan kun toisen tilan väki jaksoi hoitaa eläkkeellä. nykytilannetta en tiedä. kaksi hyötyjää tuossa, toisella pellot käytössä ja toisella ei liikaa elikoita per hehtaari.
Hiukka vaikuttaa rusinat pullasta meiningiltä. Varsinkin jos laidunnustila vastaa aidoista.
-
Niin nykyisin myymme kantavia hiehoja, mutta olisikohan kiinnostusta ostaa poikineita luomuemoja? Lähinnä Hereford ja angnus tulisi kysymykseen. Ajatuksena pidempiaikainen yhteistyö. Noin 30 hiehoa pystyisimme poi’ittaan näissä tiloissa ja myymään vasikoineen pois.
Mites se seuraava poikiminen? Jää ostajan vastuulle hoitaa? Vai oliko ajatus niinkuin minkälainen? Anteeksi olen uusi näissä asioissa sen verran ymmärrän, että se emo työntää sen vasikan kerran vuoteen, joskus siellä kai voi olla kaksosetkin. Yleensä poikimaaika on keväällä jolloin astutus sattuu kesälle.
Emoja tässä mietitty yhtenä vaihtoehtona, mutta homma tahtoo vähän kaatua liian pieneen laidunalaan. Ei huvita etälohkoille laittaa laiduntamaan, kun se on sitten yhtä vahtimista. Päivittäin saa ajella ja pahimmassa tapauksessa aitoja saa korjata tiuhaan. Kun ne olis tossa silmien alla niin olisi parempi.
Joskus miettinyt sellaistakin, että josko löytyisi yhteistyötila jossa elukat voisi laiduntaa kesällä ja palaisivat sitten talveksi tilalle. Empä sitten tiedä miten viranomaiset taipuu tuollaiseen kuvioon ja kuinka ne sitten muutenkaan toimisi.
Parhaiten noista asioista selviää opiskelemalla , tekemällä tilakäyntejä . Useampi luomuemolehmätila asiakkaana . Hyvin hoidettuna antaa toimeentulon .
-
"Joskus miettinyt sellaistakin, että josko löytyisi yhteistyötila jossa elukat voisi laiduntaa kesällä ja palaisivat sitten talveksi tilalle."
niin nykyään en tiiä. mutta muistan aikoinani kuulleeni parista tilasta jolla nuoret joutilaat oli kesän laitumilla ja sit talveksi toivat emätilalle. muutama kilsa oli tilojen väli ja elikot liikkuin auton kyytillä välin. toimi niin kauan kun toisen tilan väki jaksoi hoitaa eläkkeellä. nykytilannetta en tiedä. kaksi hyötyjää tuossa, toisella pellot käytössä ja toisella ei liikaa elikoita per hehtaari.
Hiukka vaikuttaa rusinat pullasta meiningiltä. Varsinkin jos laidunnustila vastaa aidoista.
Joo kyllä ja sempä vuoksi tuo nyt ollut lähinnä ajatuksen tasolla. Simppeleintähän tuo olisi jos voisi sitten vain käyttää jaloittelutarhaa kun laidun on loppu tai toisinsanoen laiduntaa vaan oikeesti parhaimpana aikana kesästä. Luomun ehdot ovat vain käsittääkseni aika jyrkät tuossa. Lisäruokinta laitumelle tietysti yksi mahdollisuus, mutta siinä menee herkästi se ruokintapaikka velliksi. Pitäisi olla joitain kovapohjaisia paikkoja johon tuon lisäruokinnan voisi järjestää. Työtä toki tulee jne, mutta ei se aitojen korjaaminen ja elikoiden jahtailu naapurin pelloiltakaan ole helppoa varsinkaan, kun se puhelinsoitto voi tulla milloin tahansa...
Parhaiten noista asioista selviää opiskelemalla , tekemällä tilakäyntejä . Useampi luomuemolehmätila asiakkaana . Hyvin hoidettuna antaa toimeentulon .
Varmaan näin. Tämä nyt ollut vielä enemmän sellaista ajatusleikkiä. Ajatus nyt siis siinä, että saisi noille luomun pakollisille nurmihehtaareille jotain käyttöä. Tietysti nyt se on sen niittämisen vaiva ainut mikä tulee ja tietysti perustamiskulut. Elikoitten kanssa niitä rahareikiä tulee paljon lisää + että työtä tulee lisää.
-
Niin nykyisin myymme kantavia hiehoja, mutta olisikohan kiinnostusta ostaa poikineita luomuemoja? Lähinnä Hereford ja angnus tulisi kysymykseen. Ajatuksena pidempiaikainen yhteistyö. Noin 30 hiehoa pystyisimme poi’ittaan näissä tiloissa ja myymään vasikoineen pois.
Mites se seuraava poikiminen? Jää ostajan vastuulle hoitaa? Vai oliko ajatus niinkuin minkälainen? Anteeksi olen uusi näissä asioissa sen verran ymmärrän, että se emo työntää sen vasikan kerran vuoteen, joskus siellä kai voi olla kaksosetkin. Yleensä poikimaaika on keväällä jolloin astutus sattuu kesälle.
Emoja tässä mietitty yhtenä vaihtoehtona, mutta homma tahtoo vähän kaatua liian pieneen laidunalaan. Ei huvita etälohkoille laittaa laiduntamaan, kun se on sitten yhtä vahtimista. Päivittäin saa ajella ja pahimmassa tapauksessa aitoja saa korjata tiuhaan. Kun ne olis tossa silmien alla niin olisi parempi.
Joskus miettinyt sellaistakin, että josko löytyisi yhteistyötila jossa elukat voisi laiduntaa kesällä ja palaisivat sitten talveksi tilalle. Empä sitten tiedä miten viranomaiset taipuu tuollaiseen kuvioon ja kuinka ne sitten muutenkaan toimisi.
Tässä vähän reilu kymmenen vuotta taistellu emojen kans aivan liian pienellä laidunalalla. Laidunta pitäis olla kotona yhdessä läntissä lähes ha/ emo, että olisi tarpeeksi. Koko kylässä ei ole paikkaa uudelle navetalle omien peltojen vieressä, niin kyllä vaan nykyinen taitaa jäädä viimeiseksi navetaksi.
-
Monesti on turha pelätä noita etälaitumia, toki niistä tulee ylimääräistä kulua käynneistä. Meillä oli pitkään 30 kilsan päässä laitumia, matkalla jos harmitti ajella niin kummasti lämmitti ajatus siitä saatavasta hyödystä. Mutta ei emoja kannata ajatella pitää jos ei ole laitumia itsellä tai halua lähteä kauas. Mutta vuokranaissa on aina riskinä suhteen loppuminen....
-
ja kaikki ei rusinoita pullista keräile, vaan pitää yllä normaali naapurisuhteita,. ilkka vaan niin kateellinen.
-
Monesti on turha pelätä noita etälaitumia, toki niistä tulee ylimääräistä kulua käynneistä. Meillä oli pitkään 30 kilsan päässä laitumia, matkalla jos harmitti ajella niin kummasti lämmitti ajatus siitä saatavasta hyödystä. Mutta ei emoja kannata ajatella pitää jos ei ole laitumia itsellä tai halua lähteä kauas. Mutta vuokranaissa on aina riskinä suhteen loppuminen....
Kuinka useasti kävit tuolla?
-
Niin nykyisin myymme kantavia hiehoja, mutta olisikohan kiinnostusta ostaa poikineita luomuemoja? Lähinnä Hereford ja angnus tulisi kysymykseen. Ajatuksena pidempiaikainen yhteistyö. Noin 30 hiehoa pystyisimme poi’ittaan näissä tiloissa ja myymään vasikoineen pois.
Mites se seuraava poikiminen? Jää ostajan vastuulle hoitaa? Vai oliko ajatus niinkuin minkälainen? Anteeksi olen uusi näissä asioissa sen verran ymmärrän, että se emo työntää sen vasikan kerran vuoteen, joskus siellä kai voi olla kaksosetkin. Yleensä poikimaaika on keväällä jolloin astutus sattuu kesälle.
Emoja tässä mietitty yhtenä vaihtoehtona, mutta homma tahtoo vähän kaatua liian pieneen laidunalaan. Ei huvita etälohkoille laittaa laiduntamaan, kun se on sitten yhtä vahtimista. Päivittäin saa ajella ja pahimmassa tapauksessa aitoja saa korjata tiuhaan. Kun ne olis tossa silmien alla niin olisi parempi.
Joskus miettinyt sellaistakin, että josko löytyisi yhteistyötila jossa elukat voisi laiduntaa kesällä ja palaisivat sitten talveksi tilalle. Empä sitten tiedä miten viranomaiset taipuu tuollaiseen kuvioon ja kuinka ne sitten muutenkaan toimisi.
Tässä vähän reilu kymmenen vuotta taistellu emojen kans aivan liian pienellä laidunalalla. Laidunta pitäis olla kotona yhdessä läntissä lähes ha/ emo, että olisi tarpeeksi. Koko kylässä ei ole paikkaa uudelle navetalle omien peltojen vieressä, niin kyllä vaan nykyinen taitaa jäädä viimeiseksi navetaksi.
Paljos sitten lisäsi pitäisi olla rehuntuotantoalaa? Joskus nähnyt jossakin lukuja, että hehtaari per emo sisältäen käsittääkseni molemmat sekä laidun, että rehualan.
Meillä jäisi 0,4ha per emo ja silloin täytyisi kaikki nää kotiläntit olla laitumella aina. Ei oikein toimi. Kyllä se olisi etälaidun tehtävä, mut perkele jos ne ei pysy siel aidoissa niin siitä tulee yhtä tappelua koko kesäksi. Parhaimmassa tapauksessa seurannaksi riittää, että vettä on tarjolla ja laiduna vaihtaa.
-
[/quote]
Tässä vähän reilu kymmenen vuotta taistellu emojen kans aivan liian pienellä laidunalalla. Laidunta pitäis olla kotona yhdessä läntissä lähes ha/ emo, että olisi tarpeeksi. Koko kylässä ei ole paikkaa uudelle navetalle omien peltojen vieressä, niin kyllä vaan nykyinen taitaa jäädä viimeiseksi navetaksi.
[/quote]
Paljos sitten lisäsi pitäisi olla rehuntuotantoalaa? Joskus nähnyt jossakin lukuja, että hehtaari per emo sisältäen käsittääkseni molemmat sekä laidun, että rehualan.
Meillä jäisi 0,4ha per emo ja silloin täytyisi kaikki nää kotiläntit olla laitumella aina. Ei oikein toimi. Kyllä se olisi etälaidun tehtävä, mut perkele jos ne ei pysy siel aidoissa niin siitä tulee yhtä tappelua koko kesäksi. Parhaimmassa tapauksessa seurannaksi riittää, että vettä on tarjolla ja laiduna vaihtaa.
[/quote]
Onko tuossa ongelmaa, pitää sen verran emoja kuin alaa riittää. Tuo hehtaari tahtoo mennä jo laitumena, riippuen kesistä, maalajeista.
Etälaidunnuksen uskosin perustuvan riittävän isoihin laidun lohkoihin, ei ole niin pelko eläinten karkaamisesta, merenrantalaitumet, erityisympäristötuet lisää kannattavuutta.
Tuo oma maisemanhoitoalue sopimus päätty kuun loppuun, 2,25ha ei paljoa korvaa byrokratian vaivaa.
-
Tässä vähän reilu kymmenen vuotta taistellu emojen kans aivan liian pienellä laidunalalla. Laidunta pitäis olla kotona yhdessä läntissä lähes ha/ emo, että olisi tarpeeksi. Koko kylässä ei ole paikkaa uudelle navetalle omien peltojen vieressä, niin kyllä vaan nykyinen taitaa jäädä viimeiseksi navetaksi.
[/quote]
Paljos sitten lisäsi pitäisi olla rehuntuotantoalaa? Joskus nähnyt jossakin lukuja, että hehtaari per emo sisältäen käsittääkseni molemmat sekä laidun, että rehualan.
Meillä jäisi 0,4ha per emo ja silloin täytyisi kaikki nää kotiläntit olla laitumella aina. Ei oikein toimi. Kyllä se olisi etälaidun tehtävä, mut perkele jos ne ei pysy siel aidoissa niin siitä tulee yhtä tappelua koko kesäksi. Parhaimmassa tapauksessa seurannaksi riittää, että vettä on tarjolla ja laiduna vaihtaa.
[/quote]
Onko tuossa ongelmaa, pitää sen verran emoja kuin alaa riittää. Tuo hehtaari tahtoo mennä jo laitumena, riippuen kesistä, maalajeista.
Etälaidunnuksen uskosin perustuvan riittävän isoihin laidun lohkoihin, ei ole niin pelko eläinten karkaamisesta, merenrantalaitumet, erityisympäristötuet lisää kannattavuutta.
Tuo oma maisemanhoitoalue sopimus päätty kuun loppuun, 2,25ha ei paljoa korvaa byrokratian vaivaa.
[/quote]
Joo mutta sitten jää ainakin kotieläinluomutuki saamatta, jos ei ole riittävästi elukoita per hehtaarit. Jos nyt lähdetään siitä, että niitä elukoita on oltava se 0,3ey/ha ja se on niinku yks emo. No vasikka tuo siihen vähän, mutta aina joskus emojakin kuolee jne. eli laskennassa voidaan käyttää varmaan tuota emo per ha. Nyt sitten jos ajatellaan, että 40% peltoalasta on nurmella (5 vuoden kierto) niin esimerkiksi 100ha tilalla olisi 40ha nurmella ja 60ha viljoilla. Eläimiä tulisi olla 100ha x 0,3ey = 30ey =30 emoa. Näille olisi sitten 40ha nurmea eli 1,33ha per emo. Laskinko oikein?
Onko ajatuskin ollut että jos kerran elukoita pidetään niin pidetään sitten vain niitä ja ainoastaan välttämätön vilja-ala kenties nurmen uudistamisen yhteydessä. Ei ole oikein linjassa muiden päättäjien ajatusten kanssa. Sikatilallisena esim. sama 100ha tila jos pitää 117 lihasikaa vuoden ympäri niin saa LHK korotuksen (0,35ey/ha). Tuo on mielestäni aika vähän ja sempä vuoksi näitä kesäsikojen pitäjiä tuntuu edelleen olevan jotka sitten sotkevat systeemit. Tuolla emo määrällähän ei vielä lhk korotusta saa vaan emoja pitää olla enemmän.
Toki toisena vaihtoehtona on unohtaa luomukotieläinkorvaus ja ottaa tilalle ehk korvaus laidunnuksesta. Tässä häviää kuitenkin 80€ per eläin tällä hetkellä..
-
Itellä ei ole vielä pellotkaan luomun piirissä, mutta helpompi viljely heinällä korvaa osaltaan, kun heinät kiertää emojen kautta. Lhk kotieläinkorotukseen vaaditaan jo 0,35 ey/ha, ei nuo omat pellot luomuna niin paljoa kasvais, hietikoita, raivioita. Pakko valita pienin paha, täydelliseen tukiopitimointiin ei pysty. Mistä tulee tuo 40 % nurmella, ja loput viljalla sääntö?
-
Mulla on lypsylehmähiehoja kaverin rantalaitumella. Kaveri tekee aidat ja ottaa tuet. Linnuntietä matkaa on 2 km ja kiikarilla on välillä yritetty niitä katsoa. Tietä pitkin on matkaa 9 km. Menee siinä jonkinverran aikaa, kun noita käy tarkastamassa. Maanomistajat seurailevat niitä myös. Eläinsuojelulain mukaan eläimet on tarkastettava päivittäin, joten tarkastajelle ei kannata puhua läpiä päähänsä. ;)
Aika hyvin mullinpito kannattaa, jos tunnin pyrokratiasta ei kannata ottaa 1000€ ::) Itsellä kotona 2 ha perinnebiotooppi ja kyllä siinä ihan hyvin palkkansa saa. Se on kylläkin talon vieressä ja jos jäisi laiduntamatta ei näkyisi kiikarilla tuonne rantalaitumellekaan. ;D
-
Mulla on lypsylehmähiehoja kaverin rantalaitumella. Kaveri tekee aidat ja ottaa tuet. Linnuntietä matkaa on 2 km ja kiikarilla on välillä yritetty niitä katsoa. Tietä pitkin on matkaa 9 km. Menee siinä jonkinverran aikaa, kun noita käy tarkastamassa. Maanomistajat seurailevat niitä myös. Eläinsuojelulain mukaan eläimet on tarkastettava päivittäin, joten tarkastajelle ei kannata puhua läpiä päähänsä. ;)
Aika hyvin mullinpito kannattaa, jos tunnin pyrokratiasta ei kannata ottaa 1000€ ::) Itsellä kotona 2 ha perinnebiotooppi ja kyllä siinä ihan hyvin palkkansa saa. Se on kylläkin talon vieressä ja jos jäisi laiduntamatta ei näkyisi kiikarilla tuonne rantalaitumellekaan. ;D
[/quote
Tarkastajia on ravannu kyseisellä palasella kyllästymiseen asti, viime sopimus oli työn takana saada läpi, vaikka useampi sopimus takana, isommat kohteet vie määrä rahat. Puut kun ei jakaudu tasaisesti koko alalle, max 50 puuta/ha, tämän hetkinen neuvo oli sanktioiden pelossa harkita tarkkaan hakeeko jatkovuotta, tarkastuksissa vedetään tiukempaa linjaa, pahimmillaan takaisinperintä 5 vuotta takautuvasti. :-\
Jännää tuo keljuilun tarve maajusseilla, liekö tämän alan ominaispiirre ainoastaan. :P
-
Itellä ei ole vielä pellotkaan luomun piirissä, mutta helpompi viljely heinällä korvaa osaltaan, kun heinät kiertää emojen kautta. Lhk kotieläinkorotukseen vaaditaan jo 0,35 ey/ha, ei nuo omat pellot luomuna niin paljoa kasvais, hietikoita, raivioita. Pakko valita pienin paha, täydelliseen tukiopitimointiin ei pysty. Mistä tulee tuo 40 % nurmella, ja loput viljalla sääntö?
Ei se ole mikään sääntö vaan just tuota tukioptimointia tavallaan. 40% tulee siitä, että luomussa viiden vuoden kierrossa on kaksi vuotta nurmea, sitten yleensä viljavuosi, sen jälkeen papu tai herne ja sitten suojavilja jolloin perustetaan taas nurmi. Jos emon pito on kannattavaa niin eihän mikään estä nurmivuosien lisäämistä ja viljavuosien vähentämistä. Tämähän on asia mistä en tiedä. Olen täälläkin yrittänyt asiaa kysellä, mutta ei niihin oikein järjellisiä vastauksia ole saanut. Tukieurot pystyy laskemaan ja rehunkulutusta ja sen tuotantokoustannustakin pystyy arvioimaan, mutta myytävästä vasikasta ei löydy hintatietoa. Olisin kiitollinen jos joku vaikka yksityisviestillä kertoisi ihan rehellisesti miten kannattavuus menee, eikä vain totea, että huonoa hommaa tää on.
-
Itellä ei ole vielä pellotkaan luomun piirissä, mutta helpompi viljely heinällä korvaa osaltaan, kun heinät kiertää emojen kautta. Lhk kotieläinkorotukseen vaaditaan jo 0,35 ey/ha, ei nuo omat pellot luomuna niin paljoa kasvais, hietikoita, raivioita. Pakko valita pienin paha, täydelliseen tukiopitimointiin ei pysty. Mistä tulee tuo 40 % nurmella, ja loput viljalla sääntö?
Ei se ole mikään sääntö vaan just tuota tukioptimointia tavallaan. 40% tulee siitä, että luomussa viiden vuoden kierrossa on kaksi vuotta nurmea, sitten yleensä viljavuosi, sen jälkeen papu tai herne ja sitten suojavilja jolloin perustetaan taas nurmi. Jos emon pito on kannattavaa niin eihän mikään estä nurmivuosien lisäämistä ja viljavuosien vähentämistä. Tämähän on asia mistä en tiedä. Olen täälläkin yrittänyt asiaa kysellä, mutta ei niihin oikein järjellisiä vastauksia ole saanut. Tukieurot pystyy laskemaan ja rehunkulutusta ja sen tuotantokoustannustakin pystyy arvioimaan, mutta myytävästä vasikasta ei löydy hintatietoa. Olisin kiitollinen jos joku vaikka yksityisviestillä kertoisi ihan rehellisesti miten kannattavuus menee, eikä vain totea, että huonoa hommaa tää on.
Tuotanoin . Viljelykierron päivitys saattaisi olla paikallaan .
-
Itellä ei ole vielä pellotkaan luomun piirissä, mutta helpompi viljely heinällä korvaa osaltaan, kun heinät kiertää emojen kautta. Lhk kotieläinkorotukseen vaaditaan jo 0,35 ey/ha, ei nuo omat pellot luomuna niin paljoa kasvais, hietikoita, raivioita. Pakko valita pienin paha, täydelliseen tukiopitimointiin ei pysty. Mistä tulee tuo 40 % nurmella, ja loput viljalla sääntö?
Ei se ole mikään sääntö vaan just tuota tukioptimointia tavallaan. 40% tulee siitä, että luomussa viiden vuoden kierrossa on kaksi vuotta nurmea, sitten yleensä viljavuosi, sen jälkeen papu tai herne ja sitten suojavilja jolloin perustetaan taas nurmi. Jos emon pito on kannattavaa niin eihän mikään estä nurmivuosien lisäämistä ja viljavuosien vähentämistä. Tämähän on asia mistä en tiedä. Olen täälläkin yrittänyt asiaa kysellä, mutta ei niihin oikein järjellisiä vastauksia ole saanut. Tukieurot pystyy laskemaan ja rehunkulutusta ja sen tuotantokoustannustakin pystyy arvioimaan, mutta myytävästä vasikasta ei löydy hintatietoa. Olisin kiitollinen jos joku vaikka yksityisviestillä kertoisi ihan rehellisesti miten kannattavuus menee, eikä vain totea, että huonoa hommaa tää on.
Herefordeilla lehmävasikka on n. 400 , sonnivasikka 800 eur/kpl, vierotuspainot 3oo kg kahta puolta sonneilla, lehmillä yli 200 kg, päiväkasvut 1300-1500 g. Pelkällä laidunruokinnalla, ei lisärehua, säilörehua syksyllä.
Huonolla eläinaineksella ei onnistu, poikimiset menee väliin pieleen, iso emomäärä huonoissa tiloissa käy hankalaksi, käsittely, kuivitus, pienet menot ratkaisee homman kannattavuuden.
Aiemmin meni enimmillään 30 vasikkaa välitykseen, vasikkatilistä suurin osa lannoitelaskuun, käärintämuoveihin loput, kuivituskustannukset, ynm. sitten vielä päälle. Kuivikeolkia ei nykyisin enää saa, lannoitteiden hinnanousu, ja kuiviketurpeen hintaankin nousua odotettavissa, kysyntä ja ilmastopolitiikka.
Ilman lannoitelaskua pienikin määrä tuottaa jotain, mutta kannattavuus vahvasti peltotukien varassa, 70-80% tuloista itellä, kymmenkunta emoa nykyisin, mutta lannoitekulut käytännössä nollassa, työtulo sama kuin aiemmin kolminkertaisella määrällä, luomuun siirtyminen nostaisi tuloja.
Viime vuoden työtulo 23 000, sisältää 2500 pellon vuokratuloja, ja useampi vasikka menetys. n. 50 ha viljelyssä, kymmenkunta emoa, lähes kaikki pellot raivioita parinkymmenen vuoden ajalta, perusparannusta vaatii vielä hiekkamaina. Eihän tuosta juuri investointeihin jää, mutta ei ihmeemmin tarvettakaan, vanhoilla koneillakin pärjää näillä määrillä. :-\
Viljeltyä laidunta reilu 6 ha, aiempi kolminkertainen määrä vaati puolet kesästä paaleilla lisäruokintaa, sinne se viimenenkin tuotto katosi, susien välissä verottaessa pari vasikkaa, ja säikytellessä emoja laidunkausia päättyi väliin syyskuun puolivälissä. :-\
Luomu kasvinviljelyn kannattavuudesta en tiedä, jos mahdollisuus erikois kasveihinkin, oulun korkeudella rajallisemmat mahdollisuudet kasvivalinnoissa. :-\
Yhteenvetona yksin tilaa pitävänä, vaatimaton elintaso, -60 luvun täysremontin kaipaava talo, monessa vieraan töissä tienaa paremmin, mutta vastapainona homma on nykyisin kesäisinkin aika vapaata.
Tuossa syitä, miksi moni haluaa mullinkasvatukseen, harva laittaa emoja, ja vasikoista melko pula, käsittääkseni atrialle ei tällä hetkellä tehdä uusia kasvattamoita, liikaa entisiäkin. Maitorotuisesta lehmävasikastakin saa kuulemma yli 3,60eur/kg, teuraana, 100 mullin tilallakin. Määrälisät ilmeisesti ratkaisee, aiemmin omia lehmävasikoita kasvatin vanhassa navetassa, mutta 2,30-2,50 e/kg ei lyöny leiville, kymmenkunta.
-
Itellä ei ole vielä pellotkaan luomun piirissä, mutta helpompi viljely heinällä korvaa osaltaan, kun heinät kiertää emojen kautta. Lhk kotieläinkorotukseen vaaditaan jo 0,35 ey/ha, ei nuo omat pellot luomuna niin paljoa kasvais, hietikoita, raivioita. Pakko valita pienin paha, täydelliseen tukiopitimointiin ei pysty. Mistä tulee tuo 40 % nurmella, ja loput viljalla sääntö?
Ei se ole mikään sääntö vaan just tuota tukioptimointia tavallaan. 40% tulee siitä, että luomussa viiden vuoden kierrossa on kaksi vuotta nurmea, sitten yleensä viljavuosi, sen jälkeen papu tai herne ja sitten suojavilja jolloin perustetaan taas nurmi. Jos emon pito on kannattavaa niin eihän mikään estä nurmivuosien lisäämistä ja viljavuosien vähentämistä. Tämähän on asia mistä en tiedä. Olen täälläkin yrittänyt asiaa kysellä, mutta ei niihin oikein järjellisiä vastauksia ole saanut. Tukieurot pystyy laskemaan ja rehunkulutusta ja sen tuotantokoustannustakin pystyy arvioimaan, mutta myytävästä vasikasta ei löydy hintatietoa. Olisin kiitollinen jos joku vaikka yksityisviestillä kertoisi ihan rehellisesti miten kannattavuus menee, eikä vain totea, että huonoa hommaa tää on.
Tuotanoin . Viljelykierron päivitys saattaisi olla paikallaan .
Mikä siinä viljelykierrossa nyt tökkii? Toi on luomun peruskierto... jokainen tila poikkeaa siitä sit haluamallaan tavalla sääntöjen puitteissa..
-
Itellä ei ole vielä pellotkaan luomun piirissä, mutta helpompi viljely heinällä korvaa osaltaan, kun heinät kiertää emojen kautta. Lhk kotieläinkorotukseen vaaditaan jo 0,35 ey/ha, ei nuo omat pellot luomuna niin paljoa kasvais, hietikoita, raivioita. Pakko valita pienin paha, täydelliseen tukiopitimointiin ei pysty. Mistä tulee tuo 40 % nurmella, ja loput viljalla sääntö?
Ei se ole mikään sääntö vaan just tuota tukioptimointia tavallaan. 40% tulee siitä, että luomussa viiden vuoden kierrossa on kaksi vuotta nurmea, sitten yleensä viljavuosi, sen jälkeen papu tai herne ja sitten suojavilja jolloin perustetaan taas nurmi. Jos emon pito on kannattavaa niin eihän mikään estä nurmivuosien lisäämistä ja viljavuosien vähentämistä. Tämähän on asia mistä en tiedä. Olen täälläkin yrittänyt asiaa kysellä, mutta ei niihin oikein järjellisiä vastauksia ole saanut. Tukieurot pystyy laskemaan ja rehunkulutusta ja sen tuotantokoustannustakin pystyy arvioimaan, mutta myytävästä vasikasta ei löydy hintatietoa. Olisin kiitollinen jos joku vaikka yksityisviestillä kertoisi ihan rehellisesti miten kannattavuus menee, eikä vain totea, että huonoa hommaa tää on.
Tuotanoin . Viljelykierron päivitys saattaisi olla paikallaan .
Mikä siinä viljelykierrossa nyt tökkii? Toi on luomun peruskierto... jokainen tila poikkeaa siitä sit haluamallaan tavalla sääntöjen puitteissa..
Juu .
-
[/quote
Tarkastajia on ravannu kyseisellä palasella kyllästymiseen asti, viime sopimus oli työn takana saada läpi, vaikka useampi sopimus takana, isommat kohteet vie määrä rahat. Puut kun ei jakaudu tasaisesti koko alalle, max 50 puuta/ha, tämän hetkinen neuvo oli sanktioiden pelossa harkita tarkkaan hakeeko jatkovuotta, tarkastuksissa vedetään tiukempaa linjaa, pahimmillaan takaisinperintä 5 vuotta takautuvasti. :-\
Jännää tuo keljuilun tarve maajusseilla, liekö tämän alan ominaispiirre ainoastaan. :P
Pitäähän sitä keljuilla kun tilanteen löytää. ;D
Mulla on puustoisempi osa metsälaidunta ja avoimempi pysyvää nurmea. 2,07 ha ja ollut perinnebiotooppina vuodesta 1995. Laidunnettu yhtäjaksoiseti satoja vuosia. Ei tuossa oo ollu ongelmia. Kerran ollu kokotilanvalvonta.
-
[/quote
Tarkastajia on ravannu kyseisellä palasella kyllästymiseen asti, viime sopimus oli työn takana saada läpi, vaikka useampi sopimus takana, isommat kohteet vie määrä rahat. Puut kun ei jakaudu tasaisesti koko alalle, max 50 puuta/ha, tämän hetkinen neuvo oli sanktioiden pelossa harkita tarkkaan hakeeko jatkovuotta, tarkastuksissa vedetään tiukempaa linjaa, pahimmillaan takaisinperintä 5 vuotta takautuvasti. :-\
Jännää tuo keljuilun tarve maajusseilla, liekö tämän alan ominaispiirre ainoastaan. :P
Pitäähän sitä keljuilla kun tilanteen löytää. ;D
Mulla on puustoisempi osa metsälaidunta ja avoimempi pysyvää nurmea. 2,07 ha ja ollut perinnebiotooppina vuodesta 1995. Laidunnettu yhtäjaksoiseti satoja vuosia. Ei tuossa oo ollu ongelmia. Kerran ollu kokotilanvalvonta.
Ely keskuksilla on erilaiset käytännöt, vaikka samat säännöt. Hehtaarin palasella on jo kuusentaimia hyvässä kasvussa, pian tienaa metsänä sen saman 450 eur, vanhaa joki uomaa. Loppu on ollu niittylaitumina jo -20 luvulta, saa olla vastakin. Osa raakattiin 2015 tehdyssä sopimuksessa pois(0,32ha), kun pitivät peltona(ollut samana niittylaitumena, vasikkalaitumena). Aiemmin 1995 vuodesta asti kelpasi kumma kyllä samaan sopimukseen.
Alaa ei voi vuodeksi pienentää, kuusentaimia ei vihti vuoden takia kaataa, jatkon saaminen epävarmaa.
Tämän alueen määrärahat oli jo 2015 tiukilla, satojen hehtaarien merenrantalaitumet ajaa edelle. Noihin merenranta laitumiin perustuu isojen emotilojen kannattavuus.
-
JA 101:lle
Oletko ajatellut liharotuisten vasikoiden teuraskasvatusta? Peltoa melko paljon ja viljelyssä vilja, nurmi ja valkuaiskasvit, laidunala melko pieni, mutta sillä pystyy kyllä täyttämään teurashiehojen laidunnuspakon, sonneista en muista onko toisena vuonna laidunnuspakkoa. Peltoa noin 100 hehtaaria, LHK.n tarvitsee noin 60 vieroitettua vasikkaa jos vuoden kasvattaa, sonneilla tuo vuosi ja noin 60 ja hiehoilla sitten eläimiä vähän enempi kun on lyhyempi kasvatusaika. Teurashinta noin 4€ sonneilla ja hiehoilla 3,60€ kilolta ja mitä sitten onkaan sopimuslisät.....
-
JA 101:lle
Oletko ajatellut liharotuisten vasikoiden teuraskasvatusta? Peltoa melko paljon ja viljelyssä vilja, nurmi ja valkuaiskasvit, laidunala melko pieni, mutta sillä pystyy kyllä täyttämään teurashiehojen laidunnuspakon, sonneista en muista onko toisena vuonna laidunnuspakkoa. Peltoa noin 100 hehtaaria, LHK.n tarvitsee noin 60 vieroitettua vasikkaa jos vuoden kasvattaa, sonneilla tuo vuosi ja noin 60 ja hiehoilla sitten eläimiä vähän enempi kun on lyhyempi kasvatusaika. Teurashinta noin 4€ sonneilla ja hiehoilla 3,60€ kilolta ja mitä sitten onkaan sopimuslisät.....
Kyllähän tässä kaikkea on tullut pohdittua. En sitten tiedä kuinka noiden saatavuus mahtaa olla? Lihahiehoista ainakin eräs tuttu totesi ettei niistä rahaa jää, paskaa vaan. Mut mä en siis tiedä. Tai tuskin näistä nyt mikään tuotantosuunta mikään kultakaivos on ja sen vuoksi tätä ajatusta viety enemmän tukioptimointi mielellä eteenpäin ja tietysti se, että luomun heinäpelloille saisi käyttöä.
Lihakarjan kasvatus taitaa vaatia jo täydennystä väkirehusta? Tuo alkaa syömään jo kaiketi kannattavuutta jos luomurehua popsivat?
-
Atrian sivuilta suoraan lainattuna uusia kasvattajia ei oteta, vasikoista pulaa, isojen kasvattamoiden sopimuslisät nostaa reilusti noita hintoja. Mainitsin maitorotuisesta saavan 90 mullin tilalla jo 3,60 e/kg, haaveili jo vasikoiden ostoa suoraan, kun kuuli puolivuotiaan hf lehmävasikan hinnan. Kuin paljo sitten liharotuisen teurashinta lienee, lehmän takuuhintakin on noussut jo 1,90 e/kg. ???