Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: optimisti - 04.03.20 - klo:06:56
-
Istuin Pro Agrian kokouksessa ja siellä konsultti oli vahvasti sen kannalla ettei navetta tarvitse peltoja läheisyyteensä. On helppo havaita että, usein uusi navetta on jopa suurempi kuin sen vieressä oleva peruslohko peltoa. Ajat muuttuu.
-
ahaa, ja kohta kun laitunnuspakko alkaa kun kansa niin vaatii, ni onkin kiva kun saabi kuskata lehmiä kilsan päälle.. on se mainio miten tuo virma käsittelee taas asioita. lie maksajakin tiedossa?
-
Ei tarvitse. Sehän menee konkurssiin ennen kuin niitä peltoja aletaan tarvita. Pääasia, että suunnittelijoiden työllisyys turvataan.
-
Istuin Pro Agrian kokouksessa ja siellä konsultti oli vahvasti sen kannalla ettei navetta tarvitse peltoja läheisyyteensä. On helppo havaita että, usein uusi navetta on jopa suurempi kuin sen vieressä oleva peruslohko peltoa. Ajat muuttuu.
Näin se varmaan tulevaisuudessa menee. Muilla aloilla on jopa harvinaista, että koko tuotantoketjua yritetään saada sopimaan yhden yrityksen alle. Metsäfirmat ja sahat luopuivat omista metsistään tai siirsivät eri yhtiöihin. Harvalla metallifirmallakaan on takapihalla omaa kaivosta, mistä malmia louhitaan. Kaikki keskittyvät omiin vahvuuksiinsa. Helpompi ottaa rehut vastaan, kuin tuottaa niitä kiireessä muun homman ohella. Lantaan vaatii jonkun käsittelylaitoksen "lannoitetehtaan", muutenkin taitaa tulla välttämättömäksi jostain kokoluokasta ylöspäin. Myös tuotannon riskit helpompi hallita, kun ei tarvitse kantaa esim sääriskiä kokonaan itse.
-
Harvalla metallifirmallakaan on takapihalla omaa kaivosta, mistä malmia louhitaan.
Joo mutta jos tuo metallifirma saisi valtiolta lisätukia, siksi että se kaivos olisi metallifirman omassa hallinnassa, kyllä kohta metallinetti-sivuilla alkaisi aj201:ien käyttäjätunnusten närkästynyt spekulaatio, miten ne irralliset kaivokset saataisiin pakkolunastetuksi niiden metallitehtaiden tukikoneiksi ? Että olisi niin väärin , että jotkut kehtaisivat kaivosta harrastaa ilman metallitehdasta sen päällä ?
-SS-
-
Harvalla metallifirmallakaan on takapihalla omaa kaivosta, mistä malmia louhitaan.
Joo mutta jos tuo metallifirma saisi valtiolta lisätukia, siksi että se kaivos olisi metallifirman omassa hallinnassa, kyllä kohta metallinetti-sivuilla alkaisi aj201:ien käyttäjätunnusten närkästynyt spekulaatio, miten ne irralliset kaivokset saataisiin pakkolunastetuksi niiden metallitehtaiden tukikoneiksi ? Että olisi niin väärin , että jotkut kehtaisivat kaivosta harrastaa ilman metallitehdasta sen päällä ?
-SS-
Tai sitten siellä metallinetti sivuilla valitettaisiin muiden kaivosten omistajien toimesta, kun tuo metallifirma saa enemmän tukea sille kaivokselle kuin he tai että se malmin hinta on liian huono. ;)
-
Istuin Pro Agrian kokouksessa ja siellä konsultti oli vahvasti sen kannalla ettei navetta tarvitse peltoja läheisyyteensä. On helppo havaita että, usein uusi navetta on jopa suurempi kuin sen vieressä oleva peruslohko peltoa. Ajat muuttuu.
Näin se varmaan tulevaisuudessa menee. Muilla aloilla on jopa harvinaista, että koko tuotantoketjua yritetään saada sopimaan yhden yrityksen alle. Metsäfirmat ja sahat luopuivat omista metsistään tai siirsivät eri yhtiöihin. Harvalla metallifirmallakaan on takapihalla omaa kaivosta, mistä malmia louhitaan. Kaikki keskittyvät omiin vahvuuksiinsa. Helpompi ottaa rehut vastaan, kuin tuottaa niitä kiireessä muun homman ohella. Lantaan vaatii jonkun käsittelylaitoksen "lannoitetehtaan", muutenkin taitaa tulla välttämättömäksi jostain kokoluokasta ylöspäin. Myös tuotannon riskit helpompi hallita, kun ei tarvitse kantaa esim sääriskiä kokonaan itse.
Siinä on vain sellainen juttu, että monella alalla pystyy kohonneita kuluja siirtämään lopputuotteeseen toisin kuin maataloudessa. Lisäksi jos sen elukkapalatsin pitää maksaa rehusta rahdit ja lannasta rahdit niin alkaa käymään tälläsellä matalakannattavuus alalla olo tukalaksi. Toisaalla selitin tämän ja siksi kyl mä pidän ainakin kohtuu tärkeänä et se pelto on niiku oman näppylän alla.
-
Säästää rahtikuluissa sievoisen summan kun itse hoitaa rehun ja sonnan rahtauksen ja pellot ovat omia.
Silloon toki tuloo sonnan ajossa raakasti tappiota, jos naapurin vivutoimijussi ei otakkaan märkänä vuonna sontaa vastaan ja joutuu tallaamaan oman pellon.
-
Säästää rahtikuluissa sievoisen summan kun itse hoitaa rehun ja sonnan rahtauksen ja pellot ovat omia.
Silloon toki tuloo sonnan ajossa raakasti tappiota, jos naapurin vivutoimijussi ei otakkaan märkänä vuonna sontaa vastaan ja joutuu tallaamaan oman pellon.
Ilman muuta kannattaa, jos lannanajo on parasta osaamisaluetta. ::) ;D
-
Säästää rahtikuluissa sievoisen summan kun itse hoitaa rehun ja sonnan rahtauksen ja pellot ovat omia.
Silloon toki tuloo sonnan ajossa raakasti tappiota, jos naapurin vivutoimijussi ei otakkaan märkänä vuonna sontaa vastaan ja joutuu tallaamaan oman pellon.
Niin mistä? Omalta pellolta vai sivutoimijussin pellolta? Se nyt on ihan siitä kiinni mistä pitää mitäkin maksaa jne. Jos nyt lähdetään siitä että mä tälläsenä sylkykuppi sikatilallisena olisin ilman omaa peltoa niin HUONOSSA tilanteessa mä maksaisin sen viljanrahdin sinne sikalalle versus et se ajetaan omalta pellolta siihen viereen kuivurille. Tai et lanta liikkuu omalle pellolle siihen viereen versus et maksan sen rahdista 0,5e/km/tonni esim. 10 km päähän. Jossakin missä paskaa on paljon niin se elukanpitäjä joutuu osallistumaan sen hävityskuluihin. Kyllä siitä aika monta euroa tulee....
-
kaikki muut kyllä varmaan ymmärsi, jos ei niin se on sitten voi voi.. ;D ;D ;D
Säästää rahtikuluissa sievoisen summan kun itse hoitaa rehun ja sonnan rahtauksen ja pellot ovat omia.
Silloon toki tuloo sonnan ajossa raakasti tappiota, jos naapurin vivutoimijussi ei otakkaan märkänä vuonna sontaa vastaan ja joutuu tallaamaan oman pellon.
Niin mistä? Omalta pellolta vai sivutoimijussin pellolta? Se nyt on ihan siitä kiinni mistä pitää mitäkin maksaa jne. Jos nyt lähdetään siitä että mä tälläsenä sylkykuppi sikatilallisena olisin ilman omaa peltoa niin HUONOSSA tilanteessa mä maksaisin sen viljanrahdin sinne sikalalle versus et se ajetaan omalta pellolta siihen viereen kuivurille. Tai et lanta liikkuu omalle pellolle siihen viereen versus et maksan sen rahdista 0,5e/km/tonni esim. 10 km päähän. Jossakin missä paskaa on paljon niin se elukanpitäjä joutuu osallistumaan sen hävityskuluihin. Kyllä siitä aika monta euroa tulee....
Teleporttaaks sää oman viljas omalta pellolta siihen sikalanvieres olevaan kuivuriin ilmaseks ? Varmaan se kuivuukin siinä matkalla. vs kuiva vilja kipattuna kuivurin suppiloon.
No eikös se elukanpitäjä ole tuottanu sen sonnan ? Miksi muiden pitäisi maksaa sen hävittämisestä/käsittelystä ?
kaikki muut kyllä varmaan ymmärsi, jos ei niin se on sitten voi voi.. ;D ;D ;D
-
kaikki muut kyllä varmaan ymmärsi, jos ei niin se on sitten voi voi.. ;D ;D ;D
Säästää rahtikuluissa sievoisen summan kun itse hoitaa rehun ja sonnan rahtauksen ja pellot ovat omia.
Silloon toki tuloo sonnan ajossa raakasti tappiota, jos naapurin vivutoimijussi ei otakkaan märkänä vuonna sontaa vastaan ja joutuu tallaamaan oman pellon.
Niin mistä? Omalta pellolta vai sivutoimijussin pellolta? Se nyt on ihan siitä kiinni mistä pitää mitäkin maksaa jne. Jos nyt lähdetään siitä että mä tälläsenä sylkykuppi sikatilallisena olisin ilman omaa peltoa niin HUONOSSA tilanteessa mä maksaisin sen viljanrahdin sinne sikalalle versus et se ajetaan omalta pellolta siihen viereen kuivurille. Tai et lanta liikkuu omalle pellolle siihen viereen versus et maksan sen rahdista 0,5e/km/tonni esim. 10 km päähän. Jossakin missä paskaa on paljon niin se elukanpitäjä joutuu osallistumaan sen hävityskuluihin. Kyllä siitä aika monta euroa tulee....
Teleporttaaks sää oman viljas omalta pellolta siihen sikalanvieres olevaan kuivuriin ilmaseks ? Varmaan se kuivuukin siinä matkalla. vs kuiva vilja kipattuna kuivurin suppiloon.
No eikös se elukanpitäjä ole tuottanu sen sonnan ? Miksi muiden pitäisi maksaa sen hävittämisestä/käsittelystä ?
kaikki muut kyllä varmaan ymmärsi, jos ei niin se on sitten voi voi.. ;D ;D ;D
Voi voi. Mites se sun viljan käsittely sitten menee pellolta suoraan hankkijan monttuun? Kuivuuko matkalla? Jos mul nyt on se oma pelto, hyvällä tuurilla vielä siinä sikalan nurkalla ja kuivurikin siinä niin siitä toki tulee se siirto siihen kuivurille + kuivaus. Okei pysyitkö mukana? Viljelijä tekee tän saman toimenpiteen, okei? Se viljelijän kuivuri tuskin kuitenkaan on ihan siinä vieressä? No niin nyt se kuljetus pitää jonkun maksaa? Mitä itse näitä viljakauppiaiden yms. hintoja seurannut niin minimi rahtiveloitus on 6-7e tonni oli se matka kuinka lyhyt tahansa. Tässä tulee se ero oman pellon ja muiden pellon välillä. Tajusitko?
Paskan kanssa sama homma. Omalle pellolle homma kustantaa urakoitsijan tekemänä 2-3e/kuutio levitys plus rahti sen 0,5e/km/kuutio. Lisäksi tulee se lannoitusvaikutus. Jos nyt haluaa asiaa jotenkin miettiä niin esim. 2018 vuona kun vilja maksoi paljon ja lihatili ei kattanut kuluja voi itse lohduttaa edes vähän, ettei ostopanoksiin (apulanta) ollut mennyt niin paljon rahaa. Mutta siis jos nyt se paska ajetaan sen viljelijän pellolle ja sikatilallinen joutuu vielä osallistumaan kuluihin ja hyöty (lannoitus) menee sen viljelijän hyödyksi niin minusta tuo on väärin. Tietysti jos viljelijä myy sen rehuohran halvemmalla sitten sille sikatilalliselle niin asia on eri. Näin en kyllä koskaan ole kuullut tapahtuvan.
Tää nyt taitaa olla turhaa yrittää selittää..
-
"Lisäksi jos sen elukkapalatsin pitää maksaa rehusta rahdit ja lannasta rahdit niin alkaa käymään tälläsellä matalakannattavuus alalla olo tukalaksi."
Tästä se lähti.
Ilmeisesti kymenlaaksossa lasketaan ettei omanatyönä omallakalustolla hankittu rehu ja sonnan levitys maksa mitään.
-
Harvalla metallifirmallakaan on takapihalla omaa kaivosta, mistä malmia louhitaan.
Joo mutta jos tuo metallifirma saisi valtiolta lisätukia, siksi että se kaivos olisi metallifirman omassa hallinnassa, kyllä kohta metallinetti-sivuilla alkaisi aj201:ien käyttäjätunnusten närkästynyt spekulaatio, miten ne irralliset kaivokset saataisiin pakkolunastetuksi niiden metallitehtaiden tukikoneiksi ? Että olisi niin väärin , että jotkut kehtaisivat kaivosta harrastaa ilman metallitehdasta sen päällä ?
-SS-
Ruppe nyt navettaa tekemään jos siihen tukea saa . ;D ;D ;D ;D ;D
Entäpä viljanviljelijä joka rakentaa investointituella kuivurin , pitääkö olla pellot lähellä . ;D
-
Säästää rahtikuluissa sievoisen summan kun itse hoitaa rehun ja sonnan rahtauksen ja pellot ovat omia.
Silloon toki tuloo sonnan ajossa raakasti tappiota, jos naapurin vivutoimijussi ei otakkaan märkänä vuonna sontaa vastaan ja joutuu tallaamaan oman pellon.
Ilman muuta kannattaa, jos lannanajo on parasta osaamisaluetta. ::) ;D
Noin sanoo Johtaja jolla on peltoa ympärillä ja paljon . ;)
-
"Lisäksi jos sen elukkapalatsin pitää maksaa rehusta rahdit ja lannasta rahdit niin alkaa käymään tälläsellä matalakannattavuus alalla olo tukalaksi."
Tästä se lähti.
Ilmeisesti kymenlaaksossa lasketaan ettei omanatyönä omallakalustolla hankittu rehu ja sonnan levitys maksa mitään.
Niin et ilmeisesti halua ymmärtää.. oma työ ei todellakaan ole ilmaista. Mielestäni asia on kuitenkin niin että jos se paska menee muualle niin muut maksakoon rahdin ja levityskulun. Ja jos se vilja nyt kiertää jonkun toisen kuivurin kautta niin joku sen siirtorahdin aina maksaa.
-
Tällä palstalla on aikaisemmin ihmetelty Hakolalla ja muualla pakkonmyynnissä olevien maitotilojen pientä peltoalaa.
-
Tällä palstalla on aikaisemmin ihmetelty Hakolalla ja muualla pakkonmyynnissä olevien maitotilojen pientä peltoalaa.
On ollut sopimuspeltoja , vuokrapeltoja , ehkä . Yhdelle asiakkaalle oli sanottu selkeästi : Ensin lisämaata ostamaan ennen laajennusta , vuokramaihin tukeutuva navetan laajennus ole alueilla joissa vuokramaista kilpaillaan kannatavaa .
-
Istuin Pro Agrian kokouksessa ja siellä konsultti oli vahvasti sen kannalla ettei navetta tarvitse peltoja läheisyyteensä. On helppo havaita että, usein uusi navetta on jopa suurempi kuin sen vieressä oleva peruslohko peltoa. Ajat muuttuu.
Jos sopuhintaan saa kauempaa ostettua tai vuokrattua niin mikä ettei . Laitumet sentään lähellä mitä ei tuossa varmaan ollutkaan kyse .
-
Navettaan roudataan aikamoinen määrä massoja lehmän eteen. Sitten, kun lehmät saadaan siirtymään liemiruokintaan, joku etänavetta voi alkaa toimimaan muutenkin kuin konsultin työpöydällä.
-
Navettaan roudataan aikamoinen määrä massoja lehmän eteen. Sitten, kun lehmät saadaan siirtymään liemiruokintaan, joku etänavetta voi alkaa toimimaan muutenkin kuin konsultin työpöydällä.
Liemiruokintaan ? Hmm . Koskenkorvalla nähnyt liemiruokintaa väkireuhuissa .
-
Tarkoitin, että sitten, kun kaiken evään saa siihen liemeen. Pitäisi kai alkaa lypsämään yksimahaisia eläimiä. Mitähän ne voisivat olla ?
PS. Tuossa ruotsalainen etänavetta, josta puhuttiin jo aiemmin. https://www.svtplay.se/video/25369271/uppdrag-granskning/uppdrag-granskning-sasong-21-arlagarden?start=auto
-
Tällä palstalla on aikaisemmin ihmetelty Hakolalla ja muualla pakkonmyynnissä olevien maitotilojen pientä peltoalaa.
On ollut sopimuspeltoja , vuokrapeltoja , ehkä . Yhdelle asiakkaalle oli sanottu selkeästi : Ensin lisämaata ostamaan ennen laajennusta , vuokramaihin tukeutuva navetan laajennus ole alueilla joissa vuokramaista kilpaillaan kannatavaa .
Tuo on asiaa. Toisaalta tuossa voidaan jo viedä kannattavuuden siemen, kun ostetaan kallista peltoa että päästään lehmiä lypsämään.
Ongelma on se, että monilla alueilla peltomarkkinat on niin ylikuumentuneet, että asiassa ei ole mitään järkeä. Jos nyt välttämättä haluaa niitä lehmiä lypsää niin kannattaa asiaa alkaa pohtimaan siltä kantilta missä pelto on edullisinta ja sitä on saatavissa.
-
Käytännössä maitotila tarvii peltoa hehtaarin lehmää kohti. Kaikki muu on älyllistä epärehellisyyttä. Omistamalla se ei olla rehumarkkinoiden ja vuokrahintojen armoilla ja ilman peltoa ollaan alueen maailman markkinatalouden armoilla. 100km paalin rahtaus maskaa n.600€/reissu rekaalla n.40 paalin kuormissa. Eli 100-120€/tunti+alv 24%. Käytännössä 5km matkalle palaa hehtaari tuki, eli jos joku väittää muutta, niin menköön jojoon.
-
Käytännössä maitotila tarvii peltoa hehtaarin lehmää kohti. Kaikki muu on älyllistä epärehellisyyttä. Omistamalla se ei olla rehumarkkinoiden ja vuokrahintojen armoilla ja ilman peltoa ollaan alueen maailman markkinatalouden armoilla. 100km paalin rahtaus maskaa n.600€/reissu rekaalla n.40 paalin kuormissa. Eli 100-120€/tunti+alv 24%. Käytännössä 5km matkalle palaa hehtaari tuki, eli jos joku väittää muutta, niin menköön jojoon.
Jaha. 100 km ja 600 € --> 100-120 €/h ----> 40 paalin rahtaukseen 100 km päästä kuluu aikaa 5-6 tuntia.
Muhokselta ku hakee paalit puolangalle reisuun menee toi 6 tuntii ?
Mikä olis keskim.ajonopeus 5 km matkalla pellolle ? 30 km/h ? Eli tunnissa käy 3 kertaa pellolla.
Montak kertaa suves siel rehupellol käydään ? 600 €/ha tuella 50 €/h kuluilla(siirtoajoa) ---> siellä käynteihin kuluu aikaa 12 tuntia vuodessa ja käyntikertoja tulee 36 kpl/vuosi.
Kummossii virheit tos laskelmas o ?
-
30€/km/lehmä/vuosi tulee suunnilleen kustannuksia lannan ja korsirehun siirrosta. Eli esim 2 robotin navetta ja keskietäisyys pellolle kasvaa 5 km: 140*30€*5= 21000 € vuosikustannusta.
-
30€/km/lehmä/vuosi tulee suunnilleen kustannuksia lannan ja korsirehun siirrosta. Eli esim 2 robotin navetta ja keskietäisyys pellolle kasvaa 5 km: 140*30€*5= 21000 € vuosikustannusta.
Sikapuolella massaa on vähemmän, mutta kustannuslaskelma on silti saman suuntainan. Mutta sitä en vain oikein jaksa ymmärtää, että miksi ihmeessä maidontuotanto on haluttu siirtää etelän isojen yhtenäisten peltolohkojen vierestä pohjoisen ja idän haulikkosijoitettujen hehtaarin metsänkainalolohkojen ääreen. En ymmärrä. Jos pelkässä rehun ja sonnan siirrossa etäisyyden kustannusvaikutus on noin suuri.
-
Ne tais siat olla aikanaan niin paljon tuottavampia elukoita,ettei kukaan etelässä enää ruvennu lehmiä pitämään,kun ilmaset piiat ja rengit oli karanneet kaupunkeihin rahan perässä.?
-
30€/km/lehmä/vuosi tulee suunnilleen kustannuksia lannan ja korsirehun siirrosta. Eli esim 2 robotin navetta ja keskietäisyys pellolle kasvaa 5 km: 140*30€*5= 21000 € vuosikustannusta.
Onk jossai jotai mallilaskelmaa tms aiheesta ?
Tts taulukos lietteen siirtoajosta 41 c/km/tonni hinta. Eli n kolmannes menis sonnan siirtoon ?
-
Käytännössä maitotila tarvii peltoa hehtaarin lehmää kohti. Kaikki muu on älyllistä epärehellisyyttä. Omistamalla se ei olla rehumarkkinoiden ja vuokrahintojen armoilla ja ilman peltoa ollaan alueen maailman markkinatalouden armoilla. 100km paalin rahtaus maskaa n.600€/reissu rekaalla n.40 paalin kuormissa. Eli 100-120€/tunti+alv 24%. Käytännössä 5km matkalle palaa hehtaari tuki, eli jos joku väittää muutta, niin menköön jojoon.
Jaha. 100 km ja 600 € --> 100-120 €/h ----> 40 paalin rahtaukseen 100 km päästä kuluu aikaa 5-6 tuntia.
Muhokselta ku hakee paalit puolangalle reisuun menee toi 6 tuntii ?
Mikä olis keskim.ajonopeus 5 km matkalla pellolle ? 30 km/h ? Eli tunnissa käy 3 kertaa pellolla.
Montak kertaa suves siel rehupellol käydään ? 600 €/ha tuella 50 €/h kuluilla(siirtoajoa) ---> siellä käynteihin kuluu aikaa 12 tuntia vuodessa ja käyntikertoja tulee 36 kpl/vuosi.
Kummossii virheit tos laskelmas o ?
Kolmesti käy pellolla tunnissa. Siihen esim. Lietteen levitys ja lastaus päälle. Tai paalin lastaus ja purku. 10km matkaan menee tunti 50km/h kulkevalla traktorilla, kun lastataan kuormakin. Purku siihen päälle.
-
Käytännössä maitotila tarvii peltoa hehtaarin lehmää kohti. Kaikki muu on älyllistä epärehellisyyttä. Omistamalla se ei olla rehumarkkinoiden ja vuokrahintojen armoilla ja ilman peltoa ollaan alueen maailman markkinatalouden armoilla. 100km paalin rahtaus maskaa n.600€/reissu rekaalla n.40 paalin kuormissa. Eli 100-120€/tunti+alv 24%. Käytännössä 5km matkalle palaa hehtaari tuki, eli jos joku väittää muutta, niin menköön jojoon.
Jaha. 100 km ja 600 € --> 100-120 €/h ----> 40 paalin rahtaukseen 100 km päästä kuluu aikaa 5-6 tuntia.
Muhokselta ku hakee paalit puolangalle reisuun menee toi 6 tuntii ?
Mikä olis keskim.ajonopeus 5 km matkalla pellolle ? 30 km/h ? Eli tunnissa käy 3 kertaa pellolla.
Montak kertaa suves siel rehupellol käydään ? 600 €/ha tuella 50 €/h kuluilla(siirtoajoa) ---> siellä käynteihin kuluu aikaa 12 tuntia vuodessa ja käyntikertoja tulee 36 kpl/vuosi.
Kummossii virheit tos laskelmas o ?
Kolmesti käy pellolla tunnissa. Siihen esim. Lietteen levitys ja lastaus päälle. Tai paalin lastaus ja purku. 10km matkaan menee tunti 50km/h kulkevalla traktorilla, kun lastataan kuormakin. Purku siihen päälle.
Mulla on 5km päässä peltoja se on tasan kaksi kuormaa tunnissa mitä lietettä kerkeää viedä tuonne. 15 motin pönttö. Matkan kasvaminen ei vie aikaa suhteessa niinkään paljon kuin luulisi. Lastaus ja purku kun on vakioita ja aina se alkumatka ja loppumatka hitaita niin pari kilometriä lisää ei välttämättä tee ajallisesti ihmeitä. Toki riippuu tiestä, mutta esim. 10km päässä oleville pelloille vie kuorman 45min.
-
30€/km/lehmä/vuosi tulee suunnilleen kustannuksia lannan ja korsirehun siirrosta. Eli esim 2 robotin navetta ja keskietäisyys pellolle kasvaa 5 km: 140*30€*5= 21000 € vuosikustannusta.
Onk jossai jotai mallilaskelmaa tms aiheesta ?
Tts taulukos lietteen siirtoajosta 41 c/km/tonni hinta. Eli n kolmannes menis sonnan siirtoon ?
Tolla taksalla menis jo lietteeseen yli 50€/lehmä. Rekalla liikkuu vähän halvemmalla.
Itsekseni joskus noita laskeskellu.
-
Kolmesti käy pellolla tunnissa. Siihen esim. Lietteen levitys ja lastaus päälle. Tai paalin lastaus ja purku. 10km matkaan menee tunti 50km/h kulkevalla traktorilla, kun lastataan kuormakin. Purku siihen päälle.
Mää laskeskelin vaan sitä ajoaikaa, ku mennään pellolle 5 km tietä pitkin.
Samanverran kait sitä lastaus- ja levitys/purkuaikaa kuluu, ajaa sit 100 metriä pellolle taikka 20 kilometriä.
-
30€/km/lehmä/vuosi tulee suunnilleen kustannuksia lannan ja korsirehun siirrosta. Eli esim 2 robotin navetta ja keskietäisyys pellolle kasvaa 5 km: 140*30€*5= 21000 € vuosikustannusta.
Onk jossai jotai mallilaskelmaa tms aiheesta ?
Tts taulukos lietteen siirtoajosta 41 c/km/tonni hinta. Eli n kolmannes menis sonnan siirtoon ?
Tolla taksalla menis jo lietteeseen yli 50€/lehmä. Rekalla liikkuu vähän halvemmalla.
Itsekseni joskus noita laskeskellu.
Nyt tarvitaan lisää vokaaleita ja konsonantteja. Tuleeks siit yhdest lehmäst tosiaan 120 tonnia lietettä vuodessa ?
-
Tämä "maalaiset laskee"-topiikki on kerrassaan mielenkiintoinen... ;D ;D ;D ;D ;D :D :D :D :D :D
-
30€/km/lehmä/vuosi tulee suunnilleen kustannuksia lannan ja korsirehun siirrosta. Eli esim 2 robotin navetta ja keskietäisyys pellolle kasvaa 5 km: 140*30€*5= 21000 € vuosikustannusta.
Onk jossai jotai mallilaskelmaa tms aiheesta ?
Tts taulukos lietteen siirtoajosta 41 c/km/tonni hinta. Eli n kolmannes menis sonnan siirtoon ?
Tolla taksalla menis jo lietteeseen yli 50€/lehmä. Rekalla liikkuu vähän halvemmalla.
Itsekseni joskus noita laskeskellu.
Nyt tarvitaan lisää vokaaleita ja konsonantteja. Tuleeks siit yhdest lehmäst tosiaan 120 tonnia lietettä vuodessa ?
25 mottia ja 5 km
-
tää selvä :)
-
Käytännössä maitotila tarvii peltoa hehtaarin lehmää kohti. Kaikki muu on älyllistä epärehellisyyttä. Omistamalla se ei olla rehumarkkinoiden ja vuokrahintojen armoilla ja ilman peltoa ollaan alueen maailman markkinatalouden armoilla. 100km paalin rahtaus maskaa n.600€/reissu rekaalla n.40 paalin kuormissa. Eli 100-120€/tunti+alv 24%. Käytännössä 5km matkalle palaa hehtaari tuki, eli jos joku väittää muutta, niin menköön jojoon.
Jaha. 100 km ja 600 € --> 100-120 €/h ----> 40 paalin rahtaukseen 100 km päästä kuluu aikaa 5-6 tuntia.
Muhokselta ku hakee paalit puolangalle reisuun menee toi 6 tuntii ?
Mikä olis keskim.ajonopeus 5 km matkalla pellolle ? 30 km/h ? Eli tunnissa käy 3 kertaa pellolla.
Montak kertaa suves siel rehupellol käydään ? 600 €/ha tuella 50 €/h kuluilla(siirtoajoa) ---> siellä käynteihin kuluu aikaa 12 tuntia vuodessa ja käyntikertoja tulee 36 kpl/vuosi.
Kummossii virheit tos laskelmas o ?
Kolmesti käy pellolla tunnissa. Siihen esim. Lietteen levitys ja lastaus päälle. Tai paalin lastaus ja purku. 10km matkaan menee tunti 50km/h kulkevalla traktorilla, kun lastataan kuormakin. Purku siihen päälle.
Mulla on 5km päässä peltoja se on tasan kaksi kuormaa tunnissa mitä lietettä kerkeää viedä tuonne. 15 motin pönttö. Matkan kasvaminen ei vie aikaa suhteessa niinkään paljon kuin luulisi. Lastaus ja purku kun on vakioita ja aina se alkumatka ja loppumatka hitaita niin pari kilometriä lisää ei välttämättä tee ajallisesti ihmeitä. Toki riippuu tiestä, mutta esim. 10km päässä oleville pelloille vie kuorman 45min.
Periaatteessa tehokkuus huononee matkan kasvaessa. Samaan tehokkuuteen pääsemiseen pitemmälle matkaa tarvitaan isompi pönttö vaunuun. Asiaa pitäisi ennemmin ajatella levitettyä kuutiota/tonnia per tunti. Sen lietteen ajon kun laskee samalla hintaa kuin urakoitsija tekisi, niin äkkiä tulisi kuusen taimet etälohkoille ja lähimetsään moto.
-
Käytännössä maitotila tarvii peltoa hehtaarin lehmää kohti. Kaikki muu on älyllistä epärehellisyyttä. Omistamalla se ei olla rehumarkkinoiden ja vuokrahintojen armoilla ja ilman peltoa ollaan alueen maailman markkinatalouden armoilla. 100km paalin rahtaus maskaa n.600€/reissu rekaalla n.40 paalin kuormissa. Eli 100-120€/tunti+alv 24%. Käytännössä 5km matkalle palaa hehtaari tuki, eli jos joku väittää muutta, niin menköön jojoon.
Jaha. 100 km ja 600 € --> 100-120 €/h ----> 40 paalin rahtaukseen 100 km päästä kuluu aikaa 5-6 tuntia.
Muhokselta ku hakee paalit puolangalle reisuun menee toi 6 tuntii ?
Mikä olis keskim.ajonopeus 5 km matkalla pellolle ? 30 km/h ? Eli tunnissa käy 3 kertaa pellolla.
Montak kertaa suves siel rehupellol käydään ? 600 €/ha tuella 50 €/h kuluilla(siirtoajoa) ---> siellä käynteihin kuluu aikaa 12 tuntia vuodessa ja käyntikertoja tulee 36 kpl/vuosi.
Kummossii virheit tos laskelmas o ?
Kolmesti käy pellolla tunnissa. Siihen esim. Lietteen levitys ja lastaus päälle. Tai paalin lastaus ja purku. 10km matkaan menee tunti 50km/h kulkevalla traktorilla, kun lastataan kuormakin. Purku siihen päälle.
Mulla on 5km päässä peltoja se on tasan kaksi kuormaa tunnissa mitä lietettä kerkeää viedä tuonne. 15 motin pönttö. Matkan kasvaminen ei vie aikaa suhteessa niinkään paljon kuin luulisi. Lastaus ja purku kun on vakioita ja aina se alkumatka ja loppumatka hitaita niin pari kilometriä lisää ei välttämättä tee ajallisesti ihmeitä. Toki riippuu tiestä, mutta esim. 10km päässä oleville pelloille vie kuorman 45min.
Periaatteessa tehokkuus huononee matkan kasvaessa. Samaan tehokkuuteen pääsemiseen pitemmälle matkaa tarvitaan isompi pönttö vaunuun. Asiaa pitäisi ennemmin ajatella levitettyä kuutiota/tonnia per tunti. Sen lietteen ajon kun laskee samalla hintaa kuin urakoitsija tekisi, niin äkkiä tulisi kuusen taimet etälohkoille ja lähimetsään moto.
Kyllä, mutta ei suorassa suhteessa. Ja itse ainakin voin ihan suoraan myöntää, että mahdollisimman lähelle sitä paskalaitosta ne tavarat tulee ajettua. Etäpelloille sitten apulantaa. No nyt luomuaikana joutuu alkaa ajamaan kauemmaskin josta tottakai tulee kuluja.
Jos ajatellaan mottia per tunti niin tähän viereen menee se 45 eli 3 kuormaa jakautuen niin, että 5 min täyttö, 10min tyhjennys ja 5min siirtymät. Sitten se 5 km päähän se 30 mottia jne. Mitä tulee kuusentaimiin ja etälohkoihin niin jos jokainen maajussi laskisi viljelyn kannattavuutta niin aikana monta hehtaari suomesta saisi metsittää. Mutta ei paskan tuottajan pitää laskea euroja ja muiden ei. Ei sillä kyllä niitä kannattaa laskea ja ainakin itse lasken.