Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Rakkine - 16.02.20 - klo:10:35
-
Johtaakohan ilmastohysteria siihen että viljojen kuivaaminen polttoöljyllä kielletään, jossain vaiheessa? Kun kerta talojenkin lämmittäminen löpöllä aiotaan kieltää. Voiko muuten viljoja kuivata sähköllä? Sähkö kuumentaisi vastukset ja puhallin puhaltaisi kuuman ilman kuivaamoon?
-
Tuskin sitä nyt ihan kielletään mutta veroja laitetaan sen verran että loppuu öljyn käyttö. energiaveron palautus lähtee varmaan ensimmäisenä. Kyllä enne muinoin oli kylmäilmakuivureissa sähkövastuksiakin mutta kallista lystiä tuli kuivauksesta. Tuskin sähkökään niin kovin halpaa on tulevaisuudessa. Haketta vaan panuun luulen että paras ehkä työläänpi mutta eurot oppettaa.
-
Kaikki muu voidaan kieltää paitsi viljan/öljykasvien kuivaaminen polttoöljyllä. Meinaan silloin loppuu oikeasti ruoka. Yksi ajatus mulla olisi viljan vastaanoton ylärajan kosteuden nostamiseksi 15,5 prosenttiin. Sillä olisi yhteiskunnallisesti suuri merkitys fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemiseksi. Ja uskon että polttoöljyn käyttö vuosittain vähenisi kymmeniä tuhansia litroja. Olisi mielenkiintoista lukea jonkun tutkijan laskelmat, paljonko se vähentäisi.
-
Biokaasu hake pelletti ja rypsimoniöljy.
Kyllä viljat noillakin kuivaksi saa. Tanskassa käytetään pyöröpaaliuuneja viljankuivaukseen.
Suuressa osassa bulkkiviljamaita ei kuivaamoja käytetä niin paljon; tuuletuspohjalla varustettuja 50000 100000 bushelin siiloja ehkä.
-SS-
-
Biokaasu hake pelletti ja rypsimoniöljy.
Kyllä viljat noillakin kuivaksi saa. Tanskassa käytetään pyöröpaaliuuneja viljankuivaukseen.
Suuressa osassa bulkkiviljamaita ei kuivaamoja käytetä niin paljon; tuuletuspohjalla varustettuja 50000 100000 bushelin siiloja ehkä.
-SS-
Nestekaasulla toimivi kuivaamoita on toiminnassa, siinä yksi vaihtoehto. Onko pellettikuivaamoita toiminnassa? Hakesysteemi ainakin itsellä pelkkää viljankuivausta varten liian kallis ja hankala. Pellettisysteemi vois olla simppelimpi ja toimintavarmempi. Oman metsän
puista saatu hake olisi toki "ilmaista" , mutta sitä ei ole aikaa tehdä, siinäkin pitäisi varmaan öljy olla varajärjestelmänä.
-
Kaikki muu voidaan kieltää paitsi viljan/öljykasvien kuivaaminen polttoöljyllä. Meinaan silloin loppuu oikeasti ruoka.
Ei lopu ruoka. Sen sijaan maatalous reuna-alueilta kuten Suomesta voi hyvinkin loppua tai muuttua lammaspaimennukseksi viljantuotannon keskittyessä sinne, missä kuivaustarve on minimaalinen.
-
Voiko muuten viljoja kuivata sähköllä? Sähkö kuumentaisi vastukset ja puhallin puhaltaisi kuuman ilman kuivaamoon?
Kyllä voi, oon nähnytkin tuollaisen viljankuivaamon. En tosin Suomessa, vaan Norjassa.
-
Kuivattu n.150-200 tn viljaa vuodessa kylmäilmakuivurilla, tyhjennys ja täyttö tr-käyttöisellä imupainelietsolla. Kuivausilma otetaan 600 neliöisen hallin ristikkotilasta. Minun puolestani voi polttoöljyn kieltää.
-
Kuivattu n.150-200 tn viljaa vuodessa kylmäilmakuivurilla, tyhjennys ja täyttö tr-käyttöisellä imupainelietsolla. Kuivausilma otetaan 600 neliöisen hallin ristikkotilasta. Minun puolestani voi polttoöljyn kieltää.
Onko tullut kuormaa koskaan takaisin? Kuulemma palauttavat jos liian märkää (>14%) koittaa toimittaa.
Öljy on aika varma ja nopea huonoinakin syksyinä. Raakaöljystä tulee montaa tislettä, joista kysytyintä ja eniten kasvussa on lentokerosiini, jota ei ihan pian saada korvattua. Kun kerosiinia tulee <10%, niin loputkin tisleet on käytettävä. Jos joku vaatii öljyn kieltämistä viljakuivauksessa, niin aina voi kysyä, mihin se öljy sitten käytetään? Energian kulutusta voi kuivauksessa vähentää ja keksiä muita säilöntäsysteemejä tai muita polttoaineta, mutta tuskin öljykuivuria vaaditaan purettavaksi vielä vuosikymmeniin?
-
Kuivattu n.150-200 tn viljaa vuodessa kylmäilmakuivurilla, tyhjennys ja täyttö tr-käyttöisellä imupainelietsolla. Kuivausilma otetaan 600 neliöisen hallin ristikkotilasta. Minun puolestani voi polttoöljyn kieltää.
Onko tullut kuormaa koskaan takaisin? Kuulemma palauttavat jos liian märkää (>14%) koittaa toimittaa.
Öljy on aika varma ja nopea huonoinakin syksyinä. Raakaöljystä tulee montaa tislettä, joista kysytyintä ja eniten kasvussa on lentokerosiini, jota ei ihan pian saada korvattua. Kun kerosiinia tulee <10%, niin loputkin tisleet on käytettävä. Jos joku vaatii öljyn kieltämistä viljakuivauksessa, niin aina voi kysyä, mihin se öljy sitten käytetään? Energian kulutusta voi kuivauksessa vähentää ja keksiä muita säilöntäsysteemejä tai muita polttoaineta, mutta tuskin öljykuivuria vaaditaan purettavaksi vielä vuosikymmeniin?
Öljyn käyttö on vielä niin laajaa ettei pelkosi ole näköpiirissä .Öljyn saanti vaikeutuu koko ajan mikä saattaa vaikeuttaa saatavuuteen .
Luin jokin aikaa sitten miten entisaikoina riihikuivatussa viljassa ravinteet säilyivät pitkään . Puunsavu vaikuttaa säilyvyyteen .
-
Syksyllä ei välttämättä ihan kauppakuivaksi saa, mutta keväällä sitten loppusilaus.
-
Syksyllä ei välttämättä ihan kauppakuivaksi saa, mutta keväällä sitten loppusilaus.
Onko monta laaria, miten on kuorettuman kanssa?
-
[ Raakaöljystä tulee montaa tislettä, joista kysytyintä ja eniten kasvussa on lentokerosiini, jota ei ihan pian saada korvattua. Kun kerosiinia tulee <10%, niin loputkin tisleet on käytettävä. Jos joku vaatii öljyn kieltämistä viljakuivauksessa, niin aina voi kysyä, mihin se öljy sitten käytetään?
Kerosiini ja polttoöljy on tuossa suhteessa kyllä aika lähellä toisiaan.
-
[ Raakaöljystä tulee montaa tislettä, joista kysytyintä ja eniten kasvussa on lentokerosiini, jota ei ihan pian saada korvattua. Kun kerosiinia tulee <10%, niin loputkin tisleet on käytettävä. Jos joku vaatii öljyn kieltämistä viljakuivauksessa, niin aina voi kysyä, mihin se öljy sitten käytetään?
Kerosiini ja polttoöljy on tuossa suhteessa kyllä aika lähellä toisiaan.
Miten öljyntuotanto maailmassa supistuu? Mika Anttonen selvitti asiaa niin, että lentoliikenne on määrittävä tekijä ja ennusteiden mukaan sen määrä jopa tuplaantuu. Kerosiinin korvaavia polttoaineita tulee markkinoille hitaasti tai ne eivät ole kustannustehokkaita. Kevyen polttoljyn määrän tuotanto seuraa suhteessa kerosiiniin, mutta sille on helpompi keksiä korvaavia vaihtoehtoja.
Jos joku ehdottaa pö:n käyttöä Suomessa kiellettäväksi viljan kuivatukseen, niin mikähän siihen olisi perustelu? Kuivataanko missään muualla edes viljaa, kun meilläkin se hyvissä oloissa kuivuu ilman öljyä? Kärpäsenpaskan osittamista olisi kieltää öljy kuivureista.
-
Kärpäsenpaskan osittamista olisi kieltää öljy kuivureista.
Joidenkin mielestä pienetkin teot ratkaiseen ja vaikkapa lentoliikenteen rajoittamiseen verrattuna tuo on oikein hyvä koska vaikuttaa vain hyvin pieneen osaan äänestäjistä ja voidaan sanoa että jotain on tehty.
-
Kärpäsenpaskan osittamista olisi kieltää öljy kuivureista.
Joidenkin mielestä pienetkin teot ratkaiseen ja vaikkapa lentoliikenteen rajoittamiseen verrattuna tuo on oikein hyvä koska vaikuttaa vain hyvin pieneen osaan äänestäjistä ja voidaan sanoa että jotain on tehty.
energiaveronpalautus, ympäristön kannalta haitallisen verotuen poisto, sekin saadaan "ansioluetteloon", kun öljy kielletään :)
Lentoveron osalta poliitikoilla oli kiire sulkea pois mahdollisuus siitä, ettei vero vähennä aasian kauttakulkuliikennettä hki-vantaan kautta. Lentämistä voi muuten rajoittaa, haitallisimmat lennot onkin juuri sisäiset lennot ja ne jotka lähtee maakuntakentiltä :)
Yksittäisen ihmisen pienet teot, ne voivat nousta vielä uskomattomaan asemaan, jos tilanne tulee jotenkin uhkaavaksi. Ruokahävikki ja turhamainen kuluttaminen voi loppua kuin seinään, jos aurinko ei yhtenä päivänä nouse.
-
Syksyllä ei välttämättä ihan kauppakuivaksi saa, mutta keväällä sitten loppusilaus.
Onko monta laaria, miten on kuorettuman kanssa?
Kuivaamossa on pinta-alaa n. 200 neliötä. Neljä laaria, itse väkerretty konehallin päähän ja kerran laajennettukin. Osa ajonkestävää mahdollista tulevaa käyttöä ajatellen. Kaksi 7,5 kw potkuripuhallinta ja 15 kw käytetty Dan-Corn puhallin. Kahden millin paksuisesta reikälevyistä lattia, oli kallein menoerä. Parhaimmillaan (pahimmillaan!) puolentoista metrin paksuudelta vehnää. Ei tietenkään kerralla märkää viljaa voi koko paksuudelta laittaa, välillä täytyy puhallella ja vaan odotella. Kuorettumaa pinnalta haravalla rikottu, sekoiteltu ei yhtään. Kyllä se vaan kuivuu pikkuhiljaa. Ei hommasta mitään tulisi ilman tuota aurinkokeräintä. Miksei sitä energiaa tuolta katolta ottaisi, kun kerran ilmaiseksi saa?. Auttaisi lämminilmakuivurissakin huomattavasti. Sähköä on mennyt noin 30 kw/tonni. Eihän tämä systeemi millekään kovin suurelle tilalle tietenkään käy, mutta tämmöisen harrastelijan kuvioihin kyllä sopii. Ilmakuivaussiilo hyötyisi myös valtavasti, jos jostain konehallin katon alta saisi ilman otettua.
-
Syksyllä ei välttämättä ihan kauppakuivaksi saa, mutta keväällä sitten loppusilaus.
Onko monta laaria, miten on kuorettuman kanssa?
Kuivaamossa on pinta-alaa n. 200 neliötä. Neljä laaria, itse väkerretty konehallin päähän ja kerran laajennettukin. Osa ajonkestävää mahdollista tulevaa käyttöä ajatellen. Kaksi 7,5 kw potkuripuhallinta ja 15 kw käytetty Dan-Corn puhallin. Kahden millin paksuisesta reikälevyistä lattia, oli kallein menoerä. Parhaimmillaan (pahimmillaan!) puolentoista metrin paksuudelta vehnää. Ei tietenkään kerralla märkää viljaa voi koko paksuudelta laittaa, välillä täytyy puhallella ja vaan odotella. Kuorettumaa pinnalta haravalla rikottu, sekoiteltu ei yhtään. Kyllä se vaan kuivuu pikkuhiljaa. Ei hommasta mitään tulisi ilman tuota aurinkokeräintä. Miksei sitä energiaa tuolta katolta ottaisi, kun kerran ilmaiseksi saa?. Auttaisi lämminilmakuivurissakin huomattavasti. Sähköä on mennyt noin 30 kw/tonni. Eihän tämä systeemi millekään kovin suurelle tilalle tietenkään käy, mutta tämmöisen harrastelijan kuvioihin kyllä sopii. Ilmakuivaussiilo hyötyisi myös valtavasti, jos jostain konehallin katon alta saisi ilman otettua.
Aurinkokeräin ? Minkälainen ?
-
Syksyllä ei välttämättä ihan kauppakuivaksi saa, mutta keväällä sitten loppusilaus.
Onko monta laaria, miten on kuorettuman kanssa?
Kuivaamossa on pinta-alaa n. 200 neliötä. Neljä laaria, itse väkerretty konehallin päähän ja kerran laajennettukin. Osa ajonkestävää mahdollista tulevaa käyttöä ajatellen. Kaksi 7,5 kw potkuripuhallinta ja 15 kw käytetty Dan-Corn puhallin. Kahden millin paksuisesta reikälevyistä lattia, oli kallein menoerä. Parhaimmillaan (pahimmillaan!) puolentoista metrin paksuudelta vehnää. Ei tietenkään kerralla märkää viljaa voi koko paksuudelta laittaa, välillä täytyy puhallella ja vaan odotella. Kuorettumaa pinnalta haravalla rikottu, sekoiteltu ei yhtään. Kyllä se vaan kuivuu pikkuhiljaa. Ei hommasta mitään tulisi ilman tuota aurinkokeräintä. Miksei sitä energiaa tuolta katolta ottaisi, kun kerran ilmaiseksi saa?. Auttaisi lämminilmakuivurissakin huomattavasti. Sähköä on mennyt noin 30 kw/tonni. Eihän tämä systeemi millekään kovin suurelle tilalle tietenkään käy, mutta tämmöisen harrastelijan kuvioihin kyllä sopii. Ilmakuivaussiilo hyötyisi myös valtavasti, jos jostain konehallin katon alta saisi ilman otettua.
Aurinkokeräin ? Minkälainen ?
Kaikki on selvästi selitetty Rammyn tekstissä .
-
Syksyllä ei välttämättä ihan kauppakuivaksi saa, mutta keväällä sitten loppusilaus.
Onko monta laaria, miten on kuorettuman kanssa?
Kuivaamossa on pinta-alaa n. 200 neliötä. Neljä laaria, itse väkerretty konehallin päähän ja kerran laajennettukin. Osa ajonkestävää mahdollista tulevaa käyttöä ajatellen. Kaksi 7,5 kw potkuripuhallinta ja 15 kw käytetty Dan-Corn puhallin. Kahden millin paksuisesta reikälevyistä lattia, oli kallein menoerä. Parhaimmillaan (pahimmillaan!) puolentoista metrin paksuudelta vehnää. Ei tietenkään kerralla märkää viljaa voi koko paksuudelta laittaa, välillä täytyy puhallella ja vaan odotella. Kuorettumaa pinnalta haravalla rikottu, sekoiteltu ei yhtään. Kyllä se vaan kuivuu pikkuhiljaa. Ei hommasta mitään tulisi ilman tuota aurinkokeräintä. Miksei sitä energiaa tuolta katolta ottaisi, kun kerran ilmaiseksi saa?. Auttaisi lämminilmakuivurissakin huomattavasti. Sähköä on mennyt noin 30 kw/tonni. Eihän tämä systeemi millekään kovin suurelle tilalle tietenkään käy, mutta tämmöisen harrastelijan kuvioihin kyllä sopii. Ilmakuivaussiilo hyötyisi myös valtavasti, jos jostain konehallin katon alta saisi ilman otettua.
Aurinkokeräin ? Minkälainen ?
Kaikki on selvästi selitetty Rammyn tekstissä .
Kyllä mutta aurinkokeräilimiä on myös muunlaisia .
-
Syksyllä ei välttämättä ihan kauppakuivaksi saa, mutta keväällä sitten loppusilaus.
Onko monta laaria, miten on kuorettuman kanssa?
Kuivaamossa on pinta-alaa n. 200 neliötä. Neljä laaria, itse väkerretty konehallin päähän ja kerran laajennettukin. Osa ajonkestävää mahdollista tulevaa käyttöä ajatellen. Kaksi 7,5 kw potkuripuhallinta ja 15 kw käytetty Dan-Corn puhallin. Kahden millin paksuisesta reikälevyistä lattia, oli kallein menoerä. Parhaimmillaan (pahimmillaan!) puolentoista metrin paksuudelta vehnää. Ei tietenkään kerralla märkää viljaa voi koko paksuudelta laittaa, välillä täytyy puhallella ja vaan odotella. Kuorettumaa pinnalta haravalla rikottu, sekoiteltu ei yhtään. Kyllä se vaan kuivuu pikkuhiljaa. Ei hommasta mitään tulisi ilman tuota aurinkokeräintä. Miksei sitä energiaa tuolta katolta ottaisi, kun kerran ilmaiseksi saa?. Auttaisi lämminilmakuivurissakin huomattavasti. Sähköä on mennyt noin 30 kw/tonni. Eihän tämä systeemi millekään kovin suurelle tilalle tietenkään käy, mutta tämmöisen harrastelijan kuvioihin kyllä sopii. Ilmakuivaussiilo hyötyisi myös valtavasti, jos jostain konehallin katon alta saisi ilman otettua.
Aurinkokeräin ? Minkälainen ?
Kaikki on selvästi selitetty Rammyn tekstissä .
Kyllä mutta aurinkokeräilimiä on myös muunlaisia .
Hallin kuivuriosassa on ristikoiden alapinnassa pelti. Kuivausilma otetaan ristikkotilasta. Aluskatetta ei tässä tilassa ole. Muualla hallissa aluskatteeseen on leikattu reijät harjan lähelle, josta kattopellin alta lämmennyt ilma pääsee virtaamaan hyötykäyttöön.
-
Eihän tämä systeemi millekään kovin suurelle tilalle tietenkään käy, mutta tämmöisen harrastelijan kuvioihin kyllä sopii. Ilmakuivaussiilo hyötyisi myös valtavasti, jos jostain konehallin katon alta saisi ilman otettua.
Hallin kuivuriosassa on ristikoiden alapinnassa pelti. Kuivausilma otetaan ristikkotilasta. Aluskatetta ei tässä tilassa ole. Muualla hallissa aluskatteeseen on leikattu reijät harjan lähelle, josta kattopellin alta lämmennyt ilma pääsee virtaamaan hyötykäyttöön.
Kuivurien polttoöljy, kielletäänkö? Näin oli alkuperäinen kysymys.
Auringosta tulee 0-1000W/m2 ja esim antin uunit puskee 300-2000 kW öljyllä. Tästä on helppo laskea miten vilja kuivuu pellolla ja miten sitä on mahdollista kuivata korjuun jälkeen. Yleensä hyvinä syksyinä ei kulu öljyäkään. Huonoina syksyinä syksyinä vilja ei kuivaa pellolla, eikä kylmäilmakuivauksessa, vaan öljyllä pystyy pelastamaan sen mitä on pelastettavissa. Laatu on yksi nopean lämminilmakuivauksen etuja, itävyys säilyy, homeiden kasvu loppuu, kun vilja on kuivaa.
Halpa öljy on ollut syynä, miksi monet kylmäilmakuivauksen hankkeet ovat "kuivuneet kokooon", reikälevy möi joskus peräkärryihin kylmäilmakuivurin rakennussarjaa, ei enää. Sellaiseksi puskurikuivuriksi, jossa jyvistä helposti irtoava pintakosteus tuuletetaan pois ja parannetaan varsinaisen kuivauksen energiatehokkuutta, kuivaavat siilot ja kylmäilmakuivurit sopivat erittäin hyvin.
Ennen öljyn täyskieltoa, pitäisi vaatia viljan esikuivatusta, ennen öljyllä tapahtuvaa kuivaamista. Öljynkulutus ja päästöt puolittuisi helposti. Tämä vaikuttaa myös viljelyn kilpailukykyyn, kun naapurissa touhu on näin rivakkaa, eikä kuivureita näy ollenkaan https://www.youtube.com/watch?v=_dFG99vi8OY
-
Kyllä nykyaikakin kaipaisi kunnon propagandafilmiä. Nyt vaan vastaavanlainen viljafilmi aiheuttaisi seuraavaa:
- joku kommentoisi heti koneiden ja autojen ylimitoitettuja nopeuksia.
- toinen taas ihmettelisi viikatteen käyttöä, kun puimureitakin menee joka paikassa.
- sitten taas joku muu ihmettelisi ruoria puimurissa.
- seuraava ihmettelisi, että miksi naiset tulivat pellolle haravat olalla.
- seuraava ihmettelisi, että miksi naiset tulivat pellolle
- ihmettelevä feministi haastaisi filmin tekijän oikeuteen, kun yksikään nainen ei ajanut puimuria tai tankkia.
- filmin tekijä pahoittelee tapahtunutta, mutta silti tekijää vihataan se loputtomalta tuntuvat kaksi päivää, jonka
jälkeen kukaan ei enää muista koko tekijää. Tai edes koko filmiä.
- filmistä tehdään remixejä ja sisällöstä irroitetaan hauskoja meemejä.
Kukaan ei kuitenkaan enää huomaa sitä, että kuinka mukavaa ihmisillä on, kun saa työskennellä kolhoosissa.
-
Auringosta tulee 0-1000W/m2 ja esim antin uunit puskee 300-2000 kW öljyllä. Tästä on helppo laskea miten vilja kuivuu pellolla
Aurinkopaneelien käyttö sähkön tuottamiseen antaa vaatimattoman tehon, ja pilvisyyden lisääntyessä teho vain vähenee. Auringon lämmittävä vaikutus on suhteessa suurempi, ja lämpöä on mahdollisuus kerätä halvemmalla, tumma peltiseinä ja katto ovat jo yhdeltä puolelta kerättynä tehokkaampia energiankerääjiä kuin sähköä tuottava aurinkopaneeli. Lasin tai muovikalvon takana oleva pelti, josta kerätään kummaltakin puolelta ilmaan lämpöä on oikeastaan jo erittäinkin tehokas yksinkertaisuuteensa verratuna. Lisäksi pilvisenäkin päivänä etelään antava tumma peltikatto on käteen lämmin. 1000 m2 peltikatolla voi saada aikaiseksi 200-300 kW:n lämmitystehon kuivaamolle, rakennuksen ilmansuunnasta riippuen aamusta iltaan. Lisäksi kasvihuonetyyppisellä muovitu nnelilla on halpa tehdä satoja neliöitä tilapäiskeräintä.
Apulämmittimeksi lämminilmakuivuriin pitäisi kokeilla sellaista kasvihuonekeräintä, pääsisi pienemmällä suuttimella kunnon lämpöihin päivällä.
Mutta pellolla vilja kuivuu tehokkaimmin, jos säitä on. Viljalajikkeen ominaisuudet ja aikaisuus auttavat paljon, mutta nyt kun viljan hinta on alamaissa, ei ehkä sisältämänsä energian vertaa, ei paljon öljyllä kuivailla kannattaisi, jossakin vaiheessa hintasuhteet voivat muuttua, ei ehkä tässä elämässä, mutta joskus tulevaisuudessa kyllä.
-SS-
-
Syksyllä ei välttämättä ihan kauppakuivaksi saa, mutta keväällä sitten loppusilaus.
Onko monta laaria, miten on kuorettuman kanssa?
Kuivaamossa on pinta-alaa n. 200 neliötä. Neljä laaria, itse väkerretty konehallin päähän ja kerran laajennettukin. Osa ajonkestävää mahdollista tulevaa käyttöä ajatellen. Kaksi 7,5 kw potkuripuhallinta ja 15 kw käytetty Dan-Corn puhallin. Kahden millin paksuisesta reikälevyistä lattia, oli kallein menoerä. Parhaimmillaan (pahimmillaan!) puolentoista metrin paksuudelta vehnää. Ei tietenkään kerralla märkää viljaa voi koko paksuudelta laittaa, välillä täytyy puhallella ja vaan odotella. Kuorettumaa pinnalta haravalla rikottu, sekoiteltu ei yhtään. Kyllä se vaan kuivuu pikkuhiljaa. Ei hommasta mitään tulisi ilman tuota aurinkokeräintä. Miksei sitä energiaa tuolta katolta ottaisi, kun kerran ilmaiseksi saa?. Auttaisi lämminilmakuivurissakin huomattavasti. Sähköä on mennyt noin 30 kw/tonni. Eihän tämä systeemi millekään kovin suurelle tilalle tietenkään käy, mutta tämmöisen harrastelijan kuvioihin kyllä sopii. Ilmakuivaussiilo hyötyisi myös valtavasti, jos jostain konehallin katon alta saisi ilman otettua.
Aurinkokeräin ? Minkälainen ?
Kaikki on selvästi selitetty Rammyn tekstissä .
Kyllä mutta aurinkokeräilimiä on myös muunlaisia .
Hallin kuivuriosassa on ristikoiden alapinnassa pelti. Kuivausilma otetaan ristikkotilasta. Aluskatetta ei tässä tilassa ole. Muualla hallissa aluskatteeseen on leikattu reijät harjan lähelle, josta kattopellin alta lämmennyt ilma pääsee virtaamaan hyötykäyttöön.
Just . Fiksusti tehty .
-
Auringosta tulee 0-1000W/m2 ja esim antin uunit puskee 300-2000 kW öljyllä. Tästä on helppo laskea miten vilja kuivuu pellolla
Aurinkopaneelien käyttö sähkön tuottamiseen antaa vaatimattoman tehon, ja pilvisyyden lisääntyessä teho vain vähenee. Auringon lämmittävä vaikutus on suhteessa suurempi, ja lämpöä on mahdollisuus kerätä halvemmalla, tumma peltiseinä ja katto ovat jo yhdeltä puolelta kerättynä tehokkaampia energiankerääjiä kuin sähköä tuottava aurinkopaneeli. Lasin tai muovikalvon takana oleva pelti, josta kerätään kummaltakin puolelta ilmaan lämpöä on oikeastaan jo erittäinkin tehokas yksinkertaisuuteensa verratuna. Lisäksi pilvisenäkin päivänä etelään antava tumma peltikatto on käteen lämmin. 1000 m2 peltikatolla voi saada aikaiseksi 200-300 kW:n lämmitystehon kuivaamolle, rakennuksen ilmansuunnasta riippuen aamusta iltaan. Lisäksi kasvihuonetyyppisellä muovitu nnelilla on halpa tehdä satoja neliöitä tilapäiskeräintä.
Apulämmittimeksi lämminilmakuivuriin pitäisi kokeilla sellaista kasvihuonekeräintä, pääsisi pienemmällä suuttimella kunnon lämpöihin päivällä.
Mutta pellolla vilja kuivuu tehokkaimmin, jos säitä on. Viljalajikkeen ominaisuudet ja aikaisuus auttavat paljon, mutta nyt kun viljan hinta on alamaissa, ei ehkä sisältämänsä energian vertaa, ei paljon öljyllä kuivailla kannattaisi, jossakin vaiheessa hintasuhteet voivat muuttua, ei ehkä tässä elämässä, mutta joskus tulevaisuudessa kyllä.
-SS-
Seli seli ja seli seli seli .
Ei se öljy ihan heti lopu mutta sen poraaminen käy aina hankalammaksi ja on huomattu et sodat nostaa heti hintaa . Kuivurin hukkalämmön talteen otto on alkutekijöissään , Ruotsalaiset on pidemmällä tässä asiassa . Kuvaamojen katolta ja koneiston lämmön talteen otolla saa jo merkittäviä kustannus säästöjä puhumattakaan siitä mitä poistopuolelta menee hukkaan .
-
No niin, eli Sorkka halusi tietää enemmän tuosta aurinkokerääjästä.
Hän varmaan halusi tietää, ovatko kerääjät suomalaisia tai vaikka thaimaalaisia.
-
No niin, eli Sorkka halusi tietää enemmän tuosta aurinkokerääjästä.
Hän varmaan halusi tietää, ovatko kerääjät suomalaisia tai vaikka thaimaalaisia.
Täällä on joskus ihan asiallistakin keskustelua .
-
Tällänen Pelle Peloton-idea:
Kakaroina poltettiin suurennuslasilla reikiä paperiin tai sytytettiin puiden kuivia lehtiä palamaan suuntaamalla suurennuslasi sopivaan kulmaan auringon valoon nähden, eli kyseessä on polttolasi- tai polttopisteilmiö, myös peilillä voi saada aikaan kuumentavan polttopisteen.
https://yle.fi/uutiset/3-10891515
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/611933/Suurentava+peili+voi+sytyttaa+tulipalon
Eli laitetaan kuivuriuunin ilmanottoaukon eteen, sopivaan kulmaan nesteellä täytetty iso suurentava lasilevy tai peili, ja suunnataan niiin, että polttava säde osuu puhaltimeen tai ohjataan se peilien avulla puhaltimeen. Tätä lasia voisi ohjata moottoreilla, jotta se olisi jatkuvasti sopivassa kulmassa aurinkoon nähden. Edellyttää tietysti että ilmanottoaukko on etelään suunnattu. Eihän tällä yksistään viljoja kuivata, eikä toimi pilvisellä säällä, mutta näin teoriassa saisi lisälämpöä kuivaukseen. Toimisiko oikeesti tämmönen?
-
Auringosta tulee 0-1000W/m2 ja esim antin uunit puskee 300-2000 kW öljyllä. Tästä on helppo laskea miten vilja kuivuu pellolla
Aurinkopaneelien käyttö sähkön tuottamiseen antaa vaatimattoman tehon, ja pilvisyyden lisääntyessä teho vain vähenee. Auringon lämmittävä vaikutus on suhteessa suurempi, ja lämpöä on mahdollisuus kerätä halvemmalla, tumma peltiseinä ja katto ovat jo yhdeltä puolelta kerättynä tehokkaampia energiankerääjiä kuin sähköä tuottava aurinkopaneeli. Lasin tai muovikalvon takana oleva pelti, josta kerätään kummaltakin puolelta ilmaan lämpöä on oikeastaan jo erittäinkin tehokas yksinkertaisuuteensa verratuna. Lisäksi pilvisenäkin päivänä etelään antava tumma peltikatto on käteen lämmin. 1000 m2 peltikatolla voi saada aikaiseksi 200-300 kW:n lämmitystehon kuivaamolle, rakennuksen ilmansuunnasta riippuen aamusta iltaan. Lisäksi kasvihuonetyyppisellä muovitu nnelilla on halpa tehdä satoja neliöitä tilapäiskeräintä.
Apulämmittimeksi lämminilmakuivuriin pitäisi kokeilla sellaista kasvihuonekeräintä, pääsisi pienemmällä suuttimella kunnon lämpöihin päivällä.
Mutta pellolla vilja kuivuu tehokkaimmin, jos säitä on. Viljalajikkeen ominaisuudet ja aikaisuus auttavat paljon, mutta nyt kun viljan hinta on alamaissa, ei ehkä sisältämänsä energian vertaa, ei paljon öljyllä kuivailla kannattaisi, jossakin vaiheessa hintasuhteet voivat muuttua, ei ehkä tässä elämässä, mutta joskus tulevaisuudessa kyllä.
-SS-
Seli seli ja seli seli seli .
Ei se öljy ihan heti lopu mutta sen poraaminen käy aina hankalammaksi ja on huomattu et sodat nostaa heti hintaa . Kuivurin hukkalämmön talteen otto on alkutekijöissään , Ruotsalaiset on pidemmällä tässä asiassa . Kuvaamojen katolta ja koneiston lämmön talteen otolla saa jo merkittäviä kustannus säästöjä puhumattakaan siitä mitä poistopuolelta menee hukkaan .
Ei nämä nyt toisiaan poissulkevia ole. Rammy:n kuivuri toimii ilman öljyä ja sillä pärjää normaaleina syksyinä, siis energiatehokkuuden kannalta loistava, eikö? Jos öljykuivurin eristämiseen ja lämmön talteenottoon ym panostetaan, sekin säästää energiaa, eikö? Ongelmana on ollut se, että öljy on ollut niin halpaa, ettei "luomulämmöllä" kuivaamiseen tai kuivurin energiatehokkuuteen ole ollut tarvetta kehitellä mitään, on vaan lisätty polttimia, suuremmat suuttimet ja öljysäiliöt. Suuri kuumuus, sekin on energiaa säästävää tekniikkaa :)
Kauppatavaraa viljelevillä on kosteuden ja laadun osalta aika kovat vaatimukset, huonoinakin syksyinä tavara täytyy saada kauppaan ja rahat tilille, doneista voi tulla tuplavähennys öljylaskuun verrattuna.
-
Eli laitetaan kuivuriuunin ilmanottoaukon eteen, sopivaan kulmaan nesteellä täytetty iso suurentava lasilevy tai peili, ja suunnataan niiin, että polttava säde osuu puhaltimeen tai ohjataan se peilien avulla puhaltimeen. Tätä lasia voisi ohjata moottoreilla, jotta se olisi jatkuvasti sopivassa kulmassa aurinkoon nähden. Edellyttää tietysti että ilmanottoaukko on etelään suunnattu. Eihän tällä yksistään viljoja kuivata, eikä toimi pilvisellä säällä, mutta näin teoriassa saisi lisälämpöä kuivaukseen. Toimisiko oikeesti tämmönen?
Lisäenergian määrä tällaisessa on sen peilin/polttolasin pinta-alaan verrannollinen. Eli menee aika vaikeaksi verrattuna esim. 200 neliöiseen mustaan peltipintaan kuivurirakennuksen katossa.
-
Lisälämpöä saa varastokuivureihin helposti .
Aika fossiilista porukkaa . Meinaten energiaa on tarjolla esim vedestä . Sukellusveneissä on aikoja sitten erotettu happi ja vety erikseen . Vetyä käytetään rakettimoottoreissa , kuusta etsitään vettä , tai nyt siitä tiedoitetaan .
-
Lisälämpöä saa varastokuivureihin helposti .
Aika fossiilista porukkaa . Meinaten energiaa on tarjolla esim vedestä . Sukellusveneissä on aikoja sitten erotettu happi ja vety erikseen . Vetyä käytetään rakettimoottoreissa , kuusta etsitään vettä , tai nyt siitä tiedoitetaan .
Sitä kutsutaan toisella nimellä välppäämiseksi. Ja toiminta tarvitsee jostain energiaa.
Jos voimalaitoksen sähkö käytettäisiin vedyn ja hapen erotukseen ja vety/happi yhdistelmällä kehitettäisiin uutta höyryä turpaaneihin, meillä olisi ikiliikkuja.
-
https://hervannansanomat.fi/tutkija-tekee-vedesta-polttoainetta-islannissa-on-jo-vetybusseja/
Pieni tarkennus .
-
https://hervannansanomat.fi/tutkija-tekee-vedesta-polttoainetta-islannissa-on-jo-vetybusseja/
Pieni tarkennus .
Jos vedestä tulee polttoainetta, niin viljan kosteushinnoittelu menee uusiksi, sateessa puintikin alkaa kannattamaan :)
Varmaa on ainoastaan se, että uutisessa kehitelty polttoaine ei tule ensimmäisenä, jos koskaan suomalaisiin kuivureihin. Varmaa on myös se, että Hervannassa tutkitaan laajasti ilmastonmuutokseen liityviä ilmiöitä ja kaikkeen tutkimukseen otetaan mukaan myös tätä näkökulmaa.
-
Lisälämpöä saa varastokuivureihin helposti .
Aika fossiilista porukkaa . Meinaten energiaa on tarjolla esim vedestä . Sukellusveneissä on aikoja sitten erotettu happi ja vety erikseen . Vetyä käytetään rakettimoottoreissa , kuusta etsitään vettä , tai nyt siitä tiedoitetaan .
Jos vaikka palaisit kansakoulun laskennonkirjoihin ja kansalaiskoulun fysiikan ja kemian kirjoihin näin aluksi.
-SS-
-
puhumattakaan siitä mitä poistopuolelta menee hukkaan .
Ei 17% säästö oikeastaan ole kovin paljon, Suosaaren tilan kuivurissa asia testattiin. Tämän päivän energian hinnalla laitteisto ei maksa itseään takaisin. Oikeastaan ainoa näköpiirissä oleva keino olisi lämpöpumppauksen käyttö, tiivistämään lisää vettä poistoilmasta. Koska veden tiivistämisessä vapautuu tavallaan se kuivaamossa käytetty höyrystämisenergia takaisin. Mitä viileämpänä poistoilma tulee, ja mitä lauhempaa sää ulkona on, sitä vähemmän normaalilla ristivirtauskennolla saisi hyötyä lämpimänä syyspäivänä, koska lämmönsiirtyminen vaatii lämpötilaeroa.
Maailmalla käytettävät alkeellisen oloiset jatkuvatoimiset kuivaamot itse asiassa voittavat osittain saman energian käyttäessään kuivan viljan jäähdyttämisestä kerättävän lämmön tuoreen viljan alkukuivaukseen. Lisäksi siellä käytettävien suoralämmitteisten kaasupolttimien etuna on pienempi painehäviö ja polttoaineen lämpösisällön parempi talteenotto.
Nopeassa kuivauksessa ongelmana on isokokoisten siemenien sisälle jäävä kosteus; esimerkiksi Tanskassa käytetään tuuletusvarastoja, joihin kuivattu jäähdyttämätön kuuma vilja lastataan, ja jäähdytetään vasta vuorokauden kuluttua pienehköillä alipainepuhaltimilla. Tätä nimitetään viljan temperoimiseksi, ja sillä saavutetaan noin 1% kosteusprosenttiyksikön lisäkuivaus, käyttämättä juurikaan lisäenergiaa.
-SS-
-
Lisälämpöä saa varastokuivureihin helposti .
Aika fossiilista porukkaa . Meinaten energiaa on tarjolla esim vedestä . Sukellusveneissä on aikoja sitten erotettu happi ja vety erikseen . Vetyä käytetään rakettimoottoreissa , kuusta etsitään vettä , tai nyt siitä tiedoitetaan .
Jos vaikka palaisit kansakoulun laskennonkirjoihin ja kansalaiskoulun fysiikan ja kemian kirjoihin näin aluksi.
-SS-
Maailma ei saa muuttua . Uusia invaaseja ei saa hyödyntää . Säälii siippaasi .
-
puhumattakaan siitä mitä poistopuolelta menee hukkaan .
Ei 17% säästö oikeastaan ole kovin paljon, Suosaaren tilan kuivurissa asia testattiin. Tämän päivän energian hinnalla laitteisto ei maksa itseään takaisin. Oikeastaan ainoa näköpiirissä oleva keino olisi lämpöpumppauksen käyttö, tiivistämään lisää vettä poistoilmasta. Koska veden tiivistämisessä vapautuu tavallaan se kuivaamossa käytetty höyrystämisenergia takaisin. Mitä viileämpänä poistoilma tulee, ja mitä lauhempaa sää ulkona on, sitä vähemmän normaalilla ristivirtauskennolla saisi hyötyä lämpimänä syyspäivänä, koska lämmönsiirtyminen vaatii lämpötilaeroa.
Maailmalla käytettävät alkeellisen oloiset jatkuvatoimiset kuivaamot itse asiassa voittavat osittain saman energian käyttäessään kuivan viljan jäähdyttämisestä kerättävän lämmön tuoreen viljan alkukuivaukseen. Lisäksi siellä käytettävien suoralämmitteisten kaasupolttimien etuna on pienempi painehäviö ja polttoaineen lämpösisällön parempi talteenotto.
Nopeassa kuivauksessa ongelmana on isokokoisten siemenien sisälle jäävä kosteus; esimerkiksi Tanskassa käytetään tuuletusvarastoja, joihin kuivattu jäähdyttämätön kuuma vilja lastataan, ja jäähdytetään vasta vuorokauden kuluttua pienehköillä alipainepuhaltimilla. Tätä nimitetään viljan temperoimiseksi, ja sillä saavutetaan noin 1% kosteusprosenttiyksikön lisäkuivaus, käyttämättä juurikaan lisäenergiaa.
-SS-
Höpö höpö ja höpö . Koneellisissa ilmastoinneissa on lämmön talteen otto , kannattaako , en tiedä . ;D ;D ;D
Kuivausilman lämmön talteen ottoa harjoitetaan koska kuivauksen loppuvaiheessa kosteutta tulee vähän .
Miksi Islannissa käytetään vety busseja ?
-
Lisälämpöä saa varastokuivureihin helposti .
Aika fossiilista porukkaa . Meinaten energiaa on tarjolla esim vedestä . Sukellusveneissä on aikoja sitten erotettu happi ja vety erikseen . Vetyä käytetään rakettimoottoreissa , kuusta etsitään vettä , tai nyt siitä tiedoitetaan .
Jos vaikka palaisit kansakoulun laskennonkirjoihin ja kansalaiskoulun fysiikan ja kemian kirjoihin näin aluksi.
-SS-
Sorkka tarkoittaa sitä, että kuivausenergia pitäisi tuottaa vesivoimalaitoksella. Jokaisen pakettikuivaamon viereen oma tekojärvi ja siitä turpaaniin.
Siksi kuustakin etsitään vettä, jotta saadaan tehtyä tekoallas.
Hapen ja vedyn eroitus on ollut tiedeyhteisöissäkin jo kauan. Ja jossain vaiheessa ihminen oppi eroittamaan eri alkuaineita toisistaan. Luotiin jaksollinen järjestelmä yms.
Eli alkuaineita pystytään jakamaan ominaisuuksien mukaan erilaisiin ryhmiin. Eli kyllä tiedettä osataan tehdä muuallakin kuin sukellusveneissä.
-
Lisälämpöä saa varastokuivureihin helposti .
Aika fossiilista porukkaa . Meinaten energiaa on tarjolla esim vedestä . Sukellusveneissä on aikoja sitten erotettu happi ja vety erikseen . Vetyä käytetään rakettimoottoreissa , kuusta etsitään vettä , tai nyt siitä tiedoitetaan .
Jos vaikka palaisit kansakoulun laskennonkirjoihin ja kansalaiskoulun fysiikan ja kemian kirjoihin näin aluksi.
-SS-
Sorkka tarkoittaa sitä, että kuivausenergia pitäisi tuottaa vesivoimalaitoksella. Jokaisen pakettikuivaamon viereen oma tekojärvi ja siitä turpaaniin.
Siksi kuustakin etsitään vettä, jotta saadaan tehtyä tekoallas.
Hapen ja vedyn eroitus on ollut tiedeyhteisöissäkin jo kauan. Ja jossain vaiheessa ihminen oppi eroittamaan eri alkuaineita toisistaan. Luotiin jaksollinen järjestelmä yms.
Eli alkuaineita pystytään jakamaan ominaisuuksien mukaan erilaisiin ryhmiin. Eli kyllä tiedettä osataan tehdä muuallakin kuin sukellusveneissä.
[/quote
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vetytalous
-
https://www.tornum.com/fi/product/tornum-jatkuvatoiminen-lammonkierratyksella-varustettu-kuivuri-hr/
Siinä
-
https://www.tornum.com/fi/product/tornum-jatkuvatoiminen-lammonkierratyksella-varustettu-kuivuri-hr/
Siinä
Olen ymmärtänyt, että ihan kotimaisetkin kuivurit toimivat jollakin tavoin. Eikä sellaista laitetta varmaan ole olemassakaan, joka toimisi jatkuvasti. Pitää jotain huoltoa tehdä.
-
Energiaa on ympärillämme vaikka millä mitalla , puuta , heinää josta voi tehdä kaasua ja vettä mistä saa happea ja vetyä .
-
Energiaa on ympärillämme vaikka millä mitalla , puuta , heinää josta voi tehdä kaasua ja vettä mistä saa happea ja vetyä .
Niin, noin juu.
-
Energiaa on ympärillämme vaikka millä mitalla , puuta , heinää josta voi tehdä kaasua ja vettä mistä saa happea ja vetyä .
nyt ei ihan saa kiinni, miksi sen kuivurin pitäisi vedyllä toimia?
Viljan kuivaus, joka koskee vain pientä rajoitettua viljelyalaa, voi jatkua entisellään, miksi sitä olisi välttämätöntä muuttaa?
Jos halutaan vähentää fossiilisia polttoaineita ja CO2 päästöjä, niin voitaisiin, viljellä aikaisia lajikkeita, kuivattaa vilja pellolla ja puida kuivempana. Kuivauksessa voisi käyttää esikuivausta tai lisälämpöä esim auringosta, parantaa kuivurin energiatehokkuutta (eristys, lämmön talteenotto ym). Uusia kuivureita voisi tehdä polttamaan haketta, olkea ym.
Kaiken koohotuksen keskellä pitää muistaa se, että viljan kuivaukseen menee öljyä noin 10 ltr/tn. Jos 7 € kulun kertoo tilan viljatonneilla, niin ihan ihmeellisiä rakennelmia tai energiamuodosta toiseen muuntamisia ei kannata harkita.
-
Joo biopolttoaineista ei kannata tuhlata niiden sisältämästä energiasta yhtään ylimääräistä vedyn erottamiseen, jos vetyä ei erityisesti tarvita. Biomassa käy polttamalla aivan hyvin kuivaamiseen ja lämmittämiseen.
Fossiiliset polttoaineet ovat niin halpoja, että bulkkina myytävä vety erotellaan maakaasusta ! Vedyn valmistaminen erikseen esimerkiksi elektrolyyttisesti on edullista, vain jos sähkö on ilmaista. Nyt parin myrskymatalan aikana pörssistä onkin saanut ilmaista sähköä. Siirtomaksut kuitenkin ovat mukana siinäkin sähkön hinnassa, joten vetyvalmistamoilla pitäisi olla oma tuuli- ja aurinkoplantaasi siinä lähellä.
-SS-
-
Joo biopolttoaineista ei kannata tuhlata niiden sisältämästä energiasta yhtään ylimääräistä vedyn erottamiseen, jos vetyä ei erityisesti tarvita. Biomassa käy polttamalla aivan hyvin kuivaamiseen ja lämmittämiseen.
Fossiiliset polttoaineet ovat niin halpoja, että bulkkina myytävä vety erotellaan maakaasusta ! Vedyn valmistaminen erikseen esimerkiksi elektrolyyttisesti on edullista, vain jos sähkö on ilmaista. Nyt parin myrskymatalan aikana pörssistä onkin saanut ilmaista sähköä. Siirtomaksut kuitenkin ovat mukana siinäkin sähkön hinnassa, joten vetyvalmistamoilla pitäisi olla oma tuuli- ja aurinkoplantaasi siinä lähellä.
-SS-
Voi että et fakkiutunutta porukkaa . ;D ;D ;D
Onko öljyn poraaminen ilmaista , ei ole .
-
Joo biopolttoaineista ei kannata tuhlata niiden sisältämästä energiasta yhtään ylimääräistä vedyn erottamiseen, jos vetyä ei erityisesti tarvita. Biomassa käy polttamalla aivan hyvin kuivaamiseen ja lämmittämiseen.
Fossiiliset polttoaineet ovat niin halpoja, että bulkkina myytävä vety erotellaan maakaasusta ! Vedyn valmistaminen erikseen esimerkiksi elektrolyyttisesti on edullista, vain jos sähkö on ilmaista. Nyt parin myrskymatalan aikana pörssistä onkin saanut ilmaista sähköä. Siirtomaksut kuitenkin ovat mukana siinäkin sähkön hinnassa, joten vetyvalmistamoilla pitäisi olla oma tuuli- ja aurinkoplantaasi siinä lähellä.
-SS-
Voi että et fakkiutunutta porukkaa . ;D ;D ;D
Onko öljyn poraaminen ilmaista , ei ole .
Ei, mutta kaasua tulee kaupan päälle. Ennen sen annettiin haihtua vaan, tai poltettiin soihduissa. Maakaasun käyttö ei ollut itsestään selvää, vielä silloin kun öljyä tuntui riittävän loputtomasti.
Liuskekaasu on sitten asia erikseen.
Silti maailman vetytuotannosta vety tehdään maakaasusta ja hiilestä, 95%:sti !!!! Se kertoo, kuinka halpaa on tehdä
niinkin puhdas polttoaine kuin vety mahdollisimman likaisesti, koska se on niin halpaa, ja koska niin voidaan tehdä,
eikä ilmastonmuutosta ole.
Samoin metanolin (puusprii) valmistus on siirtynyt käytännössä kokonaan maakaasun käyttöön,
kun vielä sota-aikana sitä tehtiin koivupilkkeestä kuivatislaamalla.
Öljy, maakaasu ja hiili on niin helppoa ja energiatiheää, että sen hinta vain on niin alhainen, nykyiselläkin hiilidioksiverolla.
Me hävitään tää peli.
-SS-
-
Joo biopolttoaineista ei kannata tuhlata niiden sisältämästä energiasta yhtään ylimääräistä vedyn erottamiseen, jos vetyä ei erityisesti tarvita. Biomassa käy polttamalla aivan hyvin kuivaamiseen ja lämmittämiseen.
Fossiiliset polttoaineet ovat niin halpoja, että bulkkina myytävä vety erotellaan maakaasusta ! Vedyn valmistaminen erikseen esimerkiksi elektrolyyttisesti on edullista, vain jos sähkö on ilmaista. Nyt parin myrskymatalan aikana pörssistä onkin saanut ilmaista sähköä. Siirtomaksut kuitenkin ovat mukana siinäkin sähkön hinnassa, joten vetyvalmistamoilla pitäisi olla oma tuuli- ja aurinkoplantaasi siinä lähellä.
-SS-
Voi että et fakkiutunutta porukkaa . ;D ;D ;D
Onko öljyn poraaminen ilmaista , ei ole .
Ei, mutta kaasua tulee kaupan päälle. Ennen sen annettiin haihtua vaan, tai poltettiin soihduissa. Maakaasun käyttö ei ollut itsestään selvää, vielä silloin kun öljyä tuntui riittävän loputtomasti.
Liuskekaasu on sitten asia erikseen.
Silti maailman vetytuotannosta vety tehdään maakaasusta ja hiilestä, 95%:sti !!!! Se kertoo, kuinka halpaa on tehdä
niinkin puhdas polttoaine kuin vety mahdollisimman likaisesti, koska se on niin halpaa, ja koska niin voidaan tehdä,
eikä ilmastonmuutosta ole.
Samoin metanolin (puusprii) valmistus on siirtynyt käytännössä kokonaan maakaasun käyttöön,
kun vielä sota-aikana sitä tehtiin koivupilkkeestä kuivatislaamalla.
Öljy, maakaasu ja hiili on niin helppoa ja energiatiheää, että sen hinta vain on niin alhainen, nykyiselläkin hiilidioksiverolla.
Me hävitään tää peli.
-SS-
Kokoajan öljyn poraaminen käy hankalammaksi . Sodat lisääntyy vähenevien öljyvarojen vuoksi . Seuraavaksi alkaa tappelu Grönlannin luonnon varoista . Avaruuslentoja kehitellään koska luonnon varat muilla planeetoilla odottaa ottajaansa .
-
Energiaa on ympärillämme vaikka millä mitalla , puuta , heinää josta voi tehdä kaasua ja vettä mistä saa happea ja vetyä .
nyt ei ihan saa kiinni, miksi sen kuivurin pitäisi vedyllä toimia?
Viljan kuivaus, joka koskee vain pientä rajoitettua viljelyalaa, voi jatkua entisellään, miksi sitä olisi välttämätöntä muuttaa?
Jos halutaan vähentää fossiilisia polttoaineita ja CO2 päästöjä, niin voitaisiin, viljellä aikaisia lajikkeita, kuivattaa vilja pellolla ja puida kuivempana. Kuivauksessa voisi käyttää esikuivausta tai lisälämpöä esim auringosta, parantaa kuivurin energiatehokkuutta (eristys, lämmön talteenotto ym). Uusia kuivureita voisi tehdä polttamaan haketta, olkea ym.
Kaiken koohotuksen keskellä pitää muistaa se, että viljan kuivaukseen menee öljyä noin 10 ltr/tn. Jos 7 € kulun kertoo tilan viljatonneilla, niin ihan ihmeellisiä rakennelmia tai energiamuodosta toiseen muuntamisia ei kannata harkita.
Mkse se kuivuri vois vedyllä toimia ? Miksei se vois toimia hömppäpellolta kerätyllä kaasulla ?
-
" Sodat lisääntyy vähenevien öljyvarojen vuoksi . Seuraavaksi alkaa tappelu Grönlannin luonnon varoista . "
Eikö niitä sotia voi lopettaa? Armeijoiden varustelu, harjoitusammunnat,
ydinase kokeet ja liikuttelu kuluttavat valtavasti luonnonvaroja. Tämä on
kaiketi yhtä iso bisnes, kuin lentoliikennekin etteivät ekovihreätkään siihen
puutu. Kuten ovat hiljaa ydinvoimaloiden sulkemisista.
Hmmm. Ehkä pienoisydinvoimala kuivurin nurkalle?
-
Joo biopolttoaineista ei kannata tuhlata niiden sisältämästä energiasta yhtään ylimääräistä vedyn erottamiseen, jos vetyä ei erityisesti tarvita. Biomassa käy polttamalla aivan hyvin kuivaamiseen ja lämmittämiseen.
Fossiiliset polttoaineet ovat niin halpoja, että bulkkina myytävä vety erotellaan maakaasusta ! Vedyn valmistaminen erikseen esimerkiksi elektrolyyttisesti on edullista, vain jos sähkö on ilmaista. Nyt parin myrskymatalan aikana pörssistä onkin saanut ilmaista sähköä. Siirtomaksut kuitenkin ovat mukana siinäkin sähkön hinnassa, joten vetyvalmistamoilla pitäisi olla oma tuuli- ja aurinkoplantaasi siinä lähellä.
-SS-
Voi että et fakkiutunutta porukkaa . ;D ;D ;D
Onko öljyn poraaminen ilmaista , ei ole .
Ei, mutta kaasua tulee kaupan päälle. Ennen sen annettiin haihtua vaan, tai poltettiin soihduissa. Maakaasun käyttö ei ollut itsestään selvää, vielä silloin kun öljyä tuntui riittävän loputtomasti.
Liuskekaasu on sitten asia erikseen.
Silti maailman vetytuotannosta vety tehdään maakaasusta ja hiilestä, 95%:sti !!!! Se kertoo, kuinka halpaa on tehdä
niinkin puhdas polttoaine kuin vety mahdollisimman likaisesti, koska se on niin halpaa, ja koska niin voidaan tehdä,
eikä ilmastonmuutosta ole.
Samoin metanolin (puusprii) valmistus on siirtynyt käytännössä kokonaan maakaasun käyttöön,
kun vielä sota-aikana sitä tehtiin koivupilkkeestä kuivatislaamalla.
Öljy, maakaasu ja hiili on niin helppoa ja energiatiheää, että sen hinta vain on niin alhainen, nykyiselläkin hiilidioksiverolla.
Me hävitään tää peli.
-SS-
Kokoajan öljyn poraaminen käy hankalammaksi . Sodat lisääntyy vähenevien öljyvarojen vuoksi . Seuraavaksi alkaa tappelu Grönlannin luonnon varoista . Avaruuslentoja kehitellään koska luonnon varat muilla planeetoilla odottaa ottajaansa .
Nyt täytyy kyllä sanoa, että nyt jos koskaan olisi se linkki hieno asia.
-
Joo biopolttoaineista ei kannata tuhlata niiden sisältämästä energiasta yhtään ylimääräistä vedyn erottamiseen, jos vetyä ei erityisesti tarvita. Biomassa käy polttamalla aivan hyvin kuivaamiseen ja lämmittämiseen.
Fossiiliset polttoaineet ovat niin halpoja, että bulkkina myytävä vety erotellaan maakaasusta ! Vedyn valmistaminen erikseen esimerkiksi elektrolyyttisesti on edullista, vain jos sähkö on ilmaista. Nyt parin myrskymatalan aikana pörssistä onkin saanut ilmaista sähköä. Siirtomaksut kuitenkin ovat mukana siinäkin sähkön hinnassa, joten vetyvalmistamoilla pitäisi olla oma tuuli- ja aurinkoplantaasi siinä lähellä.
-SS-
Voi että et fakkiutunutta porukkaa . ;D ;D ;D
Onko öljyn poraaminen ilmaista , ei ole .
Ei, mutta kaasua tulee kaupan päälle. Ennen sen annettiin haihtua vaan, tai poltettiin soihduissa. Maakaasun käyttö ei ollut itsestään selvää, vielä silloin kun öljyä tuntui riittävän loputtomasti.
Liuskekaasu on sitten asia erikseen.
Silti maailman vetytuotannosta vety tehdään maakaasusta ja hiilestä, 95%:sti !!!! Se kertoo, kuinka halpaa on tehdä
niinkin puhdas polttoaine kuin vety mahdollisimman likaisesti, koska se on niin halpaa, ja koska niin voidaan tehdä,
eikä ilmastonmuutosta ole.
Samoin metanolin (puusprii) valmistus on siirtynyt käytännössä kokonaan maakaasun käyttöön,
kun vielä sota-aikana sitä tehtiin koivupilkkeestä kuivatislaamalla.
Öljy, maakaasu ja hiili on niin helppoa ja energiatiheää, että sen hinta vain on niin alhainen, nykyiselläkin hiilidioksiverolla.
Me hävitään tää peli.
-SS-
Kokoajan öljyn poraaminen käy hankalammaksi . Sodat lisääntyy vähenevien öljyvarojen vuoksi . Seuraavaksi alkaa tappelu Grönlannin luonnon varoista . Avaruuslentoja kehitellään koska luonnon varat muilla planeetoilla odottaa ottajaansa .
Nyt täytyy kyllä sanoa, että nyt jos koskaan olisi se linkki hieno asia.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001706978.html
Öljy on vielä halpaa käyttää mutta .....
-
Joo biopolttoaineista ei kannata tuhlata niiden sisältämästä energiasta yhtään ylimääräistä vedyn erottamiseen, jos vetyä ei erityisesti tarvita. Biomassa käy polttamalla aivan hyvin kuivaamiseen ja lämmittämiseen.
Fossiiliset polttoaineet ovat niin halpoja, että bulkkina myytävä vety erotellaan maakaasusta ! Vedyn valmistaminen erikseen esimerkiksi elektrolyyttisesti on edullista, vain jos sähkö on ilmaista. Nyt parin myrskymatalan aikana pörssistä onkin saanut ilmaista sähköä. Siirtomaksut kuitenkin ovat mukana siinäkin sähkön hinnassa, joten vetyvalmistamoilla pitäisi olla oma tuuli- ja aurinkoplantaasi siinä lähellä.
-SS-
Voi että et fakkiutunutta porukkaa . ;D ;D ;D
Onko öljyn poraaminen ilmaista , ei ole .
Ei, mutta kaasua tulee kaupan päälle. Ennen sen annettiin haihtua vaan, tai poltettiin soihduissa. Maakaasun käyttö ei ollut itsestään selvää, vielä silloin kun öljyä tuntui riittävän loputtomasti.
Liuskekaasu on sitten asia erikseen.
Silti maailman vetytuotannosta vety tehdään maakaasusta ja hiilestä, 95%:sti !!!! Se kertoo, kuinka halpaa on tehdä
niinkin puhdas polttoaine kuin vety mahdollisimman likaisesti, koska se on niin halpaa, ja koska niin voidaan tehdä,
eikä ilmastonmuutosta ole.
Samoin metanolin (puusprii) valmistus on siirtynyt käytännössä kokonaan maakaasun käyttöön,
kun vielä sota-aikana sitä tehtiin koivupilkkeestä kuivatislaamalla.
Öljy, maakaasu ja hiili on niin helppoa ja energiatiheää, että sen hinta vain on niin alhainen, nykyiselläkin hiilidioksiverolla.
Me hävitään tää peli.
-SS-
Kokoajan öljyn poraaminen käy hankalammaksi . Sodat lisääntyy vähenevien öljyvarojen vuoksi . Seuraavaksi alkaa tappelu Grönlannin luonnon varoista . Avaruuslentoja kehitellään koska luonnon varat muilla planeetoilla odottaa ottajaansa .
Nyt täytyy kyllä sanoa, että nyt jos koskaan olisi se linkki hieno asia.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001706978.html
Öljy on vielä halpaa käyttää mutta .....
Valitettavasti täytyy sanoa, että tuo linkki, jossa öljyn esiintymistä ennustetaan, on ihan turhanpäiväinen linkki. Öljy loppuu joskus, se on varmaa.
Mutta tuo näkökulma öljysodista, gröönlannista ja varsinkin avaruuslennoista olisi se huomattavasti mielenkiintoisampi aihe. Eli siihen kaipaan linkkiä tai ainakin joitain perusteita.
-
https://fi.wikipedia.org/wiki/Persianlahden_sota
-
Lisälämpöä saa varastokuivureihin helposti .
Aika fossiilista porukkaa . Meinaten energiaa on tarjolla esim vedestä . Sukellusveneissä on aikoja sitten erotettu happi ja vety erikseen . Vetyä käytetään rakettimoottoreissa , kuusta etsitään vettä , tai nyt siitä tiedoitetaan .
Jos vaikka palaisit kansakoulun laskennonkirjoihin ja kansalaiskoulun fysiikan ja kemian kirjoihin näin aluksi.
-SS-
Ihan v1tun vaikea on kenenkään palata kansalaiskoulun fysiikan ja kemian kirjoihin.
Kansalaiskoulussa ei opetettu fysiikkaa eikä kemiaa. Näitä opetettiin ainoastaan niille, jotka menivät kansalaiskoulun sijasta oppikouluun.
Tai jotain, saatana.
-
Jos vaikka palaisit kansakoulun laskennonkirjoihin ja kansalaiskoulun fysiikan ja kemian kirjoihin näin aluksi.
-SS-
Ihan v1tun vaikea on kenenkään palata kansalaiskoulun fysiikan ja kemian kirjoihin.
Kansalaiskoulussa ei opetettu fysiikkaa eikä kemiaa. Näitä opetettiin ainoastaan niille, jotka menivät kansalaiskoulun sijasta oppikouluun.
Tai jotain, saatana.
Noin sitä joku yksinkertaisempi saattaisi luulla, että fysiikkaa ei opetettu. Piti hiukan haeskella, mutta mm tuolta
https://yksa.disec.fi/Yksa4/download/143828273970100/file/18dc4872-6a10-4983-817e-d65ca1cdfe21
löytyy tällaista tietoa.
"Eri koulumuotojen opetuksessa käytettiin seuraavia oppikirjoja. "
"Kansalaiskoulussa:
Uskontojen historiassa ja siveysopissa: Metsikkö, Uskontoa ennen ja nyt; Sama, Kasva hy-väksi.
Å idinkielessä : N allinmaa-Havu, Kirjallisuuden opas; Kiviranta-Saarlmaa, Käytännön kielen opas (liikelinj a) .
Laskennossa: Vahervuo-Suonperä-Sainio, Kansalaiskoulun laskento; Murtoniemi-Lahden-ranta, Kauppalaskento (liikelinja).
Kirjanpidossa: Luhtala, Kirjanpitoa oppimaan (liikelinja); Musikka-Sainio, Opi kirjan-pitoa.
Tekstauksessa: Mattila, Standarditekstaus; Sainio-Paaer, Tekstaustaito (liikelinja).
Luonnonopissa: Suonperä, Käytännön fysiikkaa; Heinänen-Norkama, Käytännön kemiaa (yleistekni11inen linja). "
Eli mm tuota
https://www.finlandiakirja.fi/fi/yrjo-suonpera-kaytannon-fysiikkaa-19597.html
opusta on käytetty kansalaiskoulussa.
Eihän tuo mitään yliopistotasoa ole ollut, mutta tuonkin kirjan avulla ymmärtäisi edes alkeet, joita eräät eivät selvästikään ymmärrä. Tai siis tuon kirjan avulla saattaisi ymmärtää edes alkeet, jos osaisi ymmärtää. Jos ei, niin sitten ei.
Tai jotain. Suotana sentään.
-
Niin,
Ennen postaamistani lähetin kahdelle tuttavalleni sähköpostin siitä, opetettiinko heille fysiikkaa tai kemiaa kansalaiskoulussa. Molemmat sanoivat, ettei opetettu. Saattoi kylläkin olla jossain vaiheessa Opetushallituksen ohjeistuksessa ja suosituksessa, mutta tuntiakaan he eivät opetusta kyseisistä opiaaineista saaneet.
-
Tai jotain ja eturiviläisten punavanteet.
-
Niin,
Ennen postaamistani lähetin kahdelle tuttavalleni sähköpostin siitä, opetettiinko heille fysiikkaa tai kemiaa kansalaiskoulussa. Molemmat sanoivat, ettei opetettu. Saattoi kylläkin olla jossain vaiheessa Opetushallituksen ohjeistuksessa ja suosituksessa, mutta tuntiakaan he eivät opetusta kyseisistä opiaaineista saaneet.
Ei voi muuta kuin todeta, että kyllä -SS- ja SKN ovat päässeet aika pahasti sinulla ihon alle, kun noin paljon näet vaivaa, päästäksesi tölväisemään. Pitäisikö sinun hankkia elämä?
Ja tuosta opetuksesta sen verran, että kansalaiskouluilla ei vielä ollut vahvistettua kansallista opetusohjelmaa. Koulut saattoivat aika vapaasti valita kullekin alueelle sopivan ohjelman, kunkin paikkakunnan tarpeiden mukaan. Tuo ote oli Heksingistä, jossa oli tarvetta työvoimalle, joka ymmärsi edes jotakin fysiikasta ja kemiasta, maalaispaikkakunnilla asia on voinut olla eri kuin tehdaspaikkakunnilla. Sen verran
että isoveli on jonkun verrankin minua vanhempi ja hän kävi kansalaiskoulun. Muistelen nuorena selailleeni tuota kyseistä opusta ja veikkaan, että löytäisin sen,. jos lähtisin vintille koluamaan.
Mutta että jos menee toista ivallisesti tölväisemään, että "Ei saatana opetettu fysiikkaa, taliaivo", niin olisi syytä tietää asia varmasti kanssa. Saattaa hyvin olla, että -SS- on lukenut kansalaiskoulun fysiikkaa, tai hänen alueellaan on luettu kansalaiskoulussa fysiikkaa. Se, että sinun alueellasi näin ei ehkä ole tehty, on asia erikseen.
-
Niin,
Ennen postaamistani lähetin kahdelle tuttavalleni sähköpostin siitä, opetettiinko heille fysiikkaa tai kemiaa kansalaiskoulussa. Molemmat sanoivat, ettei opetettu. Saattoi kylläkin olla jossain vaiheessa Opetushallituksen ohjeistuksessa ja suosituksessa, mutta tuntiakaan he eivät opetusta kyseisistä opiaaineista saaneet.
Se ei varmaan tule kenellekkään yllätyksenä, että sulla ja sun kavereilla on mennyt iso osa koulun annista sivu suun ja ohi korvien. ;D ;D ;D
-
Niin,
Ennen postaamistani lähetin kahdelle tuttavalleni sähköpostin siitä, opetettiinko heille fysiikkaa tai kemiaa kansalaiskoulussa. Molemmat sanoivat, ettei opetettu. Saattoi kylläkin olla jossain vaiheessa Opetushallituksen ohjeistuksessa ja suosituksessa, mutta tuntiakaan he eivät opetusta kyseisistä opiaaineista saaneet.
Se ei varmaan tule kenellekkään yllätyksenä, että sulla ja sun kavereilla on mennyt iso osa koulun annista sivu suun ja ohi korvien. ;D ;D ;D
Olikos kasilla kemiaa peruskoulussa , ysiä en käynyt koska pääsin ammattikouluun . Eikä -70 luvulla yritettykään käyttää vetyä polttoaineena ainkaan vedestä . Kemian tunnilla ammattikoulussa tästä mahdollisuudesta opetettiin . Tuolloin ei kuitenkaan osattu vetyä erottaa vedestä muutakuin sukellusveneissä .
-
Olikos kasilla kemiaa peruskoulussa
Oli.
-
Olikos kasilla kemiaa peruskoulussa
Oli.
Ja oli seiskallakin .
-
Tuolloin ei kuitenkaan osattu vetyä erottaa vedestä muutakuin sukellusveneissä .
Sukellusveneet ei liity tähän keskusteluun muuten, mutta antaa hyvän mittasuhteen asioille. Viljan kuivaus ja polttoöljy on tärkeä niille pohjoisen viljelijöille, jotka joutuvat kuivaamaan viljaa, mutta maailman ilmasto-ongelmille yhtä merkityksellinen kuin sukellusveneetkin.
Kuten tässäkin ketjussa on todistettu, niin ainakin etelässä pystyttäisiin elämään ilman öljyäkin. Kyse ei ole mikään muusta, kuin viljelyn kannattavuuden ja satovarmuuden parantamisesta. Pitäisikö kieltää polttoöljy vai koko viljely samantien?
-
Tuolloin ei kuitenkaan osattu vetyä erottaa vedestä muutakuin sukellusveneissä .
Sukellusveneet ei liity tähän keskusteluun muuten, mutta antaa hyvän mittasuhteen asioille. Viljan kuivaus ja polttoöljy on tärkeä niille pohjoisen viljelijöille, jotka joutuvat kuivaamaan viljaa, mutta maailman ilmasto-ongelmille yhtä merkityksellinen kuin sukellusveneetkin.
Kuten tässäkin ketjussa on todistettu, niin ainakin etelässä pystyttäisiin elämään ilman öljyäkin. Kyse ei ole mikään muusta, kuin viljelyn kannattavuuden ja satovarmuuden parantamisesta. Pitäisikö kieltää polttoöljy vai koko viljely samantien?
Ei kumpaakaan pidä kieltää vaan teknologian avulla saada hankkeet kannattaviksi .
-
Kyllä tuota vetyä saatiin jo 1800-luvulla vedestä tehtyä. Kyllä sukellusveneen valmistajan on pakko tietää, miten sitä vetyä vedestä saatiin irroitettua, ettei se salaisuus jäänyt ainakaan sinne sukellusveneen sisälle.
Ja vetyä nyt on käytetty eri tarkoituksiin ties kuinka kauan.
Viljelyn tehostaminen ja satovarmuuden optimointi romuttuu osin, jos pellon päällä ei ole läpinäkyvää kattoa. Toistaiseksi aika pitkälle luonnon armoilla sitä tehdään. Toisin kuin katon alla, jossa saa olla rauhassa, vaikka sataisi mitä vaan ja miten vaan.
Ja jos kuivuria alkaa pyörittämään kaupallisella megawatin hakemyllyllä, niin saa olla aika paljon muutakin lämmitettävää, jos siitä hakekattilasta olisi muutakin iloa. Meinaan että maksaa aika paljon sellainen kattila.
Ennemmin voisi miettiä isoa lämmön varauskapasiteettia silloin kun aurinko ei paista. Ja kapasiteettia pitääkin olla paljon, kun sitä pullavehnää pyörittää sen 12-tuntia kaapissa. Näissä tilanteissa on pakko tuottaa energiaa muullakin kuin aurinkovoimalla.
-
https://yle.fi/uutiset/3-5069901
-
https://www.kaleva.fi/teemat/moottori/vety-voi-mullistaa-autoilun/463049/
Vety siis toimii polttomoottoreissakin .
-
https://www.kaleva.fi/teemat/moottori/vety-voi-mullistaa-autoilun/463049/
Vety siis toimii polttomoottoreissakin .
No hei daa
-
https://www.kaleva.fi/teemat/moottori/vety-voi-mullistaa-autoilun/463049/
Vety siis toimii polttomoottoreissakin .
No hei daa
Jossain kuulemma käytetään hiilivetyjä ihan rutiininomaisesti. :o
-
https://www.kaleva.fi/teemat/moottori/vety-voi-mullistaa-autoilun/463049/
Vety siis toimii polttomoottoreissakin .
No hei daa
Jossain kuulemma käytetään hiilivetyjä ihan rutiininomaisesti. :o
Esim ooppeleissa . :o
-
Niin,
Ennen postaamistani lähetin kahdelle tuttavalleni sähköpostin siitä, opetettiinko heille fysiikkaa tai kemiaa kansalaiskoulussa. Molemmat sanoivat, ettei opetettu. Saattoi kylläkin olla jossain vaiheessa Opetushallituksen ohjeistuksessa ja suosituksessa, mutta tuntiakaan he eivät opetusta kyseisistä opiaaineista saaneet.
Se ei varmaan tule kenellekkään yllätyksenä, että sulla ja sun kavereilla on mennyt iso osa koulun annista sivu suun ja ohi korvien. ;D ;D ;D
Averell..., 🙂
No juu, laudaturit jäi mulla kolmeen eli aika paljon meni ohi...
Mites sulla Loimaan poika?, 😁😁😁
-
Olikos kasilla kemiaa peruskoulussa
Oli.
Ja oli seiskallakin .
Ja myös ysillä
-
Olikos kasilla kemiaa peruskoulussa
Oli.
Ja oli seiskallakin .
Ja myös ysillä
Sitä en käynyt koska kävin amikseksen .