Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: kihveli - 03.02.20 - klo:15:05
-
Hesarin juttu.
1. Kielletään metsien raivaaminen maatalouskäyttöön tai asetetaan sille erillinen raivausmaksu päästöjen perusteella
2. Lopetetaan turpeen poltto ja ennallistetaan turvepeltoja esimerkiksi metsiksi tai kosteikoiksi
3. Tuetaan vajaakäytössä olevien peltojen metsittämistä
4. Luodaan metsänomistajille taloudellinen kannustin puiden kasvattamiseen
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006198892.html
-
Kaikki olisi tätä mieltä .
1 Kielletään helsinkiläisiltä kivihiilen käyttö
2 Kielletään helsinkiläisiltä yksityis autoilu kehä kolmosen sisäpuolella
3 Kielletään helsinkiläisiltä joutavien lemmikki eläinten pito ( koirat kissat ponit ym )
4 Kielletään helsinkiläisiltä krillaaminen ja oluen juonti . ( Oluen käymis prosessissa vapautuu hiilidioksidia)
5 Kaikki loputkin asiat niiltä pitää kieltää,paitsi verotusta pitää nostaa .
-
Metsän kaato rakennus-, tie-, sähköjohto-, tai mihinkään muuhunkaan
käyttöön tulee samalla periaatteella kieltää. Vajaakäyttöiset pellot
voidaan myydä tonteiksi rakentamiseen. Tulee maaseudullekin säpinää.
-
Eiks ois helpompaa jos kielletään eläminen kehä kolmosen ulkopuolella?
-
Kaikki olisi tätä mieltä .
1 Kielletään helsinkiläisiltä kivihiilen käyttö
2 Kielletään helsinkiläisiltä yksityis autoilu kehä kolmosen sisäpuolella
3 Kielletään helsinkiläisiltä joutavien lemmikki eläinten pito ( koirat kissat ponit ym )
4 Kielletään helsinkiläisiltä krillaaminen ja oluen juonti . ( Oluen käymis prosessissa vapautuu hiilidioksidia)
5 Kaikki loputkin asiat niiltä pitää kieltää,paitsi verotusta pitää nostaa .
Kaikki pitäisi kieltää. Kaikki on pohjanmaan suurin kasvihuonekaasulähde.
-
No ei raivausmaksu ollut ongelma silloin kun oltiin vielä siinä ihannetilassa, eli EU:n ulkopuolella. Ja markkinoimismaksut ja lannoitevero.
-SS-
-
silloin työt vielä mielekkäitä. mutta entäs sit pellon kunnostus metsästä? ainakii täälläpäin on metät ollu aika laajalti viljelyssä noin sata vuotta -- sitten joten vain haittapuiten poistamalla saa taas viljelyyn. ihan kuin niityt ja hakamaat..
-
Kaikki olisi tätä mieltä .
1 Kielletään helsinkiläisiltä kivihiilen käyttö
2 Kielletään helsinkiläisiltä yksityis autoilu kehä kolmosen sisäpuolella
3 Kielletään helsinkiläisiltä joutavien lemmikki eläinten pito ( koirat kissat ponit ym )
4 Kielletään helsinkiläisiltä krillaaminen ja oluen juonti . ( Oluen käymis prosessissa vapautuu hiilidioksidia)
5 Kaikki loputkin asiat niiltä pitää kieltää,paitsi verotusta pitää nostaa .
Tässä on parasta tuo neloskohta.Huomio kiinnittyy aina kaljaan ja kaiken muun saa toteuttaa tuosta vaan.Lisätään vielä kohta 6.Kaikki hesalaiset saa lahjoittaa ruotsalaisille.
-
Kaikki olisi tätä mieltä .
1 Kielletään helsinkiläisiltä kivihiilen käyttö
2 Kielletään helsinkiläisiltä yksityis autoilu kehä kolmosen sisäpuolella
3 Kielletään helsinkiläisiltä joutavien lemmikki eläinten pito ( koirat kissat ponit ym )
4 Kielletään helsinkiläisiltä krillaaminen ja oluen juonti . ( Oluen käymis prosessissa vapautuu hiilidioksidia)
5 Kaikki loputkin asiat niiltä pitää kieltää,paitsi verotusta pitää nostaa .
6)Kielletään kaupunkialueen kasvattaminen ja täten luonnon raiskaaminen , koska muutos luonnontilasta kaupungiksi on pysyvä.
-
Pommitetaan Helsinki,Espoo,Vantaa ja Kauniainen maa tasalle, niin ettei jää kiveäkään kiven päälle, niin se on paras ilmastoteko.
-
Hesarin juttu.
1. Kielletään metsien raivaaminen maatalouskäyttöön tai asetetaan sille erillinen raivausmaksu päästöjen perusteella
2. Lopetetaan turpeen poltto ja ennallistetaan turvepeltoja esimerkiksi metsiksi tai kosteikoiksi
3. Tuetaan vajaakäytössä olevien peltojen metsittämistä
4. Luodaan metsänomistajille taloudellinen kannustin puiden kasvattamiseen
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006198892.html
1. Peltojen raivaus on täysin turhaa ja kannattamatonta. Maataloustuotannon lisäämiseen ei ole mitään tarvetta, lisätuotanto menisi vientiin ja ilman tukia olisi kannattamatonta. Jos raivioita alettaisiin hyväksyä tukikelpoisiksi, niin lähes arvottoman metsäpohjan metsälle uudistamisen sijaan, jokainen tekisi siitä ehtymättömän rahalähteen, joka vaatisi suurempia tukia tai vaihtoehtoisesti kuihduttaisi olemassa olevien peltojen tuen. Pellon laadun standardi häviäisi, koska raiviot sijaitsisivat alueilla, missä tehoisa lämpösumma ja kasvukauden lyhyys rajoittaa merkittävästi viljelyä.
2. Kielletään määräajaksi uusien turvevoimaloiden rakentaminen, kulutus vähenee kun voimala kerrallaan tulee elinkaarensa päähän. Turvetta kulutetaan 25 Mm3/v, toisaalta sitä tulee 40 Mm3 vuosittain lisää eli uusiutuu kulutusta nopeammin, mutta tuotanto ja suot aiheuttavat suhteessa liian suuret päästöt. Turve säilyy soissa, mitään ei lopullisesti menetetä.
3. Tarjotaan vajaatuottoisille tai vaikeasti viljeltäville pelloille 10-15v "luomu-sopimus", jossa "viljelykasviksi" kelpaa myös puun taimet. Tuki päättyy, kun puustoa alkaa kertyä alalle ja sitä aletaan hoitaa metsänä. Vastaisi hyvin kuitupuun lisääntyvään kysyntään, riittää sellua vientiin, tuo reaalista vientituloa, lisäksi mahdollistaa korkeammat maataloustuet oikeasti viljeltäville pelloille.
4. Metsän hiilivaraston (=kuutioita hehtaarilla) lisäys hyödyttää ilmastonmuutoksen torjunnassa ja on lisäksi myös metsänomistajan etu, arvokasvu (kuitu kasvaa tukin mittaan) hyödyttää myös metsänomistajaa. Jos metsien kierron sykliä pidennetään ja tulonmenytys korvataan metsänomistajalle, mikäs siinä? Ja homma perustuu tietysti vapaaehtoiseen sopimukseen, ok?
Muuta?
-
Hesarin juttu.
1. Kielletään metsien raivaaminen maatalouskäyttöön tai asetetaan sille erillinen raivausmaksu päästöjen perusteella
2. Lopetetaan turpeen poltto ja ennallistetaan turvepeltoja esimerkiksi metsiksi tai kosteikoiksi
3. Tuetaan vajaakäytössä olevien peltojen metsittämistä
4. Luodaan metsänomistajille taloudellinen kannustin puiden kasvattamiseen
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006198892.html
1. Peltojen raivaus on täysin turhaa ja kannattamatonta. Maataloustuotannon lisäämiseen ei ole mitään tarvetta, lisätuotanto menisi vientiin ja ilman tukia olisi kannattamatonta. Jos raivioita alettaisiin hyväksyä tukikelpoisiksi, niin lähes arvottoman metsäpohjan metsälle uudistamisen sijaan, jokainen tekisi siitä ehtymättömän rahalähteen, joka vaatisi suurempia tukia tai vaihtoehtoisesti kuihduttaisi olemassa olevien peltojen tuen. Pellon laadun standardi häviäisi, koska raiviot sijaitsisivat alueilla, missä tehoisa lämpösumma ja kasvukauden lyhyys rajoittaa merkittävästi viljelyä.
2. Kielletään määräajaksi uusien turvevoimaloiden rakentaminen, kulutus vähenee kun voimala kerrallaan tulee elinkaarensa päähän. Turvetta kulutetaan 25 Mm3/v, toisaalta sitä tulee 40 Mm3 vuosittain lisää eli uusiutuu kulutusta nopeammin, mutta tuotanto ja suot aiheuttavat suhteessa liian suuret päästöt. Turve säilyy soissa, mitään ei lopullisesti menetetä.
3. Tarjotaan vajaatuottoisille tai vaikeasti viljeltäville pelloille 10-15v "luomu-sopimus", jossa "viljelykasviksi" kelpaa myös puun taimet. Tuki päättyy, kun puustoa alkaa kertyä alalle ja sitä aletaan hoitaa metsänä. Vastaisi hyvin kuitupuun lisääntyvään kysyntään, riittää sellua vientiin, tuo reaalista vientituloa, lisäksi mahdollistaa korkeammat maataloustuet oikeasti viljeltäville pelloille.
4. Metsän hiilivaraston (=kuutioita hehtaarilla) lisäys hyödyttää ilmastonmuutoksen torjunnassa ja on lisäksi myös metsänomistajan etu, arvokasvu (kuitu kasvaa tukin mittaan) hyödyttää myös metsänomistajaa. Jos metsien kierron sykliä pidennetään ja tulonmenytys korvataan metsänomistajalle, mikäs siinä? Ja homma perustuu tietysti vapaaehtoiseen sopimukseen, ok?
Muuta?
1. Jos kielletään metsän raivaaminen pelloksi, niin millä perusteella raivaaminen sitten pitäisi sallia muuhun käyttöön, esim. rakennusten, tien, lentokentän, junaradan tai muun infran rakentamisen takia? Sehän loukkaa yhdenveraisuutta ja on myös syrjivää. Onhan se ihan tutkittu juttu, että metsäkatoa tapahtuu paljon myös tuon infran rakentamisen takia. Pelto on kuitenkin helppo metsittää uudestaan, sen sijaan harvemmin infraa enää puretaan ja paikkaa uudestaan metsitetään. Joku sähkölinjan kaivaminen maan alle on harvinainen poikkeus.
-
1. Peltojen raivaus on täysin turhaa ja kannattamatonta. Maataloustuotannon lisäämiseen ei ole mitään tarvetta, lisätuotanto menisi vientiin ja ilman tukia olisi kannattamatonta. Jos raivioita alettaisiin hyväksyä tukikelpoisiksi, niin lähes arvottoman metsäpohjan metsälle uudistamisen sijaan, jokainen tekisi siitä ehtymättömän rahalähteen, joka vaatisi suurempia tukia tai vaihtoehtoisesti kuihduttaisi olemassa olevien peltojen tuen. Pellon laadun standardi häviäisi, koska raiviot sijaitsisivat alueilla, missä tehoisa lämpösumma ja kasvukauden lyhyys rajoittaa merkittävästi viljelyä.
2. Kielletään määräajaksi uusien turvevoimaloiden rakentaminen, kulutus vähenee kun voimala kerrallaan tulee elinkaarensa päähän. Turvetta kulutetaan 25 Mm3/v, toisaalta sitä tulee 40 Mm3 vuosittain lisää eli uusiutuu kulutusta nopeammin, mutta tuotanto ja suot aiheuttavat suhteessa liian suuret päästöt. Turve säilyy soissa, mitään ei lopullisesti menetetä.
3. Tarjotaan vajaatuottoisille tai vaikeasti viljeltäville pelloille 10-15v "luomu-sopimus", jossa "viljelykasviksi" kelpaa myös puun taimet. Tuki päättyy, kun puustoa alkaa kertyä alalle ja sitä aletaan hoitaa metsänä. Vastaisi hyvin kuitupuun lisääntyvään kysyntään, riittää sellua vientiin, tuo reaalista vientituloa, lisäksi mahdollistaa korkeammat maataloustuet oikeasti viljeltäville pelloille.
4. Metsän hiilivaraston (=kuutioita hehtaarilla) lisäys hyödyttää ilmastonmuutoksen torjunnassa ja on lisäksi myös metsänomistajan etu, arvokasvu (kuitu kasvaa tukin mittaan) hyödyttää myös metsänomistajaa. Jos metsien kierron sykliä pidennetään ja tulonmenytys korvataan metsänomistajalle, mikäs siinä? Ja homma perustuu tietysti vapaaehtoiseen sopimukseen, ok?
Muuta?
1. Jos kielletään metsän raivaaminen pelloksi, niin millä perusteella raivaaminen sitten pitäisi sallia muuhun käyttöön, esim. rakennusten, tien, lentokentän, junaradan tai muun infran rakentamisen takia? Sehän loukkaa yhdenveraisuutta ja on myös syrjivää. Onhan se ihan tutkittu juttu, että metsäkatoa tapahtuu paljon myös tuon infran rakentamisen takia. Pelto on kuitenkin helppo metsittää uudestaan, sen sijaan harvemmin infraa enää puretaan ja paikkaa uudestaan metsitetään. Joku sähkölinjan kaivaminen maan alle on harvinainen poikkeus.
Pinta-alaa, jossa tuotetaan elintarvikkeita, ei tarvita lisää. Ylipaino on meillä muutenkin merkittävä ongelma ja sen eteen olisi tehtävä jotain. Yhden ennusteen mukaan 50% väestöstä on kohta ylipainoisia, jos ruokavalioon ei tehdä muutoksia. Kansantaloudellisesti hävitään siis kolmesti, jos raivataan metsiä pelloiksi, menetetään puuraaka-ainetta (=vientituloa), joudutaan taikomaan rahaa maataloustukiin ja lisätään ylipainon aiheuttamia terveydenhuollon kuluja.
"Suomessa oli vuonna 2017 2,5 miljoonaa vähintään ylipainoista aikuista (painoindeksi 25 tai enemmän)"
https://thl.fi/-/ylipaino-ja-lihavuus-vaikuttavat-merkittavasti-sairastuvuuteen-riski-on-otettava-vakavasti
Nykyisestäkin kulutuksesta on Luken tutkimuksen mukaan vähennettävissä reilusti:
Suomessa koko ruokaketjussa (alkutuotanto, teollisuus, kauppa, ravintolat, kotitaloudet) alun perin syömäkelpoinen ruokahävikki on arviolta 400-500 milj. kiloa vuodessa
-
mutta kuinka paljon on suomen osuus tuosta energiasta jota suomi syö? kuin paljon tuloo muualta? ja mikä mahtaa olla usan osuus? ja sen ruokakulttuurin?
-
1. Peltojen raivaus on täysin turhaa ja kannattamatonta. Maataloustuotannon lisäämiseen ei ole mitään tarvetta, lisätuotanto menisi vientiin ja ilman tukia olisi kannattamatonta. Jos raivioita alettaisiin hyväksyä tukikelpoisiksi, niin lähes arvottoman metsäpohjan metsälle uudistamisen sijaan, jokainen tekisi siitä ehtymättömän rahalähteen, joka vaatisi suurempia tukia tai vaihtoehtoisesti kuihduttaisi olemassa olevien peltojen tuen. Pellon laadun standardi häviäisi, koska raiviot sijaitsisivat alueilla, missä tehoisa lämpösumma ja kasvukauden lyhyys rajoittaa merkittävästi viljelyä.
2. Kielletään määräajaksi uusien turvevoimaloiden rakentaminen, kulutus vähenee kun voimala kerrallaan tulee elinkaarensa päähän. Turvetta kulutetaan 25 Mm3/v, toisaalta sitä tulee 40 Mm3 vuosittain lisää eli uusiutuu kulutusta nopeammin, mutta tuotanto ja suot aiheuttavat suhteessa liian suuret päästöt. Turve säilyy soissa, mitään ei lopullisesti menetetä.
3. Tarjotaan vajaatuottoisille tai vaikeasti viljeltäville pelloille 10-15v "luomu-sopimus", jossa "viljelykasviksi" kelpaa myös puun taimet. Tuki päättyy, kun puustoa alkaa kertyä alalle ja sitä aletaan hoitaa metsänä. Vastaisi hyvin kuitupuun lisääntyvään kysyntään, riittää sellua vientiin, tuo reaalista vientituloa, lisäksi mahdollistaa korkeammat maataloustuet oikeasti viljeltäville pelloille.
4. Metsän hiilivaraston (=kuutioita hehtaarilla) lisäys hyödyttää ilmastonmuutoksen torjunnassa ja on lisäksi myös metsänomistajan etu, arvokasvu (kuitu kasvaa tukin mittaan) hyödyttää myös metsänomistajaa. Jos metsien kierron sykliä pidennetään ja tulonmenytys korvataan metsänomistajalle, mikäs siinä? Ja homma perustuu tietysti vapaaehtoiseen sopimukseen, ok?
Muuta?
1. Jos kielletään metsän raivaaminen pelloksi, niin millä perusteella raivaaminen sitten pitäisi sallia muuhun käyttöön, esim. rakennusten, tien, lentokentän, junaradan tai muun infran rakentamisen takia? Sehän loukkaa yhdenveraisuutta ja on myös syrjivää. Onhan se ihan tutkittu juttu, että metsäkatoa tapahtuu paljon myös tuon infran rakentamisen takia. Pelto on kuitenkin helppo metsittää uudestaan, sen sijaan harvemmin infraa enää puretaan ja paikkaa uudestaan metsitetään. Joku sähkölinjan kaivaminen maan alle on harvinainen poikkeus.
Pinta-alaa, jossa tuotetaan elintarvikkeita, ei tarvita lisää. Ylipaino on meillä muutenkin merkittävä ongelma ja sen eteen olisi tehtävä jotain. Yhden ennusteen mukaan 50% väestöstä on kohta ylipainoisia, jos ruokavalioon ei tehdä muutoksia. Kansantaloudellisesti hävitään siis kolmesti, jos raivataan metsiä pelloiksi, menetetään puuraaka-ainetta (=vientituloa), joudutaan taikomaan rahaa maataloustukiin ja lisätään ylipainon aiheuttamia terveydenhuollon kuluja.
"Suomessa oli vuonna 2017 2,5 miljoonaa vähintään ylipainoista aikuista (painoindeksi 25 tai enemmän)"
https://thl.fi/-/ylipaino-ja-lihavuus-vaikuttavat-merkittavasti-sairastuvuuteen-riski-on-otettava-vakavasti
Nykyisestäkin kulutuksesta on Luken tutkimuksen mukaan vähennettävissä reilusti:
Suomessa koko ruokaketjussa (alkutuotanto, teollisuus, kauppa, ravintolat, kotitaloudet) alun perin syömäkelpoinen ruokahävikki on arviolta 400-500 milj. kiloa vuodessa
Tuota minäkin kannatan.
-
mutta kuinka paljon tuollakin tuotetaan piopolttoainetta? jolla maailma pelastuu? jostainhan sekin raaka-aine saatava..
-
mutta kuinka paljon tuollakin tuotetaan piopolttoainetta? jolla maailma pelastuu? jostainhan sekin raaka-aine saatava..
asian ytimessä. Piopolttoaineen tarve on valtava, miksi siis raivataan hyvää biopolttoainetta kasvavaa alaa pelloiksi, joilla 500€/ha tuella saadaan vapaassa tuulessa kasvanutta hömppäheinää?
Maailma pelastuu, kun ruoka tuotetaan pelloilla ja energia lähtökohtaisesti metsissä. Rajapintaan voi ilmaantua kasveja, jotka sopivat molempiin käyttötarkoituksiin, mutta yleensä maan muokkaus ja viljelytoimet lisäävät päästöjä.
Miksi biopolttoaine saa näin merkittävää tukea vain, kun se tuotetaan pellolla?