Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: pig24 - 02.02.20 - klo:10:00
-
Luke on lähtenyt ilmastokouhotukseen mukaan. Pienikokoinen lehmä tarvitsee vähemmän ylläpitoenergiaa - seurauksena pienemmät metaanipäästöt. https://www.luke.fi/projektit/a-lehma-makera/ https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/326113de-cbc0-4a73-abf0-6b665c897eb7 Muistan yhden muodinmukaisen jalostusvalintamuutoksen. Silloin mörkönä oli rasva. Pääasialliseksi jalostusvalintaperusteeksi otettiin valkuaisprosentti. Kuten myöhemmin ilmeni, kyseessä oli väärä pelimerkki. Pakasta taidetaan taas vetää väärää korttia. Korkeatuottoinen, pienikokoinen ay on toisinaan v.i.t.u.mainen lypsettävä. Luonne puoltaa robottilypsyä, kunhan utare ei ole liian matalalla. Koska maitoa pitäisi saada paljon, maavara tulee pienenemään. Makuuparren nykymitta saattaa olla liian iso - parren sotkemista luvassa. Minusta jalostusvalinnassa ei pidä mennä mukaan politiikasta nouseviin trendeihin.
-
heh, mulla on kolme tavallista pienempää lemmua ja faba ei hirmu innoissaan jatkaa jalostusta tuossa koossa..
-
Faba on yksi tutkimuksen rahoittajista. Niin se mieli muuttuu :o
-
Luke on lähtenyt ilmastokouhotukseen mukaan. Pienikokoinen lehmä tarvitsee vähemmän ylläpitoenergiaa - seurauksena pienemmät metaanipäästöt. https://www.luke.fi/projektit/a-lehma-makera/ https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/326113de-cbc0-4a73-abf0-6b665c897eb7 Muistan yhden muodinmukaisen jalostusvalintamuutoksen. Silloin mörkönä oli rasva. Pääasialliseksi jalostusvalintaperusteeksi otettiin valkuaisprosentti. Kuten myöhemmin ilmeni, kyseessä oli väärä pelimerkki. Pakasta taidetaan taas vetää väärää korttia. Korkeatuottoinen, pienikokoinen ay on toisinaan v.i.t.u.mainen lypsettävä. Luonne puoltaa robottilypsyä, kunhan utare ei ole liian matalalla. Koska maitoa pitäisi saada paljon, maavara tulee pienenemään. Makuuparren nykymitta saattaa olla liian iso - parren sotkemista luvassa. Minusta jalostusvalinnassa ei pidä mennä mukaan politiikasta nouseviin trendeihin.
Muualla maailmassa on muututtu jalostamaan pienempiä lehmiä,Suomessa haikaillaan yhä isompia.En tiedä miten jotkut onnistuu kutistamaan nykyay:kin.Raivohullun loppuun tonnin painavan ay;n kanssa ne vitsit vasta vähissä onkin.
-
Luke on lähtenyt ilmastokouhotukseen mukaan. Pienikokoinen lehmä tarvitsee vähemmän ylläpitoenergiaa - seurauksena pienemmät metaanipäästöt. https://www.luke.fi/projektit/a-lehma-makera/ https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/326113de-cbc0-4a73-abf0-6b665c897eb7 Muistan yhden muodinmukaisen jalostusvalintamuutoksen. Silloin mörkönä oli rasva. Pääasialliseksi jalostusvalintaperusteeksi otettiin valkuaisprosentti. Kuten myöhemmin ilmeni, kyseessä oli väärä pelimerkki. Pakasta taidetaan taas vetää väärää korttia. Korkeatuottoinen, pienikokoinen ay on toisinaan v.i.t.u.mainen lypsettävä. Luonne puoltaa robottilypsyä, kunhan utare ei ole liian matalalla. Koska maitoa pitäisi saada paljon, maavara tulee pienenemään. Makuuparren nykymitta saattaa olla liian iso - parren sotkemista luvassa. Minusta jalostusvalinnassa ei pidä mennä mukaan politiikasta nouseviin trendeihin.
Muualla maailmassa on muututtu jalostamaan pienempiä lehmiä,Suomessa haikaillaan yhä isompia.En tiedä miten jotkut onnistuu kutistamaan nykyay:kin.Raivohullun loppuun tonnin painavan ay;n kanssa ne vitsit vasta vähissä onkin.
Joo , joskus .
-
Raivohullun loppuun tonnin painavan ay;n kanssa ne vitsit vasta vähissä onkin.
Ei kuulosta tutulta. Roboon tottuneen umpeuttaminen kannukoneella on välillä tuomittu epäonnistumaan, mutta muutoin isot ovat lauhkeita ainakin pieniin verrattuna. Lääkitseminen, pakkojuotto tms. on toki oma asiansa. Itse en ole aiemmin kuullut tuosta koon jalostamisesta muussa yhteydessä kuin kaksikäyttölehmistä (maito+liha) puhuttaessa.
-
ainakin miun holstit on liian isoja miun navetan tiloihin.. ja ei net niin hyvin lypsä kuin ayt ( ei mitään liiton elikoita ) ja miun nuo pienet on niiin lepposia käsitellä että..
-
Siis ilman muuta kohtuullisen kokoiset eläimet. Mähän en tietenkään tiedä maitohommasta mitään, mutta luulisi siinäkin ääripäiden olevan huonoimpia taloudellisen tuloksen kannalta, suurella suuret kulut ja pienellä pienempi tuotos........
-
Aikoinaan meillä navetta piti huolen, etteivät suuret lehmät olleet kovin pitkäikäisiä, joten kokoa ei hirveäasti jalostettu. Usein yritin puhua näiden jalostus-intoilijoitten kanssa hyötysuhteesta, mutta silloin minut naurettiin pihalle. Järjellä ajateltuna kohtuullisen kokoinen eläin pystyy käyttämään sitä evästä enemmän siihen maitoon kuin ylläpitoon, lopputulos voi olla todellakin parempi kuin järkäleen kokoisella holsteinilla. Tähän vielä poikimiset mukaan ja ylisuuret vasikat, niin kummasti se kuppi kallistui kohtuullisen kokoisen puoleen. Ainakin sitä pystyy auttamaan, kun on tarvetta, eikä vain joudu toteamaan, että nyt ollaan suossa ja syvällä.
-
niinpä. itellä muutama kokoa s ja noitten kans kiva pelata ay ja hyviä lypsäänki. viimeeks poiki yks ja pelkällä rykäsyllä vasikka käytävällä ja nuoli hyvin et oli kuiva siirtää karsinaan. ei potki ja on hyvä syöntinen, niin emo kuin vasikka.. kolme päivää vanhana hamus jo rehua laatikosta... holstit vain juo ja on olevinaan.. ei niitä etes kiinnosta ympäristö. ay juoksee pitkin navettaa jos ulos pääsee mut holsti vaan seisoo..
-
Lehmän olisi hyvä olla pienempi, ei pieni. Oman rotunsa keskikoko on hyvä lähtökohta. Se on myös tuottajan että eläimen näkökulmasta parempi että lehmä on sopivan kokoinen, keskikokoinen tai pienehkö lehmä on yleensä kestävin ja myös tuottava, se on yleensä hyvinvoivempi. Taloudelliset näkökulmat toteutuvat myös pienemmän lehmän eduksi. Mikään uusi tieto tämä ei ole, Pohjoismaissa on jo pitkään tiedetty että iso koko ei ole taloudellisesti järkevää.
-
ja siks meitän hallitus myy virmat ku ei oo tarpeeks isoii.. näinhä tää menöö...
-
Suomenkarja takaisin, ympyrä sulkeutuu. ???
-
Suomenkarja takaisin, ympyrä sulkeutuu. ???
On niissäkin kovia lypsäjiä. Muistan koulun harjoitteluajalta yhden sk-paikan. Talossa oli erikoiskokoa oleva kannukone, ettei tarvinnut kesken lypsyn tyhjentää. Taisi sonnipoikiakin mennä faballe. Mikä lie jalostuksen nykytilanne ?
-
Nämä lehmien rehunkäyttöön liittyvät kehityshankkeet on aloitettu jo ennen kuin ilmastonmuutoksesta tuli nykyisenlainen hysteria. Kyse on myös talouteen vaikuttavasta asiasta. Lehmän koko vaikuttaa sekä sen kuluttamaan kasvatus- ja ylläpitorehun tarpeeseen, että syöntikykyyn. Iso syöntikyky yhdistettynä heikkoon tuotantogenetiikkaan on aika negatiivinen kannattavuudelle. Noita tuotannon ja rehunkulutuksen optimointeja noilla tutkimuksilla on tarkoitus naudallakin aloitella, ihan samoin kuin sioilla ja siipikarjalla on jo pitkään tehty.
-
Olen jo vuosia napissut faballe sonneista jotka aina vaan isompia ja isompia. Ei mitään järkeä siinä. Jos tästä ilmasto vouhotuksesta ei muuta hyötyä niin ainakin saadaan vähän pienempiä lehmiä.
-
Noita tuotannon ja rehunkulutuksen optimointeja noilla tutkimuksilla on tarkoitus naudallakin aloitella, ihan samoin kuin sioilla ja siipikarjalla on jo pitkään tehty.
Sioilla jalostusloikka hoidettiin tyylikkäästi: Faba sivuutettiin - Finpig toi ulkolaista ainesta ja nyt isot pahnueet pysyvät hengissäkin. Myös lehmärotuja on Suomen ulkopuolella, pienikokoisiakin. Ruskeakarja (Braunvieh), alunperin sveitsiläinen rotu. https://youtu.be/78vsRFHDZUc Plussaa elinikä, sorkat, maidon pitoisuus.
-
Noita tuotannon ja rehunkulutuksen optimointeja noilla tutkimuksilla on tarkoitus naudallakin aloitella, ihan samoin kuin sioilla ja siipikarjalla on jo pitkään tehty.
Sioilla jalostusloikka hoidettiin tyylikkäästi: Faba sivuutettiin - Finpig toi ulkolaista ainesta ja nyt isot pahnueet pysyvät hengissäkin. Myös lehmärotuja on Suomen ulkopuolella, pienikokoisiakin. Ruskeakarja (Braunvieh), alunperin sveitsiläinen rotu. https://youtu.be/78vsRFHDZUc Plussaa elinikä, sorkat, maidon pitoisuus.
Toisaalta VG nimen omaan tuottaa kohtuukokoisen holsteinin siementä, ainakin jenkkiholsteiniin verrattuna. Semexin ja Altan valikoimastakin toki pienempää löytyy, mutta myös todella isoa. Navetta kannattaa täyttää sen kokoisilla eläimilä mille se on rakennettu, ja Suomessa tukiehdot käytännössä estävät rakentamasta tomivaa tuettua navettaa tosi pienille lehmille.
-
Mikä on iso lehmä,ihan numeroina?Takakorkeus yli 160 vai 150 cm? Paino yli 850,tai 1000kg?Mitä jos se liian iso lehmä onkin juuri se 145cm korkea,lähes 700 kiloinen ja niin pitkäselkäinen ja-jalkainen,että utareen lisäksi mahan alle mahtuu myös robotin käsivarsi? Siitä ei haluaisi itse enää tinkiä..
-
Noita tuotannon ja rehunkulutuksen optimointeja noilla tutkimuksilla on tarkoitus naudallakin aloitella, ihan samoin kuin sioilla ja siipikarjalla on jo pitkään tehty.
Sioilla jalostusloikka hoidettiin tyylikkäästi: Faba sivuutettiin - Finpig toi ulkolaista ainesta ja nyt isot pahnueet pysyvät hengissäkin. Myös lehmärotuja on Suomen ulkopuolella, pienikokoisiakin. Ruskeakarja (Braunvieh), alunperin sveitsiläinen rotu. https://youtu.be/78vsRFHDZUc Plussaa elinikä, sorkat, maidon pitoisuus.
Toisaalta VG nimen omaan tuottaa kohtuukokoisen holsteinin siementä, ainakin jenkkiholsteiniin verrattuna. Semexin ja Altan valikoimastakin toki pienempää löytyy, mutta myös todella isoa. Navetta kannattaa täyttää sen kokoisilla eläimilä mille se on rakennettu, ja Suomessa tukiehdot käytännössä estävät rakentamasta tomivaa tuettua navettaa tosi pienille lehmille.
Tuli semmoinen tunne viimeintä käyttistä katsoissa ay:n osalta,Suomessa kasvatetuilla sonneilla näkyi se suurikoko olevan melko suuressa roolissa,mutta muualla kasvatetuissa ei niinkään,minkä takia näin?
-
Noita tuotannon ja rehunkulutuksen optimointeja noilla tutkimuksilla on tarkoitus naudallakin aloitella, ihan samoin kuin sioilla ja siipikarjalla on jo pitkään tehty.
Sioilla jalostusloikka hoidettiin tyylikkäästi: Faba sivuutettiin - Finpig toi ulkolaista ainesta ja nyt isot pahnueet pysyvät hengissäkin. Myös lehmärotuja on Suomen ulkopuolella, pienikokoisiakin. Ruskeakarja (Braunvieh), alunperin sveitsiläinen rotu. https://youtu.be/78vsRFHDZUc Plussaa elinikä, sorkat, maidon pitoisuus.
Toisaalta VG nimen omaan tuottaa kohtuukokoisen holsteinin siementä, ainakin jenkkiholsteiniin verrattuna. Semexin ja Altan valikoimastakin toki pienempää löytyy, mutta myös todella isoa. Navetta kannattaa täyttää sen kokoisilla eläimilä mille se on rakennettu, ja Suomessa tukiehdot käytännössä estävät rakentamasta tomivaa tuettua navettaa tosi pienille lehmille.
Tuli semmoinen tunne viimeintä käyttistä katsoissa ay:n osalta,Suomessa kasvatetuilla sonneilla näkyi se suurikoko olevan melko suuressa roolissa,mutta muualla kasvatetuissa ei niinkään,minkä takia näin?
Siellä on se yksi iso Vario, isälinja sillä on Viljar-Vimur-Valpas, jotka kaikki periytti kokoa, lisäksi emien puolelta tulee tanskalaisia sonneja. Joista Vimur on syntynyt Tanskassa. Varion emänisä on Faber (Facet) joka on tanskalaista perimää, ja sieltä tulee myös kokoa. Tanskan punainen, RDM on kookkain punaisista. Suomalainen populaatio on saanut kokoa pohjoisamerikkalaisesta tuonnista ja RDM sonneista. Perinteinen Fin-ay on pienehkö. Ihan puhdasta suomisonnia saa etsiä, mutta kyllä niitäkin löytyy. Tosin on jo uhanalainen. Ruotsin SRB on keskikokoinen, mutta on sielläkin vaikutuksia kaikkien maiden populaatioista.
Muuten käyttölistalla on nyt kohtuullisen kokoista periyttävää sonnia tarjolla, ihan minikokoa ei ole mutta 100 molemmin puolin. Ayrshiressä/ punaisessa on se koko jo perimässä että 100 indeksilläkin voi tulla korkea, jos "tuurit" käy. Eli Varion tapaisia sonneja ei tarvita yhtään, minulla se on täydessä boikotissa.