Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Peukalo - 25.01.20 - klo:16:16
-
Joo, kyselisin tuon aparaatin käyttövinkkejä, kuinka tiukkoja kurveja uskaltaa tuolla ajella, kaartamalla tietenkin. Mites noi vantaat, voiko ne tiputtaa alas ja sitten lähteä kylvämään, vai pitääkö olla lentävä lähtö niinkuin laahavannaskoneilla?
Ohjekirjassa ei ollu mainintaa.
Tuossa aparaatissa sellainen trippikapula ELTRIP, mitäs virkaa sillä, tarviiko välttämättä?? Laskuri siinä vissii. Uudemmissa näkuy joku LH agro kapula.
Sen jo tiedän että ilmakumirenkaita pitää vahtia siinä. Noitahan vissiin saa tokmanniltakin sopivia kärrynpyöriä?
-
Joo, kyselisin tuon aparaatin käyttövinkkejä, kuinka tiukkoja kurveja uskaltaa tuolla ajella, kaartamalla tietenkin. Mites noi vantaat, voiko ne tiputtaa alas ja sitten lähteä kylvämään, vai pitääkö olla lentävä lähtö niinkuin laahavannaskoneilla?
Ohjekirjassa ei ollu mainintaa.
Tuossa aparaatissa sellainen trippikapula ELTRIP, mitäs virkaa sillä, tarviiko välttämättä?? Laskuri siinä vissii. Uudemmissa näkuy joku LH agro kapula.
Sen jo tiedän että ilmakumirenkaita pitää vahtia siinä. Noitahan vissiin saa tokmanniltakin sopivia kärrynpyöriä?
Ilmeisesti puhut sk mallista?
Kurvit nyt menee ihan millaset vaan. Vääntäähän se niitä vantaan runkoja mut ei meil ainakaan ole viel yksikään hajonnut. Onhan se hyvä jos pienes liikkees tiputtaa alas. Mä nyt en ehi stoppaa ja tekee siistei päätyi et vauhista menee. Jos maa liian märkää niin silloin saattaa käydä niin et se siemen/apulannan pudotus putki menee täyteen maata ja silloin tukkeutuu. Ainakaan silloin kun meillä oli viel ilmapyörät niin suoraan sopivia ei saanut, mut 4x8 se muistaakseen oli et sisä ja ulkokumeja sai mut vannetyöt tuli tutuiks. Suosittelen et kokeilet vaik eka vuoden et monta hajoaa ja sit vaihat kerralla umpikumeihin..
-
Kiitos, SK vehje kyseessä eli suorakylvö kuten ohjeaapisessa lukee. Kouvola ei ole kaukana meiltä, oisko 48km :D.
Lentävä lähtötyyli mielestäni on hyvä. Sitä vaan ettei tukkea jos tipauttaa alas täytön ajaksi.
Ei ole teräviä kiviä pellossa joten eiköhän kestä pikkupyörät jos 1 kiloon laitan paineet.
-
Kiitos, SK vehje kyseessä eli suorakylvö kuten ohjeaapisessa lukee. Kouvola ei ole kaukana meiltä, oisko 48km :D.
Lentävä lähtötyyli mielestäni on hyvä. Sitä vaan ettei tukkea jos tipauttaa alas täytön ajaksi.
Ei ole teräviä kiviä pellossa joten eiköhän kestä pikkupyörät jos 1 kiloon laitan paineet.
Märkä savi se ongelma on. En muista et ikinä ois täytös tukennu.
Me tapeltiin kauan noiden pyörien kans ja sit lopulta vaihdettiin niin ongelmat loppu siihen. Toisilla tuntuu kestävän meillä ei. Yleensä ne hajos venttiilin juuresta eli venttiiliin kaiketi osuu jotain venttiili lähtee liikkeelle ja aika kun vääntää venttiiliä niin pettää.
-
Mä koitan välttää märkiä kelejä, eikös suorakylvössä passaa varttua maiden kuivamista. :-\
-
Mä koitan välttää märkiä kelejä, eikös suorakylvössä passaa varttua maiden kuivamista. :-\
Varo ettei mene liian kuivaksi. Käsittelemätön sänkipelto kuivaa yllättävän nopeasti jos kevät on siihen otollinen. Moni suorakylväjä menee pellolle yhtä aikaa tavisten kanssa ja homma näyttäisi toimivan ihan hyvin. Maiden rakenne sanelee onnistumisen. Koevetoja ahkerasti keväällä, että näkee koska oikea hetki on käsillä.
-
Mä koitan välttää märkiä kelejä, eikös suorakylvössä passaa varttua maiden kuivamista. :-\
Varo ettei mene liian kuivaksi. Käsittelemätön sänkipelto kuivaa yllättävän nopeasti jos kevät on siihen otollinen. Moni suorakylväjä menee pellolle yhtä aikaa tavisten kanssa ja homma näyttäisi toimivan ihan hyvin. Maiden rakenne sanelee onnistumisen. Koevetoja ahkerasti keväällä, että näkee koska oikea hetki on käsillä.
Sitten kun lohkot vielä kuivuisivat tasaisesti joka nurkasta... maalaji vaihtuu, metsä varjostaa, lunta on eri määrä jne. Homman kruunaa jos tasaavia kevätsateita ei tule.
-
Mä koitan välttää märkiä kelejä, eikös suorakylvössä passaa varttua maiden kuivamista. :-\
Varo ettei mene liian kuivaksi. Käsittelemätön sänkipelto kuivaa yllättävän nopeasti jos kevät on siihen otollinen. Moni suorakylväjä menee pellolle yhtä aikaa tavisten kanssa ja homma näyttäisi toimivan ihan hyvin. Maiden rakenne sanelee onnistumisen. Koevetoja ahkerasti keväällä, että näkee koska oikea hetki on käsillä.
Sitten kun lohkot vielä kuivuisivat tasaisesti joka nurkasta... maalaji vaihtuu, metsä varjostaa, lunta on eri määrä jne. Homman kruunaa jos tasaavia kevätsateita ei tule.
Sanotaanko näin et harvoin ne kevät sateet ovat otollisia suorakylvölle. Se talven yli oleva sänki ei jostakin syystä oikeen parane kastuessaan. Toisin sanoen kuivuminen vie aikaa aivan erilailla kuin muokattu. Toki maalajin vaihtelut tuo tähän ongelmia, mutta eikö ongelma ole muutenkin? Sk koneella on se plussa et märimmät paikat voi käydä nykäsemässä äkeellä läpi niin kuivuvat samaan aikaan.
Mutta jos siis ainoat kosteudet on ne sulamisvedet niin viime aikoina samaan aikaan sinne yleensä pääsee kuin muutkin. Liekö maat sitten muuttuneet. Olkihara tms. Voisi olla paikallaan nimenomaan keväällä käytettynä.
Monesti kyllä vaatii sen glyfon niin harailu jää vähemmälle. Kaikkea vain ei ehdi tehdä. Jos tyytyy aikasempiin lajikkeisiin ja pääsee puimaan elokuussa niin silloin syksy glyfo ja harailut ovat parempi yhdistelmä. Tai niin että glyfo syksyllä ja haraus keväällä.
Omissa puinneissa noi elokuun puinnit menee vaan järestään syyskasveille et huonoa yhdistellä. Kompromissia täytyy hakea. Mutta silloin kun on otollinen syksy niin glyfon ajoa ei kannata miettiä tai säästellä. Auttaa tulevia vuosia paljon.
Kevät glyfosta on se, etu että pelto pysyy puhtaana pidempään. Tuolloin voi rikkatorjunnan viivästyttää korrenkasvun lopulle/ lippulehtivaiheeseen jolloin samalla menee korrensääteet, hukkakaura-aineet, tautiaineet jne. Yhden ruiskutuksen taktiikalla. Itseä kun ei kiinnosta viettää kaikkia kesäöitä pellolla tuo on todettu ihan toimivaksi systeemiksi. Toki aineita alkaa olemaan paljon, että onhan se melko koktaili. Uudet tautiaineet tuo tähän vielä sen edun että vaikutus kestää pidempään.
-
Mä koitan välttää märkiä kelejä, eikös suorakylvössä passaa varttua maiden kuivamista. :-\
Varo ettei mene liian kuivaksi. Käsittelemätön sänkipelto kuivaa yllättävän nopeasti jos kevät on siihen otollinen. Moni suorakylväjä menee pellolle yhtä aikaa tavisten kanssa ja homma näyttäisi toimivan ihan hyvin. Maiden rakenne sanelee onnistumisen. Koevetoja ahkerasti keväällä, että näkee koska oikea hetki on käsillä.
Sitten kun lohkot vielä kuivuisivat tasaisesti joka nurkasta... maalaji vaihtuu, metsä varjostaa, lunta on eri määrä jne. Homman kruunaa jos tasaavia kevätsateita ei tule.
Kirjoitat asiaa . Jotkut äestää kyntämättömät pellot . Jotkut kevyt muokkaa lannan levityksen jälkeen mikä kai on pakollistakin . Ojitukset ja muutoinkin pellonkunto pitää olla kohdallaan suorakylvössä .
-
Oletteko harrastaneet peltojen jyräämistä suorakylvön päälle? Siitäkin on ilmeisesti etua tietyissä olosuhteissa.
Suorakylvön glyfottelua jaksan ihmetellä. Mielestäni sitä juolavehnää ei pitäisi sinne tulla, kun maa on käsittelemätöntä. Perinteisessä, äkeellä tulee vedeltyä pellon reunoista ja kulmista vähän kaikkea liikkeelle, vaikkei pitäisi. Olen nyt lähtenyt sille tielle, että glyfon tilalla koitetaan käyttää valikoivia rikkaruohomyrkkyjä kuten Attribut superia. Vehnällehän nuo käytännössä ovat, mutta sitä kun tulee aina olemaan kierrossa, niin pitäisi mennä kaikki pellot läpi ennemmin tai myöhemmin. Kollega on tätä nyt harrastanut muutaman vuoden, kun kyllästyi glyfon heikkoon tehoon syksyllä. On ollut kovasti tyytyväinen, eikä ole glyfosaattia käyttänyt. Joka tapauksessa tässä taitaa olla valikoivat aineet edessä, kun glyfosaatti täälläkin varmaan kohta kielletään.
-
Oletteko harrastaneet peltojen jyräämistä suorakylvön päälle? Siitäkin on ilmeisesti etua tietyissä olosuhteissa.
Suorakylvön glyfottelua jaksan ihmetellä. Mielestäni sitä juolavehnää ei pitäisi sinne tulla, kun maa on käsittelemätöntä. Perinteisessä, äkeellä tulee vedeltyä pellon reunoista ja kulmista vähän kaikkea liikkeelle, vaikkei pitäisi. Olen nyt lähtenyt sille tielle, että glyfon tilalla koitetaan käyttää valikoivia rikkaruohomyrkkyjä kuten Attribut superia. Vehnällehän nuo käytännössä ovat, mutta sitä kun tulee aina olemaan kierrossa, niin pitäisi mennä kaikki pellot läpi ennemmin tai myöhemmin. Kollega on tätä nyt harrastanut muutaman vuoden, kun kyllästyi glyfon heikkoon tehoon syksyllä. On ollut kovasti tyytyväinen, eikä ole glyfosaattia käyttänyt. Joka tapauksessa tässä taitaa olla valikoivat aineet edessä, kun glyfosaatti täälläkin varmaan kohta kielletään.
Syksyllähän glyfon teho on paras mahdollinen, ei sen parempaa ajankohtaa olekaan. Niin siis kun ruiskuttaa ennen puintia.
-
Kevätglyfotuksessa on se ongelma, että varsinkaan kuivina keväinä ei sänkipellossa viherrä juuri mikään, eli ei ole mitään ruiskutettavaa.
-
Samaa olen katsellut sivusta kun naapuri glyfottaa kaikki sänget keväisin vaikkei siellä ole juuri mitään vihreää.
-
Samaa olen katsellut sivusta kun naapuri glyfottaa kaikki sänget keväisin vaikkei siellä ole juuri mitään vihreää.
Pienillä annoksilla? Kasvaako resistenssin riski?
-
Siis vantaat ei kovinkaan helposti tukkeudu (ellei kuravelliin laske paikoiltaan). Koneen voi esim. pysäyttää tarvittaessa nostamatta, eikä pieni nytkähdys taaksepäin tuki vannasta, kuten laahakoneella. Jonkunverran voi kaartaa, mitä nyt lohkojen reunat vaatii. Konetta säästää jokatapauksessa, kun välttää hyvin jyrkkiä kaarroksia, koska vantaiston tukivarsien nivelet on silloin kovilla.
-
Oletteko harrastaneet peltojen jyräämistä suorakylvön päälle? Siitäkin on ilmeisesti etua tietyissä olosuhteissa.
Suorakylvön glyfottelua jaksan ihmetellä. Mielestäni sitä juolavehnää ei pitäisi sinne tulla, kun maa on käsittelemätöntä. Perinteisessä, äkeellä tulee vedeltyä pellon reunoista ja kulmista vähän kaikkea liikkeelle, vaikkei pitäisi. Olen nyt lähtenyt sille tielle, että glyfon tilalla koitetaan käyttää valikoivia rikkaruohomyrkkyjä kuten Attribut superia. Vehnällehän nuo käytännössä ovat, mutta sitä kun tulee aina olemaan kierrossa, niin pitäisi mennä kaikki pellot läpi ennemmin tai myöhemmin. Kollega on tätä nyt harrastanut muutaman vuoden, kun kyllästyi glyfon heikkoon tehoon syksyllä. On ollut kovasti tyytyväinen, eikä ole glyfosaattia käyttänyt. Joka tapauksessa tässä taitaa olla valikoivat aineet edessä, kun glyfosaatti täälläkin varmaan kohta kielletään.
Ei oo jyrätty, kun ei jyriä ole. En tiedä olisiko tuosta sitten enää lisäapua.
Täytyy oikein ihmetellä glyfon heikkoa tehoa syksyllä. Teho on silloin heikko jos syksyllä menee puinnit myöhään ja juola ei ehdi enää yhtään virkistyä puinnin jälkeen. Tätä tuossa ylhäällä jo kirjoitin. Joka syksy ei siis onnistu ja silloin tulee itse ihan suosiolla jätetty glyfot kannuun.
Kevätglyfotuksessa on se ongelma, että varsinkaan kuivina keväinä ei sänkipellossa viherrä juuri mikään, eli ei ole mitään ruiskutettavaa.
Kyl meil aina jotain vihertää. Toki kyllähän tota tuli mietittyä onko hommassa järkeä. Joskus tuli ajettua vaan juolapesäkkeet. No joku jäi sitten kuitenkin ajamatta ja sekös harmitti. No nyt ei tarvii enää miettiä kun ei saa käyttää kyseistä ainetta.
-
Syksyllä myrkyttelin sänkiä normaalisti jotain 30ha, Jäin odottelemaan jotta vaikuttaa aineet, hyvin kuoli juola, mutta hävisi kyntöintokin.. Pesin vaan kylmästi aurat talviteloille, aloin miettimään muutakin.
No joulun jälkeen tuo kylvinkauppa tuli tehtyä, moni varoitteli mut kun noita isojen poikien kylvöjä katsellu, vm 600 ajavat naapuripellolla, ei ole huonoa.. Onhan tuossakin riskinsä. Mutta menköön näin. Perinteinen kalusto on jemmassa, tilanteen mukaan mennään.
Suorakylvön jyräys?? en oikein sisäistänyt tuota, eikös se painava kone tamppaa tarpeeksi kylvöt.. Jollain turvemaalla voisi olla asiaa, mut..
-
Samaa olen katsellut sivusta kun naapuri glyfottaa kaikki sänget keväisin vaikkei siellä ole juuri mitään vihreää.
Pienillä annoksilla? Kasvaako resistenssin riski?
En tiedä seoksen vahvuutta mutta korte ei ainakaan kuole, vähän hidastuu vaan.
-
Samaa olen katsellut sivusta kun naapuri glyfottaa kaikki sänget keväisin vaikkei siellä ole juuri mitään vihreää.
Pienillä annoksilla? Kasvaako resistenssin riski?
En tiedä seoksen vahvuutta mutta korte ei ainakaan kuole, vähän hidastuu vaan.
Korte vaatii mcpa:n niiku moni varmaan tietää..
-
Suorakylvöstä ei kokemusta, mutta talven sängelläolleita on lautasmuokattu keväisin kylvökuntoon. Olen ne yleensä glyfottanut myöhään syksyllä, yleensä lokakuussa. Teho juolaan on ollut hyvä ja syysitoiset saunakukat, voikukat, orvokit ym kuolee. Kesällä selviää sitten normaalilla melko kevyellä rikkatorjunnalla.
-
Suorakylvön jyräys?? en oikein sisäistänyt tuota, eikös se painava kone tamppaa tarpeeksi kylvöt.. Jollain turvemaalla voisi olla asiaa, mut..
3 metrin koneissa voi olla 24+12 vannasta, jos vannaspaino olisi vaikka 100 kg/vannas, niin koneen pitää painaa 3600 kg, että takapyörät edes koskettaa maata.
Tyhjällä koneella jyräys jää todella huonoksi. VM taitaa silti tiivistää kylvörivin, eikö se riitä?
-
Suorakylvön jyräys?? en oikein sisäistänyt tuota, eikös se painava kone tamppaa tarpeeksi kylvöt.. Jollain turvemaalla voisi olla asiaa, mut..
Olosuhteita on erilaisia ja aina kylvöt ei onnistu optimaalisesti. Peittomaata tulee vakoon turhan vähän yms. Jyräyksellä saadaan pintaa murennettua ja tiivistettyä niinkuin tavishommassakin. Kannattaa pistää tämä konsti mieleen, kun mahdollinen takaisku on näköpiirissä.
-
Suorakylvön jyräys?? en oikein sisäistänyt tuota, eikös se painava kone tamppaa tarpeeksi kylvöt.. Jollain turvemaalla voisi olla asiaa, mut..
Olosuhteita on erilaisia ja aina kylvöt ei onnistu optimaalisesti. Peittomaata tulee vakoon turhan vähän yms. Jyräyksellä saadaan pintaa murennettua ja tiivistettyä niinkuin tavishommassakin. Kannattaa pistää tämä konsti mieleen, kun mahdollinen takaisku on näköpiirissä.
Just, savimaalla liian kuivissa oloissa noin voisi käydä kyllä..
-
Suorakylvön jyräys?? en oikein sisäistänyt tuota, eikös se painava kone tamppaa tarpeeksi kylvöt.. Jollain turvemaalla voisi olla asiaa, mut..
Olosuhteita on erilaisia ja aina kylvöt ei onnistu optimaalisesti. Peittomaata tulee vakoon turhan vähän yms. Jyräyksellä saadaan pintaa murennettua ja tiivistettyä niinkuin tavishommassakin. Kannattaa pistää tämä konsti mieleen, kun mahdollinen takaisku on näköpiirissä.
Just, savimaalla liian kuivissa oloissa noin voisi käydä kyllä..
Ei. Vaan sillon kun kylvää märkänä ja pelto kuivuu koppuraksi sen kylvön jälkeen.
-
Suorakylvön jyräys?? en oikein sisäistänyt tuota, eikös se painava kone tamppaa tarpeeksi kylvöt.. Jollain turvemaalla voisi olla asiaa, mut..
Olosuhteita on erilaisia ja aina kylvöt ei onnistu optimaalisesti. Peittomaata tulee vakoon turhan vähän yms. Jyräyksellä saadaan pintaa murennettua ja tiivistettyä niinkuin tavishommassakin. Kannattaa pistää tämä konsti mieleen, kun mahdollinen takaisku on näköpiirissä.
Just, savimaalla liian kuivissa oloissa noin voisi käydä kyllä..
Ei. Vaan sillon kun kylvää märkänä ja pelto kuivuu koppuraksi sen kylvön jälkeen.
Ahaa, on vissiin käynyt noin? Kaikki neuvot kuunnellaan mielellää.
-
Suorakylvön jyräys?? en oikein sisäistänyt tuota, eikös se painava kone tamppaa tarpeeksi kylvöt.. Jollain turvemaalla voisi olla asiaa, mut..
Olosuhteita on erilaisia ja aina kylvöt ei onnistu optimaalisesti. Peittomaata tulee vakoon turhan vähän yms. Jyräyksellä saadaan pintaa murennettua ja tiivistettyä niinkuin tavishommassakin. Kannattaa pistää tämä konsti mieleen, kun mahdollinen takaisku on näköpiirissä.
Just, savimaalla liian kuivissa oloissa noin voisi käydä kyllä..
Ei. Vaan sillon kun kylvää märkänä ja pelto kuivuu koppuraksi sen kylvön jälkeen.
Ahaa, on vissiin käynyt noin? Kaikki neuvot kuunnellaan mielellää.
Eiköhän kaikki jotka savimaalla viljelevät, sen tiedä.