Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: Oksa - 17.01.20 - klo:08:18
-
lueskelin tuossa aamukahvilla uutta mettälehteä ja iski silmään tuo pyörylä puun käytöstä; polttoon menee yli puolet ja jalostettuna lankkuna ja lautana vain se reilu 24 % ite oon luullu et vain kolmanne menis polttoon ja lankku ja parru olis vielä iso osa kuten paperi ja sellu..
-
lueskelin tuossa aamukahvilla uutta mettälehteä ja iski silmään tuo pyörylä puun käytöstä; polttoon menee yli puolet ja jalostettuna lankkuna ja lautana vain se reilu 24 % ite oon luullu et vain kolmanne menis polttoon ja lankku ja parru olis vielä iso osa kuten paperi ja sellu..
Metsäteollisuuden ja tullin luvut (sahattu 11,8 Mm3) vähän eri kun Luken (12,1%). Luke on muuttanut tilastointia enemmän siihen suuntaan, että ilmastonmuutoksen kannalta nopeasti kiertävän hiilen osuus tilastoissa on kasvanut eli lyhyellä ajalla tarkasteltuna poltettava puu pienentää hiilinielua. Hiilinieluhan melkein puolittui syksyn 2019 laskelmissa.
Totta on sekin, että puun energiakäyttö lisääntyy, kun sillä korvataan kivihiiltä, turvetta ja öljyä. Myös uudet biotuotetehtaat tuottavat energiaa enemmän kuin vanhat sahat aikoinaan. Metsiä myös hakataan nuorempina, kuin ennen, siksi sahoille menee vähemmän.
https://www.metsateollisuus.fi/tilastot/metsateollisuus/
-
Ehkä ihmetyksen aiheuttaa lyhyeksi jäänyt ajattelu, että sellunkeitossa keitetään puu selluksi, vaikka sellu on vain osa puusta, ja mustalipeä (ligiini) poltetaan sellutehtaan omassa voimalassa.
Paperia voidaan myös tehdä mekaanisesta massasta, mutta silloin se massa on keltaista, ja se pitää valkaista jollakin valkaisuaineella, ja se valkaisu ei välttämättä ole kovin kestävä. Siksi vanhat ullakon sanomalehdet ovat melko hyvin ruskettuneet.
Sahoilla tulee melko paljon kuorta, pintaa ja sahanpurua. Ne myös poltetaan tai tehdään pelletiksi.
-SS-
-
Ehkä ihmetyksen aiheuttaa lyhyeksi jäänyt ajattelu, että sellunkeitossa keitetään puu selluksi, vaikka sellu on vain osa puusta, ja mustalipeä (ligiini) poltetaan sellutehtaan omassa voimalassa.
Paperia voidaan myös tehdä mekaanisesta massasta, mutta silloin se massa on keltaista, ja se pitää valkaista jollakin valkaisuaineella, ja se valkaisu ei välttämättä ole kovin kestävä. Siksi vanhat ullakon sanomalehdet ovat melko hyvin ruskettuneet.
Sahoilla tulee melko paljon kuorta, pintaa ja sahanpurua. Ne myös poltetaan tai tehdään pelletiksi.
-SS-
Pieni korjaus . Sahoilta tulee haketta paljon joka menee paperitehtaalle , puru ja kuori menee polttoon ja jätehake .
-
Ehkä ihmetyksen aiheuttaa lyhyeksi jäänyt ajattelu, että sellunkeitossa keitetään puu selluksi, vaikka sellu on vain osa puusta, ja mustalipeä (ligiini) poltetaan sellutehtaan omassa voimalassa.
Paperia voidaan myös tehdä mekaanisesta massasta, mutta silloin se massa on keltaista, ja se pitää valkaista jollakin valkaisuaineella, ja se valkaisu ei välttämättä ole kovin kestävä. Siksi vanhat ullakon sanomalehdet ovat melko hyvin ruskettuneet.
Sahoilla tulee melko paljon kuorta, pintaa ja sahanpurua. Ne myös poltetaan tai tehdään pelletiksi.
-SS-
Puun kuoresta ei tehdä pellettiä
-
eiks pinnat haketeta? yleensä kait pelletti purusta. mut kun miettii kuin paljon aikasemmin oli puuta nuissa lauta ja parru varastoissa.. nykyään hakekasat melko suuria..