Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Hevi - 03.11.19 - klo:13:24
-
Jätättekö sähköt kuivurin tauluun ja näyttöpaneelin päälle. Vanhoissa Anttikuivureissa on Näyttöyksikön yhteydessä elektrolyytti kondensaattoreita, jotka eivät välttämättä lataudu uudelleen käynnistettäessä pitkän paussin jälkeen, elikä näyttöpaneeli ei enää herää
-
Mitä uudempi laitos, sen todennäköisemmin tarvinnee sähköä käyttökauden ulkopuolellakin. Vuonna 2018 rakennetussa kuivurissa kun vierailin, niin keskuksesta kuului kova taajuusmuuttajien hurina, vaikka puintiaika oli loppunut 2 kk sitten.
-
No taajuusmuutajan ei pitäisi ääntää jos syöttölaite ei ole päällä. Helppohan noi sähköt on tietysti palauttaa kiertokytkimestä, mutta tosiiaan voisi paremmin vanhat kondensaattorit pelata, kun sähköt olis aina päälä
-
Jätättekö sähköt kuivurin tauluun ja näyttöpaneelin päälle. Vanhoissa Anttikuivureissa on Näyttöyksikön yhteydessä elektrolyytti kondensaattoreita, jotka eivät välttämättä lataudu uudelleen käynnistettäessä pitkän paussin jälkeen, elikä näyttöpaneeli ei enää herää
Taitaa mulla olla sen verran vanha Antti ettei oo ees tuommoista näyttöyksikköä...
Sähköt kyllä on päällä siinä kaapissa.
-
Mä varmaan vaihtaisin kypsyneet elkot ja pitäisin sähköt poikki. Kaiken varalta...
-
Juu. Ihan vanhimmat oli ilman läpötilanäyttöä ja poltinautomatiikkaa. Oli muistaakseni lämpömittari putken kyljessä, ja säädettävä termostaatti (tai hydrostaatti), joka sammutti kuivurin.
Ei tämä omakaan ole ihan tämän päivän tekniikkaa, vaan 90 luvun lopusta. Vanhat vehkeet olikin oikeastaan mekaanisia, mutta heti kun tuli elektroniikkaa, tuli myös murheita. Taitais jokin pieni kojeistolämmitin olla hyväksi noiden kondensaattoreiden kannalta, kun ei viittis pitää punasia näyttönumeroitakaan möllöttämässä.
-
Juu. Ihan vanhimmat oli ilman läpötilanäyttöä ja poltinautomatiikkaa. Oli muistaakseni lämpömittari putken kyljessä, ja säädettävä termostaatti (tai hydrostaatti), joka sammutti kuivurin.
Ei tämä omakaan ole ihan tämän päivän tekniikkaa, vaan 90 luvun lopusta. Vanhat vehkeet olikin oikeastaan mekaanisia, mutta heti kun tuli elektroniikkaa, tuli myös murheita. Taitais jokin pieni kojeistolämmitin olla hyväksi noiden kondensaattoreiden kannalta, kun ei viittis pitää punasia näyttönumeroitakaan möllöttämässä.
Hydro ja hygro :P
Sähköt on aina päällä koska GSM hälyttimessä on akkuvarmennus, tamu on kyllä ihan virraton. Näyttöön tuli ihan muuta vikaa kuin elkot :o Olisin tilannut uuden, mutta ei saanut. Korjattava siis oli. Lämpökin vanhentaa elkoja. Sieltä -90 luvun lopusta on.
-
Oikeasti se taitaa mennä niin että lämpö ne tappaa. Ja tietysti aika sinänsä. Ja ennen kaikkea ongelmien syynä on niiden surkea laatu :-(
Puolikuntoinenkin elko toimii vielä jotenkuten kun se on lämmin tai kuuma, mutta jos sen päästää jäähtymään niin sitten se ei enää tahdo toimia.
Se on vähän kuin vanha ja väljä kone, käy kun pitää käynnissä mutta kylmäkäynnistys on vaikeaa. Lämpimänä pitäminen ei sitä kuitenkaan paranna tai korjaa vaan happaneminen jatkuu kunnes ei toimi enää lämpimänäkään..
Parempien mittavehkeiden puutteessa elkovikoja on elektroniikasta paikallistettu lämmittämällä niitä vaikka hiustenkuivaajalla. Jos laite alkoi sillä toimia paremmin niin tiedettiin mitä osia vaihdettiin.
Yleensä elektroniikan vihollinen on (liiallinen) lämpö ja jäähdytysongelmat. Kylmästä ei sinänsä juurikaan aiheudu ongelmia. Puolijohteistakin revitään huipputehoja jäähdyttämällä nestetypellä hyvin kylmäksi. Suuret lämpötilan vaihtelut kyllä rapauttavat juotoksia ja sellaista ja voivat jossakin kohteissa aiheuttaa kondenssikosteuden kertymistä vääriin paikkoihin.
-
Elkojen iälle löytyy ihan kaavakin. Oheinen on Rubycon'in spekseistä, en jaksa tuota kääntää tähän mutta periaatteessa aina 10 C lasku lämpötilassa tuplaa elkon iän. Sinänsä ymmärrettävää koska suurin osa heikkenemisestä aiheutuu elektrolyytin haihtumisesta karkuun. Mitä lämpimämpää, sen nopeammin haihtuu. Pitää myös huomata, että ympäristön lämpö ei kerro kaikkea, jos elko on 'rankassa' käytössä kuten esim hakkuripowereissa usein on, se tuotta itse lämpöä ja lämpenee sisältäpäin kuumemmaksi koska sen sisäisessä vastuksessa syntyy lämpöhäviötä rippelivirran aiheuttamana.
Jos halutaan tehdä luotettavaa ja pitkäikäistä elektroniikkaa niin silloin ei kannata käyttää elkoja, tantaaleja, potikoita, trimmereitä, turhia liittimiä eikä voimakkaasti lämpeneviä tehovastuksia. Ja huolehdittava jäähdytyksestä.
Meni taas teorian puolelle... joskus aikojen alussa oli elkoja jotka kauan jännitteettöminä ollessaan kadottivat sen kemiallisen, erittäin ohuen eristekerroksensa. Jos sellaisen kytki vuosien käyttämättömyyden jälkeen kerralla täyteen jännitteeseen niin saattoi tapahtua läpilyönti ja ao. konkka tuhoutui. Ne piti herättää hitaasti jännitettä nostamalla ja useiden tuntien ajan kanssa. Mutta tuollaisia ei taatusti ole enää missään käytössä, ainoastaan mun museohyllyssäni on pari jostain lähettimestä otettuja. Niissä on ihan hölskyvä liemi sisällä... tiedä mitä supermyrkkyä lienee :-)
-
Tuo elektrolyyttikondensaattorin eliniän pidentyminen lämpötilan laskiessa on totta. Silti elektrolyyttikondensaattorin pakkasenkesto on huono. Noissa elinkaarikäyrissä
käyttöikä kasvaa aika lineaarisesti , esim kun tullaan jostain 120 asteen lämmöstä lähelle nollaa, mutta loivenee siinä. Wikipediassa mainitaan että pakkasen kesto on huono, ja nähtävästi tyhjä kondensaattori tuhoutuu helpommin pakkasessa, onhan siinä liuosta. Olisi ehkä paras, että kondensaattori olisi viileä, esim 5C ja varattu kaiken aikaa. Tuleepa mieleen tommoinen laitelämmitin termostaatilla sähkökaappiin
-
Wikipediassa mainitaan että pakkasen kesto on huono, ja nähtävästi tyhjä kondensaattori tuhoutuu helpommin pakkasessa, onhan siinä liuosta. Olisi ehkä paras, että kondensaattori olisi viileä, esim 5C ja varattu kaiken aikaa. Tuleepa mieleen tommoinen laitelämmitin termostaatilla sähkökaappiin
Taitaa pakkasen suhteen olla kyse lähinnä siitä että elkon sähköiset käyttöominaisuudet (kapasitanssi, ESR) huononevat kylmässä usein jyrkästi, riippuu tietenkin siitä mitä valmistaja on painottanut. Muutos on kyllä palautuva lämpötilan taas noustessa eli mitään ei varsinaisesti mene pysyvästi pilalle mutta kovin kylmänä konkka ei saavuta normaaleja suoritusarvojaan. Tämä on sitten vähän kaksihaarainen juttu, esim hakkurissa isolla rippelivirralla ESR:n huononeminen alkaa lämmittää konkkaa ja ongelma on osin siis itsekorjaava, mutta toisaalta laite jossa se konkka on ei välttämättä tykkää jos ESR pääsee kovin huonoksi... esim hakkuripoweri voi lakata toimimasta ja/tai bittipuoli seota. Varastointia niiden pitäisi kyllä kestää kylmässäkin, mutta esim taajuusmuuttaja ei välttämättä toimi jos sen menee yllättäen käynnistämään -35 C. Pahimmillaan seurausvaikutuksena saattaa jotakin jopa hajota.
Varmaan on eroja myös onko kyseessä kiinalainen 2 euron matkaradio jossa 2 sentin arvoiset elkot vai avaruuskäyttöön valitut komponentit. Teollisuuskäyttöön rakennetut vehkeet on yleensä suunniteltu toimiviksi meidänkin ilmastossamme, ainakin pitäisi.
Ohessa EPCOSin taulukko aiheesta.
Sinänsä pieni lämmönlähde keskuksen pohjalla olisi muutenkin hyvä juttu, sen ei tarvitse pitää kuin muutama aste ulkolämpötilaa lämpimämpänä jolloin kosteus ei missään tilanteissa yritä tiivistyä pinnoille.
-
Olen ottanut sähköt pois, pääasiallisena perusteena että jyrsijät saattaa iskeä johtoihin ja aiheuttaa oikosulun ja polttaa laitoksen.