Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: cow - 17.03.09 - klo:20:22
-
Onks jollai ylämaan nautoja? Kertokaa kokemuksianne niistä :)
-
Isot sarvet ja muutenkin ovela veijari . Telineessä yllättävän rauhallinen , eikä suutu vaikka "hipiksi" kutsuukin : ;)
-
On. Meidän tilan olosuhteisiin paras liharotu.
Katso kirjoituksiani, niin ei tarvitse uudestaan kirjoitella samoja asioita. Huomaat niissä keskusteluissa, että rotu jakaa VOIMAKKAASTI mielipiteitä. Käytännössä kaikki kirjoitukseni koskee joko HC rotua tai high tensile aitaamista. Niin että lukemaan vaan!
-
okke...oon kyl huomannu mielipiteitte jakautuvan,oon käyny paril tilal kahtoo hc :D
-
;D Ny se eka Higlander on tullu...vuoden ikäne hieho :D
-
;D Ny se eka Higlander on tullu...vuoden ikäne hieho :D
Hienoa, tosta se alkaa ....
-
Jep ;)
-
Jep ;)
Joko kävit katsomassa sivut, www.highlandcattle.fi
-
viskinä parenpi
-
viskinä parenpi
Jooo, Skoteilla on laatutuotteet ....
-
Onpa nuita 2 hiehoa just astutusiässä ja myydäkki ne vois ehkä :-\
-
Miks sä ne möisit ??? Eiks oo aika omalaatusia nää skotlannin kruunupäät :) Niin onkos ne ruskeita vai mustia
-
Onhan ne sympaattisiä lemmikkejä, mutta aidassa eivät meinaa pysyä sitten millään,varsinkaan loppukesästä. Vanhassa rehusiilossa ovat talven olleet,mutta oon siiloja suunnitellut lihahiehojen kasvatukseen. Pitäs siirtyä kokonaan näihin ylämaisiin ja rakentaa kunnon aidat,sitten se pelittäs.
-
aidassa eivät meinaa pysyä sitten millään,varsinkaan loppukesästä. rakentaa kunnon aidat,sitten se pelittäs.
Tämä on kyllä ihmeellinen juttu....meillä ei ole ollut näiden vuosien aikana minkäänlaisia ongelmia karkaamisista. Tosin täytyy tunnustaa, että aidatkin ovat sitten kohtuullisen hyvin tehty. High tensile kolmella langalla pysyvissä aitauksissa. Vaikka kyllä meillä sonnitkin ovat pysyneet kahden "narun" takana kun on jaettu isompaa aluetta pieniin lohkoihin.
Sen tiedän, että ylisuuret sonnilaumat aiheuttavat karkaamisia, kun joku pusketaan väkisin läpi. Ylisuuri tässä tarkoittaa yli 20 eläimen laumaa. Eli jos sonneja on enemmän, niin ikäryhmittäin jako pienempiin porukoihin.
Yhdistyksen tapaamisissa kuulee joskus tarinoita karkaamista, mutta uskoisin, että myös muissa rotuyhdistyksissä kuulee aivan samaa. Yksi ainoa ISO ongelma on uusivuosi raketteineen - silloin on pelko aiheellinen! No toistaiseksi siitäkin on selvitty, mutta tiedän, että parilla tilalla eläimet ovat lähteneet, kun naapurissa on alkanut "tykistökeskitys".
-
aidassa eivät meinaa pysyä sitten millään,varsinkaan loppukesästä. rakentaa kunnon aidat,sitten se pelittäs.
Tämä on kyllä ihmeellinen juttu....meillä ei ole ollut näiden vuosien aikana minkäänlaisia ongelmia karkaamisista. Tosin täytyy tunnustaa, että aidatkin ovat sitten kohtuullisen hyvin tehty. High tensile kolmella langalla pysyvissä aitauksissa. Vaikka kyllä meillä sonnitkin ovat pysyneet kahden "narun" takana kun on jaettu isompaa aluetta pieniin lohkoihin.
Sen tiedän, että ylisuuret sonnilaumat aiheuttavat karkaamisia, kun joku pusketaan väkisin läpi. Ylisuuri tässä tarkoittaa yli 20 eläimen laumaa. Eli jos sonneja on enemmän, niin ikäryhmittäin jako pienempiin porukoihin.
Yhdistyksen tapaamisissa kuulee joskus tarinoita karkaamista, mutta uskoisin, että myös muissa rotuyhdistyksissä kuulee aivan samaa. Yksi ainoa ISO ongelma on uusivuosi raketteineen - silloin on pelko aiheellinen! No toistaiseksi siitäkin on selvitty, mutta tiedän, että parilla tilalla eläimet ovat lähteneet, kun naapurissa on alkanut "tykistökeskitys".
Onhan nuo joskus poistuneet aidasta, kun toinen puskee pienemmän ulos ....
Mutta se kyllä menee itse sinne aitaan takaisin, oli sitten langoissa sähkö tai ei, ei se siitä silloin välitä kun se on lauman ulkopuolella.
Se menee vaikka väkisin siitä aidasta läpi.
-
Meillä kans mullit karkas kerran ku olivat ulkona, ne meni naapuriin...
-
Eipä ne yleensä naapuria kauemmaksi mee ja yleensä soittajat ovat haltioissaan ko ovat niin sympaattisia pössilöitä nää ylämaalaiset ;D
-
Miks muute nää emot kuten hc on niin kalliita ??? Hitaan kasvunsa takiako, niitte määrän..."elämä kallis dna halpa"
-
Miks muute nää emot kuten hc on niin kalliita ??? Hitaan kasvunsa takiako, niitte määrän..."elämä kallis dna halpa"
Niiin se on kato autokaupassakin, parhaat merkit maksaa enempi ....
-
Valitettavasti laatu maksaa...
-
Mä ainaki ajattelin että lemmikistä voi maksaa vähä enemmänki. ;D
-
Ei lemmikkienkää tarvi olla kalliita...Meillä se hc on "lemmikkinä" kunnes poikii.Ku sonnien pito loppuu tossa navetas :( Ja pitää ostaa lisää emoja
-
Miks muute nää emot kuten hc on niin kalliita ??? Hitaan kasvunsa takiako, niitte määrän..."elämä kallis dna halpa"
Niiin se on kato autokaupassakin, parhaat merkit maksaa enempi ....
Hehe aika vertaus, yleensä laatuautot on tehokkaampia, eli kulkee ja kiihtyyki, mutta kyllähän Hooseelläki sarvet ja karva kasvaa ;D
-
Tämä hintakysymys on aika kummallinen. HC on varmasti ollut vielä viisi-kymmenen vuotta sitten ollut kallis, kun niitä on pääasiassa ostettu maahantuontina. Kuljetus karanteenit yms. ovat nostaneet hintaa.
Nykyään hinta on käytännössä samalla tasolla, kuin millä tahansa muullakin puhdasrotuisella emolla. Pitää kuitenkin muistaa, että jos hinta suhteutetaan tuotantoikään, niin ostos onkin edullinen. 15 poikimakertaa on aivan tavanomainen määrä.
Joo, karva ja sarvetkin kasvaa, mutta jos sonni saa ruokaa, niin tulee myös lihaa. Maalaislegenda huonoista kasvuista johtuu niistä muutamista kasvattajista, jotka yrittävät saada lihaa pelkällä oljen syötöllä. Perintötekijät kohdillaan, kunnon säilörehu, niin àvot - kyllä tulee lihaa.
-
Tämä hintakysymys on aika kummallinen. HC on varmasti ollut vielä viisi-kymmenen vuotta sitten ollut kallis, kun niitä on pääasiassa ostettu maahantuontina. Kuljetus karanteenit yms. ovat nostaneet hintaa.
Nykyään hinta on käytännössä samalla tasolla, kuin millä tahansa muullakin puhdasrotuisella emolla. Pitää kuitenkin muistaa, että jos hinta suhteutetaan tuotantoikään, niin ostos onkin edullinen. 15 poikimakertaa on aivan tavanomainen määrä.
Joo, karva ja sarvetkin kasvaa, mutta jos sonni saa ruokaa, niin tulee myös lihaa. Maalaislegenda huonoista kasvuista johtuu niistä muutamista kasvattajista, jotka yrittävät saada lihaa pelkällä oljen syötöllä. Perintötekijät kohdillaan, kunnon säilörehu, niin àvot - kyllä tulee lihaa.
Joo, kyllä se niin on, että kasvu riippuu ruokinnasta, jos ei mitään anna, niin hitaastihan se kasvaa ....
-
No näi o. (tää hinta ei koskenu vaan ch,se oli vaa esimerkkinä.Tuntuu vaa kalliilta ku ostaa.)
-
Tämä hintakysymys on aika kummallinen. HC on varmasti ollut vielä viisi-kymmenen vuotta sitten ollut kallis, kun niitä on pääasiassa ostettu maahantuontina. Kuljetus karanteenit yms. ovat nostaneet hintaa.
Nykyään hinta on käytännössä samalla tasolla, kuin millä tahansa muullakin puhdasrotuisella emolla. Pitää kuitenkin muistaa, että jos hinta suhteutetaan tuotantoikään, niin ostos onkin edullinen. 15 poikimakertaa on aivan tavanomainen määrä.
Joo, karva ja sarvetkin kasvaa, mutta jos sonni saa ruokaa, niin tulee myös lihaa. Maalaislegenda huonoista kasvuista johtuu niistä muutamista kasvattajista, jotka yrittävät saada lihaa pelkällä oljen syötöllä. Perintötekijät kohdillaan, kunnon säilörehu, niin àvot - kyllä tulee lihaa.
onkos hc miten herkkä rasvoittumaan.. ;D
-
onkos hc miten herkkä rasvoittumaan.. ;D
On, jos ei osaa ruokkia. Jos syöttää väkirehua - etenkin paljon - niin tuleehan sitä. HC:llä lienee paras rehunkäyttökyky.
Pointti onkin siinä, että sonnitkin kasvatetaan pelkällä korsirehulla. Oikealla ruokinnalla saadaan aikaan rasvaton ruho ja sekin vähä rasva on koostumuksensa terveysominaisuuksilta ihmisen terveydelle edullinen. En nyt ala täällä pitämään mitään monen sivun luentoa omega3 ja omega6 ryhmän rasvahapoista, mutta jos englanninkieli taipuu, niin lukaisepa tutkimustietoa www.eatwild.com sivuilta. Omega3:n lisäksi CLA:n, eli konjugoidun linolihapon määrä on moninkertainen yms yms
Highland rotu on monilta periaatteiltaan täysin verrattavissa muiden rotujen kasvatukseen, mutta ruokinta hoidetaan täysin eri kaavalla. Suomen Highland Cattle Club ry (jäsenmäärällä mitattuna Suomen suurin liharotuyhdistys) tekee työtä tämän tiedon lisäämiseksi, mutta valitettavasti muutama kasvattaja on yhdistyksen ulkopuolella ja koittaa sitten opetella oikeita menetelmiä kantapään kautta. Jos tälläinen tietämätön sitten kertoo pieleenmenneistä kokemuksistaan, niin kuulija herkästi yleistää :o
-
onkos hc miten herkkä rasvoittumaan.. ;D
On, jos ei osaa ruokkia. Jos syöttää väkirehua - etenkin paljon - niin tuleehan sitä. HC:llä lienee paras rehunkäyttökyky.
Pointti onkin siinä, että sonnitkin kasvatetaan pelkällä korsirehulla. Oikealla ruokinnalla saadaan aikaan rasvaton ruho ja sekin vähä rasva on koostumuksensa terveysominaisuuksilta ihmisen terveydelle edullinen. En nyt ala täällä pitämään mitään monen sivun luentoa omega3 ja omega6 ryhmän rasvahapoista, mutta jos englanninkieli taipuu, niin lukaisepa tutkimustietoa www.eatwild.com sivuilta. Omega3:n lisäksi CLA:n, eli konjugoidun linolihapon määrä on moninkertainen yms yms
Highland rotu on monilta periaatteiltaan täysin verrattavissa muiden rotujen kasvatukseen, mutta ruokinta hoidetaan täysin eri kaavalla. Suomen Highland Cattle Club ry (jäsenmäärällä mitattuna Suomen suurin liharotuyhdistys) tekee työtä tämän tiedon lisäämiseksi, mutta valitettavasti muutama kasvattaja on yhdistyksen ulkopuolella ja koittaa sitten opetella oikeita menetelmiä kantapään kautta. Jos tälläinen tietämätön sitten kertoo pieleenmenneistä kokemuksistaan, niin kuulija herkästi yleistää :o
ahaa.. mitenkäs noi päiväkasvut??
-
ahaa.. mitenkäs noi päiväkasvut??
Tässä on aika paljon eroja eri tilojen kesken, koska osa minimoi työmäärän ja syöttää sonneillekin samaa kortista säilörehua, kuin emoillekin. Tilat jotka syöttävät sonneille D-arvoltaan parempaa rehua pääsevät 900-1000 g:n päiväkasvuun vieroituksesta vuodenikään.
Highlandin kasvurytmi poikkeaa huomattavasti muista roduista. Sonnien paras kasvu ajoittuu vuoden ja kahden vuoden väliin, eli myöhemmin kuin muilla. Kasvu tosiaan vaatii enemmän aikaa, mutta kannattavuus otetaankin sitten muilla keinoilla.
-
Kasvu tosiaan vaatii enemmän aikaa, mutta kannattavuus otetaankin sitten muilla keinoilla.
Niin? Siis tuotannostako se kannattavuus otetaan? Vai tuilla?
-
Niin? Siis tuotannostako se kannattavuus otetaan? Vai tuilla?
No jos et tiedä, niin tukipolitiikka on kaikille roduille aivan sama, joten sitä kautta tulee periaatteessa sama potti kuin muussakin tuotannossa.
Mutta muuten monen toimintatapana on ottaa se kannattavuus myynnissä ja markkinoinnissa. Osoite teuraille ei siis ole iso A, ja jos onkin, niin on turha ihmetellä muiden kasvattajien tavoin missä vika, kun homma ei pelaa. Niillä kasvattajilla jotka ovat panostaneet eläinten laatuun voi myös jalostuseläinkauppa muodostaa merkittävän osan tuloa.
Menestynyt HC kasvattaja on usein aloitteellinen ja aktiivinen keksimään aivan uusia tapoja markkinoida tuotteitaan ja täytyy sanoa, että aika erikoisiakin. Tilanne on tälläkin hetkellä se, että kysyntää teuraista olisi paljon enemmän kuin pystytään tuottamaan.
On toki olemassa kasvattajia, jotka kotona kiikkustuolissa istuen ihmettelevät missä vika kun kukaan ei hae sitä sonnia ja sitten sanotaan "suurena totuutena", että ei tämä kannattanutkaan ???
Olennaista olisi kuulua rotuyhdistykseen, jonka kautta uudet mahdollisuudet tulevat julki. Uusimmassakin kerhokirjeessä oli kaksi uutta markkinointikanavaa jäsenistön hyödynnettäväksi.
-
No jos et tiedä, niin tukipolitiikka on kaikille roduille aivan sama, joten sitä kautta tulee periaatteessa sama potti kuin muussakin tuotannossa.
Eikö noita pitkäkarvaisia voinutkaan pitää tuplamäärää tukia nostamassa samalla rehumäärällä verrattuna "oikeisiin" liharotuihin ???
-
Eikö noita pitkäkarvaisia voinutkaan pitää tuplamäärää tukia nostamassa samalla rehumäärällä verrattuna "oikeisiin" liharotuihin ???
Voitko ystävällisesti lainata tekstin oikein, niin lukija tietää kuka kirjoitti mitäkin....
Yksi emo saa yhden emon tuen. Näin on asia yksinkertainen. Ja se emo tuottaa vuodessa vasikan ja kasan paskaa! Se on sitten kokonaan toinen juttu kuinka paljon mikäkin eläin syö ja se taas kulkee käsi kädessä elopainon kanssa.
Eli 1xCH=2xHC noin suunnilleen.
Ja sonni teurastamon kiikussa ja varsinkin sen liha vakuumiin pakattuna 1xCH=1xHC, mutta pidemmällä kasvatusajalla.
-
Eikö noita pitkäkarvaisia voinutkaan pitää tuplamäärää tukia nostamassa samalla rehumäärällä verrattuna "oikeisiin" liharotuihin ???
Voitko ystävällisesti lainata tekstin oikein, niin lukija tietää kuka kirjoitti mitäkin....
Yksi emo saa yhden emon tuen. Näin on asia yksinkertainen. Ja se emo tuottaa vuodessa vasikan ja kasan paskaa! Se on sitten kokonaan toinen juttu kuinka paljon mikäkin eläin syö ja se taas kulkee käsi kädessä elopainon kanssa.
Eli 1xCH=2xHC noin suunnilleen.
Ja sonni teurastamon kiikussa ja varsinkin sen liha vakuumiin pakattuna 1xCH=1xHC, mutta pidemmällä kasvatusajalla.
Voi sen laskea niinkin päin, että pinta-alahehtaaria kohden voit pitää kaksikertaa enempi HC kuin CH, joten tuet hehtaaria kohden kasvaa ....
Maataloudessa kaikki lähtee liikkeelle pinta-aloista.
-
Eikö noita pitkäkarvaisia voinutkaan pitää tuplamäärää tukia nostamassa samalla rehumäärällä verrattuna "oikeisiin" liharotuihin ???
Voitko ystävällisesti lainata tekstin oikein, niin lukija tietää kuka kirjoitti mitäkin....
Yksi emo saa yhden emon tuen. Näin on asia yksinkertainen. Ja se emo tuottaa vuodessa vasikan ja kasan paskaa! Se on sitten kokonaan toinen juttu kuinka paljon mikäkin eläin syö ja se taas kulkee käsi kädessä elopainon kanssa.
Eli 1xCH=2xHC noin suunnilleen.
Ja sonni teurastamon kiikussa ja varsinkin sen liha vakuumiin pakattuna 1xCH=1xHC, mutta pidemmällä kasvatusajalla.
1xCH=1xHC = täyttä puppua, ei sellaisissa karvakasoissa ole fileitä paisteja edes kahdessa elukassa yhden charon vertaa.
-
Eikö noita pitkäkarvaisia voinutkaan pitää tuplamäärää tukia nostamassa samalla rehumäärällä verrattuna "oikeisiin" liharotuihin ???
Voitko ystävällisesti lainata tekstin oikein, niin lukija tietää kuka kirjoitti mitäkin....
Yksi emo saa yhden emon tuen. Näin on asia yksinkertainen. Ja se emo tuottaa vuodessa vasikan ja kasan paskaa! Se on sitten kokonaan toinen juttu kuinka paljon mikäkin eläin syö ja se taas kulkee käsi kädessä elopainon kanssa.
Eli 1xCH=2xHC noin suunnilleen.
Ja sonni teurastamon kiikussa ja varsinkin sen liha vakuumiin pakattuna 1xCH=1xHC, mutta pidemmällä kasvatusajalla.
1xCH=1xHC = täyttä puppua, ei sellaisissa karvakasoissa ole fileitä paisteja edes kahdessa elukassa yhden charon vertaa.
Olis kiva tietää mitä tuolla tarkoitetaan. Kokonaistaloudellisuus voi mennäkin ch:lla ja hc:llä yksiin mutta jos teurashinta on kummallakin kappaleella sama niin kilohinta pitänee hc:llä olla hiukan korkeampi. Ehkä 80% korkeampi.
Kokonaisratkaisuna kun pienempi eläin on vähätöisempi, vähäruokaisempi, vähäongelmaisempi, vähäkokoisempi ja kaikkea muutakin vähä paitti tukia niin ei voi sanoa että sillä ei pärjäisi.
-
1xCH=1xHC = täyttä puppua, ei sellaisissa karvakasoissa ole fileitä paisteja edes kahdessa elukassa yhden charon vertaa.
Ehkä tuossa oli hiukan mukana provoakin, koska en tiedä mitä tuollaisen charon lihasaanto on. Meidän HC sonneissa tyypillinen tapaus menee näin: teuraspaino 400 kg. Leikkuun jälkeen myytävää lihaa 280-300 kg+sisäelimet. Tämä taas jakaantuu: fileet+entrecote noin 20-25 kg, sisä- ja paahtopaistit n. 22 kg, muut paistit n. 45 kg, suikalepaistia/palapaistia n. 25 kg, pata/keittolihaa n. 35 kg, jauhelihaa jää noin 120-150 kg.
Saako CH:sta sitten myytävää lihaa sen 560-600 kg puolet lyhyemmällä kasvatusajalla? Valistakaa toki tietämätöntä ;D
-
Eikö noita pitkäkarvaisia voinutkaan pitää tuplamäärää tukia nostamassa samalla rehumäärällä verrattuna "oikeisiin" liharotuihin ???
Voitko ystävällisesti lainata tekstin oikein, niin lukija tietää kuka kirjoitti mitäkin....
Yksi emo saa yhden emon tuen. Näin on asia yksinkertainen. Ja se emo tuottaa vuodessa vasikan ja kasan paskaa! Se on sitten kokonaan toinen juttu kuinka paljon mikäkin eläin syö ja se taas kulkee käsi kädessä elopainon kanssa.
Eli 1xCH=2xHC noin suunnilleen.
Ja sonni teurastamon kiikussa ja varsinkin sen liha vakuumiin pakattuna 1xCH=1xHC, mutta pidemmällä kasvatusajalla.
1xCH=1xHC = täyttä puppua, ei sellaisissa karvakasoissa ole fileitä paisteja edes kahdessa elukassa yhden charon vertaa.
Niin, eikös se pitäisi verrata niin, että paljonko lihakilon tuottaminen maksaa milläkin rodulla.
Mitä hyötyä on kaksinkertaisesta lihantuotosta jos kuluja on kolminkertaisesti ????
-
Eikö noita pitkäkarvaisia voinutkaan pitää tuplamäärää tukia nostamassa samalla rehumäärällä verrattuna "oikeisiin" liharotuihin ???
Voitko ystävällisesti lainata tekstin oikein, niin lukija tietää kuka kirjoitti mitäkin....
Yksi emo saa yhden emon tuen. Näin on asia yksinkertainen. Ja se emo tuottaa vuodessa vasikan ja kasan paskaa! Se on sitten kokonaan toinen juttu kuinka paljon mikäkin eläin syö ja se taas kulkee käsi kädessä elopainon kanssa.
Eli 1xCH=2xHC noin suunnilleen.
Ja sonni teurastamon kiikussa ja varsinkin sen liha vakuumiin pakattuna 1xCH=1xHC, mutta pidemmällä kasvatusajalla.
1xCH=1xHC = täyttä puppua, ei sellaisissa karvakasoissa ole fileitä paisteja edes kahdessa elukassa yhden charon vertaa.
Niin, eikös se pitäisi verrata niin, että paljonko lihakilon tuottaminen maksaa milläkin rodulla.
Mitä hyötyä on kaksinkertaisesta lihantuotosta jos kuluja on kolminkertaisesti ????
Juuri noin sitä pitäisi verrata. Charolaisenkasvattajat eivät minusta kateutta ansaitse.
-
Pohjoisiin tukiin perustuu koko homma pitkäkarvaisilla ;) ;D
-
Tuleeko hc myös ongelmia tiinehtymisessä ja poikimisessa, jos se (liika) rasvottuu? Jos syöttää niitä liian hyvin :)
-
Tuleeko hc myös ongelmia tiinehtymisessä ja poikimisessa, jos se (liika) rasvottuu?
Kyllä saattaa tulla. Siksi emoille syötetäänkin kortisempaa ja huonommin sulavaa heinää talvella. Poikimisten jälkeen voi rehu taas olla hiukan parempaa, niin maidontuotto vasikalle on korkeampi. Myös hiehoa pitää tarkkailla, että ei rasvoitu liikaa ennen ensimmäistä siemennystä.
-
Pohjoisiin tukiin perustuu koko homma pitkäkarvaisilla ;) ;D
Tukiinhan tämä koko eurooppalainen maatalous perustuu. Enkä nyt tarkoita sitä, että ne pitäisi ajaa alas, kuten keskustapuolueen EU-parlamenttiryhmä pyrkii tekemään ::)
Toisaalta on kumma, että moni tuttu viljelijä kasvattaa A/B alueella menestyksellä tätä rotua, niin että ei se nyt ihan pohjoisenkaan tuista ole kiinni. Paljon myös kuulee julkisuudessa, miten A/B alueiden nautatilat valittavat kannattavuutta - siis ihan "tavallisten" rotujen kasvattajat....
Kerro nyt arvoisa Paalinpyörittäjä montako HC eläintä sinulla on tai on ollut kun kerran sinulla on noinkin selvät käsitykset. Se, että olemme päätyneet HC rotuun, ei ole keneltäkään pois, eikä myös se jos toimintamme taloudellinen puoli on ollut täysin tyydyttävä. Kyllä minä arvostan kaikkia rotuja ja olen ensimmäisenä myöntämässä, että ei HC ole joka tilalle automaattisesti paras vaihtoehto, eivätkä kaikki ole onnistuneet. Toisaalta näissä muutamassa tapauksessa on ollut selkeä syy, joka olisi ollut korjattavissa tai sitten rotu ei vain kerta kaikkiaan soveltunut niihin olosuhteisiin jotka tilalla olivat (eläinten sulkeminen pihattoon tms.). Toivoisin myös toisilta kriittisyyttä kommenttejaan kohtaan, mikäli ne perustuvat siihen ehdottomuuteen, jonka vain täydellinen asiantuntemattomuus voi antaa.
-
Pohjoisiin tukiin perustuu koko homma pitkäkarvaisilla ;) ;D
No tämä kommentti ei kyllä kestä kriittistä tarkastelua, taitaa vieläkin olla näistä pitkäkarvaisista 80 %:tia ihan siellä A/B alueella, täällä on valtarotuna Aberdeen Agnus ja Limusin emolehmissä ....
Lapissa taitaa näitä ylämaalaisia olla viidellä tilalla tällä hetkellä, joten ei se nyt niin valtavan laajaa ole, kun suurin karjakin on kokonaisuudessaan alle 80 eläinyksikköä ....
-
HEIPPA!
Olisin kovin kiitollinen jos saisin kuulla kokemuksia! :) Kiitos!
Ylämaan karjan luonteesta tiedustelisin. Miten tulee toimeen muiden lajien kanssa? Kissat, hevoset, koirat, lampaat ym?
-
Erityispiirre on tiukka hierarkia laumassa, alempi väistää muuten tulee sarvesta. Samat lehmäntemput niillä on kuin muillakin kantturoilla.
Tottuu ne muihin elukoihin kun rauhassa totutellaan..en mä silti miljoonan ravihevosta samaan aitaan laittaisi
-
Erityispiirre on tiukka hierarkia laumassa, alempi väistää muuten tulee sarvesta. Samat lehmäntemput niillä on kuin muillakin kantturoilla.
Tottuu ne muihin elukoihin kun rauhassa totutellaan..en mä silti miljoonan ravihevosta samaan aitaan laittaisi
Olen kuullut ainakin lampaiden samassa laumassa hyvin tulevan toimeen. Luonne on ihmistä kohtaan varsin mukava ja lempeä, jos niiden kanssa seurustellaan. Ainakin meidän haikut tykkäävät tulla paijattaviksi. Tässäkin huomaa tuon tiukan hierarkian, lauman vahvemmat huomaavat heti jos alempi saa huomiota.
Ylämaankarjayhdistyksen jäseneksi kannattaa liittyä jos asia kiinnostaa, aktiivista mukavaa porukkaa ja keskustelufoorumi jäsenille.
Mika
-
Erityispiirre on tiukka hierarkia laumassa, alempi väistää muuten tulee sarvesta. Samat lehmäntemput niillä on kuin muillakin kantturoilla.
Tottuu ne muihin elukoihin kun rauhassa totutellaan..en mä silti miljoonan ravihevosta samaan aitaan laittaisi
Hevosella ei ole kyllä mitään hätää sinänsä siinä laumassa, mutta hevonen on luonteeltaa semmonen, että se aika paljon simputtaa nautoja, nostelee niitä niskasta ilmaan ja muuta vastaava, potkii kylkiin jne... :(
Eli ei oikein sovi samalle laitumelle, jos ei ole tilaa kunnolla, että pääsevät varmasti pakoon, naudasta saattaa tulla vihanen kun sitä päiväkausia kiusataan 8)