Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Äyrämöinen - 22.09.19 - klo:08:32
-
Emolehmistä vaihtoehtoa.Läjään sais
190 ha peltoa( vuokralle 110) . Laittais emoja ,150??, Laitumia ei aivan liki ku 10 ha. Rakennukset emoille pitäis tehdä eri paikkaan ku nykyinen lypsynavetta, joka onkin ritilämalli ,joten ei sovi emoille sellaisenaan.
-
Herättää kauhun sekaisia tunteita tuollanen emomäärä, toki jos tekijöitää useampi omasta takaa.
Itellä viljeltyä laidunta vajaa 10 ha tontilla, parina kesänä ollut n. ha/emo, ja riitänyt koko kesän, riippuu toki maalajista, lannoituksesta. ::)
-
Teurastamoilta varmasti saa tietoa tuohon emohommaan.
-
Ei itelläkään kaikki lehmät laidunna kävelymatkan päässä navetasta vaan autokyydillä siirtyvät laitumelle ja takaisin. Tulee tietty lisäkustannus siirrosta ja laiduntarkeista kesän aikana. Vesi pitää saada menemään putkea pitkin laitumille tai sitä pitää olla muutoin saatavissa laidunalueelta, vaikka oastamalla laitumen naapurilta. Sähkön saa tarvittaessa auringosta akulla varmistettuna.
Muuten en tiedä, onko tämä homma mitenkään järkevää bisneksenä. Ajan saa kyllä menemään ihan mukavasti. Tukiriippuvuus ja toisaalta tilin tuleminen vasikasta nostaa riskiä aika tavalla. Yksi poliittinen päätös esim tälle tukikaudelle hävitti itseltä 27 k€ tukirahaa per vuosi yhdessä yössä ja yksi nukahdus väärällä hetkellä tarkoittaa vasikkatilin häviämistä savuna ilmaan kyseisen lehmän kohdalla. Muutama nukahdus sadan lehmän kohdalla vuodessa tuplaa helposti vasikkakuolleisuuden, kun niitä joitakin epäkurantteja syntyy joka tapauksessa, vaikka tekisi mitä.
Mutta kyllä tänne sekaan mahtuu. Muistaa vaan sitten lukea ihan puhtailla silmälaseilla ne teurastamoiden laskelmat... nehän tunnetusti perustuvat parhaan neljänneksen lukuihin ja siihen että tuotanto on täydessä vauhdissa. Juju onkin siinä, että miten sinne päästään.
-
Kasvata sonneja jos ei onnistu laidunnus. Kaikki muu on hienosäätöä paitsi laidunnus, laiduntaminen on koko homman idea ja avain sinne parhaaseen neljännekseen. Pitäisi lailla kieltää emojen pitäminen jos ei ole laidunta, tai olla maksamatta tukia tarha emoille. Itse en myy eläimiä kuin laiduntaviin karjoihin.
-
Tää oli nyt semmoinen heitto et mitä teiltä tulee. Kyl taitaa lehmät lähteä ,pellot vuokralle. Pitäis vuosi pitääkö elukoita jotta rehut sais syötettyä. Onkohan Pohjois-pohjanmaan, Kalajokilaakson alueella miten suuria säilörehupuutoksia ? Olis ehkä 1700m3 rehua siilossa ni jos sais hyvin kaupaksi ne ja elukat vaikka heti tyhjäksi siilot ja navetta. Ehkä huonoin tämä kanava kysellä moista mut onpahan ny.
-
Kalajoen suunnassa saattaa puutosta olla. Ainakin kesällä päivittelivät rehupeltojen kuivamista ja palamista.
-
Kalajoen suunnassa saattaa puutosta olla. Ainakin kesällä päivittelivät rehupeltojen kuivamista ja palamista.
Ykkönen ja kolmonen hyvä,mutta ostajiakin saattaa olla,hinnastahan se on kiinni.Lehmille,koko karjalle näkyy ostajia olevan myös terveelle karjalle.
-
Kasvata sonneja jos ei onnistu laidunnus. Kaikki muu on hienosäätöä paitsi laidunnus, laiduntaminen on koko homman idea ja avain sinne parhaaseen neljännekseen. Pitäisi lailla kieltää emojen pitäminen jos ei ole laidunta, tai olla maksamatta tukia tarha emoille. Itse en myy eläimiä kuin laiduntaviin karjoihin.
Valotas tätä ajatusmallia nyt hieman lisää? Ei toi laiduntaminenkaan nyt ihan yksinkertaista ole mitä noita touhuja tullut seurattua.
-
Kasvata sonneja jos ei onnistu laidunnus. Kaikki muu on hienosäätöä paitsi laidunnus, laiduntaminen on koko homman idea ja avain sinne parhaaseen neljännekseen. Pitäisi lailla kieltää emojen pitäminen jos ei ole laidunta, tai olla maksamatta tukia tarha emoille. Itse en myy eläimiä kuin laiduntaviin karjoihin.
Valotas tätä ajatusmallia nyt hieman lisää? Ei toi laiduntaminenkaan nyt ihan yksinkertaista ole mitä noita touhuja tullut seurattua.
Ei mee kuivikkeita ja työtä on paljon vähemmän. Lisäksi hyvällä tuurilla saat täysin joutomaalle hyvät tuet (siihen perustuu se kannattava emolehmätuotanto).
-
Kasvata sonneja jos ei onnistu laidunnus. Kaikki muu on hienosäätöä paitsi laidunnus, laiduntaminen on koko homman idea ja avain sinne parhaaseen neljännekseen. Pitäisi lailla kieltää emojen pitäminen jos ei ole laidunta, tai olla maksamatta tukia tarha emoille. Itse en myy eläimiä kuin laiduntaviin karjoihin.
Valotas tätä ajatusmallia nyt hieman lisää? Ei toi laiduntaminenkaan nyt ihan yksinkertaista ole mitä noita touhuja tullut seurattua.
Ei mee kuivikkeita ja työtä on paljon vähemmän. Lisäksi hyvällä tuurilla saat täysin joutomaalle hyvät tuet (siihen perustuu se kannattava emolehmätuotanto).
Ja laiduntaminen on luomussa hyvin samanlaista kuin tavanomaisessa emolehmäviljelyssä. Sisällä pidettävät karjat tarvinnevat erityisinvestointeja luomussa. Suojavyöhykkeet, metsäpalstojen rikkomat kuviot sopivat laidunnukseen, metsätkin muuttuvat avariksi ja valoisiksi, kun se lihakarja putsaa aluskasvillisuuden pois.
Yksi toinen tuotantosuunnan muutos näyttää kulkevan luomubuumin mukana, perinteisille viljatiloille saapuvat luomulampaat. Laiduntavat aika pitkän kauden. Ja sitten pusikoituneita rantaniittyjä laidunnetaan biotooppiporkkanoiden avulla.
-SS-
-
Kasvata sonneja jos ei onnistu laidunnus. Kaikki muu on hienosäätöä paitsi laidunnus, laiduntaminen on koko homman idea ja avain sinne parhaaseen neljännekseen. Pitäisi lailla kieltää emojen pitäminen jos ei ole laidunta, tai olla maksamatta tukia tarha emoille. Itse en myy eläimiä kuin laiduntaviin karjoihin.
Valotas tätä ajatusmallia nyt hieman lisää? Ei toi laiduntaminenkaan nyt ihan yksinkertaista ole mitä noita touhuja tullut seurattua.
Ei mee kuivikkeita ja työtä on paljon vähemmän. Lisäksi hyvällä tuurilla saat täysin joutomaalle hyvät tuet (siihen perustuu se kannattava emolehmätuotanto).
Ja laiduntaminen on luomussa hyvin samanlaista kuin tavanomaisessa emolehmäviljelyssä. Sisällä pidettävät karjat tarvinnevat erityisinvestointeja luomussa. Suojavyöhykkeet, metsäpalstojen rikkomat kuviot sopivat laidunnukseen, metsätkin muuttuvat avariksi ja valoisiksi, kun se lihakarja putsaa aluskasvillisuuden pois.
Yksi toinen tuotantosuunnan muutos näyttää kulkevan luomubuumin mukana, perinteisille viljatiloille saapuvat luomulampaat. Laiduntavat aika pitkän kauden. Ja sitten pusikoituneita rantaniittyjä laidunnetaan biotooppiporkkanoiden avulla.
-SS-
Emolehmillähän käytetään kuivikkeena aina tavanomaista olkea tai heinää.
Rantaniityt on oikea lottovoitto. Hakamaat ja muut metsälaitumet on kans ihan toimivia.
-
Valotas tätä ajatusmallia nyt hieman lisää? Ei toi laiduntaminenkaan nyt ihan yksinkertaista ole mitä noita touhuja tullut seurattua.
Laiduntaminen on sitä kun eläimet ovat ulkona ja syövät maasta kasvavaa kasvustoa itse vapaasti. Suomen oloissa alue on yleensä aidattu jollain lailla.
Laiduntaessa saadaan halpaa rehua ja työnkäyttö minimiin. Laitumien tarvitse olla suinkaan lähellä navettaa, vaan onnistuu kyllä pidemmälläkin matkalla, täytyy olla sitten vaan apulaisia eläinten valvontaan.
-
Laiduntamaton (navetassa kokovuoden oleva) emolehmä on kuluttajan kusetusta, kuten tuo vapaan lehmän maito. Laiduntavat lypsy- ja emolehmät luovat imagon, jota toiset härskisti hyödyntävät.
-
Laiduntamaton (navetassa kokovuoden oleva) emolehmä on kuluttajan kusetusta, kuten tuo vapaan lehmän maito. Laiduntavat lypsy- ja emolehmät luovat imagon, jota toiset härskisti hyödyntävät.
Jos ei siitä makseta extraa niin entä sitten? Mä oon ainakin kyllästynyt tekemään mitään ylimääräistä jos ei siitä kukaan maksa mitään.
-
Tammisen Rotukarja ketjun ehtona on eläinten laiduntaminen. Ja sitä kautta vasikan/lihan hinta on korkeampi.
Ilman muuta kannustan tuottajia mukaan emolehmä tuotantoon. Jos tilanväellä on aitoa kiinnostusta eläinten kanssa työskentelyyn. Työ on sitovaa, muttei kellon kanssa kyttäämistä niin kuin lypsävien. Talvi on rauhallista, poikimakaudella vaati jatkuvan läsnäolon ja kesällä laidunnuksen onnistuessa työ on helppoa päivystämistä. Laitumien kannattaa panostaa, aitoihin ja vesijärjestelmiin.
Miinuksena on suuri pääoman tarve, ei kestä kallista rakentamista, tukiriippuvuus, pitkä tiliväli
-
Laitumien tarvitse olla suinkaan lähellä navettaa, vaan onnistuu kyllä pidemmälläkin matkalla, täytyy olla sitten vaan apulaisia eläinten valvontaan.
Itsellä lampaita, enimmäkseen traktorikärryn viemänä noin 8 km säteellä. Hienoa puuhaa, mutta kyllä on aina juhlan paikka, kun syksyllä kaikki ovat sisällä ja saattaa hetkeksi sulkea kännykän, jos niin haluaa. Kesällä ei voi.
-
Laitumien tarvitse olla suinkaan lähellä navettaa, vaan onnistuu kyllä pidemmälläkin matkalla, täytyy olla sitten vaan apulaisia eläinten valvontaan.
Itsellä lampaita, enimmäkseen traktorikärryn viemänä noin 8 km säteellä. Hienoa puuhaa, mutta kyllä on aina juhlan paikka, kun syksyllä kaikki ovat sisällä ja saattaa hetkeksi sulkea kännykän, jos niin haluaa. Kesällä ei voi.
Tätä mä just vähän tarkotin, että jos ne elukat on siellä rakennuksessaan ja/tai jaloittelutarhassa missä kunnon kalterit niin pysyvät ainakin tallessa. Vaikka siinä nyt sitten tulee ne puhdistustyöt ja rehunjaot niin onko kuitenkaan niin iso vaiva verrattuna siihen, että päivittäin ajat 10km päähän tarkistuskäynnille? Ekana rakennat ne aidat, sitten korjailet niitä, ajat heiniä aitojen alta ja lopuksi korjaat ne pois. Heräät aamuisiin puhelinsoittoihin kun nautasi laiduntavat naapurin viljapellossa. Ei muuta kuin hattu käteen ja lähdet ajamaan nautasi takaisin omalle puolelle ja alat sopimaan korvauksista.
Päivääkään en siis nautoja ole pitänyt, mutta niinkuin sanoin niin ei tuo ongelmattomalta aina ole näyttänyt. Sitten asia varmasti helpottuu jos laitumet ovat siinä tilakeskuksen yhteydessä niin näkee erikseen katsomatta, että elukat ovat tallessa.
Lähinnä ihmettelen sitä kun laiduntamista ihannoidaan karjankasvattajien toimesta..
-
Minkäänlaista järkeä en nää lehmän pitämistä vain vasikan synnyttämistä varten. Mutta jos nyt sitten kumminkin pidetään, niin kyllähän se rehu olisi hyvä saada halpana ja työmäärä minimiin. Siksikin laidunnus on järkevää. Toinen pointti kait kuluttajien tyytyväisenä pitäminen. Kyllä se laiduntava emokarja on varsin mahtavan näky. Varsinkin jos sitä verrataan jaloittelu tarhassa seisoviin suopotkupalloa pelaavien upotussyvyydellä seisoviin elukoihin. Näitähän nyt on emoista aina sinne harraste hevosiin saakka.
-
Minkäänlaista järkeä en nää lehmän pitämistä vain vasikan synnyttämistä varten. Mutta jos nyt sitten kumminkin pidetään, niin kyllähän se rehu olisi hyvä saada halpana ja työmäärä minimiin. Siksikin laidunnus on järkevää. Toinen pointti kait kuluttajien tyytyväisenä pitäminen. Kyllä se laiduntava emokarja on varsin mahtavan näky. Varsinkin jos sitä verrataan jaloittelu tarhassa seisoviin suopotkupalloa pelaavien upotussyvyydellä seisoviin elukoihin. Näitähän nyt on emoista aina sinne harraste hevosiin saakka.
Kovasti vaan ovat emot lisääntyneet. Onko syy sitten siinä, että tuolla päästään helpoiten kiinni luomukotieläin korvaukseen ja saadaan vielä luomun latausnurmille jotakin hyötyä. Lisäksi jos napsahtelee vielä lhk:n kotieläinkorotus ja emolehmäpalkkio sekä sopivaa biotooppia on vieressä niin sillekkin tuet niin en yhtään ihmettele että emot lisääntyy. Yhdellä tai kahdella päätöksellähän tämä saadaan loppumaan jos halua on. Bisnestähän tässä ei sinänsä ole..
-
Kyllä emoilla ihan siedettävän tuntipalkan saa aikaiseksi jos on biotooppeja. Laitumiakin on monenlaisia. Unelmatilanteessa saari tai sitten suuren ojan/vesistön ainakin yheltä sivulta katkaisema alue.
-
Minkäänlaista järkeä en nää lehmän pitämistä vain vasikan synnyttämistä varten. Mutta jos nyt sitten kumminkin pidetään, niin kyllähän se rehu olisi hyvä saada halpana ja työmäärä minimiin. Siksikin laidunnus on järkevää. Toinen pointti kait kuluttajien tyytyväisenä pitäminen. Kyllä se laiduntava emokarja on varsin mahtavan näky. Varsinkin jos sitä verrataan jaloittelu tarhassa seisoviin suopotkupalloa pelaavien upotussyvyydellä seisoviin elukoihin. Näitähän nyt on emoista aina sinne harraste hevosiin saakka.
Hevoset on jännäjuttu,tämän tästä karkaavat liikenteen sekaan,aitoja ei ole korjattu koskaan silti en ole koskaan kuullut,pitäisi ampua ihmiselle vaarallisena..No jääväthän nuo rakan kanssa kakkkoseksi,saa omistaja lapiolla lapioida omansa pois.Liejussa saavat olla ja tuskimpa noilla siellä ulkona vettä ja ruokaa on aina tarjolla varsinkin talvella.
-
Hevoset on jännäjuttu,
varsinkin talvella.
Merikontti pari hevosmäärästä riippuen, paljeverho-ovea parille sivulle ja evääksi pyöröpaali samanlaiseen syöttöhäkkiin kuin lehmillä. Lämmitetyn vesikupin joutuu vetämään johonkin.
-
[/quote]
Lähinnä ihmettelen sitä kun laiduntamista ihannoidaan karjankasvattajien toimesta..
[/quote]
Niin en tiedä ihannoinnista, mutta jokainen oma karvakorva on laitumella kesällä ja talvella ulkoilevat rajatummalla alueella. Onhan laiduntaminen naudan ominta osa-aluetta ja toimintaa lajityypillisimmillään. Vaikka tuntuisi, ettei just tällä hetkellä saa omasta mielestään lisäeuroja siitä toiminnasta, niin voi tulla yllättävänkin nopea asennemuutos vaikkapa nautojen pitämistä ritiläpalkkien päällä sisätiloissa kohtaan. Vrt virikehäkit kananmunantuotannossa.
Viimeisen viidentoista vuoden aikana on lehmälauma ollut karussa kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla ukkonen oli rikkonut paimenpojan iltäyöstä. Lisäksi pari kertaa on tainnut yksittäinen vasikka aiheuttaa liikehdintää. Lisäksi kerran lomittaja unohti veräjän auki ja mammat penikoineen vaihtoivat omatoimisesti laidunta. Ei minusta ihan hirveän suuri ongelma, kun eläimiä on kuitenkin n. 250 laitumella yleensä seitsemässä eri paikassa/laumassa. Aidat pitää olla kunnossa. Vettä ja syötävää pitää tietysti olla. Syksyisin levottomuus lisääntyy, mutta siihen auttaa paalihäkki ja paali siellä. Varmaan jokin ikiaikainen talvilaitumille siirtymisvietti aiheuttaa tuon. Sähkökatkot, ukkonen ja valtion karja ovat hankalimmat satunnaismuuttujat.
-
Niin en tiedä ihannoinnista, mutta jokainen oma karvakorva on laitumella kesällä ja talvella ulkoilevat rajatummalla alueella. Onhan laiduntaminen naudan ominta osa-aluetta ja toimintaa lajityypillisimmillään. Vaikka tuntuisi, ettei just tällä hetkellä saa omasta mielestään lisäeuroja siitä toiminnasta, niin voi tulla yllättävänkin nopea asennemuutos vaikkapa nautojen pitämistä ritiläpalkkien päällä sisätiloissa kohtaan. Vrt virikehäkit kananmunantuotannossa.
Viimeisen viidentoista vuoden aikana on lehmälauma ollut karussa kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla ukkonen oli rikkonut paimenpojan iltäyöstä. Lisäksi pari kertaa on tainnut yksittäinen vasikka aiheuttaa liikehdintää. Lisäksi kerran lomittaja unohti veräjän auki ja mammat penikoineen vaihtoivat omatoimisesti laidunta. Ei minusta ihan hirveän suuri ongelma, kun eläimiä on kuitenkin n. 250 laitumella yleensä seitsemässä eri paikassa/laumassa. Aidat pitää olla kunnossa. Vettä ja syötävää pitää tietysti olla. Syksyisin levottomuus lisääntyy, mutta siihen auttaa paalihäkki ja paali siellä. Varmaan jokin ikiaikainen talvilaitumille siirtymisvietti aiheuttaa tuon. Sähkökatkot, ukkonen ja valtion karja ovat hankalimmat satunnaismuuttujat.
Nostan hattua, kumarran mitä lie. Mistä tuollaiselle määrälle löytyy laitumet ? Vaatinee kait 200-300 ha vanhaa turve nevaa ?
-
Niin en tiedä ihannoinnista, mutta jokainen oma karvakorva on laitumella kesällä ja talvella ulkoilevat rajatummalla alueella. Onhan laiduntaminen naudan ominta osa-aluetta ja toimintaa lajityypillisimmillään. Vaikka tuntuisi, ettei just tällä hetkellä saa omasta mielestään lisäeuroja siitä toiminnasta, niin voi tulla yllättävänkin nopea asennemuutos vaikkapa nautojen pitämistä ritiläpalkkien päällä sisätiloissa kohtaan. Vrt virikehäkit kananmunantuotannossa.
Viimeisen viidentoista vuoden aikana on lehmälauma ollut karussa kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla ukkonen oli rikkonut paimenpojan iltäyöstä. Lisäksi pari kertaa on tainnut yksittäinen vasikka aiheuttaa liikehdintää. Lisäksi kerran lomittaja unohti veräjän auki ja mammat penikoineen vaihtoivat omatoimisesti laidunta. Ei minusta ihan hirveän suuri ongelma, kun eläimiä on kuitenkin n. 250 laitumella yleensä seitsemässä eri paikassa/laumassa. Aidat pitää olla kunnossa. Vettä ja syötävää pitää tietysti olla. Syksyisin levottomuus lisääntyy, mutta siihen auttaa paalihäkki ja paali siellä. Varmaan jokin ikiaikainen talvilaitumille siirtymisvietti aiheuttaa tuon. Sähkökatkot, ukkonen ja valtion karja ovat hankalimmat satunnaismuuttujat.
Nostan hattua, kumarran mitä lie. Mistä tuollaiselle määrälle löytyy laitumet ? Vaatinee kait 200-300 ha vanhaa turve nevaa ?
Oisko emolehmiä jolloin lasketaan kai emo plus vasikka = hehtaari eli noin puoleen tippuu hehtaarit, mutta saa sitä aluetta silti olla ottaen huomioon, että talven rehutkin on jostain tehtävä.
Hyvin olet pärjännyt jos ovat noin hyvin kestäneet laitumella. Olet kaiketi ollut tarkka aitojen teossa muuten tuo ei ole mahdollista. Toki emot kai parhaimpia naudoista pysymään aitojen sisäpuolella.
-
Luvussa on toki vasikat, hiehot ja siitossonnit emojen lisäksi mukana. Kaksitoista maisemansiivousuuhta on noitten lisäksi, mutta niitä ei lasketa. Maksimissaan taitaa olla n. 65 ha syksyn puolella laidunta käytössä. Keväällä tarve vähempi, joten tehdään säilörehuksi. Kun ei ole luomussa, niin ehkä hiukan pienemmällä alalla pärjää. Toki laidunkin vaatii hoitoa, mutta helpommalla mä pääsen kesäkauden laiduntamisella, kuin jos koko kööri olisi majoituksessa. Isot vasikat vaativat jo melkoisesti tilaa verrattuna vastasyntyneisiin. Huomaa hyvin nyt vierotusaikaan, kun karsinassa on lehmien lisäksi niitten vasikat. Syyspoikivilla taas huokaisen helpotuksesta huhtikuussa, kun pennut lähtee maailmalle tai siirrän toiseen katokseeen.
-
Meillä on noin180 eläintä laitumella ja peltolaitumia 55 hehtaaria sekä erilaisaia biotooppeja 35 hehtaaria. Onhan ne näin syksyllä loppuun kaluttuja, mutta vasikat kasvaa kohtuullisesti ja emot (hf ja ab) tulevat kohtuu kuntoisina laitumelta, eivät tarvitse kunnostus ruokintaa, tai ainakaan kukaan ei saa. Aitoina on perinteistä sähköaitaa ja "vähän" parempaa sähköaitaa. Perinteinenkin aita toimii hyvin kun huolella korjaa keväällä. Vanhimmat langat on noin 40 vuotta vanhoja, ettei se uusinta ole kovin nopeasti edessä ja nämäkin on saaneet jo muutaman korkeajännite iskun että galvanointi on hävinnyt. Nyt täytyisi kyllä uusia langat noihin vanhoihin aitoihin. Maadoitushan se on kaiken perusta ja ettei käytä naruja lankoina. Ei ongelmaksi karkaamisia, yleensä on jonkinlainen huolimattomuusvirhe taustalla......
-
Lähinnä ihmettelen sitä kun laiduntamista ihannoidaan karjankasvattajien toimesta..
[/quote]
Niin en tiedä ihannoinnista, mutta jokainen oma karvakorva on laitumella kesällä ja talvella ulkoilevat rajatummalla alueella. Onhan laiduntaminen naudan ominta osa-aluetta ja toimintaa lajityypillisimmillään. Vaikka tuntuisi, ettei just tällä hetkellä saa omasta mielestään lisäeuroja siitä toiminnasta, niin voi tulla yllättävänkin nopea asennemuutos vaikkapa nautojen pitämistä ritiläpalkkien päällä sisätiloissa kohtaan. Vrt virikehäkit kananmunantuotannossa.
Viimeisen viidentoista vuoden aikana on lehmälauma ollut karussa kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla ukkonen oli rikkonut paimenpojan iltäyöstä. Lisäksi pari kertaa on tainnut yksittäinen vasikka aiheuttaa liikehdintää. Lisäksi kerran lomittaja unohti veräjän auki ja mammat penikoineen vaihtoivat omatoimisesti laidunta. Ei minusta ihan hirveän suuri ongelma, kun eläimiä on kuitenkin n. 250 laitumella yleensä seitsemässä eri paikassa/laumassa. Aidat pitää olla kunnossa. Vettä ja syötävää pitää tietysti olla. Syksyisin levottomuus lisääntyy, mutta siihen auttaa paalihäkki ja paali siellä. Varmaan jokin ikiaikainen talvilaitumille siirtymisvietti aiheuttaa tuon. Sähkökatkot, ukkonen ja valtion karja ovat hankalimmat satunnaismuuttujat.
[/quote]Sähkökatkot ei ole täällä ongelma,ovat niin lyhyitä.Ukkonen tahtoo pyrkiä paimenpojan kautta maihin,tässä hommassa paimenpojasta ja langoista tahtoo tulla entinen.Valtion lehmille parasta on ollut päivittäinen lankojen tarkistus,kulkeeko virta perille asti,mönkijä on iso apu tässä.Peurat tulee olemaan tulevaisuudessa suurempi ongelma kuin hirvet.Paalihäkki todellakin ohjailee jopa lypsylehmienkin liikkumista.Automaatit hoitaa suurimman osan vedensaannista.Karkaamisia ei ole.
-
Vielä laiduntaa 8kpl mustia holsteini hiehoja tuolla tuulessa ja tuiskussa. No onneksi enää ei sentäs sada mutta eipä tuo laidun elämä nyt varmaankaan kaksista ole. Näköjään aika pienellä sateella ne lehmien kulkemat polut raeheinä pellossa menikin kurakolle. Vielä kun muutaman päivän karaisee, niin ei oo sitten ongelmia sisälle tulon kanssa :) Tosin tulee mieleen tapaus muutaman vuoden takaa, kun laidun aikakausi meinas kestää päivää liian kauan. Naapuriin menevä lomittaja tuli kuuden maissa meidän navettaan silmät ymmyrkäisinä. Vettä vihmoi sysimustassa aamussa. Oli mustat hiehot seisoneet keskellä tietä. Onneksi ei käynyt mitenkään. Nykyäänkin joskus kesäöinä kun kuulee vaikka kovasti kiihdyttävän tai kulkevan auton tai mp:n menevän tiellä tulee mieleen, että toivottavasti elukat on laitumella ei maantiellä. Eihän ne yleensä karkaa,mutta se kertakin voi olla liikaa.
-
Miinuksena on suuri pääoman tarve, ei kestä kallista rakentamista, tukiriippuvuus, pitkä tiliväli
Siinä jo ainakin kolme syytä miksi kannattaa jättää tuumailuasteelle, lisäksi poikimakauden valvominen ottaa voimille.
Tulevaisuuden vaihtoehto huonoille pelloille on metsitys ja saatte nähdä että, pellonmetsitys tulee jälleen muotiin palkkion kera.
Kuten "Lypsyukko" jo totesikin ettei, lehmänpidossa pelkän vasikan takia ole mitään järkeä.
-
Kuten "Lypsyukko" jo totesikin ettei, lehmänpidossa pelkän vasikan takia ole mitään järkeä.
Pitää nyt sen verta pehmentää tuota ajatusta, että eipä näillä maataisteluilla muutenkaan juurikaan mitään taloudellista järkeä ole ilman tukia. Joten tuolla ajatuksella kait se emolehmien pitäminenkin pitää ajatella järkeväksi. Tosin oli niitä emoja enne tukiriippuvuuttakin, mutta silloin edellytys kait oli hyvät laitumet ja halvat rakennukset. Yks tutukin piti tuolloin muun maatalouden ohessa ehkä parinkymmenen emon karjaa. Silloin meinas, että se ei tuota mitään ,mutta toimii pahanpäivän varana. Kun muu sakkaa, niin saa talouden hetkellisesti pelastettua emot myymällä.
-
Meillä on aloitettu emojen pito -74 ja alusta lähtien vahvasti mukana muussa naudanlihan tuotannossa, teuraskasvatus lopetettiin vuosituhannen vaihteessa ja nyt pelkkiä emoja ja siitoshiehoja. Edelleenkin kannattava tuotanto perustuu halpoihin rehuihin ja rakennuksiin. Isännällä on liian pieni .... jos tarttee olla uusia traktoreita tai navetoita. Muistan aikoinaan lukeneeni lehdestä uusi-seelantilaisesta emo/lammastilasta, jonka emäntä valitti isännän hassaavan rahat koneisiin. Oli ostanut kottikärryt farmille ja nekin oli turhat kun eläimet laiduntaa. Hevosia siellä oli kyllä.
-
Meillä on aloitettu emojen pito -74 ja alusta lähtien vahvasti mukana muussa naudanlihan tuotannossa, teuraskasvatus lopetettiin vuosituhannen vaihteessa ja nyt pelkkiä emoja ja siitoshiehoja. Edelleenkin kannattava tuotanto perustuu halpoihin rehuihin ja rakennuksiin. Isännällä on liian pieni .... jos tarttee olla uusia traktoreita tai navetoita. Muistan aikoinaan lukeneeni lehdestä uusi-seelantilaisesta emo/lammastilasta, jonka emäntä valitti isännän hassaavan rahat koneisiin. Oli ostanut kottikärryt farmille ja nekin oli turhat kun eläimet laiduntaa. Hevosia siellä oli kyllä.
Aikoinaan emojen pitoa juuri suositeltiin tiloille joilla oli valmiita, jo poistettuja rakennuksia yms resussia käytettävissä. Samat periaatteet koskivat tosin myöskin muuta lihakarjanpitoa.
-
Meillä on aloitettu emojen pito -74 ja alusta lähtien vahvasti mukana muussa naudanlihan tuotannossa, teuraskasvatus lopetettiin vuosituhannen vaihteessa ja nyt pelkkiä emoja ja siitoshiehoja. Edelleenkin kannattava tuotanto perustuu halpoihin rehuihin ja rakennuksiin. Isännällä on liian pieni .... jos tarttee olla uusia traktoreita tai navetoita. Muistan aikoinaan lukeneeni lehdestä uusi-seelantilaisesta emo/lammastilasta, jonka emäntä valitti isännän hassaavan rahat koneisiin. Oli ostanut kottikärryt farmille ja nekin oli turhat kun eläimet laiduntaa. Hevosia siellä oli kyllä.
Aikoinaan emojen pitoa juuri suositeltiin tiloille joilla oli valmiita, jo poistettuja rakennuksia yms resussia käytettävissä. Samat periaatteet koskivat tosin myöskin muuta lihakarjanpitoa.
Nykyään tehdään sitten laskelmat ydinsodan kestävän pihaton kustannuksilla ja kaikki on laskelmissa kaunista. Rakennetaan se ydinsodan kestävä pihatto ja polkaistaan tuotanto käyntiin. Työtä ja kustannuksia paljon enemmän kuin karuimmissa laskelmissa ja sitten roikutaankin velkaköydessä ja se helppo tuotannonala on näyttänyt karuimmat puolensa :(
-
Meillä on aloitettu emojen pito -74 ja alusta lähtien vahvasti mukana muussa naudanlihan tuotannossa, teuraskasvatus lopetettiin vuosituhannen vaihteessa ja nyt pelkkiä emoja ja siitoshiehoja. Edelleenkin kannattava tuotanto perustuu halpoihin rehuihin ja rakennuksiin. Isännällä on liian pieni .... jos tarttee olla uusia traktoreita tai navetoita. Muistan aikoinaan lukeneeni lehdestä uusi-seelantilaisesta emo/lammastilasta, jonka emäntä valitti isännän hassaavan rahat koneisiin. Oli ostanut kottikärryt farmille ja nekin oli turhat kun eläimet laiduntaa. Hevosia siellä oli kyllä.
Aikoinaan emojen pitoa juuri suositeltiin tiloille joilla oli valmiita, jo poistettuja rakennuksia yms resussia käytettävissä. Samat periaatteet koskivat tosin myöskin muuta lihakarjanpitoa.
Nykyään tehdään sitten laskelmat ydinsodan kestävän pihaton kustannuksilla ja kaikki on laskelmissa kaunista. Rakennetaan se ydinsodan kestävä pihatto ja polkaistaan tuotanto käyntiin. Työtä ja kustannuksia paljon enemmän kuin karuimmissa laskelmissa ja sitten roikutaankin velkaköydessä ja se helppo tuotannonala on näyttänyt karuimmat puolensa :(
Emoille on tärkeää olla tilaa riittävästi , valoa pitää olla ja kunnollinen lannanpoisto ja kuivitus .
Vanhat rakennukset tahtoo olla pimeitä , ahtaita ja hankalia hoitaa . Pimeässä likainen nauta on hermostunut ja saattaa aiheuttaa vaaratilanteita .
-
Ehdottomasti pitää olla sitä tilaa ja kuivitusta riittävästi. Monesta vanhasta navetastakin saa kyllä ihan kelpo makuu tilan kun hoitaa ruokinnan ja vesitouhut ulos riittävän suuressa tarhassa ja vaikka sinne lisäksi makuukumpu. Ei lannanpoisto ole ongelma jos sisään pääsee pienkuormaimella ja silloin sinne saa myös kuivikkeet. Jos käsin levittää oljet niin kannattaa miettiä kummoisen paalaimen hankkii. Vartissa pyörittää 400 kilon paalin levälleen kuivaa olkea. Eihän sitä toki viitsi satoja eläimiä kuivittaa käsin mutta alle 50 menee helposti. Ainakin minä onnistun siinä hyvin.