Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: eju - 30.08.19 - klo:21:23
-
Niin, onko kukaan kokeillut lämmön talteenottoa kuivaajan savupiipusta ?
Tässä periaatekuva. Insinöörityössä puhutaan jopa 30 %:in säästöstä.
Mutta taitaa 15 %:ia olla kans aika kova sana.
-
Se on sitten kaivettava vanhat Jaakon pönttöuunit kuusen alta takaisin :-)
Niissähän oli tuubit osaksi siellä piipussa ja imuilma otettiin sen alemman sadehatun alta.
Kai siellä vielä lämpöä hieman tarjolla olisi - luulisi vaan että helpompi olisi sitten haluttaessa suunnitella itse pannun lämmönvaihdin vielä hiukan paremmaksi kuin paikkailla huonoa hyötysuhdetta jälkikäteisillä ja ulkopuolisilla piipun lisäwirityksillä... siis pannun ollessa vielä suunnittelijan cad-ohjelmassa. Teknisestihän sillä ei ole väliä minkä 'muotoinen' se lämmönvaihdin on ja onko se yhdessä vai useammassa osassa, kunhan pinta-alaa kertyy riittävästi ja ilma kulkee tasaisesti.
-
Kyllä , parikin tapausta tiedän . Meillä kotona yks kokeilu , savuputki ilmanottoaukon viereen . ;D ;D Ihme ettei palanut koko höskä . Vesivaippa putkien ympärille ja radiaattori , toimi mutta kuivuri ei ole enää käytössä , paloi . Lämmön otto poistokanavasta ja yleensäkin lämpimästä tilasta on järkevää mutta haasteellista .
-
Kuivurihan imee niin paljon ilmaa että ei taida piippu paljoa (tai ainakaan kovin kauaa) lämpöjä nostaa. Jossain lehdessä taisin tuollaisen piipun ympärille rakennetun ilmastointiputken nähdä mutta mietin että varmaankin aika punahehkuisena saa hormi paahtaa jotta merkittävää hyötyä saisi.
Mutta kaikkehan kannattaa kokeilla.
Mulla airhot lisälämmitin pöhöttämässä kuivurin ilmanottoon. Silloin hankkiessa haaveilin että tuottaa suurimman osan lämmöstä ja hommasin pienen pieniä suutimia polttimeen mutta ei se ihan niin mennyt. 4,5:n suuttimen vaihdoin 3,0:aan ja öljynpaineella sitten säätelen lämmöt sopivaksi 5 ja 10 bar
välillä.
-
Aloitin kuivaamourani 14-vuotiaana paikkakunnan kartanon kuivaamossa,siellä oli iso keskuslämmityskattila jolla lämmitettiin, (haloilla ja rojupuulla. Oli 2 kuivauskaappia joitten välissä oli radiaattoriputkisto mistä lämpö otettiin. Kaappeja täytettiin ja kuivattiin vuoroon niin että kuivaksi saadun kaapin jäähdytysilma imettiin sen radiaattorin läpi sinne kuivatettavaan , toimi siis alipaineella ja luukuilla ohjattiin ilmankiertoa. kuivan, jäähtyneen satsin tyhjäyksen jälkeen sai sitten täyttää sen uudestään odottamaan sen toisen puoliskon kuivumisen jälkeistä jäähdytystä ja omaa kuivumista. Oli kyllä melko tehokas kuivuri ehkä juuri tuon alipaineisuuden takia. Jos olisin nuorempi virittelisin samalla periaatteella toimivan jutun , nykyäänhän olisi tuo lämmityskin helpompaa hakkeella kuin silloisella puumateriaalilla, piti varoa ettei kattila keittänyt ja lämpöä täytyi pitää kuitenkin korkealla..
-
Niin, onko kukaan kokeillut lämmön talteenottoa kuivaajan savupiipusta ?
Tässä periaatekuva. Insinöörityössä puhutaan jopa 30 %:in säästöstä.
Mutta taitaa 15 %:ia olla kans aika kova sana.
Jos kuivurin uunin hyötysuhde on luokkaa 95% niin mitenkäs sieltä piipusta ottaa 15%:n säästön? Ei kai insinöörityötä sentään hyväksytty vai onko nykyään tärkeätä vain opiskelu omaksi iloksi eikä lainkaan oppiminen (uuden ministerin ohjeistusten mukaan)?
Kuivurihan imee niin paljon ilmaa että ei taida piippu paljoa (tai ainakaan kovin kauaa) lämpöjä nostaa. Jossain lehdessä taisin tuollaisen piipun ympärille rakennetun ilmastointiputken nähdä mutta mietin että varmaankin aika punahehkuisena saa hormi paahtaa jotta merkittävää hyötyä saisi.
Mutta kaikkehan kannattaa kokeilla.
Mulla airhot lisälämmitin pöhöttämässä kuivurin ilmanottoon. Silloin hankkiessa haaveilin että tuottaa suurimman osan lämmöstä ja hommasin pienen pieniä suutimia polttimeen mutta ei se ihan niin mennyt. 4,5:n suuttimen vaihdoin 3,0:aan ja öljynpaineella sitten säätelen lämmöt sopivaksi 5 ja 10 bar
välillä.
Tältä osin on omat opinnot jääneet puolitiehen. Miksi palovaarallinen tapa tuupata öljylämpöä imukanavaan olisi jotenkin eduksi verrattuna öljypolttimella pannussa tuotettuun lämpöön? Sekö että airhot painaa palotuloksen veden kuivuriin.
-
Kyllähän nämä miettimisen arvoisia juttuja on - öljysheikit on totisesti jo ihan riittävän rikkaita. Mutta nyt taitaa ongelman juurisyy olla liian hidas elevaattori, kun kipatessa ehtii ajatus lähteä liitelemään hiukan liian pitkälle 😁
-
Entiessä Valtion viljavaraston kuivurissa Korialla puhalletaan tai ainakin on puhallettu palokaasut rehuviljan kuivauksessa lämmitysilman joukkoon, maakaasukattila, nythän taitavat polttaa lajittelujätteitä, se systeemi ei taida sen kanssa onnistua..
-
Niin, onko kukaan kokeillut lämmön talteenottoa kuivaajan savupiipusta ?
Tässä periaatekuva. Insinöörityössä puhutaan jopa 30 %:in säästöstä.
Mutta taitaa 15 %:ia olla kans aika kova sana.
Jos kuivurin uunin hyötysuhde on luokkaa 95% niin mitenkäs sieltä piipusta ottaa 15%:n säästön? Ei kai insinöörityötä sentään hyväksytty vai onko nykyään tärkeätä vain opiskelu omaksi iloksi eikä lainkaan oppiminen (uuden ministerin ohjeistusten mukaan)?
Kuivurihan imee niin paljon ilmaa että ei taida piippu paljoa (tai ainakaan kovin kauaa) lämpöjä nostaa. Jossain lehdessä taisin tuollaisen piipun ympärille rakennetun ilmastointiputken nähdä mutta mietin että varmaankin aika punahehkuisena saa hormi paahtaa jotta merkittävää hyötyä saisi.
Mutta kaikkehan kannattaa kokeilla.
Mulla airhot lisälämmitin pöhöttämässä kuivurin ilmanottoon. Silloin hankkiessa haaveilin että tuottaa suurimman osan lämmöstä ja hommasin pienen pieniä suutimia polttimeen mutta ei se ihan niin mennyt. 4,5:n suuttimen vaihdoin 3,0:aan ja öljynpaineella sitten säätelen lämmöt sopivaksi 5 ja 10 bar
välillä.
Tältä osin on omat opinnot jääneet puolitiehen. Miksi palovaarallinen tapa tuupata öljylämpöä imukanavaan olisi jotenkin eduksi verrattuna öljypolttimella pannussa tuotettuun lämpöön? Sekö että airhot painaa palotuloksen veden kuivuriin.
Eikös nuo Airhotit kuitenkin käytä ihan savupiippua? Ymmärsin että tarkoitus oli antaa puulla lisälämpöä mutta saatoin toki ymmärtää väärinkin..
Tuo hyötysuhdejuttukin lienee laskennallinen asia - voidaan esim laskea että savukaasujen pitää olla vielä esim 180 C ja sitä ei katsota häviöksi. Jos lasketaan teoreettisella öljyn energiasisällöllä niin taitaa useimpien kattiloiden hyötysuhde käytännössä olla aika raskaasti alle 100%. Se edellyttäisi että
- kattilasta ei ulospäin vuoda yhtään lämpöä
- palaminen on teoreettisen täydellistä eikä mitään yhä energiaa sisältäviä osittain palaneita yhdisteitä synny
- savukaasujen lämpö ei poikkea sisääntulevan ilman lämmöstä
Hyötysuhde saadaan paranemaan jos käytetään esim kondenssikattilaa jonka savukaasujen lämpö saadaan alle 100 C.
-
Niin, onko kukaan kokeillut lämmön talteenottoa kuivaajan savupiipusta ?
Tässä periaatekuva. Insinöörityössä puhutaan jopa 30 %:in säästöstä.
Mutta taitaa 15 %:ia olla kans aika kova sana.
Jos kuivurin uunin hyötysuhde on luokkaa 95% niin mitenkäs sieltä piipusta ottaa 15%:n säästön? Ei kai insinöörityötä sentään hyväksytty vai onko nykyään tärkeätä vain opiskelu omaksi iloksi eikä lainkaan oppiminen (uuden ministerin ohjeistusten mukaan)?
Kuivurihan imee niin paljon ilmaa että ei taida piippu paljoa (tai ainakaan kovin kauaa) lämpöjä nostaa. Jossain lehdessä taisin tuollaisen piipun ympärille rakennetun ilmastointiputken nähdä mutta mietin että varmaankin aika punahehkuisena saa hormi paahtaa jotta merkittävää hyötyä saisi.
Mutta kaikkehan kannattaa kokeilla.
Mulla airhot lisälämmitin pöhöttämässä kuivurin ilmanottoon. Silloin hankkiessa haaveilin että tuottaa suurimman osan lämmöstä ja hommasin pienen pieniä suutimia polttimeen mutta ei se ihan niin mennyt. 4,5:n suuttimen vaihdoin 3,0:aan ja öljynpaineella sitten säätelen lämmöt sopivaksi 5 ja 10 bar
välillä.
Tältä osin on omat opinnot jääneet puolitiehen. Miksi palovaarallinen tapa tuupata öljylämpöä imukanavaan olisi jotenkin eduksi verrattuna öljypolttimella pannussa tuotettuun lämpöön? Sekö että airhot painaa palotuloksen veden kuivuriin.
Eikös nuo Airhotit kuitenkin käytä ihan savupiippua? Ymmärsin että tarkoitus oli antaa puulla lisälämpöä mutta saatoin toki ymmärtää väärinkin..
Tuo hyötysuhdejuttukin lienee laskennallinen asia - voidaan esim laskea että savukaasujen pitää olla vielä esim 180 C ja sitä ei katsota häviöksi. Jos lasketaan teoreettisella öljyn energiasisällöllä niin taitaa useimpien kattiloiden hyötysuhde käytännössä olla aika raskaasti alle 100%. Se edellyttäisi että
- kattilasta ei ulospäin vuoda yhtään lämpöä
- palaminen on teoreettisen täydellistä eikä mitään yhä energiaa sisältäviä osittain palaneita yhdisteitä synny
- savukaasujen lämpö ei poikkea sisääntulevan ilman lämmöstä
Hyötysuhde saadaan paranemaan jos käytetään esim kondenssikattilaa jonka savukaasujen lämpö saadaan alle 100 C.
Pannun voi eristää halutessaan jolloin se ei haaskaa lämpöä . Kuivatuskennot kotona eristettiin , oliko apua en tiedä . Savukaasujarruja laitettiin puu-uuneihin Antilla joskus kauan aikaa sitten , sitä samaa voi harrastaa savupiippuunkin jolloin savukaasujen talteen otto paranee . Suurimmat säästöt , talteen otot tulee suorittaa ilman muuta poistopuolelta . Keksikääs laite mikä sen tekee .
-
Mutta jos palaan vielä tuohon mainitsemaani kaksoiskaappisysteemiin, joku viisas vois laskea paljonko lämpöenergiaa on sitoutunut tuohon kuivaksi ajettuun satsiin, nykyvehkeillä se ajetaan kaapista suoraan ulos eikä käytetä kuivausilman esilämmitykseen. Vesiradiaattori kaappien välissä on paloturvallinen sekä kattilaa voi lämmittää millä tahansa eikä tarvitse pannua jäähdyttää välillä. Sen jälkeen kun se kuiva satsi on jäähtynyt sen ehtii laskemaan pois ja täyttämään uudestaan sillä aikaa kun se toinen kuivuu, senjälkeen sit taas muutetaan tuulen tai paremminkin imun suuntaa siihen märkään kaappiin. Tämä systeemi oli aikoinaan Suomen Puhallintehtaan valmistama, aikojen alussahan oli kaikenlaisia systeemejä, leijukuivureita yms, Muistelen myös että olikohan JF-ällä sellainen uuni joka puhalsi palokaasutkin lämpimän ilman joukkoon, taisi olla kyllä muitakin..
-
Mutta jos palaan vielä tuohon mainitsemaani kaksoiskaappisysteemiin, joku viisas vois laskea paljonko lämpöenergiaa on sitoutunut tuohon kuivaksi ajettuun satsiin, nykyvehkeillä se ajetaan kaapista suoraan ulos eikä käytetä kuivausilman esilämmitykseen. Vesiradiaattori kaappien välissä on paloturvallinen sekä kattilaa voi lämmittää millä tahansa eikä tarvitse pannua jäähdyttää välillä. Sen jälkeen kun se kuiva satsi on jäähtynyt sen ehtii laskemaan pois ja täyttämään uudestaan sillä aikaa kun se toinen kuivuu, senjälkeen sit taas muutetaan tuulen tai paremminkin imun suuntaa siihen märkään kaappiin. Tämä systeemi oli aikoinaan Suomen Puhallintehtaan valmistama, aikojen alussahan oli kaikenlaisia systeemejä, leijukuivureita yms, Muistelen myös että olikohan JF-ällä sellainen uuni joka puhalsi palokaasutkin lämpimän ilman joukkoon, taisi olla kyllä muitakin..
Viljan ominaislämpökapasiteetti on sen tärkkelyksen ja vesipitoisuuden ominaislämpöjen summa.
En viitsinyt itse selvittää ja laskea, mutta tuosta dokumentista sivulta 14 löytyy tuollainen:
http://www.energia-akatemia.fi/attachments/article/59/Maatilakuivurit.pdf
Esimerkki 5. Kuivatun viljan ominaislämpökapasiteetti on c = 1,9 kJ/(kgK), viljan lämpötila kuivauksen
jälkeen on 34 ° C ja viljaa on kaikkiaan m = 22 tonnia. Kuinka paljon lämpöä vapautuu, kun erä jäähdytetään t
= 2 tunnin aikana 16 ° C lämpötilaan ja mikä on keskimääräinen jäähdytysteho P?
Vapautuva lämpö Q = m · c · Δ T = 22000 kg · 1,9 kJ/(kgK) · (34-16) K = 750 MJ = 209 kWh. Jäähdytysteho P =
Q/t = 104,5 kW = 100 kW. Siis varsin huomattava teho, joka kannattaisi hyödyntää.
-
Mutta jos palaan vielä tuohon mainitsemaani kaksoiskaappisysteemiin, joku viisas vois laskea paljonko lämpöenergiaa on sitoutunut tuohon kuivaksi ajettuun satsiin, nykyvehkeillä se ajetaan kaapista suoraan ulos eikä käytetä kuivausilman esilämmitykseen. Vesiradiaattori kaappien välissä on paloturvallinen sekä kattilaa voi lämmittää millä tahansa eikä tarvitse pannua jäähdyttää välillä. Sen jälkeen kun se kuiva satsi on jäähtynyt sen ehtii laskemaan pois ja täyttämään uudestaan sillä aikaa kun se toinen kuivuu, senjälkeen sit taas muutetaan tuulen tai paremminkin imun suuntaa siihen märkään kaappiin. Tämä systeemi oli aikoinaan Suomen Puhallintehtaan valmistama, aikojen alussahan oli kaikenlaisia systeemejä, leijukuivureita yms, Muistelen myös että olikohan JF-ällä sellainen uuni joka puhalsi palokaasutkin lämpimän ilman joukkoon, taisi olla kyllä muitakin..
Viljan ominaislämpökapasiteetti on sen tärkkelyksen ja vesipitoisuuden ominaislämpöjen summa.
En viitsinyt itse selvittää ja laskea, mutta tuosta dokumentista sivulta 14 löytyy tuollainen:
http://www.energia-akatemia.fi/attachments/article/59/Maatilakuivurit.pdf
Esimerkki 5. Kuivatun viljan ominaislämpökapasiteetti on c = 1,9 kJ/(kgK), viljan lämpötila kuivauksen
jälkeen on 34 ° C ja viljaa on kaikkiaan m = 22 tonnia. Kuinka paljon lämpöä vapautuu, kun erä jäähdytetään t
= 2 tunnin aikana 16 ° C lämpötilaan ja mikä on keskimääräinen jäähdytysteho P?
Vapautuva lämpö Q = m · c · Δ T = 22000 kg · 1,9 kJ/(kgK) · (34-16) K = 750 MJ = 209 kWh. Jäähdytysteho P =
Q/t = 104,5 kW = 100 kW. Siis varsin huomattava teho, joka kannattaisi hyödyntää.
Tai sitten lämpömittareilla tehdä kokeet ja saada luotettava testi tulos .
Viljan jäähdytyksessä hukattu energia pitää ottaa talteen varaajaan .
-
Tässä tämä juttu, jonka innoittama laitoin tänne mahdollista käytännön kokeiluista.
Uunien valmistajat eivät olleet oikeen innostuneita tästä tutkielmasta. Varsin kevythän se on !
Savupiipun eristetty vaippa kerää kylläkin lämpöä, mutta onko siitä paljon apua. Pitääpä mitata savupiipun lähdön pintalämpötila.
Eihän nämä helppoja asioita ole ja siksi onkin helpompi ajaa vanhalla systeemillä, mutta samahan se on autinkoenergian talteen otossa, että miten sen ( poistoilman talteenotto ) varastoi seuraavalle päivälle yhden kuivaajan systeemissä.
Poistoilman lämmön talteenottoyksikkö on varsin haastelinen ?
https://docplayer.fi/10342790-Viljankuivurin-lisalammon-suunnittelu.html
-
Mutta jos palaan vielä tuohon mainitsemaani kaksoiskaappisysteemiin, joku viisas vois laskea paljonko lämpöenergiaa on sitoutunut tuohon kuivaksi ajettuun satsiin, nykyvehkeillä se ajetaan kaapista suoraan ulos eikä käytetä kuivausilman esilämmitykseen. Vesiradiaattori kaappien välissä on paloturvallinen sekä kattilaa voi lämmittää millä tahansa eikä tarvitse pannua jäähdyttää välillä. Sen jälkeen kun se kuiva satsi on jäähtynyt sen ehtii laskemaan pois ja täyttämään uudestaan sillä aikaa kun se toinen kuivuu, senjälkeen sit taas muutetaan tuulen tai paremminkin imun suuntaa siihen märkään kaappiin. Tämä systeemi oli aikoinaan Suomen Puhallintehtaan valmistama, aikojen alussahan oli kaikenlaisia systeemejä, leijukuivureita yms, Muistelen myös että olikohan JF-ällä sellainen uuni joka puhalsi palokaasutkin lämpimän ilman joukkoon, taisi olla kyllä muitakin..
Viljan ominaislämpökapasiteetti on sen tärkkelyksen ja vesipitoisuuden ominaislämpöjen summa.
En viitsinyt itse selvittää ja laskea, mutta tuosta dokumentista sivulta 14 löytyy tuollainen:
http://www.energia-akatemia.fi/attachments/article/59/Maatilakuivurit.pdf
Esimerkki 5. Kuivatun viljan ominaislämpökapasiteetti on c = 1,9 kJ/(kgK), viljan lämpötila kuivauksen
jälkeen on 34 ° C ja viljaa on kaikkiaan m = 22 tonnia. Kuinka paljon lämpöä vapautuu, kun erä jäähdytetään t
= 2 tunnin aikana 16 ° C lämpötilaan ja mikä on keskimääräinen jäähdytysteho P?
Vapautuva lämpö Q = m · c · Δ T = 22000 kg · 1,9 kJ/(kgK) · (34-16) K = 750 MJ = 209 kWh. Jäähdytysteho P =
Q/t = 104,5 kW = 100 kW. Siis varsin huomattava teho, joka kannattaisi hyödyntää.
Tai sitten lämpömittareilla tehdä kokeet ja saada luotettava testi tulos .
Viljan jäähdytyksessä hukattu energia pitää ottaa talteen varaajaan .
Kaikki kuivaa jyvät ilmastoinnilla ;D
-
Tuossa opinnäytetyössä yksi asia pistää silmään; PÖ 88€/kWh ja hake (=kirkonkylän hakelämpökeskus) 18€/kWh.
Syyskuussa lämpökeskus ei varmasti käy täydellä teholla jolloin olisi kapaa myytävänä, joten sen läheisyyteen pystytetty kuivaaja olisi varmasti harkinnan arvoinen juttu. Viljan kuljetushan on edullista pääoma- ja energiakustannuksiin nähden.
Jos säästötaulukon mukaan käyttäisi kaikkia mainittuja keinoja öljyn energian hyötysuhteen parantamiseksi, saavuttaisi n 40%. Hake voittaa tuon edelleen, vaikkei olisi mitään muita keinoja vielä käytettykään. Liittymäkustannus kuitannee kattilan huolto- ja ylläpitokustannukset.
-
Mites olisi tyhjö-pakastekuivaus...
-
Mites olisi tyhjö-pakastekuivaus...
Tuota tyhjiötä joskus mietin. Muistetelen laskeskelleeni, että tyhjiön ylläpitäminen (pienellä lämmöllä) vaati likimain saman verran energiaa, kuin veden haihduttaminen normaalipaineessa. En muuten takaa laskeman oikeellisuutta, mutta kokonaisuuden kannalta tuntuisi järkevältä. Vesi muuttaa olomuotoaan vedestä höyryksi, joka vie energiaa tietyn määrän. Mikä se menetelmä siinä välissä sitten onkaan, niin laitteiden hyötysuhde ja energian hinta ratkaisee.
Tuota laskiessa muuten lisääntyi myös epäilys alipainekuivurin väitetystä suuremmasta kuivaustehosta, koska ei siinä alipaine niin suuri voi olla, että sillä suurtakaan vaikutusta on veden haitumiseen.
Eiköhän ne suurimmat enegian talteenoton kohteet ole kuivattu, jäähdytettävä erä, mikä tosin vaatii toisen koneiston.
Toinen on poistoilman lämmön talteenotto kondensoivalla tavalla. Vesihöyryn tiivistyminen vedeksi luovuttaa energiaa. Ja kerää mukasti pölyä siihen kosteaan pintaan. Vaan voihan siihenkin jonkinlaiset pyyhkijät viritellä.
Voihan niitä muitakin villejä ajatuksia heitellä: Jokin eläintuotannon lopettanut tila, jossa iso lietelaari on jäänyt tyhjänpantiksi. Laitetaan siihen eristettä ympärille ja ajetaan sinne sitten veteen keväästä asti aurinkopaneeleilla energiaa talteen. Ei varmaan riitä lämpö kokonaan kuivaukseen, mutta lisälämmöksi ainakin.
Niin ja onhan niitä olemassa jonkinlaisia suola-akkujakin lämmön varastointiin.
-
Kyllä minä uskon alipaineen, vähäisenkin, tehostavan kuivausta, tavallaanhan se imee kosteutta viljasta toisin kuin ylipaine, senhän luulisi tavallaan "puristavan"kosteutta jyvän sisään. Kylmäilmakuivurissakin jos on liian paksu kerros viljaa puhalluksen tehoon nähden niin kosteus tiivistyy viljakerroksen pintaan, jos kääntääkin puhaltimen toisinpäin, imemään niin se vetää kosteuden ulos eikä sitä muissakin asioissa mainittua "kastepistettä" muodostu siihen viljakerrokseen..
-
Tuossa opinnäytetyössä yksi asia pistää silmään; PÖ 88€/kWh ja hake (=kirkonkylän hakelämpökeskus) 18€/kWh.
Hinnat lienee PÖ 88€/MWh = 0,088€/kWh ja 18€/MWh = 0,018€/kWh.
-
Mites olisi tyhjö-pakastekuivaus...
Sublimoitumista kannattaisi kokeilla. Upottaa kuivurin maan alle ja rakentaa siihen ympärille pakastimen. Sitten koko vehkeeseen luo alipaineen tai tyhjiön.
-
Laitan tässä kuvan. Tässä kuvassa on kuivurin pannun "pakoputki" ja tuossa ruosteisessa mutkassa on 180 C ja pannun lähdössä on 160 C.
Pannuhuoneeseen on kaksi reikää, puhallin ja tämä pakoputken reikä. Ovi ja luukut kiinni.
Pakoputken aukossa käy aika huju. Saisi olla ehken suurempi, mutta parempi olisi putki sisäkautta puhaltimen sisäänmenoon.
Tässä ehken kannataisi siirtää pakoputki menemään katon läpi.
Silloin saadaan huoneen lämpötila ( pannu myös ) nousemaan.
Puhallin ei ole seinässä kiinni, vaan siinä on noin 5 cm:in rako ritilään.
Hyvän saunan puu uunin savupiippu lähtee kiukaan päältä ylös laipioon eristämättönä, jolloin sauna lämpiää
nopeasti. Olen nähnyt kiukaita, joissa kiukaasta on suora putken pätkä muuriin. Höh !
Eihän Suomalainen osaa suunnitella taloudellista lämmön lähdettä.
Jos vertaa Norjalaisiin, joiden on pitänyt repussa kantaa polttopuut vuoristomökille.
Suomalainen on aina työntänyt karsitun puun suoraan uuniin ja palakoon siinä välillä työntäen puuta syvemmälle.
-
Laitan tässä kuvan. Tässä kuvassa on kuivurin pannun "pakoputki" ja tuossa ruosteisessa mutkassa on 180 C ja pannun lähdössä on 160 C.
Menikö numerot ristiin vai onko piipun päässä jo yli 200?
-
Hyvän saunan puu uunin savupiippu lähtee kiukaan päältä ylös laipioon eristämättönä, jolloin sauna lämpiää
nopeasti. Olen nähnyt kiukaita, joissa kiukaasta on suora putken pätkä muuriin. Höh !
Tää on vähän siitä kiinni onko saunassa liian pieni kiuas vai sopiva. Jos on tarpeeksi iso kiuas niin ei tarvi sillä 300 asteisella metalliputkella korventaa saunaa. Idea on kuumentaa kivet ajan kanssa ja ottaa saunaan se lämpö sitä kautta. Tulee hyvät pehmeät voimakkaat löylyt.
Oikein hyvässä saunassa ei ole savupiippua ollenkaan...
-
Hyvän saunan puu uunin savupiippu lähtee kiukaan päältä ylös laipioon eristämättönä, jolloin sauna lämpiää
nopeasti. Olen nähnyt kiukaita, joissa kiukaasta on suora putken pätkä muuriin. Höh !
Ideana on lämmittää kiuas , ei saunaa , joka lämpiää joka tapauksessa .Fiksu laittaa putken ympärille kiviä jolloin löylyt paranee . 8)
Tää on vähän siitä kiinni onko saunassa liian pieni kiuas vai sopiva. Jos on tarpeeksi iso kiuas niin ei tarvi sillä 300 asteisella metalliputkella korventaa saunaa. Idea on kuumentaa kivet ajan kanssa ja ottaa saunaan se lämpö sitä kautta. Tulee hyvät pehmeät voimakkaat löylyt.
Oikein hyvässä saunassa ei ole savupiippua ollenkaan...
-
Laitan tässä kuvan. Tässä kuvassa on kuivurin pannun "pakoputki" ja tuossa ruosteisessa mutkassa on 180 C ja pannun lähdössä on 160 C.
Menikö numerot ristiin vai onko piipun päässä jo yli 200?
Ei mennyt ristiin. Mutkassa on ns. epäjatkuvuuskohta elikkä pannusta tulevat hiukkaset törmäävät mutkaan kasaantumalla. Mutkan kainalopuoli on viileämpi.
-
Hyvän saunan puu uunin savupiippu lähtee kiukaan päältä ylös laipioon eristämättönä, jolloin sauna lämpiää
nopeasti. Olen nähnyt kiukaita, joissa kiukaasta on suora putken pätkä muuriin. Höh !
Tää on vähän siitä kiinni onko saunassa liian pieni kiuas vai sopiva. Jos on tarpeeksi iso kiuas niin ei tarvi sillä 300 asteisella metalliputkella korventaa saunaa. Idea on kuumentaa kivet ajan kanssa ja ottaa saunaan se lämpö sitä kautta. Tulee hyvät pehmeät voimakkaat löylyt.
Oikein hyvässä saunassa ei ole savupiippua ollenkaan...
Sopiva kuias on kupariastialla ja nythän on kysymyksessä tehokkaasta puun käytöstä eli minmoinnista.
Tässä meidän saunassa voi mennä 60 asteiseen ja alkaa paiskoa löylyä ja varmasti tulee pehmeät ja tarvittaessa kovatkin löylyt.
Meillä on kivien päällä liitokodassa pelti, jolla kuristeaan veto sopivakasi.
-
Niin, onko kukaan kokeillut lämmön talteenottoa kuivaajan savupiipusta ?
Tässä periaatekuva. Insinöörityössä puhutaan jopa 30 %:in säästöstä.
Mutta taitaa 15 %:ia olla kans aika kova sana.
Nyt on kova innostus sokeuttanut lukijan pahasti. Ei tuo ole mikään insinöörityö, opinnäytetyö kylläkin mutta insinööriosaamista ei kyseisen tutkinnon opinnäytetyössä edellytetä. Työssä puhutaan 30 %:n "helpohkosti" saatavista säästöistä mutta savukaasujen lämmöntalteenotosta ei säästökohteiden taulukkoon ole viety riviäkään. Hyvä niin kun huomioi palomääräykset savupiipulle ja sen etäisyydelle lähimmistä ilmanvaihtoputkista.
Se pakokaasu ei lämpene 20 astetta piipun kulmassa edes noilla opinnäytetyön laskelmilla. Patopaineesta voisi nousta mutta siihen tarvitaan tehokkaampi potkuri kuin öljypolttimen puhallin ja piipun pitää olla tukossa. Tehokkaampaa purkaa se tukos kuin rakentaa piipun ympärille lämmöntalteenotto.
Ihan eri asia kuivurin poistolämmön talteentotto, paitsi että se on pölyn ja kosteuden takia vaikea ja kallis hyödyntää kuten aiemmissa viesteissä kirjoitettiin. Kuivatun viljan jäähdytyslämpö kelpaa sellaisenaan mutta sinullahan ei tainnut olla kahta kuivuria samassa rakennuksessa.
Kannattaa hengähtää ja aloittaa alusta koko aiheeseen perehtyminen.
-
Vaihtaa kaasuun ja käyttää suoralämmitteistä kuivausta, jos pelkää, että savupiipusta menee lämpöä hukkaan.
-SS-
-
Vaihtaa kaasuun ja käyttää suoralämmitteistä kuivausta, jos pelkää, että savupiipusta menee lämpöä hukkaan.
-SS-
Vois olla et käyttökielto tulis paloviranomaisilta . Sellaisia kuivureita on ollut . Spelttivehnään kaivattiin joskus savuaromia ja sellainen kokeilu on tehty puulämmitteisessä kuivurissa .
-
No eikös nämä nykyiset kaasu-uunit ole järjestään juuri tuollaisia joissa kaikki menee viljan läpi?
Ainakin ne mitä minä olen nähnyt uusia niin noin ne toimii.
-
No eikös nämä nykyiset kaasu-uunit ole järjestään juuri tuollaisia joissa kaikki menee viljan läpi?
Ainakin ne mitä minä olen nähnyt uusia niin noin ne toimii.
Ei niissä ole edes uunia, tuloilmakanavassa polttimet.
-
No eikös nämä nykyiset kaasu-uunit ole järjestään juuri tuollaisia joissa kaikki menee viljan läpi?
Ainakin ne mitä minä olen nähnyt uusia niin noin ne toimii.
En ole noita nähnyt . Voi olla et toimiikin . ???
-
No pahus https://antti-teollisuus.fi/tuote/antti-kanavapoltin-ja-kaasu-uunit/
-
Nutta palaan vielä tuohon systeemiin jota arvostan, jäähdytysilman käyttämiseen kuivatusilman esilämmitykseen, iso osa siitä kuivan satsin kuivaksi/lämpimäksi saattamiseen menvä energia puhalletaan jäähdytyksessä taivaan tuuliin..
-
Nutta palaan vielä tuohon systeemiin jota arvostan, jäähdytysilman käyttämiseen kuivatusilman esilämmitykseen, iso osa siitä kuivan satsin kuivaksi/lämpimäksi saattamiseen menvä energia puhalletaan jäähdytyksessä taivaan tuuliin..
Sitä olen muutaman kerran yrittänyt selittää .
Niitä lämmönvaihtimia kai joskus kokeiltukin . Ongelmana on kosteanilman mukana tuleva pöly . Miettimisen aihetta .
-
Nutta palaan vielä tuohon systeemiin jota arvostan, jäähdytysilman käyttämiseen kuivatusilman esilämmitykseen, iso osa siitä kuivan satsin kuivaksi/lämpimäksi saattamiseen menvä energia puhalletaan jäähdytyksessä taivaan tuuliin..
Sitä olen muutaman kerran yrittänyt selittää .
Niitä lämmönvaihtimia kai joskus kokeiltukin . Ongelmana on kosteanilman mukana tuleva pöly . Miettimisen aihetta .
Varsinkin kun kuivattava tavara on hyvin märkää, moskaa kertyy enemmän.
Sen huomaa märän syksyn jälkeen hyvin, kun putsaa kaapin poistopuolen ilmapäätyä.
-
Niitä lämmönvaihtimia kai joskus kokeiltukin . Ongelmana on kosteanilman mukana tuleva pöly . Miettimisen aihetta .
[/quote]
Varsinkin kun kuivattava tavara on hyvin märkää, moskaa kertyy enemmän.
Sen huomaa märän syksyn jälkeen hyvin, kun putsaa kaapin poistopuolen ilmapäätyä.
[/quote]
Tämä systeemi toimi täysin imulla, ja kun satsi oli kuiva niin kierrätyksessä esiputsari oli jo ehtinyt kyllä pölyt poistaa, kun ilmavirta käännettiin niin ei siitä ihmeemmin pölyä lähtenyt. Kun imu ja poistokanavat vaihtoivat "hommaansa" niin se imupuoli oli melko puhdas sen kuivatetun satsin jälkeen , ja poisopuolikin kuivui sen märän satsin kuivuessa. Siis tässä ei käytetty sitä poistoilmaa siihen esilämmitykseen vaan sitä jäähdytettävään satsiin sitoutunutta lämpöä. Ja nuo imu-ja poistopuoli tarkoittavat tässä yhteydessä ilman kulkua, koko systeemi oli imupuolella puhallinta, vesiradiaattori kaappien välillä antamassa lisälämpöä. Tulikin just mieleen että nykysysteemit hukkaavat niin tuoreen viljan lämmitysenergian niinkuin sen jäähdytyksessä poistuvan lämmön harakoille poistoputkesta-
-
Niitä lämmönvaihtimia kai joskus kokeiltukin . Ongelmana on kosteanilman mukana tuleva pöly . Miettimisen aihetta .
Varsinkin kun kuivattava tavara on hyvin märkää, moskaa kertyy enemmän.
Sen huomaa märän syksyn jälkeen hyvin, kun putsaa kaapin poistopuolen ilmapäätyä.
[/quote]
Tämä systeemi toimi täysin imulla, ja kun satsi oli kuiva niin kierrätyksessä esiputsari oli jo ehtinyt kyllä pölyt poistaa, kun ilmavirta käännettiin niin ei siitä ihmeemmin pölyä lähtenyt. Kun imu ja poistokanavat vaihtoivat "hommaansa" niin se imupuoli oli melko puhdas sen kuivatetun satsin jälkeen , ja poisopuolikin kuivui sen märän satsin kuivuessa. Siis tässä ei käytetty sitä poistoilmaa siihen esilämmitykseen vaan sitä jäähdytettävään satsiin sitoutunutta lämpöä. Ja nuo imu-ja poistopuoli tarkoittavat tässä yhteydessä ilman kulkua, koko systeemi oli imupuolella puhallinta, vesiradiaattori kaappien välillä antamassa lisälämpöä. Tulikin just mieleen että nykysysteemit hukkaavat niin tuoreen viljan lämmitysenergian niinkuin sen jäähdytyksessä poistuvan lämmön harakoille poistoputkesta-
[/quote]
Tuolla systeemillä varmasti toimiikin.
Tarvii vaan sen kaks kaappia vierekkäin.
-
Niin tarvii, eihän sitä yhtä kaappia voi yhtaikaa kuivata ja jäähdyttää..
-
Ainakin eräkuivurissa. Jatkuvatoimiva onkin eri juttu.
-
Ainakin eräkuivurissa. Jatkuvatoimiva onkin eri juttu.
Onnistuuhan se niinkin, korkeutta riittävästi ja automatiikalla kierrätys sopivaksi, mutta siinä ei voi kierrättää viljaa sen kuivauksen aikana, niinkuin 2 erillisessä kaapissa, vain valuttaa vaan eteenpäin,
-
Ainakin eräkuivurissa. Jatkuvatoimiva onkin eri juttu.
Onnistuuhan se niinkin, korkeutta riittävästi ja automatiikalla kierrätys sopivaksi, mutta siinä ei voi kierrättää viljaa sen kuivauksen aikana, niinkuin 2 erillisessä kaapissa, vain valuttaa vaan eteenpäin,
No ei ihan niinkään ole, mutta se vaatii vaan seikkailumieltä. Kierrätys onnistuu jos on tarve.
-
Sellanen systeemi olis kiva nähdä
-
Parhaat jatkuvatoimiset kuivurit itse asiassa ovat tällaista skandinaavista eräkuivuria energiatehokkaampia, tyypillinen brittiläinen / amerikkalainen jatkuvatoiminen ratkaisu on sellainen, jossa viljavirran alkupäässä märkä vilja esikuivataan jäähdytyksen lämmittämällä ilmalla, lämpö tuodaan viljaan suorapolttoisilla kaasupolttimilla, joiden hyötysuhde on hyvä.
Usein jatkuvatoimiseen kuivuriin on liitetty isohko tuoreviljavarasto, jota voidaan jäähdyttää. Purkulaite muistuttaa tuorerehupurkainta, ettei ala holvaamaan.
Jossakin päin maailmaa loppukuivaus ja jäähdytys tehdään lämpimänä odottelun jälkeen isoissa alipainevarastoissa, joista imetään ilmaa, samalla kun vilja jäähtyy ja loppukuivuu. Sitä toimintaa kutsutaan "tempering" loppukuivaukseksi , sillä saa viljakosteudesta noin 1 prosenttiyksikön pienillä kustannuksilla pois.
Paras vaihtoehto tietenkin on 14 % puintikosteus, joka on titnkin selviö suuressa osassa vehnänviljelyaluetta. Myös kekovarastointia harjoitetaan samalla alueella, ei tarvitse investoida siiloihin.
-SS-
-
Parhaat jatkuvatoimiset kuivurit itse asiassa ovat tällaista skandinaavista eräkuivuria energiatehokkaampia, tyypillinen brittiläinen / amerikkalainen jatkuvatoiminen ratkaisu on sellainen, jossa viljavirran alkupäässä märkä vilja esikuivataan jäähdytyksen lämmittämällä ilmalla, lämpö tuodaan viljaan suorapolttoisilla kaasupolttimilla, joiden hyötysuhde on hyvä.
Usein jatkuvatoimiseen kuivuriin on liitetty isohko tuoreviljavarasto, jota voidaan jäähdyttää. Purkulaite muistuttaa tuorerehupurkainta, ettei ala holvaamaan.
Jossakin päin maailmaa loppukuivaus ja jäähdytys tehdään lämpimänä odottelun jälkeen isoissa alipainevarastoissa, joista imetään ilmaa, samalla kun vilja jäähtyy ja loppukuivuu. Sitä toimintaa kutsutaan "tempering" loppukuivaukseksi , sillä saa viljakosteudesta noin 1 prosenttiyksikön pienillä kustannuksilla pois.
Paras vaihtoehto tietenkin on 14 % puintikosteus, joka on titnkin selviö suuressa osassa vehnänviljelyaluetta. Myös kekovarastointia harjoitetaan samalla alueella, ei tarvitse investoida siiloihin.
-SS-
Näinhän se vähän on. Noissa jatkuvatoimivissa ulkomaill kyllä käytetään ihan öljypolttimiakin suoralämmityksessä. Suomessa se pitää vetää uunin kautta. Muuten tulisi kaikkia hyh hyh hyh sontia. Kuinkakohan se kuivattu tuote sitten estetään tulemasta Suomeen?
-
Parhaat jatkuvatoimiset kuivurit itse asiassa ovat tällaista skandinaavista eräkuivuria energiatehokkaampia, tyypillinen brittiläinen / amerikkalainen jatkuvatoiminen ratkaisu on sellainen, jossa viljavirran alkupäässä märkä vilja esikuivataan jäähdytyksen lämmittämällä ilmalla, lämpö tuodaan viljaan suorapolttoisilla kaasupolttimilla, joiden hyötysuhde on hyvä.
Usein jatkuvatoimiseen kuivuriin on liitetty isohko tuoreviljavarasto, jota voidaan jäähdyttää. Purkulaite muistuttaa tuorerehupurkainta, ettei ala holvaamaan.
Jossakin päin maailmaa loppukuivaus ja jäähdytys tehdään lämpimänä odottelun jälkeen isoissa alipainevarastoissa, joista imetään ilmaa, samalla kun vilja jäähtyy ja loppukuivuu. Sitä toimintaa kutsutaan "tempering" loppukuivaukseksi , sillä saa viljakosteudesta noin 1 prosenttiyksikön pienillä kustannuksilla pois.
Paras vaihtoehto tietenkin on 14 % puintikosteus, joka on titnkin selviö suuressa osassa vehnänviljelyaluetta. Myös kekovarastointia harjoitetaan samalla alueella, ei tarvitse investoida siiloihin.
-SS-
Näinhän se vähän on. Noissa jatkuvatoimivissa ulkomaill kyllä käytetään ihan öljypolttimiakin suoralämmityksessä. Suomessa se pitää vetää uunin kautta. Muuten tulisi kaikkia hyh hyh hyh sontia. Kuinkakohan se kuivattu tuote sitten estetään tulemasta Suomeen?
Ei se haitta kai ole vaikka Kaikki meneekin viljanjoukkoon vaan paloturvallisuus .
-
Ei se haitta kai ole vaikka Kaikki meneekin viljanjoukkoon vaan paloturvallisuus .
Kaasukuivurissa ei ole niin paljon hajua tuottavia epäpuhtauksia. Öljypolttimessa aina on jonkin verran tuhkan kertymää, ja tämä voi hehkua ja sytyttää palon. Muuten paloja on ollut kuivureissa myös hihojen ja sähköjen aiheuttamina. Maakaasu lienee hiukan verosta halvempaakin. Parhaimmillaan biokaasu on tilalla tuotettua.
-SS-
-
Onko se nyt tornum jolla kaksi kaapista systeemi jossa ensimmäisessä kaapissa rupee olee kuivaa, kierrätetään se toiseen kaappiin jossa on raakaa viljaa esilämitetään. Oliko vielä erikseen jäähdytys eri puhaltimen la kun pannu paahtaa toista satsia. Edut verrattuna yksi iso, ison satsin lämmittämiseen menee enmän aikaa ja kuivuri käy jo verrattuna yhteen isoon täyttöön ja tyhjennyksen.
-
Onko se nyt tornum jolla kaksi kaapista systeemi jossa ensimmäisessä kaapissa rupee olee kuivaa, kierrätetään se toiseen kaappiin jossa on raakaa viljaa esilämitetään. Oliko vielä erikseen jäähdytys eri puhaltimen la kun pannu paahtaa toista satsia. Edut verrattuna yksi iso, ison satsin lämmittämiseen menee enmän aikaa ja kuivuri käy jo verrattuna yhteen isoon täyttöön ja tyhjennyksen.
Hmm . Fiksu systeemi . Loppuvaiheessa ei ole kosteuttakaan joten alkaa kuivaamaankin noppeesti .