Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Moottoripolkupyörä Man - 15.08.19 - klo:09:31
-
Voihan sitä uutisoida ja kun kaveri tykkää olla parrasvaloissa, niin mikäs siinä. Todellisuuden kanssa ei sillä ole mitään tekemistä, kun ei olla riippuvaisia massista. Sitähän kaverilla riittää.
Ala-Tikkurilan shellille ei ole jäänyt yhtään apulantasäkkiä, kun ruis kasvaa. ;D
Mutta tavallisen viljamiehen arjesta uutisointi on kaukana. Toivottavasti nyt kaikki jutun lukijat sen ymmärtävät.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.488413
Viljelykierto on kunnianhimoinen ja on kaikille hyvä esimerkki, jos vaan muillakin jusseilla olisi siihen mahdollisuus.
-
Puinnin jälkeen ruislohkoille kylvetään kerääjäkasvusto syksyn ja talven ajaksi. Sen tarkoituksena on kerätä jäljelle jääneet ravinteet talteen ensi vuoden hernekasvustoa varten.
Kun rukiin hehtaarisato on jutussa mainittu 9-10 tonnia, niin onko enää jäljellä mitään ravinteita pellossa, kerääjäkasveille kerättäväksi?
-
Puinnin jälkeen ruislohkoille kylvetään kerääjäkasvusto syksyn ja talven ajaksi. Sen tarkoituksena on kerätä jäljelle jääneet ravinteet talteen ensi vuoden hernekasvustoa varten.
Kun rukiin hehtaarisato on jutussa mainittu 9-10 tonnia, niin onko enää jäljellä mitään ravinteita pellossa, kerääjäkasveille kerättäväksi?
Alsikeapilasta nähtävästi odotetaan keräystulosta, typenkeräyksen osalta. Ja muokkausretiisi-öljyretikka vai mikä se on, se ottaa ravinteita syvältä.
-SS-
-
Voihan sitä uutisoida ja kun kaveri tykkää olla parrasvaloissa, niin mikäs siinä. Todellisuuden kanssa ei sillä ole mitään tekemistä, kun ei olla riippuvaisia massista. Sitähän kaverilla riittää.
"Hybridi- ja populaatiolajikkeet ovat melkein kuin kaksi eri kasvia, niin iso ero niissä on"
Tuossa kirjoitus on oikeassa. Hybridiruis ei ihan taida olla vanhanajan ruista, vaan lähempänä mutanttivehnää tai ruisvehnää, ja tosiaan tuottaa hyvinkin sen kymmenen tonnia. Sakoluvut 300-400 ja hehtopainot 80 kg. Taitaa olla leipärukiiksi liiankin hyvää. Samoilla seuduilla syysvehnästä on otettu 10 t satoja, samoin tämä nykyään luomua harjoittava länsiuusmaalainen sai yli kahdeksan tonnin ruissatoja, 500 - 1000 ha keskisato kuitenkin laski kohti sitä hyvää keskitasoa., neljää tonnia.
Uusia ruislajikkeita ja ns. eturiviläisten löytämää ruistehoviljelyä on kiittäminen sitä, että ruis on 130 euroa, ei 230 euroa tonnilta. Rahdista ja kuivauksesta ei kuitenkaan saa alennusta, vaikka se on puitu kymppitonnnaripellosta. On myös huomattava, että mainitussa viljelykierrossa ruis tulee todennäköisesti maanparannusnurmen jälkeen, että tuo 12000 kg hehtaarisato on tosiasiallisesti kahden vuoden ruissato.
-SS-
-
Voihan sitä uutisoida ja kun kaveri tykkää olla parrasvaloissa, niin mikäs siinä. Todellisuuden kanssa ei sillä ole mitään tekemistä, kun ei olla riippuvaisia massista. Sitähän kaverilla riittää.
"Hybridi- ja populaatiolajikkeet ovat melkein kuin kaksi eri kasvia, niin iso ero niissä on"
Tuossa kirjoitus on oikeassa. Hybridiruis ei ihan taida olla vanhanajan ruista, vaan lähempänä mutanttivehnää tai ruisvehnää, ja tosiaan tuottaa hyvinkin sen kymmenen tonnia. Sakoluvut 300-400 ja hehtopainot 80 kg. Taitaa olla leipärukiiksi liiankin hyvää. Samoilla seuduilla syysvehnästä on otettu 10 t satoja, samoin tämä nykyään luomua harjoittava länsiuusmaalainen sai yli kahdeksan tonnin ruissatoja, 500 - 1000 ha keskisato kuitenkin laski kohti sitä hyvää keskitasoa., neljää tonnia.
Uusia ruislajikkeita ja ns. eturiviläisten löytämää ruistehoviljelyä on kiittäminen sitä, että ruis on 130 euroa, ei 230 euroa tonnilta. Rahdista ja kuivauksesta ei kuitenkaan saa alennusta, vaikka se on puitu kymppitonnnaripellosta. On myös huomattava, että mainitussa viljelykierrossa ruis tulee todennäköisesti maanparannusnurmen jälkeen, että tuo 12000 kg hehtaarisato on tosiasiallisesti kahden vuoden ruissato.
-SS-
On se aika paljon edullisempaa ottaa kunnon sato matalilla kustannuksilla . Ko jutussahan oli et keräily kasviksi kylvetään tuo seos mikää varmaan ihan toimiva . Hyvällä tuurilla se kasvaa marraskuuhun saakka ja kynnön voi tuossa tapauksessa jättää kevääseen .
Jos vielä moitit noita viherlannoitus nurmia niin muista et viimekesänä saa rehupaaleista 30-70 € kpl . Jos vielä saa päälle 10.000 kg ruis sadon niin on aika hyvällä mallilla .
-
Kyllähän hybridit pukkaa satoa, kunhan pysyy pystyssä ja talvi ei ehdi tulemaan päälle kaikkien koktailien jälkeen.
Rukiin hintaan niillä ei ole merkitystä. Jos ruista myytäessä viivan alla oleva luku ei nostata riemunkiljahduksia, on parempi olla myymättä sitä.
Jos kotimaista ruista käytetään brändinä leivonnassa, niin huonolla tonnihinnalla siitä tulee pula. Ei kukaan sitä viitsi huvikseen viljellä. Tai ehkä jutussa oleva suulberi niin tekee, koska hinnalla ei ole niin väliä.
-
Kyllähän hybridit pukkaa satoa, kunhan pysyy pystyssä ja talvi ei ehdi tulemaan päälle kaikkien koktailien jälkeen.
Rukiin hintaan niillä ei ole merkitystä. Jos ruista myytäessä viivan alla oleva luku ei nostata riemunkiljahduksia, on parempi olla myymättä sitä.
Jos kotimaista ruista käytetään brändinä leivonnassa, niin huonolla tonnihinnalla siitä tulee pula. Ei kukaan sitä viitsi huvikseen viljellä. Tai ehkä jutussa oleva suulberi niin tekee, koska hinnalla ei ole niin väliä.
Varmaan on Suulberi kiinnittänyt hinnan: 10 t x 200 = 2000€ hehtaarituotto, kelpais varmaan sullekkin.
Pienemmälläkin tonnihinnalla hyvä tuotto silti, kun on hyvä hehtaarisato.
-
Jos vielä moitit noita viherlannoitus nurmia niin muista et viimekesänä saa rehupaaleista 30-70 € kpl . Jos vielä saa päälle 10.000 kg ruis sadon niin on aika hyvällä mallilla .
Myypä vilja-alueella rehupaaleja. Suitia-Gårdskullalla niitä on satoja muutenkin vanhenemassa. Ainoa mikä tekee viherlannoituksella leikkimisen kannattavaksi, on täysi CAP + LFA hehtaarituki.
-SS-
-
Jos vielä moitit noita viherlannoitus nurmia niin muista et viimekesänä saa rehupaaleista 30-70 € kpl . Jos vielä saa päälle 10.000 kg ruis sadon niin on aika hyvällä mallilla .
Myypä vilja-alueella rehupaaleja. Suitia-Gårdskullalla niitä on satoja muutenkin vanhenemassa. Ainoa mikä tekee viherlannoituksella leikkimisen kannattavaksi, on täysi CAP + LFA hehtaarituki.
-SS-
Viherlannoituksen oikea ideahan olisi kerätä peltoon hiiltä, typpeä ja kuohkeuttaa maata. Rehuksi jos tekee niin ei jää kuin muokkausvaikutus. Oikea vaihtoehto olisi murskata maahan. Muistelen hämärästi, että vilja kuluttaa maasta hiiltä noin 200kg/ha ja viherlannoitus lisää noin 500-600kg/ha eli viljelykierto on ihan kannatettava ajatus. Ei ne kympin sadot tule kevätviljamonokulttuurilla.Vaikka eihän maataloudessa pitäisi puhua maito tai viljakiloista vaan euroista.
-farmeri
-
Jos vielä moitit noita viherlannoitus nurmia niin muista et viimekesänä saa rehupaaleista 30-70 € kpl . Jos vielä saa päälle 10.000 kg ruis sadon niin on aika hyvällä mallilla .
Myypä vilja-alueella rehupaaleja. Suitia-Gårdskullalla niitä on satoja muutenkin vanhenemassa. Ainoa mikä tekee viherlannoituksella leikkimisen kannattavaksi, on täysi CAP + LFA hehtaarituki.
-SS-
Jos ei viime vuonna saanut rehupaaleja kaupaksi niin ei kannata viljellä mitään . Vasta nyt alkaa tilanne tasoittua .
Onko viherlannoitus nurmella leikitty ? Pystyykö viljaa viljelemään ilman tukia ? Tuskin .
-
Jos vielä moitit noita viherlannoitus nurmia niin muista et viimekesänä saa rehupaaleista 30-70 € kpl . Jos vielä saa päälle 10.000 kg ruis sadon niin on aika hyvällä mallilla .
Myypä vilja-alueella rehupaaleja. Suitia-Gårdskullalla niitä on satoja muutenkin vanhenemassa. Ainoa mikä tekee viherlannoituksella leikkimisen kannattavaksi, on täysi CAP + LFA hehtaarituki.
-SS-
Viherlannoituksen oikea ideahan olisi kerätä peltoon hiiltä, typpeä ja kuohkeuttaa maata. Rehuksi jos tekee niin ei jää kuin muokkausvaikutus. Oikea vaihtoehto olisi murskata maahan. Muistelen hämärästi, että vilja kuluttaa maasta hiiltä noin 200kg/ha ja viherlannoitus lisää noin 500-600kg/ha eli viljelykierto on ihan kannatettava ajatus. Ei ne kympin sadot tule kevätviljamonokulttuurilla.Vaikka eihän maataloudessa pitäisi puhua maito tai viljakiloista vaan euroista.
-farmeri
Pitää paikkansa . Alussa ei kannata nurmia myydä mutta kun pellot tulee kuntoon voi yhden sadon myydä jos on markkinoita .
-
Onko viherlannoitus nurmella leikitty ? Pystyykö viljaa viljelemään ilman tukia ? Tuskin .
Jos viljanviljelyalueilla, joilla ei ole korsirehulle markkinoita kohtuullisen matkan päässä, eikä nurmille maksettaisi viljan tukia, leikki lakkaisi nopeasti nykyisillä maanhinta ja -vuokratasoilla.
-SS-
-
Onko viherlannoitus nurmella leikitty ? Pystyykö viljaa viljelemään ilman tukia ? Tuskin .
Jos viljanviljelyalueilla, joilla ei ole korsirehulle markkinoita kohtuullisen matkan päässä, eikä nurmille maksettaisi viljan tukia, leikki lakkaisi nopeasti nykyisillä maanhinta ja -vuokratasoilla.
-SS-
Jos , jos ja jos .
Pystyykö viljavalla viljelemään ilman tukia ?
-
Onko viherlannoitus nurmella leikitty ? Pystyykö viljaa viljelemään ilman tukia ? Tuskin .
Jos viljanviljelyalueilla, joilla ei ole korsirehulle markkinoita kohtuullisen matkan päässä, eikä nurmille maksettaisi viljan tukia, leikki lakkaisi nopeasti nykyisillä maanhinta ja -vuokratasoilla.
-SS-
Unohdit mainita luomun ;)
Mutta oikeassa olet. Tuosta kun puuttuu sadonkorjuuvelvoite niin se on kädenojennnus helpon "viljelyn" suuntaan. Niinkuin aiemmin olen kirjoittanut niin näille kaikenmaailman heinäpelloille yksi tuki joka kattaa sen niittokulun, märehtijä tiloille tuki elukoiden kautta, että sen rehun voi tuottaa omilla pelloilla. Luomun latauspelloilta tuki pois niin sielläkin joudutaan miettimään, että kun oikeasti täytyisi alkaa tuottamaan jotain. Mitähän vielä unohdin..
-
Onko viherlannoitus nurmella leikitty ? Pystyykö viljaa viljelemään ilman tukia ? Tuskin .
Jos viljanviljelyalueilla, joilla ei ole korsirehulle markkinoita kohtuullisen matkan päässä, eikä nurmille maksettaisi viljan tukia, leikki lakkaisi nopeasti nykyisillä maanhinta ja -vuokratasoilla.
-SS-
Unohdit mainita luomun ;)
Mutta oikeassa olet. Tuosta kun puuttuu sadonkorjuuvelvoite niin se on kädenojennnus helpon "viljelyn" suuntaan. Niinkuin aiemmin olen kirjoittanut niin näille kaikenmaailman heinäpelloille yksi tuki joka kattaa sen niittokulun, märehtijä tiloille tuki elukoiden kautta, että sen rehun voi tuottaa omilla pelloilla. Luomun latauspelloilta tuki pois niin sielläkin joudutaan miettimään, että kun oikeasti täytyisi alkaa tuottamaan jotain. Mitähän vielä unohdin..
Minkä vuoks pitää joltain ottaa pois .
Jatkuvasti viljan viljelypelloilta katoaa humusta , lannoitteiden määrää pitää nostaa , kuivina vuosina ei saa tehopelloilta satoa ollenkaan .
-
Tiettyä optimismia... Nyt kun hunajakukan kylvää se kukkii aikaisintaan n. 6 viikon päästä, eli lokakuun alkuun, jos kukkii...
...ja pölyttäjät eivät juuri enään niissä lämmöissä lentele...
mutta kyllä sillä maan vihreäksi saa.
-
Onko viherlannoitus nurmella leikitty ? Pystyykö viljaa viljelemään ilman tukia ? Tuskin .
Jos viljanviljelyalueilla, joilla ei ole korsirehulle markkinoita kohtuullisen matkan päässä, eikä nurmille maksettaisi viljan tukia, leikki lakkaisi nopeasti nykyisillä maanhinta ja -vuokratasoilla.
-SS-
Unohdit mainita luomun ;)
Mutta oikeassa olet. Tuosta kun puuttuu sadonkorjuuvelvoite niin se on kädenojennnus helpon "viljelyn" suuntaan. Niinkuin aiemmin olen kirjoittanut niin näille kaikenmaailman heinäpelloille yksi tuki joka kattaa sen niittokulun, märehtijä tiloille tuki elukoiden kautta, että sen rehun voi tuottaa omilla pelloilla. Luomun latauspelloilta tuki pois niin sielläkin joudutaan miettimään, että kun oikeasti täytyisi alkaa tuottamaan jotain. Mitähän vielä unohdin..
Minkä vuoks pitää joltain ottaa pois .
Jatkuvasti viljan viljelypelloilta katoaa humusta , lannoitteiden määrää pitää nostaa , kuivina vuosina ei saa tehopelloilta satoa ollenkaan .
Mää en oo mikää vassari joka ajattelee, että rahapussi on pohjaton, josta voi ammentaa aina lisää. ;D
Itsellä ajatuksena tuossa ainakin se, että saadaan jotain järkeä tähän touhuun. Nyt maksetaan tukia tekemättömästä työstä. Ja tukirahat ovat vähenemään päin.
-
Onko viherlannoitus nurmella leikitty ? Pystyykö viljaa viljelemään ilman tukia ? Tuskin .
Jos viljanviljelyalueilla, joilla ei ole korsirehulle markkinoita kohtuullisen matkan päässä, eikä nurmille maksettaisi viljan tukia, leikki lakkaisi nopeasti nykyisillä maanhinta ja -vuokratasoilla.
-SS-
Unohdit mainita luomun ;)
Mutta oikeassa olet. Tuosta kun puuttuu sadonkorjuuvelvoite niin se on kädenojennnus helpon "viljelyn" suuntaan. Niinkuin aiemmin olen kirjoittanut niin näille kaikenmaailman heinäpelloille yksi tuki joka kattaa sen niittokulun, märehtijä tiloille tuki elukoiden kautta, että sen rehun voi tuottaa omilla pelloilla. Luomun latauspelloilta tuki pois niin sielläkin joudutaan miettimään, että kun oikeasti täytyisi alkaa tuottamaan jotain. Mitähän vielä unohdin..
Minkä vuoks pitää joltain ottaa pois .
Jatkuvasti viljan viljelypelloilta katoaa humusta , lannoitteiden määrää pitää nostaa , kuivina vuosina ei saa tehopelloilta satoa ollenkaan .
Mää en oo mikää vassari joka ajattelee, että rahapussi on pohjaton, josta voi ammentaa aina lisää. ;D
Itsellä ajatuksena tuossa ainakin se, että saadaan jotain järkeä tähän touhuun. Nyt maksetaan tukia tekemättömästä työstä. Ja tukirahat ovat vähenemään päin.
Tekemättömästä työstä ? No viljanviljelijöiden tuet sitte voi lopettaa .
-
Tekemättömästä työstä ? No viljanviljelijöiden tuet sitte voi lopettaa .
No ei nyt ehkä ihan. Sentään kylvetään ja yleensä puidaankin. Tuollasen heinäpellon, joka on ilmoitettu vaikka säilörehuna, työ on siinä että sen kerran kylvää ja sillo tällö niittää, jos ei ole tarkoitus satoa tuottaa. Samat tuet juoksee silti. Ymmärrän kyllä elukanpitäjänä, että eläintilalla tehdään moninkertainen määrä työtä ja ainakaan kaikki elukka-alat eivät saa poskettomia tuki ja mennään enemmmän markkinaehtoisesti.
-
Tekemättömästä työstä ? No viljanviljelijöiden tuet sitte voi lopettaa .
No ei nyt ehkä ihan. Sentään kylvetään ja yleensä puidaankin. Tuollasen heinäpellon, joka on ilmoitettu vaikka säilörehuna, työ on siinä että sen kerran kylvää ja sillo tällö niittää, jos ei ole tarkoitus satoa tuottaa. Samat tuet juoksee silti. Ymmärrän kyllä elukanpitäjänä, että eläintilalla tehdään moninkertainen määrä työtä ja ainakaan kaikki elukka-alat eivät saa poskettomia tuki ja mennään enemmmän markkinaehtoisesti.
Kyllä niitäkin tehoviljelijöitä näkee joilla ei ole yritystäkään saada kunnon satoja ja samaten luomussakin , ikävä kyllä . Maisemanhoitoon saa tukia , hömppäheinään . Välillä tommonen hömppäheinä ihan hyväksikin pellolle mutta tuskin jatkuvana . Niissä on jumalattomasti voikukkaa mikä levii valtoimenaan .
-
Voihan sitä uutisoida ja kun kaveri tykkää olla parrasvaloissa, niin mikäs siinä. Todellisuuden kanssa ei sillä ole mitään tekemistä, kun ei olla riippuvaisia massista. Sitähän kaverilla riittää.
Ala-Tikkurilan shellille ei ole jäänyt yhtään apulantasäkkiä, kun ruis kasvaa. ;D
Mutta tavallisen viljamiehen arjesta uutisointi on kaukana. Toivottavasti nyt kaikki jutun lukijat sen
ymmärtävät.
Kai kaikilla on mahdollisuus viljelykiertoon?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.488413
Viljelykierto on kunnianhimoinen ja on kaikille hyvä esimerkki, jos vaan muillakin jusseilla olisi siihen mahdollisuus.
-
Kaikilla tietenkin on mahdollisuus viljelykiertoon, kunhan rahoitus löytyy. Kaikilla piti olla mahdollisuus kerääjäkasveihin, ja oliko kuitenkaan ? Kaikilla piti olla mahdollisuus suojavyöhykkeisiin. Oliko kuitenkaan ? Kaikilla piti olla mahdollisuus luomuun. Oliko kuitenkaan ? Kaikilla piti olla mahdollisuus rikastua Pro-Ruis -projektissa. Oliko kuitenkaan ?
-SS-
-
Kaikilla tietenkin on mahdollisuus viljelykiertoon, kunhan rahoitus löytyy. Kaikilla piti olla mahdollisuus kerääjäkasveihin, ja oliko kuitenkaan ? Kaikilla piti olla mahdollisuus suojavyöhykkeisiin. Oliko kuitenkaan ? Kaikilla piti olla mahdollisuus luomuun. Oliko kuitenkaan ? Kaikilla piti olla mahdollisuus rikastua Pro-Ruis -projektissa. Oliko kuitenkaan ?
-SS-
Osan viljelykierto kasveista voi myydä valkuaisena/ energiana . Härkäpapu yksi hyvä kasvi maanmöyhentäjänä , typensitojana . Härkäpapu on hyvä rehu sijoille , korvaa tiivisteen .
-
Kaikilla tietenkin on mahdollisuus viljelykiertoon, kunhan rahoitus löytyy. Kaikilla piti olla mahdollisuus kerääjäkasveihin, ja oliko kuitenkaan ? Kaikilla piti olla mahdollisuus suojavyöhykkeisiin. Oliko kuitenkaan ? Kaikilla piti olla mahdollisuus luomuun. Oliko kuitenkaan ? Kaikilla piti olla mahdollisuus rikastua Pro-Ruis -projektissa. Oliko kuitenkaan ?
-SS-
Osan viljelykierto kasveista voi myydä valkuaisena/ energiana . Härkäpapu yksi hyvä kasvi maanmöyhentäjänä , typensitojana . Härkäpapu on hyvä rehu sijoille , korvaa tiivisteen .
Ei kyllä korvaa tiivistettä. Ja hinnallisesti liian kallis tällä hetkellä, soija halvempaa..
-
Kaikilla tietenkin on mahdollisuus viljelykiertoon, kunhan rahoitus löytyy. Kaikilla piti olla mahdollisuus kerääjäkasveihin, ja oliko kuitenkaan ? Kaikilla piti olla mahdollisuus suojavyöhykkeisiin. Oliko kuitenkaan ? Kaikilla piti olla mahdollisuus luomuun. Oliko kuitenkaan ? Kaikilla piti olla mahdollisuus rikastua Pro-Ruis -projektissa. Oliko kuitenkaan ?
-SS-
Osan viljelykierto kasveista voi myydä valkuaisena/ energiana . Härkäpapu yksi hyvä kasvi maanmöyhentäjänä , typensitojana . Härkäpapu on hyvä rehu sijoille , korvaa tiivisteen .
Ei kyllä korvaa tiivistettä. Ja hinnallisesti liian kallis tällä hetkellä, soija halvempaa..
Lihasijoilla korvaa , ei ehkä kokonaan jos vilja huonolaatuista . Olen nimittäin nähnyt sitä käytettävän .
Nähnyt ja kuullut myös tapauksen jossa pelkällä viljalla yritetty lihasikoja kasvattaa tehoviljely tilalla .
-
Kaikilla tietenkin on mahdollisuus viljelykiertoon, kunhan rahoitus löytyy. Kaikilla piti olla mahdollisuus kerääjäkasveihin, ja oliko kuitenkaan ? Kaikilla piti olla mahdollisuus suojavyöhykkeisiin. Oliko kuitenkaan ? Kaikilla piti olla mahdollisuus luomuun. Oliko kuitenkaan ? Kaikilla piti olla mahdollisuus rikastua Pro-Ruis -projektissa. Oliko kuitenkaan ?
-SS-
Osan viljelykierto kasveista voi myydä valkuaisena/ energiana . Härkäpapu yksi hyvä kasvi maanmöyhentäjänä , typensitojana . Härkäpapu on hyvä rehu sijoille , korvaa tiivisteen .
Ei kyllä korvaa tiivistettä. Ja hinnallisesti liian kallis tällä hetkellä, soija halvempaa..
Revi tosta https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/h%C3%A4rk%C3%A4pavun-rehumarkkinat-ovat-hyv%C3%A4t-kaikki-menee-kaupaksi-1.199434
-
Ei ihan onnistu viljelykierto noin yksinkertaisesti. Tai onnistuu, jos jostain tulee siihen raha.
-
Ei ihan onnistu viljelykierto noin yksinkertaisesti. Tai onnistuu, jos jostain tulee siihen raha.
Ei todellakaan . Luomussa härkäpapu ja herne ei syrjäytä viherlannoitus nurmia mutta nopeuttaa peltojen kuntoon saamista . Herneestä on muutenkin hyötyä sillä se ruokkii päällyskasviaan joka tavallisesti on kaura , ohraa on myös kokeiltu . Kauralla ainakin valkuainen lisääntyy jos herneen kanssa kimpassa .
-
Tekemättömästä työstä ? No viljanviljelijöiden tuet sitte voi lopettaa .
No ei nyt ehkä ihan. Sentään kylvetään ja yleensä puidaankin. Tuollasen heinäpellon, joka on ilmoitettu vaikka säilörehuna, työ on siinä että sen kerran kylvää ja sillo tällö niittää, jos ei ole tarkoitus satoa tuottaa. Samat tuet juoksee silti. Ymmärrän kyllä elukanpitäjänä, että eläintilalla tehdään moninkertainen määrä työtä ja ainakaan kaikki elukka-alat eivät saa poskettomia tuki ja mennään enemmmän markkinaehtoisesti.
Kyllä niitäkin tehoviljelijöitä näkee joilla ei ole yritystäkään saada kunnon satoja ja samaten luomussakin , ikävä kyllä . Maisemanhoitoon saa tukia , hömppäheinään . Välillä tommonen hömppäheinä ihan hyväksikin pellolle mutta tuskin jatkuvana . Niissä on jumalattomasti voikukkaa mikä levii valtoimenaan .
Ei pidä yleistää, kyllä meillä aivan karjamiestenkin heinikoissa voikukka keltaisena rehottaa
niin paljon, että rypsinviljely haasteellista ötökkien takia, jotka tykkäävät talvehtia
voikukissa.
Sitä ihmetellyt, miksi karjamiehet uusii heinikot viljan alla, kun ajallisesti (sonnan levitykset
ym. kevät kiireet) suosisivat suoraan heinänkylvön ja tehokkaan rikkatorjunnan teon vaikka
heinäkuun lopulla, kuten itse perustin aikanaan suojavyöhyke heinän, josta olen sitten korjuu-
velvoitettuna puinut puhdasta timotein siementä monet vuodet.
-
Jos vuokraa pellon edes vaikka viideksi vuodeksi miljoonalla, niin aika innostaa panostaa maan rakenteeseen. Lyhyet vuokraviljelyjaksot lopulta pilaavat pellot Suomessa. Niistä vedetään viimeinenkin vapaa ravinne.
Hömppäile siinä sitte se pari vuotta.
-
Ei pidä yleistää, kyllä meillä aivan karjamiestenkin heinikoissa voikukka keltaisena rehottaa
niin paljon, että rypsinviljely haasteellista ötökkien takia, jotka tykkäävät talvehtia
voikukissa.
Sitä ihmetellyt, miksi karjamiehet uusii heinikot viljan alla, kun ajallisesti (sonnan levitykset
ym. kevät kiireet) suosisivat suoraan heinänkylvön ja tehokkaan rikkatorjunnan teon vaikka
heinäkuun lopulla, kuten itse perustin aikanaan suojavyöhyke heinän, josta olen sitten korjuu-
velvoitettuna puinut puhdasta timotein siementä monet vuodet.
Viljaa pitää viljellä sen helvetin pysyvän nurmen eston takia. Muutenhan tämä olisikin aika lailla helpompaa ja voisi just tuota loppukesän uudistusta harrastaa. Samoin keväällä voisi laittaa pelkän heinän. Säästyisi viljansiemenkustannus.
-
Ei kyllä korvaa tiivistettä. Ja hinnallisesti liian kallis tällä hetkellä, soija halvempaa..
Lihasijoilla korvaa , ei ehkä kokonaan jos vilja huonolaatuista . Olen nimittäin nähnyt sitä käytettävän .
Nähnyt ja kuullut myös tapauksen jossa pelkällä viljalla yritetty lihasikoja kasvattaa tehoviljely tilalla .
Siis ei kyllä korvaa kokonaan tiivistettä, vaan vaatii sellaisen tiivisteen joka on suunniteltu härkäpavun aminohapoille ja valkuaiselle. Hinnallisesti ei silti edelleenkään pärjää soijapohjaiseen tiivisteruokintaan verrattuna. Tietysti sitten on näitä snellulaisia jotka ei saa käyttää gm soijaa niin heillä voi toimiakkin paremmin hinnallisesti.
Revi tosta https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/h%C3%A4rk%C3%A4pavun-rehumarkkinat-ovat-hyv%C3%A4t-kaikki-menee-kaupaksi-1.199434
Ei tuossa mainita sioista mitään. Naudoille toi härkäpapu sopii ja on tuolla reilun 200 euron tonnihinnallakin ihan kilpailukykyinen, näin ainakin mulle kerrottiin. Sika ei edelleenkään pysty maksamaan pavusta tuota hintaa vaan kannattaa ennemmin ostaa sitä soijaa jonka valkuainen sopii paremmin sioille. Sitten kun joku alkaa maksamaan härkäpavulla syötöstä niin kyllä sitä silloin tehdään.
Sikatilan kannattaa siis viljellä papua, mutta se kannattaa myydä nautatilalle ja ostaa gm soijallista tiivistettä tilalle, että revi siitä!
-
Ei kyllä korvaa tiivistettä. Ja hinnallisesti liian kallis tällä hetkellä, soija halvempaa..
Lihasijoilla korvaa , ei ehkä kokonaan jos vilja huonolaatuista . Olen nimittäin nähnyt sitä käytettävän .
Nähnyt ja kuullut myös tapauksen jossa pelkällä viljalla yritetty lihasikoja kasvattaa tehoviljely tilalla .
Siis ei kyllä korvaa kokonaan tiivistettä, vaan vaatii sellaisen tiivisteen joka on suunniteltu härkäpavun aminohapoille ja valkuaiselle. Hinnallisesti ei silti edelleenkään pärjää soijapohjaiseen tiivisteruokintaan verrattuna. Tietysti sitten on näitä snellulaisia jotka ei saa käyttää gm soijaa niin heillä voi toimiakkin paremmin hinnallisesti.
Revi tosta https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/h%C3%A4rk%C3%A4pavun-rehumarkkinat-ovat-hyv%C3%A4t-kaikki-menee-kaupaksi-1.199434
Ei tuossa mainita sioista mitään. Naudoille toi härkäpapu sopii ja on tuolla reilun 200 euron tonnihinnallakin ihan kilpailukykyinen, näin ainakin mulle kerrottiin. Sika ei edelleenkään pysty maksamaan pavusta tuota hintaa vaan kannattaa ennemmin ostaa sitä soijaa jonka valkuainen sopii paremmin sioille. Sitten kun joku alkaa maksamaan härkäpavulla syötöstä niin kyllä sitä silloin tehdään.
Sikatilan kannattaa siis viljellä papua, mutta se kannattaa myydä nautatilalle ja ostaa gm soijallista tiivistettä tilalle, että revi siitä!
Ei härkäpapu oikein lehmille sovi , sonneille kyllä eli lihan tuotantoon . En ole kenenkään sikatilallisen kuullut myyvänsä härkäpapujaan mutta syöttävän olen nähnyt . Revi siitä
Hyvä kasvu vaatii hyvän ja taloudellisen rehun . Parantaa pellon laatua , lisää ravinteita , säästöjä lannoite kuluihin .
-
https://yle.fi/uutiset/3-10922322
Sinänsä hölmöä eläintuottajien käyttää kalliita hernettä ja härkäpapua, kun halpaa jenkki- tai brassisoijaa on saatavilla. Ihan hölmöä viljellä jotain härkäpapua tai hernettä, ei niille löydy edes ostajia täälläpäin, ja olisi liian riskaabelia viljellä niitä sitä alaa, että sen rekallisen saisi kasaan.
-
Ei sitä kannata viljellä, jos halvempaa valkuaista saa ulkomailta. Näinhän se vaan menee. Jos kuluttaja haluaa keeneistä vapaata sapuskaa, siitä pitää maksaa ja sitä kautta raaka-aineen hinta lähtee väkisin nousuun.
Onko keenivapaa ideologia sitten niin vahvaa, että Suomessa gmo vapaalle elintarvikkeelle olisi markkinoita.
Ja ymmärtääkö kuluttaja, että keenejä se syö kokoajan, jos ei osta keenivapaata sapuskaa.
Toinen asia onkin se sitten, että Suomessa annetaan siimaa aika paljon, kun keeniviljely on täällä niin tabu.
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/suomessa-el%C3%A4imille-annetaan-soijaa-oletettua-v%C3%A4hemm%C3%A4n-1.175732
-
Mites sitten nautarehujen valkuainen? Rypsi/rapsirouhetta ainakin joskus naudoille meni? Mites nykyään?
Rouhetta kai tuodaan jostain,onko siinä gm-rouhetta? Geenimuunneltua rapsia ymmärtääkseni viljellään,jenkeissä
varmaankin?
-
"Geenimuuntelu" , GMO, on outo sana, jolla yritetään vaikuttaa johonkin. Geenimuuntelua on saatu aikaiseksi lähimmän sadan vuoden aikana kemikaaleilla, säteilylähteillä, mekaanisella alkiokäsittelyllä, ym. , josta vain Kanadassa lasketaan nämä myös GMO:hon kuuluvaksi. Suurin osa nykyisin luomuna viljellyistä lajikkeistakin on mutaatiojalostettuja, eli käytännössä GMO:ta.
Hybriditekniikkakin on tavallaan geenimuuntelua, se on epäluonnollista sisäsiitoksen harjoittamista, jotta saadaan joitakin ominaisuuksia enemmän esiin.
Ja Clearfield-öljykasvitkin ovat tavallaan geenimuunneltua, vaikka kovin herkkänahkaisesti korostavat, että ei ole geenimuunneltu. Jos ristikukkainen rapsi kestää viljan ristikukkaisia vastaan kehitettyä rikka-ainetta, luonnottoman mutanttigeeninsä ansiosta, ei se muuntelemattomaksi muutu, jos vaikka kyseistä geeniä sitten siirretäänkin eri lajikkeille risteytyksen kautta. Kukaan ei oikeastaan tiedä, miten se Clearfield - geeni 1990-luvun alussa, useita vuosia ennen Roundup Ready - jalostusta, saatiin aikaiseksi. Todennäköisesti gammasäteilyllä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mutaatiojalostus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Geenimuunneltu_organismi
Wikipediakin pystyy kiteyttämään ongelmaa vähän, mutta sekin syyllistyy silti kahden erillisen artikkelin tekemiseen, jossa GM/ GMO on jotenkin eri kuin mutaatiojalostus.
Tästähän on kyse:
Mutagenesis: One way Europeans wish it was 1936 again (https://geneticliteracyproject.org/2014/10/20/mutagenesis-one-way-europeans-wish-it-was-1936-again/)
-SS-
-
Kaikki geenimuuntelu ei ole onnistunut . Sellainen dokumentti tuli joskus . Vaatii pirusti torjunta-aineita . Allopatian (tarkkaan muista oikeata sivistyssanaa )tutkiminen veisi vilajpuolta rutkasti eteenpäin .
-
Jos vuokraa pellon edes vaikka viideksi vuodeksi miljoonalla, niin aika innostaa panostaa maan rakenteeseen. Lyhyet vuokraviljelyjaksot lopulta pilaavat pellot Suomessa. Niistä vedetään viimeinenkin vapaa ravinne.
Hömppäile siinä sitte se pari vuotta.
Hunajakukkakesanto tuotti tukineen huomattavasti paremmin käteen jäävää tuloa, kuin samalta kovin kuiviin imetyltä vuokrapellolta kasvuohjelmaohra, lähinnä mikä tahansa ohra. Vuokrakarusellissa pitää pyrkiä satokasviin keskellä jaksoa ja järjestää mustapekka seuraavalle vuokramiehelle, jollei sitten ole valmiina mytty taskussa seuraavaa kautta varten, voi silmää räpäyttämättä nokittaa sokkona 700 €/ha
On jännittävää seurata, miten paljon viljakauppiaat ottivat kakkoseen, kun monien rukiinviljelijöiden mukaan aivan jokaiselle on myyty 200 euron rukiin kiinnityshintoja, jopa vuodelle 2020. Onkohan vehnän basis alittanut jo -20€ ?
Näissä kiinnityhintapeleissä ei taida olla kaikki-voittaa-tilannetta.
-SS-