Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: ja101 - 04.08.19 - klo:09:36
-
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/789406-suomessa-on-50-000-maatilaa-joista-20-000-on-olemassa-vain-siksi-etta-ne-nostavat?fbclid=IwAR1Wd97jUQce_Np9jIy-e5OQCUwJakFNGyt3KaxSC0F2N7fBWQb1DZ2QJ6w
-
Asiallinen kirjoitus.
-
Näköjään joku toimittaja on taas tutkinut tilastoja ja esittää viisasta näiden pohjalta.
-
"Nyt meillä on 50 000 tilaa, joista 20 000 on olemassa vain sen takia, että ne nostavat maataloustukea."
Maatiloja on enää 47 700 kappaletta, ei 50000. Onkohan jollakin kiire ? Lisäksi koko artikkelin tuputtama ideologia ei toimi,koska Suomessa on 4000 sellaista maatilaa, jotka jo eivät ole oikeutettua tukiin pienuutensa vuoksi. Ne siis eivät ole olemassa maataloustukien nostamisen vuoksi.
Toisaalta, noin 5000 tilaa on olemassa lähinnä tukien nostamisen vuoksi, ne ovat suurimpia tukien nostajia, ja tuottavat vähiten tuotteita tukieuroa kohden. Eli artikkeli oli ehkä tarkoitettu kirjoitettavaksi muotoon: "Ihmiset haluavat tukea maataloutta sen takia, että he saavat syödä suomalaista latausnurmea."
Tilojen rakenne ei selitä tukitarvetta verrattuna viereisiin rakenteeltaan samanlaisiin maihin (ks. kuva) . Suurin kokonaisrahoituksen tarve muodostuu tiettyjen tuotantosuuntien ylikompensoinnista.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Maatalousmaa_EU.jpg)
-SS-
-
"Suomessa on 176 000 työtöntä, joista 170 000 on olemassa vain siksi, että ne nostavat työttömyyskorvauksia"
-
"Suomessa on 176 000 työtöntä, joista 170 000 on olemassa vain siksi, että ne nostavat työttömyyskorvauksia"
Aika kohdalleen osunut analogia.
-SS-
-
Mitähän Pietilä on löytänyt ? 15,97 € ... https://arthouse.fi/sivu/tuote/ruokarahan-sisapiiri/2523569
PS. SS:n kaivamassa graafissa Ranskan pylväs vaikuttaa aika korkealta. Mikähän tuolla on mediaanikoko ? Viinimaassa 5 ha länttejä taisi olla aika paljon.
-
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti-Pekka_Pietil%C3%A4
Pietilän asenne maataloutta kohtaan on sama kuin ennenkin,mutta kirja kyllä kiinnostais-jos paperiversiona julkaistaisiin
-
noooo, kattellaas rauhassa se viis vuotta ja lasketaan uutelleen net maatilat jokka on toiminnassa. niiin paljon on eläkeikäisiä viljelijöinä että kuhan alkaa kunto pettää ja sote tökkiä ni hiljenee moni kylä. ja sit on kiva! ei mene tukiin rahaa enää.. mihin net lie sit alkaa sitä laittaan? aina on kaikki rahat menny.
-
noooo, kattellaas rauhassa se viis vuotta ja lasketaan uutelleen net maatilat jokka on toiminnassa. niiin paljon on eläkeikäisiä viljelijöinä että kuhan alkaa kunto pettää ja sote tökkiä ni hiljenee moni kylä. ja sit on kiva! ei mene tukiin rahaa enää.. mihin net lie sit alkaa sitä laittaan? aina on kaikki rahat menny.
Neek....eiku afrikkalaisille, sinne sitä lapataan, ne on pohjaton kaivo.
-
mäneekö sinne paljoakaan nykyään? taitaisvat keksiä vaan uusia "ilmastoapelastavia kustannuksia".. raha ei jouta olemaan jouten.
-
noooo, kattellaas rauhassa se viis vuotta ja lasketaan uutelleen net maatilat jokka on toiminnassa. niiin paljon on eläkeikäisiä viljelijöinä että kuhan alkaa kunto pettää ja sote tökkiä ni hiljenee moni kylä. ja sit on kiva! ei mene tukiin rahaa enää.. mihin net lie sit alkaa sitä laittaan? aina on kaikki rahat menny.
Niinhän tota luulis. Yllätäen kuitenkin niitä innokkaita jatkajiakin löytyy, jos nyt ei ihan omista lapsista niin jostakin lähipiiristä.
-
Koska Suomessa tuottajahinnat ei ole korkeampia kuin muualla euroopassa, ei ole maatalouden syytä ruuan korkea hinta, kyllä varsinkin kohta 1. vaikuttaa eniten, ne välikädet tuottajan ja kuluttajan välissä nostavat paljon hintaa.
-
– Tässä unohtuu vielä yksi asia. Kalliin ruokakassin hinnan päälle maksetaan veroina noin 3 miljardia euroa vuodessa erilaista maataloustukea, joka ei alenna ruoan hintaa, Pietilä lisää."
Mutta huomasitko, kuinka kommenttisi ei kerro juurikaan niistä 20000 hävitettävästä tilasta, että miksi, ja miten paljon säästettäisiin, jos ne eivät olisi "jakamassa pottia" ? Tuo pari miljardia kolmesta miljardista ovat kansallista luonnonhaitta-eläinkorotusta, investointitukia, maidon ja lihan tuotantotukia, pohjoista tukea , nuoren viljelijän tukea, luomutukea, sokerin tukea ja suojavyöhyke- ja säätösalaojatukea, muiden muassa. EU:n maksamaa tilatukea on vähemmistö kaikista tukiaisista.
Siinä sitten lounaissuomalainen viljaa eikä luomuhömppää viljelevä pienviljelijä muka on koko järjestelmän suurin kuppaaja ?
Kannattaa laskea joskus numerot auki, ettei tule suuruusluokkavirheitä. Tämä siis jopa Pietilälle muistutukseksi.
-SS-
-
Asiallinen kirjoitus.
Näin. On. Asiallinen.
En ota kantaa tuohon tilojen ja turhien tilojen lukumäärään. Tai vertaukseen työttömiin.
Mutta nämä
"Viisi syytä kalliiseen ruokaan
Kalliista ruoasta syytetään usein kilpailun puutetta, mutta Antti-Pekka Pietilän mukaan kilpailua on Suomessa riittävästi. Pietilä listaa viisi syytä kalliiseen ruokaan:
1. Suomi on jo lähtökohtaisesti kallis maa. Yleinen hintataso on 20 prosenttia Euroopan unionin keskiarvoa korkeampi.
2. Suomessa on korkea verotus. 40 prosenttia ruokakassin hinnasta on veroa.
3. Suomessa on kylmä ilmasto.
4. Korkea maataloustuki nostaa vuokrapeltojen hintaa. Mekanismi on samanlainen kuin asumistuessa, joka nostaa vuokra-asuntojen hintaa.
5. Suomalaisilla maatiloilla ei ole liiketaloudellista osaamista. Tilat ovat tehneet koneisiin liian suuria investointeja. Pääoman tuotto voi olla hyvälläkin tilalla vain 1–2 prosenttia.
– Tässä unohtuu vielä yksi asia. Kalliin ruokakassin hinnan päälle maksetaan veroina noin 3 miljardia euroa vuodessa erilaista maataloustukea, joka ei alenna ruoan hintaa, Pietilä lisää."
ovat aika lailla asiaa, varsinkin kohta 5 ja sen alapuolinen osuus. Ruoka kun maksetaan kahteen kertaan. Ensin kalliimpana ostohintana kaupassa ja sitten tukina. Valitettavasti. Meillä tuet eivät alenna ruoan hintaa vaan mahdollistavat tuottamisen oloissa missä ei ole mitään järkeä tyyliin Utsjoki.
Ja tästähän
"Pietilä kertoo havainneensa, että suomalaiset tuntevat huonosti kalliin ruoan ja runsaan maataloustuen taustat.
– Koko Suomen itsenäisyyden ajan väkeä on yritetty pitää maaseudulla. Se on ollut myös ideologinen lähtökohta. Keskustan oppi-isä Santeri Alkio ajatteli, että ihmiset turmeltuvat kaupungeissa.
– Hajasijoitus on synnyttänyt valtavan määrän elinkelvottomia maatiloja. Tämä on synnyttänyt Suomeen maata omistavan kurjaliston luokan, jota milloin maalaisliitto ja keskusta, milloin kommunistit ja vasemmisto ovat käyttäneet poliittisesti hyväksi."
suurin osa ongelmista johtuu. Keskittämällä tuotanto parhaille alueille tyyliin Ruotsi niin asiat olisivat paljon paremmin sekä tuottajien että varsinkin kuluttajien kannalta.
Muutamaan kommentiin? Tuo
"Hyvä kirjoitus aiheesta, josta puhutaan aivan liian vähän. Hyvin on ruotsin maatalous pärjännyt ilman kansallisia tukia, siellä on vähemmän tiloja, mutta tilat ovat paljon suurempia ja tehokkaampia kuin meillä. Myös miljardien tulonsiirrot kaupungeista maaseudulle alue- ja pienkuntatukien muodossa tulisi ottaa tarkasteluun. "
on aika paljon totta?
muuta sinne ruotsiis ja ala kyseleen vastaantulijoilta kumpaaa tuet ennemmin, yön timoa vai viljelijää ;) :D ;D 8)
-
Kertokaapas viisaammat, kuinka pellon vuokrahinta vaikuttaa ruuan hintaan kaupassa?
En oikein näe mahdollista vaikutusmekanismia, mutta jos palstan juumassit tietää harhoissaan hyvän tekosyyn...
On tiedetty ja palstallakin todettu, että muut portaat ulosmittaa hyödyn, mitä alkutuotanto tehostaessaan toimintaa saa aikaan. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö osa osaavista tiloista hyödy mahdollisesti myös itse.
-
Kertokaapas viisaammat, kuinka pellon vuokrahinta vaikuttaa ruuan hintaan kaupassa?
En oikein näe mahdollista vaikutusmekanismia, mutta jos palstan juumassit tietää harhoissaan hyvän tekosyyn...
On tiedetty ja palstallakin todettu, että muut portaat ulosmittaa hyödyn, mitä alkutuotanto tehostaessaan toimintaa saa aikaan. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö osa osaavista tiloista hyödy mahdollisesti myös itse.
Eikä tilanne muutu niin kauan, kun viljelijät antavat näin tapahtua. Ja tämä asia ei taas muutu ennenkuin viljelijät alkavat laskea mistä raha tulee ja mihin se menee. Mutta onhan se oikein saada jatkaa tappiollista toimintaa ja vielä harrastus pohjalta...
-
"Hyvä kirjoitus aiheesta, josta puhutaan aivan liian vähän. Hyvin on ruotsin maatalous pärjännyt ilman kansallisia tukia, siellä on vähemmän tiloja, mutta tilat ovat paljon suurempia ja tehokkaampia kuin meillä. Myös miljardien tulonsiirrot kaupungeista maaseudulle alue- ja pienkuntatukien muodossa tulisi ottaa tarkasteluun. "
on aika paljon totta?
Tuo lihavoitu ainakaan ei ole totta, sen voi kuka tahansa tarkistaa eurotilastoista.
-SS-
-
Ja edelleen en ota kantaa tuohon tilojen hävittämiseen. Paitsi että kyllä alle 10 hehtaarin tila ei ole tila. Jos ei ole viinitila, mansikkatila, vihannestila tms vastaava. Mutta eivät nuo tietty mitään tukirohmuja ole, mutta olemassa oloa on tuotannollisella syyllä vaikea perustella? Noin niin kuin toimeentulon ansaintamielessä. Samoin kuin alle 20 lehmän navettaa jne.
Olet oikeassa, eivät ole tukirohmuja. Tukia nostavasta pienimmästä tilakokoluokasta 5 - 10 ha löytyy noin 6500 tilaa, 50000 ha, noin 25 miljoonaa euroa tukia. Tämä 25 miljoonaa maksetaan - jopa kahteen kertaan - paljon isommalle määrälle luomussa latautumassa olevia joutomaita, jos vertailemaan aletaan, kuka syö kenen pöydässä...
Toinen mielenkiintoinen numerovertaus: Hömppäheiniä, suojavyöhykkeitä ja luonnonhoitopeltoja on ohjelmakaudella ollut 217000 ha, eli missään tapauksessa ei 10 ha pientila yksinkertaisesti voi YKSIN olla syyllinen maataloustukirahojen valumiseen "ei-ruoantuotantoon", koska niiden tilojen kokonaispinta-ala on alle neljännes koko hömppäalasta. Mutta ottaahan se rakennemuutosisäntää päähän, kun aukean keskellä on se yksi läntti, josta ei saa ojia umpeen ja laitettua ameriikanmalliin 200 eekkerin peruslohkoa.
Voi pihkura niin. Ei kuitenkaan ole tullut mieleen, että laittamalla vanhalleisännälle 200000 euroa pöytään saa saman tien tilata ojitusporukan paikalle. Että sosialisoida pitäisi saada. Tai laittaa palkkatappajat markille poistamaan harrastelijaloinen.
-SS-
-
Tyypillistä Pietilää laskea samat summat useampaan kertaan maatalouden piikkiin. Teollisuus saa raaka-aineensa Euroopan halvimpaan hintaan. Näistä teollisuus jalostaa ja kauppa myy taas Euroopan kalleimmasta päästä olevat elintarvikkeet. Korkea ruuan hinta ei tule alkutuottajan hyödyksi.
-
Tyypillistä Pietilää laskea samat summat useampaan kertaan maatalouden piikkiin. Teollisuus saa raaka-aineensa Euroopan halvimpaan hintaan. Näistä teollisuus jalostaa ja kauppa myy taas Euroopan kalleimmasta päästä olevat elintarvikkeet. Korkea ruuan hinta ei tule alkutuottajan hyödyksi.
Ainahan se on tuo sama jankutus, kuinka maatalous aiheuttaa ruuan korkean hinnan. Mitään perusteluja ei väitteelle anneta ja vaikeahan on perustella, kun tuottajahinnat ovat mitä ovat. Totuushan on, että tuottajahinnat ovat julkista tietoa, samoin kaupan myyntihinnat. Kaikki silta väliltä onkin sitten liikesalaisuuteen vedoten pimennossa.
-
ja kuinkahan monta ottajaa on tuossa vielä noissa vapoissa ja proagrioissa koko summasta.. sitä kait ei monikaan huomaa kuin paljon rahaa menee ruuantuotannon ulkopuolelle mutta luetaan samaan sopan tuottoon.
-
Tyypillistä Pietilää laskea samat summat useampaan kertaan maatalouden piikkiin. Teollisuus saa raaka-aineensa Euroopan halvimpaan hintaan. Näistä teollisuus jalostaa ja kauppa myy taas Euroopan kalleimmasta päästä olevat elintarvikkeet. Korkea ruuan hinta ei tule alkutuottajan hyödyksi.
Ainahan se on tuo sama jankutus, kuinka maatalous aiheuttaa ruuan korkean hinnan. Mitään perusteluja ei väitteelle anneta ja vaikeahan on perustella, kun tuottajahinnat ovat mitä ovat. Totuushan on, että tuottajahinnat ovat julkista tietoa, samoin kaupan myyntihinnat. Kaikki silta väliltä onkin sitten liikesalaisuuteen vedoten pimennossa.
Totta ja melkein totta. Viljan tuottajahinta on meillä EUn alhaisin, se on totta. Muiden suhteen onkin sitten vaihtelevampaa.
Vaikkapa sianliha. Tuottajahintamme seuraa EUn tuottajahintoja. Noin suurinpiirtein. Viiveellä. Teurastamot perustelevat sitä pitkillä sopimuksilla kaupan kanssa. Sen takia ei voi reagoida nopeasti hinnan vaihteluihin. Mutta hinta kuitenkin seuraa EUn hintoja, joskus korkeampi, joskus matalampi. Tosin sellainen huomio, että huippuhinnat leikkautuvat aina pois eli korkeimpia hintoja ei makseta mutta matalimmat kyllä kolutaan pohjamutia myöten.
Samoin naudanliha, broileri, lammas, kananmunat jne seurailevat EUn markkinahintoja, joskus yläpuolella, joskus alapuolella. Mutta toisin kuin viljoilla niin ei voida sanoa, että meillä olisi alhaisimmat tuottajahinnat. Eivät ehkä korkeimmat mutta eivät selkeästi alhaisimmatkaan.
Sitten on yksi poikkeus. Josta Maken olisi pitänyt olla tietoinen? Maito. Aina maitokiintiöiden poistoon asti tilanne oli se, että meillä maidon tuottajahinta oli 5-10 senttiä EUn keskimääräisen tuottajahinnan yläpuolella. Kiintiöiden poiston jälkeen sitten ollaan lähes muita vastaavassa tilanteessa.
Mutta jos sanotaan, että "Meillä on EUn halvimmat tuottajahinnat", niin se ei ehkä ole törkeä valhe, mutta ainakin jonkunasteista muunneltua totuutta. Niin paitsi viljan osalta.
Pitäiskö meillä voortimiehen mielestä olla eu:n alhaisimmat tuottajahinnat. Ruoka ei kaupassa olisi yhtään halvempaa, vaikka tuottajahinat olisivat vielä alhaisemmat tai tukimäärät nykyistä pienemmät. Tuotannon tehostuminen vain lisäisi kaupan ja elintarviketeollisuuden voittomarginaalia. Tiheästi asutussa keski- ja etelä -euroopassa on kilpailua enemmän, asiakkaita enemmän, lyhyet välimatkat, eli jo pelkät mittakaavaedut aiheuttavat, että noissa maissa ruoka on halvempaa.
Ja ei meillä suomessakaan ole ruoka euroopan kalleinta, se on fakta.
Ja miksi ruoan pitäisi olla vielä nykyisyä halvempaa? Suomessa köyhimmilläkin on varaa ostaa ruokaa. Jos ruoka olisi vielä nykyistä halvempaa, niin ruokahävikkikin olisi vielä suurempi. En löydä järkeviä perusteita sille, että ruuan pitäisi olla vielä nykyistä halvempaa. Turhaa ulinaa koko ruuanhintakeskustelu.
-
"Suomessa on 176 000 työtöntä, joista 170 000 on olemassa vain siksi, että ne nostavat työttömyyskorvauksia"
Hyvä!
-
Ja edelleen en ota kantaa tuohon tilojen hävittämiseen. Paitsi että kyllä alle 10 hehtaarin tila ei ole tila. Jos ei ole viinitila, mansikkatila, vihannestila tms vastaava. Mutta eivät nuo tietty mitään tukirohmuja ole, mutta olemassa oloa on tuotannollisella syyllä vaikea perustella? Noin niin kuin toimeentulon ansaintamielessä. Samoin kuin alle 20 lehmän navettaa jne.
Mitä haittaa on sillä, jos tuo kymmenen hehtaarin tila viljelee helpiä ja mä käytän sen kuivikkeeksi, kuin jos samaiset helpipellot olisi mun tukihakemuksella ja saisin vielä kotieläinkorotuksen.
-
Ja edelleen en ota kantaa tuohon tilojen hävittämiseen. Paitsi että kyllä alle 10 hehtaarin tila ei ole tila. Jos ei ole viinitila, mansikkatila, vihannestila tms vastaava. Mutta eivät nuo tietty mitään tukirohmuja ole, mutta olemassa oloa on tuotannollisella syyllä vaikea perustella? Noin niin kuin toimeentulon ansaintamielessä. Samoin kuin alle 20 lehmän navettaa jne.
Mitä haittaa on sillä, jos tuo kymmenen hehtaarin tila viljelee helpiä ja mä käytän sen kuivikkeeksi, kuin jos samaiset helpipellot olisi mun tukihakemuksella ja saisin vielä kotieläinkorotuksen.
No nimenomaan se tuki ja etenkin kotieläinkorotus jää saamatta, 10 ha:lta puolet toimintatonnista. Moni laajentaja ajattelee tietenkin, että se tukipotti vain joustaa ylöspäin sitä mukaa kun lisää maita tulee kotieläinkorotuksen piiriin. Näinhän se ei ole. Kun joka ikinen tila laittaisi yhteensä sen kaksi miljoonaa lammasta ja miljoona emolehmää vaeltelemaan niityilleen, kotieläinkorotus putoaisi alle puoleen, ehkä jopa vain kolmasosaan entisestä. Sama vika luomussa. Kun maatalousmaasta vaikkapa 90 % on luomussa, luomulisä ei ole enää satasta vaan 10 - 15 euroa. Luomueläinkorotus voi pudota vieläkin radikaalimmin.
Nämä erilaiset perustuen tai perusympin ylittävät lisät ovat merkityksellisiä siksi, että niitä tilitetään suhteellisesti harvoille, kuten suojavyöhykerälssin tapauksessa kävi. SV-kunkut voivat hyvin, suuri enemmistö lähinnä joutui rajoitusten ja tukileikkausten ikeeseen.
-SS-
-
Nykyään ei luomussa olevat juurikaan enää kehoita ja suosittele tehoviljelyssä olevia siirtymään luomuun. Eikä muutenkaan ole enää mitään yleistä agitointia luomuun siirtymisen puolesta esim. MTK:n tai proagrian taholta, toisin kuin vielä 10-20 v. sitten oli asian laita. Ymmärtäähän sen, kakunjakakajia ei haluta liikaa kakun äärelle. Luomun sisäpiiri on täynnä. Joku luomuliitto taas on sulkeutuneisuudessaan ihan vapaamuurareihin tai temppeliritareihin verrattavissa oleva salaseura.
-
Nykyään ei luomussa olevat juurikaan enää kehoita ja suosittele tehoviljelyssä olevia siirtymään luomuun. Eikä muutenkaan ole enää mitään yleistä agitointia luomuun siirtymisen puolesta esim. MTK:n tai proagrian taholta, toisin kuin vielä 10-20 v. sitten oli asian laita. Ymmärtäähän sen, kakunjakakajia ei haluta liikaa kakun äärelle. Luomun sisäpiiri on täynnä. Joku luomuliitto taas on sulkeutuneisuudessaan ihan vapaamuurareihin tai temppeliritareihin verrattavissa oleva salaseura.
Ei kyse ole salaseurasta, vaan yksinkertaisesti matematiikasta. Jos tukipotti ei voi kasvaa, joudutaan sitä siirtämään tavanomaisen viljelyn puolelta. Ja kiitos pienviljelijöiden muutosvastarinnan, on vielä tavanomaista alaa viljelyssä, mistä tukia voidaan leikata.
-SS-
-
Eikä tilanne muutu niin kauan, kun viljelijät antavat näin tapahtua. Ja tämä asia ei taas muutu ennenkuin viljelijät alkavat laskea mistä raha tulee ja mihin se menee. Mutta onhan se oikein saada jatkaa tappiollista toimintaa ja vielä harrastus pohjalta...
Tämä nyt on vähän ristiriitainen juttu edelliseen kirjoitukseeni mutta kuitenkin. Otan kantaa tuohon, kun aina valitat että "harrastuspohjalta" tai "tappiollista toimintaa" tai "rahat muualta" jne. Joka vähän on sitä, että on päätoimisten rälssi ja muut väistykööt ja uusilla ei ole asiaa.
Se vain on vähän sillä lailla, että jos kun tyhjästä tai pienestä lähdetään, niin tappioita on vaikea alkuun välttää. Sinun asenteellasi kukaan ei saisi aloittaa tai pyrkiä aloittamaan pienellä ja laajentamaan. Itsellä kokemusta siitä, että pistettiin ihan uusi firma pystyyn. Tyhjästä. Tehtiin tarvittavat investoinnit ja muut. Kolme ekaa vuotta olivat silkkaa tappiota, kaksi seuraavaa +- nollatulosta. Vasta kuudentena vuonna nenä nousi pinnan yläpuolelle. Mutta myönnetään, että usko oli välillä koetuksella ja kassa kuiva. Nyt kun tuo on pyörinyt lähes 20 vuotta, niin saan yrityksestä vähän vuodesta riippuen 20-40 k-euron tuoton vajaan puolen henkilön omalla työpanoksella. Työntekijät saavat palkkansa tietty.
Mutta jos lähdetään asenteellasi liikkeelle, niin eihän tällaista saisi siis tehdä. Ei maatiloilla eikä kai sitten muutenkaan.
Mä arvasin, että joku tarttuu tähän. Tottakai kun mitä tahansa yritystoimintaa aletaan pyörittämään niin aluksi voi toiminta olla tappiollista, mutta jos se on vuosienkin päästä tappiollista niin kuinka moni mahtaa edelleen jatkaa yritystoimintaa? Maahan liittyy tunnepohjaisia asioita eikä maataloutta monikaan miellä yritystoiminnaksi. Mitä se ei tietenkään kaikessa mielessä olekkaan, sen verran vapauksia, helpotuksia ja eroavaisuuksia on oikeaan yritystoimintaan verrattuna.
Oikeasti taitaa olla vain niin, että sille peruskasvinviljely tilalle nykyinen systeemi ei olekkaan niin tappiollinen ja huono kun ehkä luullaan. Viikko keväällä toukoja, viikko kesällä ruiskutuksia, kaksi viikkoa syksyllä puinteja ja 11kk ruikutusta tyhjästä..
Hehtaarituet juoksee kivasti tilille ja lopun ajan sen ruikutuksen lisäksi voi keskittyä niihin vieläkin rahakkaampiin hommiin.
Niinkuin aiemminkin olen maininnnut niin nyt kun suuntaus on selvästi sivutoimiviljelyn suuntaan niin halutaanko tämä kehityssuunta. Elukoita ei pidetä sivutoimisenä eikä kaikkia eläinlajeja tueta niin, että oltaisiin mitenkään tasavertaisia. Sivutoimiviljelyn lisääntyminen lisää myös sitä ettei toimintaan (maataloutta) välttämättä katsota taloudellisesti tarkasti, että onko se järkevää vai ei. Mutta tämä kaiketi onkin tarkoitus...
-
>Viikko keväällä toukoja, viikko kesällä ruiskutuksia, kaksi viikkoa syksyllä puinteja ja 11kk ruikutusta tyhjästä..
Jos viikossa touot tekee ja puikin kahdessa,on joko vähän peltoa tai reilusti ylimitoitetut koneet.Tämä on aivan selkeä asia.
-
>Viikko keväällä toukoja, viikko kesällä ruiskutuksia, kaksi viikkoa syksyllä puinteja ja 11kk ruikutusta tyhjästä..
Jos viikossa touot tekee ja puikin kahdessa,on joko vähän peltoa tai reilusti ylimitoitetut koneet.Tämä on aivan selkeä asia.
Ja hyvällä mallilla muutenkin jos ei isompia aikoja tarvi varata koneiden ja kiinteistöjen huoltoihin ja korjauksiin.
-
Tämä kommentti on hiukan väärin muotoiltu.
"Hajasijoitus on synnyttänyt valtavan määrän elinkelvottomia maatiloja."
Pitäisi sanoa: "Hajasijoitus on synnyttänyt valtavan määrän maatiloja."
Sitten mielenkiintoinen fakta.
"Pietilä osoittaa kirjassaan, että jo 1930-luvulla tiedettiin, että pientilojen tukeminen johtaa kannattamattomiin tiloihin ja ylituotantoon."
Tämä jos mikä osoittaa sen, että sivutoimisuus on tehokkain tapa tuottaa ravintoa.
-
>Viikko keväällä toukoja, viikko kesällä ruiskutuksia, kaksi viikkoa syksyllä puinteja ja 11kk ruikutusta tyhjästä..
Jos viikossa touot tekee ja puikin kahdessa,on joko vähän peltoa tai reilusti ylimitoitetut koneet.Tämä on aivan selkeä asia.
Niinpä. Ennen luomuaikaa ameriikanfarmari alkoi palkoherneellä jo lumien ollessa metsänreunoissa, siitä sitten koko kesän ajan kumipyörää tai telaa hiottiin asfaltilla kylvöjunien, kultivaattorien, äkeitten ja ruiskujen kanssa. 1000 ha kertaalleen ruiskutuskin vie enemmän aikaa kuin muutaman päivän ! sadantuhannen bushelin kuivaamoa - ja pihaakin - täytettiin rumpupuimureilla ja muilla heti heinäkuun lopusta marraskuulle.
Ja silti tuli tappiota.
"Viime vuonna tein viljalla 150 000 euroa tappiota."
MT, 04.05.2017 (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/on-tyhm%C3%A4%C3%A4-tuottaa-sellaista-mit%C3%A4-joutuu-v%C3%A4kisin-myym%C3%A4%C3%A4n-1.187051)
Eikä tämä Länsi-Uudenmaan alue sentään ole aivan huonoin viljelyalue leipäviljoilla, kyseinen viljelijä voitti rukiin talouskisan vuonna 2014, ja uusmaalainen isäntä sai samana vuonna kymppitonnarin syysvehnästä:
Ruis voitti talouskisan - kate I 2 113 euroa hehtaarilta (https://kaytannonmaamies.fi/ruis-voitti-talouskisan/)
Silti jopa voittajat tekivät tuskin ollenkaan nettovoittoa viljalla.
"Talouskisan vehnälohkot jäänevät niukin naukin positiiviselle puolelle, jos kone-, rakennus-, yleis- ja peltokustannukset ovat pienet. Mutta monen sadan euron pellonvuokraa tai lyhennyksiä ei näillä katteilla maksella."
Keskustelussa nähty "Viikko keväällä toukoja, viikko kesällä ruiskutuksia, kaksi viikkoa syksyllä puinteja ja 11kk ruikutusta tyhjästä." on siksi hieman jo kulunut, voisi myös sanoa sitten vastaavasti yhdestä toisesta maanviljelystekillisestä vaihtoehdosta, viikko keväällä toukoja, viikko joutomaiden niittoa kesällä, eikä mitään hommaa syksyllä
Ehkä nyt sitten suunnan vaihtanut suurtilakin voi tuohon sataykkösen mainitsemaan työtahtiin päästä ?
-SS-
-
Suomessa on kutakuinkin noin 250000 ha liikaa peltomaata, sen kun saisi pois viljelystä niin hyvä. Muutama aika sitten retkeilin suomenselän ja maanselän alueella, siellä ttuntui olevan kova suopeltojen raivausvauhti käynnissä. Varmaan kotieläintalouden tarpeisiin.
-
>Viikko keväällä toukoja, viikko kesällä ruiskutuksia, kaksi viikkoa syksyllä puinteja ja 11kk ruikutusta tyhjästä..
Jos viikossa touot tekee ja puikin kahdessa,on joko vähän peltoa tai reilusti ylimitoitetut koneet.Tämä on aivan selkeä asia.
Ja hyvällä mallilla muutenkin jos ei isompia aikoja tarvi varata koneiden ja kiinteistöjen huoltoihin ja korjauksiin.
Tämä nyt hieman tälläinen mutkat suoriksi tyyppinen lausahdus, mutta ilmeisesti ajatus siitä ei uponnut. Tarkoitukseni oli siis sanoa, että viljatilalla jää sitä aikaa aika paljon jota voi sitten käyttää muuhun rahakkaampaan hommaan..
-
>Viikko keväällä toukoja, viikko kesällä ruiskutuksia, kaksi viikkoa syksyllä puinteja ja 11kk ruikutusta tyhjästä..
Jos viikossa touot tekee ja puikin kahdessa,on joko vähän peltoa tai reilusti ylimitoitetut koneet.Tämä on aivan selkeä asia.
Ja hyvällä mallilla muutenkin jos ei isompia aikoja tarvi varata koneiden ja kiinteistöjen huoltoihin ja korjauksiin.
Tämä nyt hieman tälläinen mutkat suoriksi tyyppinen lausahdus, mutta ilmeisesti ajatus siitä ei uponnut. Tarkoitukseni oli siis sanoa, että viljatilalla jää sitä aikaa aika paljon jota voi sitten käyttää muuhun rahakkaampaan hommaan..
Juu, onhan näinkin. Itellä vaan tuppaa jostain syystä (laiskuus..?) noista kaluista ja koppoleista olemaan aina edessä jotain mikä repsottaa johonkin päin. Ni ei ihan mene kevät- ja syystyöt tuolla aikataululla ja kun jotain saa korjailtua, niin on 3 uutta rikkinäistä paikkaa odottamassa.
-
>Viikko keväällä toukoja, viikko kesällä ruiskutuksia, kaksi viikkoa syksyllä puinteja ja 11kk ruikutusta tyhjästä..
Jos viikossa touot tekee ja puikin kahdessa,on joko vähän peltoa tai reilusti ylimitoitetut koneet.Tämä on aivan selkeä asia.
Ja hyvällä mallilla muutenkin jos ei isompia aikoja tarvi varata koneiden ja kiinteistöjen huoltoihin ja korjauksiin.
Tämä nyt hieman tälläinen mutkat suoriksi tyyppinen lausahdus, mutta ilmeisesti ajatus siitä ei uponnut. Tarkoitukseni oli siis sanoa, että viljatilalla jää sitä aikaa aika paljon jota voi sitten käyttää muuhun rahakkaampaan hommaan..
Velaton tyhjäkäynnillä käyvä viljatila on tietynlainen pankkopojan unelma. Kasvinviljelytiloilla, missä on useita eri kasveja, tilanne ei olekaan ihan samanlainen. Ja jos vielä on velkaa, niin kaluston ylläpitokin vie aikaa jonkin verran.
Jos tilan ulkopuolisilla töillä joutuu paikkaamaan tilan taloutta, tila on joko investoiva/kehittävä tai sitten peilissä on vikaa. Se on kuitenkin selvää, että kasvinviljelytilaa ei pysty kehittämään, ilman ulkopuolista tulonlähdettä.
-
Tässä on aistittavissa toisten mielestä,se oikea ratkaisu on vain kitua hengiltä muistellen 70-lukua ja Konesokoksen kahvittelua torstaisin, maaten 360 sampon alla vaihtamassa kolakuljettimen ketjuja 41:lle puintisyksylle. Kunhan kaikki raha tulee euroopan uniolta ja suomen valtiolta ja urakoinnista tai muusta hommasta ei saa pennin jeniäkään laittaa siihen hommaan.
Ihmekkään että jos tämä foorumi olisi arabiaksi, niin täällä olisi kaikki maaniset isis-taistelijat kirjoittelemassa pitkin maailmaa - senverran synkkää ja katkeraa on suomalaisen maalaisen ja maanviljelijän elämä. ;D ;)
-
Minusta velattomuus on ihan tavoiteltava olotila, ei siinä ole mitään hävettävää. Maatila voi olla myös sivutoimisesti hoidettu.
-
Tässä on aistittavissa toisten mielestä,se oikea ratkaisu on vain kitua hengiltä muistellen 70-lukua ja Konesokoksen kahvittelua torstaisin, maaten 360 sampon alla vaihtamassa kolakuljettimen ketjuja 41:lle puintisyksylle. Kunhan kaikki raha tulee euroopan uniolta ja suomen valtiolta ja urakoinnista tai muusta hommasta ei saa pennin jeniäkään laittaa siihen hommaan.
Ihmekkään että jos tämä foorumi olisi arabiaksi, niin täällä olisi kaikki maaniset isis-taistelijat kirjoittelemassa pitkin maailmaa - senverran synkkää ja katkeraa on suomalaisen maalaisen ja maanviljelijän elämä. ;D ;)
Niinkun olen jo aiemmin useasti kirjoittanut niin eihän siinä mitään jos jokainen homma kantaa itsensä ja ollaan tasaväkisessä asemassa. Nyt kuitenki tilanne se että etelä suomalaisella tilalla on se sitten kasvitila tai sikatila ei ole mitään jakoja pellon osto tai vuokra mittelöissä. Nautatiloista en osaa sanoa. Kasvitilalla on se plussa että aika riittää hankkia niitä rahoja muualta. Tällä seudulla tämä on kovinkin yleistä.
Mitä enemmän tukia siirretään pois siitä että oikeasti tuotetaan jotain niin mielestäni se palvelee näitä tiloja jolla ei ole niitä elukoita ruokittavana tai lantaa levitettävänä. Jokainen viljelijä saa tehdä päätöksensä kuinka haluaa, mutta holhous valtio kun kerraan ollaan niin viranomaiset saisi tökkiä hommaa oikeaan suuntaan. Toistaiseksi ei ole kuin kivoja puheita.
Koko homma on iso kokonaisuus. Asiaa kun on viety jo satavuotta väärään suuntaan. Tuohon ajan henkeen vaikea tietysti keksiä muutakaan vaihtoehto kuika asiat olisi pitänyt ratkaista 1917 ja uudestaan 40 & 50 luvulla. Rakennemuutos on mennyt tottakai eteenpäin. Väittäisin että sikatilat ovat oikeasti menneet eniten rakennemuutoksessa eteenpäin ja joutuneet myös eniten sopeutumaan eu:n yhteismarkkinaan. Vaikea uskoa, että kannattavuus tästä kovinkaan ihmeellisesti maataloudessa muuttuisi parempaan suuntaan. Nyt on menossa vaihe jossa tukikaavakkeilla poimitaan rahakkaimmat toimenpiteet kannattavuuden turvaamiseksi. Tuet alenevat vääjäämättömästi, että tuon tukioptimoinnin tie on jossakin vaiheessa kuljettu loppuun. Todennäköisesti saadaan vain velvoitteet huolehtia ympäristöstä ilman korvausta. Mikäli kannattavuutta ei saada kuntoon niin ainoaksi vaihtoehdoksi jää tilan pyörittäminen ulkopuolisella rahalla.
Edelleen tuntuu olevan kova halu saada aikaan uusia tiloja jotka saadaan talutusnuoraan. Tämä tapahtuu kahta kautta. Spv:n, joka nyt on hetken jäissä, avulla pientiloille annetaan 5 vuoden viljelysitoumus ja pakko tilan kehittämiseen. Tässä opetetaan hienosti siihen sivutoimisuuteen jossa raha siirretään kätevästi maatalouteen. Tilakauppa tehdään puoli-ilmaiseksi jotta jatkajalla olisi mahdollisuus jatkaa tilanpitoa. Toinen tapa on se että tarjotaan investointitukia jotka osittain ulosmittautuvat tavaran toimittajille. Tällä tavalla saadaan aikaan pitkä velka joka pakotta jatkamaan maailman tappiin asti. Ja monta eri tapaa näitten välillä...
Ymmärrän että kotimaista tuotantoa tulee tukea ihan jo huoltovarmuuden vuoksi. Meitä ei kukaan tule auttamaan tänne pohjoiseen jos hätä tulee. Samalla ei kuitenkaan tarvitse jatkaa hölmöilyä. Nykyinen tilamäärä voidaan ihan hyvin puolittaa ja metsäpellot metsittää. Samalla saadaan vapautettua työvoimaa paikkaamaan sitä mainostettua tulevaa työvoimapulaa eikä maahanmuuttajia tarvita niin paljon. Eläkeläiset hoitakoon viljelynsä loppuun kello käy kuitenkin. Muutos pitää aloittaa sieltä nuoremmasta päästä...
-
Metsitätkö sinä omasi.
-
Metsitätkö sinä omasi.
En vaan raivaan uutta. Täällä vain monella tuntuu olevan halu metsittää niin lähinnä tarkoitin sitä että jos homma saadaan jiiriin muuten niin ne metsäisimmät pellot voidaan metsittääkkin. Itse en noita metsäpeltoja omista niin koen ettei näitä ole järkeä metsittää..
-
ja101:llä oli jotain asiaakin tuossa luopumistuen osalta. Palaan ehtoosta asiaan jos joudan valutyömaalta.
-
Metsitätkö sinä omasi.
Itse en noita metsäpeltoja omista niin koen ettei näitä ole järkeä metsittää..
Perustelu saattaa olla eri, mutta aika monella muullakin saattaa olla, että "Koen ettei näitä ole järkeä metsittää". Vai mitä mieltä olet?
Varmaan näin. Mä nyt en ole metsityksen kannattaja olleenkaan. Kirjoitin tuon sen vuoksi, kun täälläkin moni tuntuu olevan sitä mieltä, että pitäisi neljäsosa metsittää tai jotain. En myöskään ole metsityksen kannattaja siinä mielessä, että aukean keskeltä saa yksi isäntä metsittää peltonsa sen vuoksi, että on vaan kyllästynyt eu:hun tms. Tätäkin on nähty. Se, että jos nyt metsitystuki tai joku muu sellainen tulee niin, ehdot pitää olla niin tiukat, että silloin todellakin metsitetään vaan niitä pikkulänttejä jo valmiiksi metsän keskeltä. Näitä länttejä en itse omista niin koen etten tuollaisesta metsitystuesta itse hyödy mitenkään.
Viikko keväällä toukoja, viikko kesällä ruiskutuksia, kaksi viikkoa syksyllä puinteja ja 11kk ruikutusta tyhjästä..
Hehtaarituet juoksee kivasti tilille ja lopun ajan sen ruikutuksen lisäksi voi keskittyä niihin vieläkin rahakkaampiin hommiin.
Elukoita ei pidetä sivutoimisenä eikä kaikkia eläinlajeja tueta niin, että oltaisiin mitenkään tasavertaisia.
Jos täällä joku ruikuttaa, niin kuka se mahtaa olla? Mutta kuten ht jo tuossa totesi, aika optimistisesti lasket kasvinviljelytilan ajankäytön?
Ja miksi eläimiä ei muka pidetä sivutoimisena? Vaan ruikutetaan muiden sivutoimisuudesta? Kysymys on vain järjestelystä ja ahkeruudesta. Ehkä.
Itse tiedän tapauksen, jossa isäntä piti yli 10 vuotta sivutoimisesti noin 30 lehmää, navetan paikat oli 32 lehmälle. En tiedä, miten sen teki, mutta niin vain meni töihin kahdeksaksi joka aamu ja neljältä pois ja sen ulkopuolella sitten navetta. Taustalla oli se, että halusi jatkaa maitotilana ja laajentaa. Etelän tukiehdot ja tukitasot vain siihen aikaan heikkenivät aika ikävästi ja tukiero siihen aikaan c-alueeseen oli aika suuri. Vielä silloinkin kun oli pakko tehdä päätös joko tai. Ja lehmät sitten lähtivät. Mutta sivutoimisesti piti aika monta vuotta. Varmasti oli karsinut kaikki turhat työvaiheet pois ja muutenkin järjestänyt hommat sujuviksi. Ja peltopuolella käytti urakointia ja naapureilla (maksusta) teettämistä.
Ja silloin vanhaan hyvään aikaan 7-80 -luvuilla jolloin lihasikalan maksimikoko oli se 300 lihasikaa. Niin oli paljon tiloja, joilla automaation ansiosta työaikaa meni 1-2 tuntia per päivä ja viikonloppuisin ei aina jaksettu käydä kuin kurkistamassa. Miksei sellainen muka menisi sivutoimisena? Tietty kun eäinmäärä kasvaa, niin homma hankaloituu, mutta lihasikala on kuitenkin kohtuullisen helppo automatisoida. Kohtuullisen eläinmäärän voi hoitaa sivutoimisena. Vaatii tietysti työnantajan, jolta löytyy jonkun verran joustoja koska aina tulee jotakin. Ja lisäksi on se riski, että jos sattuu jotakin odottamatonta.
Mutta oletko oikeasti ajatellut asiaa? Että kasvitilojen sivutoimisuudesta ja kotieläintilojen pakollisesta päätoimisuudesta ruikuttamisen sijasta oikeasti tekisit jotakin? Menet töihin ja teetät peltotyöt urakointina? Jotakin? Vaihtoehtoja varmasti on.
Tuossahan niitä syitä jo itse kerroit. Tuollainen 300 paikkanen sikala menee helposti sivutöinä ei rasita, muuten kuin niin ettei lomia tarvitse pitää. Navettalasta en osaa sanoa. Mutta sen tiedän, että moni etelän lehmänpitäjä on lopettanut ja syykin on ilmeisesti ollut juuri se, että tuet jaettiin pohjoiseen. Tasa-arvoista ilmeisesti. Ymmärrän kyllä millaisissa olosuhteissa pohjoisessa toimitaan, mutta historia on kuitenkin näyttänyt sen, että eläimet muuttavat pohjoiseen niin olisiko jotakin tehtävä? No nyt kai lehmät saivat sen jonkin palkkiojärjestelmän tänne eteläänkin, en noita niin tarkkaan tunne. Yksi syy pohjoiseen muutolle voi olla sekin, että sieltä löytyy suota ja mettää edullisemmin mistä voi sitten raivailla vaikka peltoa rehu ja lanta alaksi. Ei tarvitse etelässä olla kisaamassa pikkulänteistä ympäri pitäjää ja kuluttaa sitä myöten fentin pyöriä pitkin kyläteitä.
Täällä ilmeisesti muut saa ruikuttaa ja valittaa, mutta jos valittaa perusteluiden kera niin se on kiellettyä? Ja älkää turhaan huolehtiko en mä tähän koko tarmoani käytä vaan teen valintoja siinä missä muutkin... Ja mulle on aivan se ja sama miten homma menee. Jos tällä hommalla ei enää omat lapset elä niin sitten eivät etsikööt jotakin muuta, menköön vaikka sossun pummeiksi siellähän sitä rahaa tuntuu olevan jaossa eka pitää vaan ihon väri saada muutettua... Me saadaan kyllä vaimon kanssa näillä hehtaareilla oma työura tehtyä jos tarve on. Joka vuosi helpottaa kun velkoja saadaan maksetuksi. Enkä oikeasti halua käyttää kaikkea aikaa maantonkimiseen tai paskanlappamiseen, meillä on muutakin elämää. Jos viljelyä vaaditaan tekemään talkoilla tai rahaa ulkopuolelta kantamalla niin saa mun puolesta olla, mä en siihen lähde, jatkakoon hölmömmät. Toivoisin samanlaista ajattelua muillekkin ja myös sitä muuta elämää kuin pelkän paskatunkion tuijottamista..
-
Ei kyllä mene helposti sivutöinä 300:n sian sikala, ainkaan palkkatyön sivuhommina. Väitteen esittäjä ei ole sikoja ilmeisesti koskaan hoitanut. Se automatiikka reistailee, siat sairastelee ja monia muita harmeja riittää, pienessäkin sikalassa. Mutta täällä agronetissä kyllä on totuttu kaikenlaisiin kevyisiin huulenheittoihin, ja tuo väite menee samaan sarjaan.
-
Ei kyllä mene helposti sivutöinä 300:n sian sikala, ainkaan palkkatyön sivuhommina. Väitteen esittäjä ei ole sikoja ilmeisesti koskaan hoitanut. Se automatiikka reistailee, siat sairastelee ja monia muita harmeja riittää, pienessäkin sikalassa. Mutta täällä agronetissä kyllä on totuttu kaikenlaisiin kevyisiin huulenheittoihin, ja tuo väite menee samaan sarjaan.
Meillä sattuu justiinsa vanhin osasto olemaan tuollainen 300 sian puuhala ja kyllä tuo nyt tossa menisi vaikka ulkopuolella kävisi töissä. Ei se aina välttämättä helppoa olisi ja aina olisi riski, että kun tulet töistä niin onko mikä tilanne. Mutta kyllä tuo nyt menisi. Siinä saa sitten vapaa-ajat puuhastella tuolla sikalassa ja muutenkin työt on suunniteltava hyvin ja systeemit toimintavarmoiksi. Mutta sitten kun tuohon määrään aletaan lyömään niitä kertoimia päälle niin homma meneekin sellaiseksi, että riskit kasvaa ja työ ulkopuolella ei tule oikein enää kysymykseen kasvaneiden riskien sekä työmäärän vuoksi. Raja nyt on häilyvä, että onko se 300 vai mikä. Toiset voi hoitaa tuplat tai triplat tai miksei vielä enemmänkin työn sivussa, itse en. Tuollainen 300 voisi just mennä jos haluaisi. Se onko siinä sitten mitään järkeä onkin eriasia..
-
>viljatilalla jää sitä aikaa aika paljon jota voi sitten käyttää muuhun rahakkaampaan hommaan..
Mitä ne ovat nuo rahakkaammat hommat ja miten sitä aikaa niihin jää,kun nytkin joutuu skippaamaan hommia kun aika ei riitä.Taidat olla semmoinen satusetä.
-
>viljatilalla jää sitä aikaa aika paljon jota voi sitten käyttää muuhun rahakkaampaan hommaan..
Mitä ne ovat nuo rahakkaammat hommat ja miten sitä aikaa niihin jää,kun nytkin joutuu skippaamaan hommia kun aika ei riitä.Taidat olla semmoinen satusetä.
Kyllä tällä seudulla on monta viljatilallista jotka tekevät jotakin muuta, kuka ajaa mettäkonetta, toinen kaivuri, joku on paperitehtaalla ja joku vaan lorvailee. Eiköhän se ole oman ajankäytön hallintaa ja siinä jotakin pielessä jos ei viljatilalla jää aikaa tehdä muuta..
-
Jokaisella omat tapansa tehdä, ei oikein ole yksiselitteinen asia. Tilojakin on kovin erilaisia, toinen saa tilan jossa kaikki valmiina, toinen taas tilan jossa paljon korjaus velkaa. Joku saa isältä tai muilta eläkeukoilta korvaamatonta apua, toinen taas ei. Tälläkin kyllällä näyttää että vanhoista isännistä otetaan kaikki irti.
-
> Eiköhän se ole oman ajankäytön hallintaa ja siinä jotakin pielessä jos ei viljatilalla jää aikaa tehdä muuta..
Ei ole mitään vanhoja kääpiä ajelemaan mitään koneita eikä mitään muutakaan,kuten monilla muilla,että valeisäntä kerkiää ravaamaan pitkin kyliä.Ei tarvitse kuin naapuriin suunnata katsetta kun vanha äijä meni mäkeen pari vuotta sitten, niin alkaa ns.rahakkaissa hommissa heiluvalta isännältä kumi tyhjenemään.Pelkkää faktaa tämä eikä ole velkaa kuin vitusti.
-
Totta
-
Jokaisella omat tapansa tehdä, ei oikein ole yksiselitteinen asia. Tilojakin on kovin erilaisia, toinen saa tilan jossa kaikki valmiina, toinen taas tilan jossa paljon korjaus velkaa. Joku saa isältä tai muilta eläkeukoilta korvaamatonta apua, toinen taas ei. Tälläkin kyllällä näyttää että vanhoista isännistä otetaan kaikki irti.
Näinhän se on. En nyt alkanut tuota kirjoittamaan kun luulisi jokaisen sen ymmärtävän sanomattakin. Kuitenkin Last Man Standing halusi asian nostaa esille siltä kantilta, ettei kukaan muka ehtisi. No se on justiisa kiinni siitä miten asiat on muuten.
-
>viljatilalla jää sitä aikaa aika paljon jota voi sitten käyttää muuhun rahakkaampaan hommaan..
Mitä ne ovat nuo rahakkaammat hommat ja miten sitä aikaa niihin jää,kun nytkin joutuu skippaamaan hommia kun aika ei riitä.Taidat olla semmoinen satusetä.
Kyllä tällä seudulla on monta viljatilallista jotka tekevät jotakin muuta, kuka ajaa mettäkonetta, toinen kaivuri, joku on paperitehtaalla ja joku vaan lorvailee. Eiköhän se ole oman ajankäytön hallintaa ja siinä jotakin pielessä jos ei viljatilalla jää aikaa tehdä muuta..
Aiheesta en sen enempää ala kinaamaan, tästä on väännetty jo ihan riittämiin... Mutta alkaa näyttää siltä että alkaa ympyrä sulkeutumaan, ensin arvostellaan sivutoimiset siitä kun käy tilan ulkopuolella palkkatöissä. Sitten seuraavaksi ihmetellään jos ei jää aikaa käydä muualla töissä. Totta on se, että tavallisella viljatilalla oli sitten pieni tai suuri, jää aikaa tehdä muutakin ja kysymys kuuluukin että kuuluuko esim 200ha tilallakaan saada koko vuoden elantoa? Siitä meinaan riemu repeäisi päätoimisten kohdalla...
-
Mitä enemmän tukia siirretään pois siitä että oikeasti tuotetaan jotain niin mielestäni se palvelee näitä tiloja jolla ei ole niitä elukoita ruokittavana tai lantaa levitettävänä. Jokainen viljelijä saa tehdä päätöksensä kuinka haluaa, mutta holhous valtio kun kerraan ollaan niin viranomaiset saisi tökkiä hommaa oikeaan suuntaan. Toistaiseksi ei ole kuin kivoja puheita.
Koko homma on iso kokonaisuus. Asiaa kun on viety jo satavuotta väärään suuntaan. Tuohon ajan henkeen vaikea tietysti keksiä muutakaan vaihtoehto kuika asiat olisi pitänyt ratkaista 1917 ja uudestaan 40 & 50 luvulla. Torppareiden maat jos olisi jääneet antamatta heille niin luultavasti oltaisiin samassa tilakoossa kuin veljeskansalla etelänaapurissa. Taas 40-50 lukujen touhut, karjalaisten asuttaminen oli siinä hetkessä järkevää. Se taas ei ollut että isojakin tiloja palasteltiin useampaan osaan sisaruksille. Esim oma kantatalo on 1/5 hehtaareissa, ja pellossa 1/2 siitä mitä vuonna 1940 ennen lunastuksia ja jakamisia. Mutta sille ei voi enään mitään.
Rakennemuutos on mennyt tottakai eteenpäin. Väittäisin että sikatilat ovat oikeasti menneet eniten rakennemuutoksessa eteenpäin ja joutuneet myös eniten sopeutumaan eu:n yhteismarkkinaan. Vaikea uskoa, että kannattavuus tästä kovinkaan ihmeellisesti maataloudessa muuttuisi parempaan suuntaan. Sikahomma on täysin omalta kylältä kuollut, lähinnä enään broileria viljellään+ muutama lehmäpaikka.
Nyt on menossa vaihe jossa tukikaavakkeilla poimitaan rahakkaimmat toimenpiteet kannattavuuden turvaamiseksi. Tuet alenevat vääjäämättömästi, että tuon tukioptimoinnin tie on jossakin vaiheessa kuljettu loppuun. Todennäköisesti saadaan vain velvoitteet huolehtia ympäristöstä ilman korvausta. Mikäli kannattavuutta ei saada kuntoon niin ainoaksi vaihtoehdoksi jää tilan pyörittäminen ulkopuolisella rahalla. Tähän jos mennään niin kuitenkin moni tulee lopettaneeksi, ja tätä ei suomen suurin pankkiryhmä anna tapahtua uskotte tai ette. OP:t saavat laittaa hanskat naulaan jos maatalousmaan hinta romahtaa huomattavasti. Eriasia toki nämä +15 000/ha alueet, mutta se totuus silti hyvästä pellosta lienee liki tätä oikeilla maatalousalueilla
Edelleen tuntuu olevan kova halu saada aikaan uusia tiloja jotka saadaan talutusnuoraan. Tämä tapahtuu kahta kautta. Spv:n, joka nyt on hetken jäissä, avulla pientiloille annetaan 5 vuoden viljelysitoumus ja pakko tilan kehittämiseen. Tässä opetetaan hienosti siihen sivutoimisuuteen jossa raha siirretään kätevästi maatalouteen. Tilakauppa tehdään puoli-ilmaiseksi jotta jatkajalla olisi mahdollisuus jatkaa tilanpitoa. Toinen tapa on se että tarjotaan investointitukia jotka osittain ulosmittautuvat tavaran toimittajille. Tällä tavalla saadaan aikaan pitkä velka joka pakotta jatkamaan maailman tappiin asti. Ja monta eri tapaa näitten välillä... Itse en lähtenyt tähän, pankista sai lainaa ilmankin. Ehdot ovat liian tiukat, pankki kyllä osasi lainata rahaa ilmankin. Ja maksoin 80% siitä mitä edellinen sukupolvi olisi saanut pellosta/metsistä vapailla markkinoilla aivan kunnioituksesta vaikka puoletkin olisi piisannut.
Ymmärrän että kotimaista tuotantoa tulee tukea ihan jo huoltovarmuuden vuoksi. Meitä ei kukaan tule auttamaan tänne pohjoiseen jos hätä tulee. Samalla ei kuitenkaan tarvitse jatkaa hölmöilyä. Nykyinen tilamäärä voidaan ihan hyvin puolittaa ja metsäpellot metsittää. Samalla saadaan vapautettua työvoimaa paikkaamaan sitä mainostettua tulevaa työvoimapulaa eikä maahanmuuttajia tarvita niin paljon. Eläkeläiset hoitakoon viljelynsä loppuun kello käy kuitenkin. Muutos pitää aloittaa sieltä nuoremmasta päästä...
Ei minun mielestäni 100ha viljelyksilläkään tarvi saada koko vuoden palkkaa enään nykyaikana. Eläimistä en kommentoi, niihin ei tietotaito riitä. Niinno. Jos viljelee dextalla ja hankmolla 80 kilometrin säteellä kaikkia lämpäreitä niin vuoden saa kulumaan siihen 100ha töihin, jos omistaa vielä kartanomuseon jonka nurkia rassaa kaiken joutoajan. ::) ;D ;)
-
Mitä enemmän tukia siirretään pois siitä että oikeasti tuotetaan jotain niin mielestäni se palvelee näitä tiloja jolla ei ole niitä elukoita ruokittavana tai lantaa levitettävänä. Jokainen viljelijä saa tehdä päätöksensä kuinka haluaa, mutta holhous valtio kun kerraan ollaan niin viranomaiset saisi tökkiä hommaa oikeaan suuntaan. Toistaiseksi ei ole kuin kivoja puheita.
Koko homma on iso kokonaisuus. Asiaa kun on viety jo satavuotta väärään suuntaan. Tuohon ajan henkeen vaikea tietysti keksiä muutakaan vaihtoehto kuika asiat olisi pitänyt ratkaista 1917 ja uudestaan 40 & 50 luvulla. Torppareiden maat jos olisi jääneet antamatta heille niin luultavasti oltaisiin samassa tilakoossa kuin veljeskansalla etelänaapurissa. Taas 40-50 lukujen touhut, karjalaisten asuttaminen oli siinä hetkessä järkevää. Se taas ei ollut että isojakin tiloja palasteltiin useampaan osaan sisaruksille. Esim oma kantatalo on 1/5 hehtaareissa, ja pellossa 1/2 siitä mitä vuonna 1940 ennen lunastuksia ja jakamisia. Mutta sille ei voi enään mitään.
Rakennemuutos on mennyt tottakai eteenpäin. Väittäisin että sikatilat ovat oikeasti menneet eniten rakennemuutoksessa eteenpäin ja joutuneet myös eniten sopeutumaan eu:n yhteismarkkinaan. Vaikea uskoa, että kannattavuus tästä kovinkaan ihmeellisesti maataloudessa muuttuisi parempaan suuntaan. Sikahomma on täysin omalta kylältä kuollut, lähinnä enään broileria viljellään+ muutama lehmäpaikka.
Nyt on menossa vaihe jossa tukikaavakkeilla poimitaan rahakkaimmat toimenpiteet kannattavuuden turvaamiseksi. Tuet alenevat vääjäämättömästi, että tuon tukioptimoinnin tie on jossakin vaiheessa kuljettu loppuun. Todennäköisesti saadaan vain velvoitteet huolehtia ympäristöstä ilman korvausta. Mikäli kannattavuutta ei saada kuntoon niin ainoaksi vaihtoehdoksi jää tilan pyörittäminen ulkopuolisella rahalla. Tähän jos mennään niin kuitenkin moni tulee lopettaneeksi, ja tätä ei suomen suurin pankkiryhmä anna tapahtua uskotte tai ette. OP:t saavat laittaa hanskat naulaan jos maatalousmaan hinta romahtaa huomattavasti. Eriasia toki nämä +15 000/ha alueet, mutta se totuus silti hyvästä pellosta lienee liki tätä oikeilla maatalousalueilla
Edelleen tuntuu olevan kova halu saada aikaan uusia tiloja jotka saadaan talutusnuoraan. Tämä tapahtuu kahta kautta. Spv:n, joka nyt on hetken jäissä, avulla pientiloille annetaan 5 vuoden viljelysitoumus ja pakko tilan kehittämiseen. Tässä opetetaan hienosti siihen sivutoimisuuteen jossa raha siirretään kätevästi maatalouteen. Tilakauppa tehdään puoli-ilmaiseksi jotta jatkajalla olisi mahdollisuus jatkaa tilanpitoa. Toinen tapa on se että tarjotaan investointitukia jotka osittain ulosmittautuvat tavaran toimittajille. Tällä tavalla saadaan aikaan pitkä velka joka pakotta jatkamaan maailman tappiin asti. Ja monta eri tapaa näitten välillä... Itse en lähtenyt tähän, pankista sai lainaa ilmankin. Ehdot ovat liian tiukat, pankki kyllä osasi lainata rahaa ilmankin. Ja maksoin 80% siitä mitä edellinen sukupolvi olisi saanut pellosta/metsistä vapailla markkinoilla aivan kunnioituksesta vaikka puoletkin olisi piisannut.
Ymmärrän että kotimaista tuotantoa tulee tukea ihan jo huoltovarmuuden vuoksi. Meitä ei kukaan tule auttamaan tänne pohjoiseen jos hätä tulee. Samalla ei kuitenkaan tarvitse jatkaa hölmöilyä. Nykyinen tilamäärä voidaan ihan hyvin puolittaa ja metsäpellot metsittää. Samalla saadaan vapautettua työvoimaa paikkaamaan sitä mainostettua tulevaa työvoimapulaa eikä maahanmuuttajia tarvita niin paljon. Eläkeläiset hoitakoon viljelynsä loppuun kello käy kuitenkin. Muutos pitää aloittaa sieltä nuoremmasta päästä...
Ei minun mielestäni 100ha viljelyksilläkään tarvi saada koko vuoden palkkaa enään nykyaikana. Eläimistä en kommentoi, niihin ei tietotaito riitä. Niinno. Jos viljelee dextalla ja hankmolla 80 kilometrin säteellä kaikkia lämpäreitä niin vuoden saa kulumaan siihen 100ha töihin, jos omistaa vielä kartanomuseon jonka nurkia rassaa kaiken joutoajan. ::) ;D ;)
Joo koitappa hoidella se 100ha sivutoimisena palkkatöiden ohella. Ihan päätöntä juttua.
-
Mitä enemmän tukia siirretään pois siitä että oikeasti tuotetaan jotain niin mielestäni se palvelee näitä tiloja jolla ei ole niitä elukoita ruokittavana tai lantaa levitettävänä. Jokainen viljelijä saa tehdä päätöksensä kuinka haluaa, mutta holhous valtio kun kerraan ollaan niin viranomaiset saisi tökkiä hommaa oikeaan suuntaan. Toistaiseksi ei ole kuin kivoja puheita.
Koko homma on iso kokonaisuus. Asiaa kun on viety jo satavuotta väärään suuntaan. Tuohon ajan henkeen vaikea tietysti keksiä muutakaan vaihtoehto kuika asiat olisi pitänyt ratkaista 1917 ja uudestaan 40 & 50 luvulla. Torppareiden maat jos olisi jääneet antamatta heille niin luultavasti oltaisiin samassa tilakoossa kuin veljeskansalla etelänaapurissa. Taas 40-50 lukujen touhut, karjalaisten asuttaminen oli siinä hetkessä järkevää. Se taas ei ollut että isojakin tiloja palasteltiin useampaan osaan sisaruksille. Esim oma kantatalo on 1/5 hehtaareissa, ja pellossa 1/2 siitä mitä vuonna 1940 ennen lunastuksia ja jakamisia. Mutta sille ei voi enään mitään.
Rakennemuutos on mennyt tottakai eteenpäin. Väittäisin että sikatilat ovat oikeasti menneet eniten rakennemuutoksessa eteenpäin ja joutuneet myös eniten sopeutumaan eu:n yhteismarkkinaan. Vaikea uskoa, että kannattavuus tästä kovinkaan ihmeellisesti maataloudessa muuttuisi parempaan suuntaan. Sikahomma on täysin omalta kylältä kuollut, lähinnä enään broileria viljellään+ muutama lehmäpaikka.
Nyt on menossa vaihe jossa tukikaavakkeilla poimitaan rahakkaimmat toimenpiteet kannattavuuden turvaamiseksi. Tuet alenevat vääjäämättömästi, että tuon tukioptimoinnin tie on jossakin vaiheessa kuljettu loppuun. Todennäköisesti saadaan vain velvoitteet huolehtia ympäristöstä ilman korvausta. Mikäli kannattavuutta ei saada kuntoon niin ainoaksi vaihtoehdoksi jää tilan pyörittäminen ulkopuolisella rahalla. Tähän jos mennään niin kuitenkin moni tulee lopettaneeksi, ja tätä ei suomen suurin pankkiryhmä anna tapahtua uskotte tai ette. OP:t saavat laittaa hanskat naulaan jos maatalousmaan hinta romahtaa huomattavasti. Eriasia toki nämä +15 000/ha alueet, mutta se totuus silti hyvästä pellosta lienee liki tätä oikeilla maatalousalueilla
Edelleen tuntuu olevan kova halu saada aikaan uusia tiloja jotka saadaan talutusnuoraan. Tämä tapahtuu kahta kautta. Spv:n, joka nyt on hetken jäissä, avulla pientiloille annetaan 5 vuoden viljelysitoumus ja pakko tilan kehittämiseen. Tässä opetetaan hienosti siihen sivutoimisuuteen jossa raha siirretään kätevästi maatalouteen. Tilakauppa tehdään puoli-ilmaiseksi jotta jatkajalla olisi mahdollisuus jatkaa tilanpitoa. Toinen tapa on se että tarjotaan investointitukia jotka osittain ulosmittautuvat tavaran toimittajille. Tällä tavalla saadaan aikaan pitkä velka joka pakotta jatkamaan maailman tappiin asti. Ja monta eri tapaa näitten välillä... Itse en lähtenyt tähän, pankista sai lainaa ilmankin. Ehdot ovat liian tiukat, pankki kyllä osasi lainata rahaa ilmankin. Ja maksoin 80% siitä mitä edellinen sukupolvi olisi saanut pellosta/metsistä vapailla markkinoilla aivan kunnioituksesta vaikka puoletkin olisi piisannut.
Ymmärrän että kotimaista tuotantoa tulee tukea ihan jo huoltovarmuuden vuoksi. Meitä ei kukaan tule auttamaan tänne pohjoiseen jos hätä tulee. Samalla ei kuitenkaan tarvitse jatkaa hölmöilyä. Nykyinen tilamäärä voidaan ihan hyvin puolittaa ja metsäpellot metsittää. Samalla saadaan vapautettua työvoimaa paikkaamaan sitä mainostettua tulevaa työvoimapulaa eikä maahanmuuttajia tarvita niin paljon. Eläkeläiset hoitakoon viljelynsä loppuun kello käy kuitenkin. Muutos pitää aloittaa sieltä nuoremmasta päästä...
Ei minun mielestäni 100ha viljelyksilläkään tarvi saada koko vuoden palkkaa enään nykyaikana. Eläimistä en kommentoi, niihin ei tietotaito riitä. Niinno. Jos viljelee dextalla ja hankmolla 80 kilometrin säteellä kaikkia lämpäreitä niin vuoden saa kulumaan siihen 100ha töihin, jos omistaa vielä kartanomuseon jonka nurkia rassaa kaiken joutoajan. ::) ;D ;)
Joo koitappa hoidella se 100ha sivutoimisena palkkatöiden ohella. Ihan päätöntä juttua.
Jos kovin leveästi elää, ei 1000 ha viljeltyä tai 200 lypsävääkään riitä elämiseen.
Kaiken kaikkiaan kummastuttaa nämä jutut, joissa ollaan niin tietävinään, kuinka paljon peltoa tai eläimiä riittää elämiseen. Hyvänen aika ei siihen ole olemassa mitään nyrkkisääntöä, se on täysin henkilökohtainen juttu. Ja ennen kaikkea omasta elämäntyylistä riippuvainen. Pienikin päätoiminen viljatila riittää, jos on vaikka poikamies, elelee vaatimattomasti, ei hanki kalliita uusia koneita peltotöihin eikä yksityispuolelle. Isokaan tila ei pärjää, jos pitää olla viimeisintä huutoa olevat vermeet niin pellolla kuin talossa, ja muutenkin elelee leveästi, eli mitä korkeamman elintason itselleen ja mahdolliselle perheelleen haluaa, sitä isompi tila pitää olla, ei tämä sen monimutkaisempaa ole. Maalaiset kun nykyään haluaa elintasokilpailla kaupunkilaisten kanssa, niin sit mietitään pää höyryten näitä tilakoko ja sivuansiojuttuja. Ottakaa elämä rennommin, on hölmöä kun maalaiset ihannoi suurta työmäärää ja niska limassa hommien painamista pelkän rahan takia. Ei ole mitään hävettävää siinä, jos on osannut hoitaa asiansa niin, että talvi kuluukin pankolla makaillessa, ei kukaan ihaile niitä sivutoimiviljelijöitä, jotka kaiket vapaansa ja lomansa uhraavat maataisteluhommiin, ennemminkin heitä säälitään.
-
Eiköhän se viljatilan toimeentulo riipu siitä onko velkaa vai ei, tykkääkö ajaa uusilla vai vanhoilla koneilla ja onko elintaso muuten millainen jne.
Te olette muuten ymmärtäneet asian väärin. Miksi muuten luulette että eläintilat yhä suuremmat lopettavat vauhdilla ainakin täältä etelästä. Eläimissä olet kiinni 24/7 ja kannattavuus, kun on mitä on, niin moni kokee pääsevänsä helpommalla ilman eläimiä, vaikka sitten lähtemällä ulkopuolelle töihin. Ennen jatkavilla eläintiloilla oli kehittämismahdollisuuksia, mutta nyt ne ovat huomattavasti kaventuneet. Eläintenpito ei ole enää kilpailukykyistä muihin vaihtoehtoisiin hommiin nähden.
Yritän tässä sönköttää sitä, että jos nyt olet vaikka se sadan hehtaarin viljatilallinen niin sulla ei koko vuosi mene sen tilan töissä. Siinä ehtii hyvin tehdä muitakin hommia. Mikäli muut työt ovat sopivasti hinnoiteltuja niinkuin nyt vaikka täällä paperitehtaan hommat taitavat olla sitä 60ke luokkaa vähintään. Siinä on jo ihan kiva potti jolla alkaa lisäilemään hehtaareja.
Kyse on vaan siitä, että maatalous kun ei itse enää kanna itseään vaan raha pitää pumpata siihen muualta. Ennen tämä tapahtu osittain varmaan eläinpuolelta. Tai ainakin täältäkin on saanut lukea kuin sikatilalliset ostavat kaikki pellot jne. Nyt ei oma sikojen pito ainakaan anna mahdollisuutta lisäillä euroja sieltä puolelta pellon ostoon. Enkä usko muutenkaan ab alueella sikatiloilla varaa enää olevan kyseiseen toimintaan. Navettalat saatiin jo sukupuuttoon ja nyt niitä yritetään elvyttää ettei niistäkään paljon harmia taida olla. Että kyllä se edelleen ainakin tällä alueella on niin, että pellot menevät muille eikä niihin ainakaan itsellä varaa ole. Ennenkuin olen lopettanut elukoiden pidon ja saanut tilalle kannattavan sivuhomman.
-
Oli se nyt millainen tila tahansa, niin tilan kehitys hehtaareja lisäämällä tai tuotantoa kehittämällä tapahtuu paljolti pääoman voimin.
Vanhat tilat, joilla saattaa olla pääomatuloja sieltä sun täältä, ovat ensimmäisiä jonossa. Tuilla ja lainoilla saadaan vain pahaa mieltä.
Otetaan kadulta joku tyhjätasku-ukko ja sanotaan että ala viljelemään tuota sadan hehtaarin tilaa. Mene hakemaan pankista lainaa, jotta voit ostaa maat ja mannut sun muut. Sori, ei onnistu. Saat mennä ensin kovapalkkaiseen työhön muutamaksi vuodeksi, että saat pankin suostumaan lainaan.
Sitten ukko huomaa, että ei tässä olekaan mitään järkeä. Ei tällä elätä itseään. Mutta jos taskussa on rahaa kuin roskaa, voi tehdä hullujakin investointeja, välittämättä siitä onko se kannattavaa. Taitaa monesti olla niin, että ensin on tehty ja sitten on huomattu että ei kannata. Sitten valitetaan, vaikka teoriassa leipä ei lopu pöydästä.
Tämä on yksi tekijä, miksi kaikki maatalousjutut ovat kalliita, koska aina löytyy joku jannu, jolla on rahaa, hulluutta ja muuten vaan ylimääräistä aikaa. Siksi maataloutta ei voi harjoittaa tyhjältä pöydältä.
-
Oli se nyt millainen tila tahansa, niin tilan kehitys hehtaareja lisäämällä tai tuotantoa kehittämällä tapahtuu paljolti pääoman voimin.
Hyvin moni on päässyt käsiksi eläköityvien, yleensä naapurustossa toimineiden poikamiesisäntien maihin joko lahjana/perintönä tai sitten pilkkahinnalla.
-
Oli se nyt millainen tila tahansa, niin tilan kehitys hehtaareja lisäämällä tai tuotantoa kehittämällä tapahtuu paljolti pääoman voimin.
Hyvin moni on päässyt käsiksi eläköityvien, yleensä naapurustossa toimineiden poikamiesisäntien maihin joko lahjana/perintönä tai sitten pilkkahinnalla.
Tärkeää on hankkia valmiiksi omistukseen ja hallintaan neliökilometri joka ilmansuuntaan haluttavasta palstasta, silloin sen viimeisenkin palstan saa sopivasti.
Kukaan ulkopuolinen ei tunge tahallaan semmoiseen uusjakoreikään ostokselle.
-SS-
-
Oli se nyt millainen tila tahansa, niin tilan kehitys hehtaareja lisäämällä tai tuotantoa kehittämällä tapahtuu paljolti pääoman voimin.
Kyllä
Vanhat tilat, joilla saattaa olla pääomatuloja sieltä sun täältä, ovat ensimmäisiä jonossa. Tuilla ja lainoilla saadaan vain pahaa mieltä.
Eivät välttämättä. Tuohon nyt vaikuttaa vain ja ainoastaan se kellä sitä pääomaa on eniten. Se ei välttämättä ole vanha tila. Niinkuin jo aiemmin oli puhetta, vaikka olisi vanhakin tila, mutta jos elämäntyyli on tuhlailevainen niin ei niitä pääomia välttämättä ole kertynyt. Yleensä tietysti on ainakin jotain jäänyt kirstunpohjalle tai ainakin lainat on maksettu jolloin uuden tekeminen pankissa on ehkä helpompaa. Mutta aivan samalla tavalla pääomia voi löytyä muualtakin. Nyt juuri kritisoin sitä, että maataloudessa pääomia ei pahemmin tässä kannattavuustilanteessa kerrytetä ja muualla se onnistuu samalla tavalla tai paremminkin ja sen vuoksi on näitä "uusia" viljelijöitä jonossa tulossa.
Otetaan kadulta joku tyhjätasku-ukko ja sanotaan että ala viljelemään tuota sadan hehtaarin tilaa. Mene hakemaan pankista lainaa, jotta voit ostaa maat ja mannut sun muut. Sori, ei onnistu. Saat mennä ensin kovapalkkaiseen työhön muutamaksi vuodeksi, että saat pankin suostumaan lainaan.
Ei ne tyhjätaskut alakkaan viljelemään. Kaikki eivät ole tyhjätaskuja ja kuka vaan voi alkaa "viljelijäksi" niin kyllä noita ei niin tyhjätaskuja riittää.
Sitten ukko huomaa, että ei tässä olekaan mitään järkeä. Ei tällä elätä itseään. Mutta jos taskussa on rahaa kuin roskaa, voi tehdä hullujakin investointeja, välittämättä siitä onko se kannattavaa. Taitaa monesti olla niin, että ensin on tehty ja sitten on huomattu että ei kannata. Sitten valitetaan, vaikka teoriassa leipä ei lopu pöydästä.
Näin se menee. Osa huomaa ettei tämä niin kivaa olekkaa ja saattavat jopa myydä tilan pois. Suurin osa kuitenkin jatkaa. Siirtyy enemmän ja enemmän vain tukiviljelijäksi. Rahaa kun on niin paljon ettei paskalle taivu niin se nyt on ihan sama mitä sitä tekee ja hommaako kuinka kirkasta peltiä jne.
Tämä on yksi tekijä, miksi kaikki maatalousjutut ovat kalliita, koska aina löytyy joku jannu, jolla on rahaa, hulluutta ja muuten vaan ylimääräistä aikaa. Siksi maataloutta ei voi harjoittaa tyhjältä pöydältä.
Kyllä. Tämän vuoksi pellon hinta ei tule laskemaan. Tämän vuoksi vuokrat ei tule laskemaan. Tämän vuoksi rauta maksaa edelleen. Ja kyllä maataloutta voi harjoittaa tyhjältä pöydältä, kun on vain tarpeeksi paksu lompakko. Tilanne ei muutu aiemmin ennenkuin rahaihmisille löytyy joku mukavampi harrastus jostakin..
-
Hyvin moni on päässyt käsiksi eläköityvien, yleensä naapurustossa toimineiden poikamiesisäntien maihin joko lahjana/perintönä tai sitten pilkkahinnalla.
Mistä tälläsiä poikamiesisäntiä löytyy? Täälläkin niitä on paljonkin, mutta en ole kyllä vielä kenenkään kuullut päässeen heidän maihinsa käsiksi "ilmaiseksi". Muutamaan on hameväki päässyt kiinni jonka jälkeen onkin tila sitten selvitystilassa. Mutta pääsääntöisesti kyllä noissakin taloissa pellonhinnat tiedostetaan jos ei muualla niin ainakin sitten perikunnan (sukulaisten) toimesta...
-
niinpä. ahneus on kehityksen jarru.. monessakin muussa.