Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: sorkkis - 23.07.19 - klo:19:22
-
Kolleegalta/ Tuottajalta kuulin et hitaasti liukeneva lannoite olis tuonut parhaat arvot rehusatoon .
Yralta ei semmoista saa vaan vissiin ulkomailta . Jos oikein käsitin se olis ureapohjaista .
-
Kolleegalta/ Tuottajalta kuulin et hitaasti liukeneva lannoite olis tuonut parhaat arvot rehusatoon .
Yralta ei semmoista saa vaan vissiin ulkomailta . Jos oikein käsitin se olis ureapohjaista .
daa
-
Kolleegalta/ Tuottajalta kuulin et hitaasti liukeneva lannoite olis tuonut parhaat arvot rehusatoon .
Yralta ei semmoista saa vaan vissiin ulkomailta . Jos oikein käsitin se olis ureapohjaista .
Eiköhän tuolla vuodellakin ole jotain tekemistä asian kanssa.
-
Etuja löytyy etenkin nurmiviljelyssä . Hitaasti liukenevat lannoitteet jää paremmin kasvin käyttöön . Nurmea ei tarvii heti lannoittaa rehunteon jälkeen jos kuivuus vaivaa tai on liian kostea .
Melkoinen etu vois olla vehnälläkin .
-
Eikös karjalanta ole perinteisesti ollut hidasliukoisen typenlähde.
-
Eikös karjalanta ole perinteisesti ollut hidasliukoisen typenlähde.
No ainakin kuivaa sellaista on sellaisena pidetty.. lietteissä kai suurin osa tulee käyttöön kuitenkin saman kasvukauden aikana..
-
Urea eli käytännössä kusi se lannassa on hitaampi typen lähde. Maaperässä se yleensä hajotetaan ammoniumtypeksi, joka nitrifikaation seurauksena lopulta muuttuu nitraatiksi, jota kasvit käyttävät hyväkseen.
Erilaiset bakteerikannat ja mykorritsat riehuvat näiden rojujen kanssa maassa. Vaikka monissa maissa oppina on se, että paras tulos saadaan aerobisilla bakteereilla, niin joissakin maissa taas on ihan päinvastoin. Eli anaerobisilla bakteereilla.
Saattaapi olla paras vaihtoehto, että maaperässä olisi järkevässä suhteessa molempia bakteereja, sekä myös terve sienikasvusto. Sitä kannattaa kokeilla eri kasveilla ja varsinkin noita suhteita.
-
Oli kyllä kysymyksenä hidasliukoinen typpi keinolannoitteena .
Nurmille on paskaa levitetty monella tilalla , jos kasvit mitkä ottaa sen talteen on luonnollisesti kannattavaa .
-
Helpointa on ostaa säkki ammoniumnitraattia ja sekoittaa siihen siirappia. Se liikkuu hitaasti.
-
Miksi yaran kasvuohjelmissa ei suositella ureaa syysvehnän kevätlannoitukseen? muualla euroopassa urea on tyypillinen syysviljojen kevätlannoite.
-
Miksi yaran kasvuohjelmissa ei suositella ureaa syysvehnän kevätlannoitukseen? muualla euroopassa urea on tyypillinen syysviljojen kevätlannoite.
NPK-lannoksella Yara saa enemmän rahaa.
-
uusimmassa km:ssä oli hyvä juttu entisestä kolhoosista virossa jolla saku johtajana ja tosi tehokas kasvattaan satoa.. eri hommat kuin suomessa, mistä lie ostaa materian?
-
Miksi yaran kasvuohjelmissa ei suositella ureaa syysvehnän kevätlannoitukseen? muualla euroopassa urea on tyypillinen syysviljojen kevätlannoite.
Kuivemmilla alueilla ei urea ole käytössä pintalannoituksessa, koska sen häviöt ovat suuremmat kuin nitraattien. Auringonvalokin hajottaa ureaa. Eli ammoniakkia ("anhydrous") sijoitetaan kylmänä kautena syvälle peltoon tai viikkoa ennen kylvöä, starttilannoitteena sekä kasvukauden aikana käytetään UAN, joka ei ole yksinomaan ureaa, vaan 45% ammoniumnitraattia, 35% ureaa, 20 % vettä.
Syysvehnämaissa, kuten Kentuckyssa, levitetään kevätlannoitteet ruiskulla, raelannoitteiden epätäydellisen vaikutuksen takia. Myös ammoniumsulfaattiluosta levitetään. Heinänviljelyssä lähinnä kali ja fosfaatit levitetään rakeena, typpi ja rikki ruiskulla, tippasuuttimien läpi.
-SS-
-
Onhan näitä myös Suomessa.
https://www.beloragro.fi/lainnoitetuotteet/premium-n38-8s-limus-pro
https://cemagro.fi/fi-fi/gallery-categories/first-gallery/111-agro-ns38-k1-8-se
https://cemagro.fi/fi-fi/gallery-categories/first-gallery/110-agro-ns38-8
Yaraltakin löytyy valikoimassa muualla maailmassa, mutta ei Suomessa.