Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Petri - 15.07.19 - klo:00:15
-
Nyt pitää viimeinkin ottaa tuo ojitustöiden ym. jälkeensä jättämä "heittoisuus" pelloissa vakavasti. Kevyt S-piikkiäes normi etuladalla ei riitä, vaan ihan oikea tasausäes varmaankin pitäisi ottaa konekentälle ja sieltä tietysti pellolle. Jos viljelykierron viljavuosina tuollaisella aloittaisi kylvömuokkaukset, niin josko muutaman vuoden käytön jälkeen olisi sitten nurmenniitossa ja karhotuksessa mukavammat työskentelyolot.
Maalajit siis keveitä ja multavia, 80-90-heppaisella traktoreilla työskennellään. Ja sellainen, jonka saisi sisääänajettuna kohtuuehdoin ostettua. Veikkaus, että joku sarjan pienemmästä päästä (5-metrinen?) voisi tuolla teholla liikkua? Onko joku merkki, joka raatilaisten mielestä nousee muiden yli tai joku, joka on syytä kiertää kaukaa? Ja lohkot ovat pieniä, siirtymät yleisen tien kautta, eli mitkään kovin hankalat kotiviritelmät (ketjuilla hinaillaan vanhaa kuorma-auton runkoa...) eivät tule kyseeseen.
-
Tasausäes on tarkoitettu tasaamaan kynnöksen harjoja ja pellon kosteutta. Ei omalla 6 m tasurilla saa kovin mukavasti edes kyntövakoja täytettyä. Helposti jää painanne. En käytä pellon pinnanmuotoiluun, koska se on siihen melko tehoton. Käyttö on varsin vähäistä. Usein etulatallinen äes on teholtaan jopa parempi. Omani on tuollainen: https://m.nettikone.com/potila/3p-660-pintaaes/1768347?vifAdCount=28&vifNav=Y
Pellon tasaukseen olen tehnyt itse kuorma-auton perävaunun rungosta peltolanan. Aiempi oli tehty sähköpylväistä, mutta lahosi... se on jo hyvin tehokas pellon muotoiluun. Sillä ja sen edeltäjällä on tasattu jo useita satoja hehtaareja 1970- luvulta lähtien. Juurikin salaojitettuja maita. Käytän sitä jossain määrin myös ojamaiden levitykseen, koska varsinainen takalanani on kovin kevyt. Omani on tuollainen:
https://youtu.be/mS45rP6EUZo
Naapuri on käyttänyt Runnin tasauslanaa, ja on kehunut sitä juuri pellontasauksessa paljon. Idea on kyllä minustakin hyvä. Toimiva, yksinkertainen ja edullinen. On kuulemma tosi hyvä myös tien lanauksessa.
https://m.nettikone.com/runni/pelto-runni-270-tasauslana/1838850?vifAdCount=0&vifNav=Y
Ihan tavallinen takalanakin on tukipyörillä varustettuna toimiva. Hydraulinen työntövarsi, jolla säätää lanan ottavuutta tai jättävyyttä, parantaa käytettävyyttä. Jos lanaan saa tai tekee tukipyörät kauemmaksi ja rungon jatkeeksi, siitä tulee jo tehokas peltolana: https://www.ikh.fi/fi/jatkopuomi-10-75x15-3-pyoralla-takalana-h20-h30-jyv04
Omat maat ovat savia, joskaan eivät sieltä jäykimmästä päästä. Silti hieman epäilen tasausäkeen toimintaa kevyillä mailla. Muistelen kokeilleeni sitä joskus multamaalla kynnöksen tasaukseen. Ja todennut toimimattomaksi... Jos nyt pitäisi valita monipuolinen laite kaikenlaiseen maan ja lumen siirtelyyn ja tasailuun, ottaisin järeähkön takalanan tukevilla tukipyörillä ja ainakin terän kääntö hydrauliikalla. Myös tuo Runni kiinnostaisi, mutta se on aika kehno lumen siirtelyssä.
-
Jyrä tasauslanalla varustettuna toimii hyvin keveillä mailla tasausäkeenä..
Mulla on tuossa Dalbossa vaihdettu muokkaussormien tilalle "karhuterä" niin toimii myös näillä savimailla...
Veturina on jd6620:n lisäksi ollut "pikku-Jonde" eli 80hv..
https://youtu.be/lEyvEw1SHRw?t=124
Myös 275-4 massikalla (68hv) on vedetty.. sille vähän liikaa vastusta mutta hitaasti jos ajaa niin jaksaa :P
-
Samaa aikanaan mietin itekin, mutta kuulemma kunnon joustopiikki toimii paremmin tasauksessa. Eihän tuolla nostolaite äkeellä, joustopiikillä, hinattavan tasausvaikutukseen pääse, toimisiko sitten cross board etulatalla varustettu paremmin.
https://www.hankkija.fi/Koneet/peltoviljely/akeet/vaderstad-nz-mini-500-aes-cross-board-etulatalla/
-
Potilan Herkules tasausäes painaa jo sen verran että sillä saa maata liikutettua, mutta vaatii jo vähintään 120 mielellään 140 hp koneen ja painoa 6t.
Mielestäni parhaiten on toiminut tuo peltolana, jossa tarpeelliset säädöt.
Tietysti jos on pitkä tielana silläkin saa tasasta aikaiseksi.
Nostolaiteäes nyt ei paljon maata liikuta.
-
Kiitoksia linkeistä ja pohdinnoista! Tuo tasauslana (vaikkakin meni harkintaan varsinaiseen ojamaiden levitykseen!) on vähän järeämpi siihen nähden, mitä ensisijaisesti ajattelin. Pellot ovat jo viljelyssä, mutta ojamaiden levityksessä on aikanaan vähän oiottu. Tuo Agronautin tasaava jyrä on ehkä lähinnä etsimääni; siis sellainen, jolla tasataan peltoa, mutta ei kerta-ajolla ehkä ole realistista odottaa saatavan hommaa tehdyksi. Mutta että voisi näin alkuvaiheessa parina perättäisenä (vilja)vuonna parantaa tilannetta ja sen jälkeen "tarpeen mukaan". Nuo riittävän raskaat etulatalliset äkeet menevät vetokalustoni suorityskyvyn yläpuolelle. Täytyy vielä jatkaa pohdintoja ja katsoa, jos loppukesän etelän-keikalla keksii jotain kyytiinotettavaa...
-
"mutta ojamaiden levityksessä on aikanaan vähän oiottu"
Juu. Suorastaan koomisia juttuja tuolta pohjalta. Ojan varressa käytänössä piennartasanne,keskellä sarkaa kosteikko.
-
näinpä. ite aikoinani ojia perkuuttaessa huomasin että kaivurilla ei maita saa kuin vajaan metrin parin päähän ojasta.. sitten oli yks urakoija joka pyöräytti kunnolla ojamaat levälleen ja niiden jälkeen olikin pellon tasaus tosi helppoa.. ja siihen kun vielä lisäsi hieman maan ajoa keskelle niin hyin vetet poistunna pinnalta jo vuosia... kymmeniä!
-
Kyllä 5 m pyörä-äes liikkuu 80-90 heppaisella.
-
Kyllä 5 m pyörä-äes liikkuu 80-90 heppaisella.
Joo , maantiellä . Pellolla sitte vähän hankalampaa . ;D
Niitä esa-patuja tais vetää köykäsillä vehkeillä .
-
Kyllä 5 m pyörä-äes liikkuu 80-90 heppaisella.
Ei muuten varmasti liiku multamaalla jos on tarkoitus vielä lata maassa ajaa.
-
Kyllä 5 m pyörä-äes liikkuu 80-90 heppaisella.
Joo , maantiellä . Pellolla sitte vähän hankalampaa . ;D
Varmaan näin, sitten vielä mitä tasauksella tarkoitetaan, kynnöksen vaiko koko pellon muotoilua.. Terveiset Petrille etelästä, ekoja vuohenherneen siemenen ostajalta....
-
Eikös nyt ollut kyse pellonpinnan muotoilusta ja maan siirrosta.
-
Ei tahdo riittää 90 kaakkia kunnolla edes 4,5 metrisen hinattavan äkeen kanssa kun ylämäki kunnon ylämäki vastaan. Sellaisiakin peltoja on olemassa joissa on rinnettä..
-
Onko kapeampi äjes sitten huonompi tasaamaan? Eikö sen työskentely kumminkin ole paremminkin ajosuuntaan nähden tasaava ei poikkipäin. Meillä oli nuoruusvuosinani Jf:n 3,5m jalaksilla oleva s-piikki. Sitä vedettiin takapotkuilla 80-heppaisilla ja enkä mää muista että sen työ jälki olis huonompi ollut kuin nykyisen risuharavan, eli Potilan 4,5 nostolaite härpäkkeen. Sitä tuli vedettyä alkuaikoina 90 heppaisella ja meidän mailla liikkui ihan mahtavasti. Veturit on kasvanut äjes ei, mutta kyllä mun mielestä mulla ihan tasaiset viljelykset on "työsuuntaan" nähden. "Poikkiraiteeseen" onkin sitten sanomista, mutta se kait johtuu kaikesta ajosta mitä pellolla tehdään.
-
Ojamaat on kyllä saatu hinattua keskemmälle sarkaa, mutta ei aina kärsivällisyys ole riittänyt riittävän tasaiseen ripotteluun. Eli itselläni sellaista pikkuheittoa, mikä rajoittaa vähän niittovauhtia ja karhotuskin välillä mietityttää, kun on sellaista pikkuknööliä, josta karhotin raapaisee vähän lähempää juuristoa. Eli en hae rajumpaa pintamuotoilua, toisaalta kyllä nykykynnös menee jousipiikillä muutenkin kerralla hajalle, ainakin viljankylvöä ajatellen, eli sellainen savimaahista "kyntöviilujen tasaus" ei myöskään näillä maalajeilla ole tarpeen.
-
mites hetkikesanto? elikkä satonkorjuun jälkeen kyntö ja syksykesän kesantona jolloin pakko ajella tasaseks rikkojen takia.. ite tuolleen vuosia sit korjasin pintavirheitä.. joustikkaalla saabi tasattua kun painattaa etulataa.. ristiin ajaen
-
mites hetkikesanto? elikkä satonkorjuun jälkeen kyntö ja syksykesän kesantona jolloin pakko ajella tasaseks rikkojen takia.. ite tuolleen vuosia sit korjasin pintavirheitä.. joustikkaalla saabi tasattua kun painattaa etulataa.. ristiin ajaen
Noita ajolinjoja eilen illalla mietiskeli, mutta ajattelin että turha mun on Petriä opettaa. Tietoahan sillä löytyy ja ei ihan untuvikko kait äjestys hommissakaan :) Mutta joitakin tekis joskus mieli opastaa, että pienikin erisuuntais ajo edelliskertaan nähden lisää tasaus ja muokkaus vaikutusta reilusti. Taittiin kouluaikana puhua 30 asteen kulmasta. Mutta ajetaan kuin junalla "pyörä raiteeseen" joka kerta ja ennen kylvöä pelto on epätasaisempi kuin kynnön jälkeen :( Mutta ainahan sitä on helppo toisen tekemisiä selän takana arvostella :)
-
mites hetkikesanto? elikkä satonkorjuun jälkeen kyntö ja syksykesän kesantona jolloin pakko ajella tasaseks rikkojen takia.. ite tuolleen vuosia sit korjasin pintavirheitä.. joustikkaalla saabi tasattua kun painattaa etulataa.. ristiin ajaen
Kaikki ajaa ruksiin ,ei ristiin :D
-
Ih 955 veti 6 m Väderstad NZE komeasti, eikä tuo ollut ollenkaan kevyemmästä päästä äkeitä. Piikkejä oli 91. Mäkeäkin löytyy senverran, että HydroSampo ei jaksa mennä ylös. Naapuri aikoinaan veteli 90-90 Fiatilla 5 m Väderstadia. Kevyempiä nuo pyörä-äkeet on vetää kuin jotkut Antti-Sampot ja tasaavat ihan erilailla. Tekevät hyvän jäljen hitammin ajettuna.
Uudemmat savimaanäkeet kolmine latoineen ovat sitten raskaampia vedettäviä.
-
Noita ajolinjoja eilen illalla mietiskeli, mutta ajattelin että turha mun on Petriä opettaa. Tietoahan sillä löytyy ja ei ihan untuvikko kait äjestys hommissakaan :) Mutta joitakin tekis joskus mieli opastaa, että pienikin erisuuntais ajo edelliskertaan nähden lisää tasaus ja muokkaus vaikutusta reilusti. Taittiin kouluaikana puhua 30 asteen kulmasta. Mutta ajetaan kuin junalla "pyörä raiteeseen" joka kerta ja ennen kylvöä pelto on epätasaisempi kuin kynnön jälkeen :( Mutta ainahan sitä on helppo toisen tekemisiä selän takana arvostella :)
Erityisesti kevyellä maalla nurmea perustettaessa ei saa äestää poikittain suunniteltuun niittosuuntaan nähden. Pyöränkohta painuu ja seuraavalla ajokerralla äest täyttää nuo pyöränjäljet. Myöhemmin pelto tiivistyy pyöränjälien välistä ja noihin pyöränjälkiin syntyy hyppyrit.
-
Noita ajolinjoja eilen illalla mietiskeli, mutta ajattelin että turha mun on Petriä opettaa. Tietoahan sillä löytyy ja ei ihan untuvikko kait äjestys hommissakaan :) Mutta joitakin tekis joskus mieli opastaa, että pienikin erisuuntais ajo edelliskertaan nähden lisää tasaus ja muokkaus vaikutusta reilusti. Taittiin kouluaikana puhua 30 asteen kulmasta. Mutta ajetaan kuin junalla "pyörä raiteeseen" joka kerta ja ennen kylvöä pelto on epätasaisempi kuin kynnön jälkeen :( Mutta ainahan sitä on helppo toisen tekemisiä selän takana arvostella :)
Erityisesti kevyellä maalla nurmea perustettaessa ei saa äestää poikittain suunniteltuun niittosuuntaan nähden. Pyöränkohta painuu ja seuraavalla ajokerralla äest täyttää nuo pyöränjäljet. Myöhemmin pelto tiivistyy pyöränjälien välistä ja noihin pyöränjälkiin syntyy hyppyrit.
Ihan järkeenkäypää. 8) 8) Kun ajaa hyppyristä poikittain ei pompi. ;D ;D ;D
-
Ih 955 veti 6 m Väderstad NZE komeasti, eikä tuo ollut ollenkaan kevyemmästä päästä äkeitä. Piikkejä oli 91. Mäkeäkin löytyy senverran, että HydroSampo ei jaksa mennä ylös. Naapuri aikoinaan veteli 90-90 Fiatilla 5 m Väderstadia. Kevyempiä nuo pyörä-äkeet on vetää kuin jotkut Antti-Sampot ja tasaavat ihan erilailla. Tekevät hyvän jäljen hitammin ajettuna.
Uudemmat savimaanäkeet kolmine latoineen ovat sitten raskaampia vedettäviä.
90-90 Fiatti varmaan vetääkin , etenkin jos syöttöä eli tehoa pikkusen lisätty . 100-90 olin aikoinaan äestämässä tutulla , ei viis metrinen tuntunut missään . 955 vetää kyllä jos vaan lämmöt saa pysymään kurissa . Kotona semmonen oli , vetää nelisiipistä paluuauraakin mutta ylös nostossa sai huurattaa . ;D
-
Noita ajolinjoja eilen illalla mietiskeli, mutta ajattelin että turha mun on Petriä opettaa. Tietoahan sillä löytyy ja ei ihan untuvikko kait äjestys hommissakaan :) Mutta joitakin tekis joskus mieli opastaa, että pienikin erisuuntais ajo edelliskertaan nähden lisää tasaus ja muokkaus vaikutusta reilusti. Taittiin kouluaikana puhua 30 asteen kulmasta. Mutta ajetaan kuin junalla "pyörä raiteeseen" joka kerta ja ennen kylvöä pelto on epätasaisempi kuin kynnön jälkeen :( Mutta ainahan sitä on helppo toisen tekemisiä selän takana arvostella :)
Erityisesti kevyellä maalla nurmea perustettaessa ei saa äestää poikittain suunniteltuun niittosuuntaan nähden. Pyöränkohta painuu ja seuraavalla ajokerralla äest täyttää nuo pyöränjäljet. Myöhemmin pelto tiivistyy pyöränjälien välistä ja noihin pyöränjälkiin syntyy hyppyrit.
Kyllä tuo taitaa olla ihan joka maanlaadulle ominainen ominaisuus. Mutta sanoinkin viistoon en poikkipäin. Ja vielä parempi jos sen viistoon ajon tekee jo kynnöksellä ja toinen äjestys sitten niitto suuntaan. Mutta ikäväkseni niitä ajosuuntia on muissakin työvaiheissa kuin pelkässä niitossa. Ainakin paalatessa jos käärintä paikka on pellon lappiossa.
-
jos käärintä paikka on pellon lappiossa.
Mitä tää on suomeksi???
-
Meillä vedettiin aikanaan DB 1210 väderstad 4,5 metristä äestä, taavetissa oli 72 heppaa. Ei se kovaa mennyt, mutta eihän äkeellä kuulukkaan mennä kovaa, vaan tehdä tasainen kylvöalusta, nyt vedetään 805 valmetilla samaa äestä ja menee oikein hyvin. Takapotkulla oli ylämäessä kääntyminen kaikkein haastavinta. Kun ei ole varpajyriä, niin vauhtiakaan ei tartte olla paljoa.
-
Meillä kaikki pellot (suur)sarkaojissa, eli jotain 25 metrin suikaleita. Jonkin verran voi viistoon ajella noin tasausmielessä., mutta salaojapeltoon verrattuna vähän rajallista. Kyllähän tuollainen hydraulisesti säädettävällä crossboard-etuladalla varustettu pyörä-äes olisi amerikkaa, mutta saattaa taloustarkastelu laittaa yrittämään jotain halpisratkaisua. Vuosittain äestettävää on kuitenkin vain joku 30-40 ha eli kovin isolle alalle ei voi kuoletuksia laskea.
-
Meillä kaikki pellot (suur)sarkaojissa, eli jotain 25 metrin suikaleita. Jonkin verran voi viistoon ajella noin tasausmielessä., mutta salaojapeltoon verrattuna vähän rajallista. Kyllähän tuollainen hydraulisesti säädettävällä crossboard-etuladalla varustettu pyörä-äes olisi amerikkaa, mutta saattaa taloustarkastelu laittaa yrittämään jotain halpisratkaisua. Vuosittain äestettävää on kuitenkin vain joku 30-40 ha eli kovin isolle alalle ei voi kuoletuksia laskea.
Mulla on yks vuokralohko 18m sarkaojissa ja pituutta reilu 300m. Äjestelen kyllä sitäkin viistoon. Tai ajelen lähinnä vinoa zetaa tai ässää. Toki ihan turhaakin ajoa tulee, mutta ei tuolla risuäkeellä vaan saa kunnon muokkausta kiskoilla ajellen. Niin ja äkeen tarve puolet sun tarpeesta , joten pärjään tällä.
-
... ja kuinka paljon olet köyhempi muita? on ihan jokaisen oma asia miten asiat saa tehtyä mieleisiksi... joillekin kelpaa kynnökseen kylvö.. urakoijan murhe saaha sato talteen.. kerran.
-
Pohdin vielä, olisiko höylä-äes riittävä tarpeisiini? Pitäisi saada se "pikkuheittoisuus" kuriin ja noin speksien valossa (+ muutama vanha tämän foorumin keskustelu) höylä-äes saattaisi hyvinkin riittää. Kokemuksia&kommentteja?
-
Pohdin vielä, olisiko höylä-äes riittävä tarpeisiini? Pitäisi saada se "pikkuheittoisuus" kuriin ja noin speksien valossa (+ muutama vanha tämän foorumin keskustelu) höylä-äes saattaisi hyvinkin riittää. Kokemuksia&kommentteja?
Sillä äestääkin ja löytyy käytettynä varmasti . Kerta ajolla kylvökuntoon raskaillakin savimailla .
Äestys ja pellon tasaaminen kyllä kaks eri asiaa . Tasaukset pitää tehdä , jos mahdollista , kuivana eikä kevät kosteana puintien jälkeen tai keasntona .
-
Lataäkeellä saa tasaisempaa nurmea aikaiseksi kuin muilla. ::)
-
Tämä on jo vanha aihe. Mutta olisiko https://huutokaupat.com/1574660 sivustolla myynnissä ollut pellon tasauslana sellainen, jota alun perin kysyjä kysyi? Kuva vielä sivustolta löytyy. Näyttäisi olevan varsin kevyt, mutta kuitenkin pystyisi hieman tasaamaankin. Pitkä vetopuomi tuo ilmeisesti vakautta. Vai tekeekö tuollaisella mitään?
-
Tämä on jo vanha aihe. Mutta olisiko https://huutokaupat.com/1574660 sivustolla myynnissä ollut pellon tasauslana sellainen, jota alun perin kysyjä kysyi? Kuva vielä sivustolta löytyy. Näyttäisi olevan varsin kevyt, mutta kuitenkin pystyisi hieman tasaamaankin. Pitkä vetopuomi tuo ilmeisesti vakautta. Vai tekeekö tuollaisella mitään?
Täytyy sanoa, että kuvan perusteella en itse keksisi mitään käyttöä tuollaiselle sellaisenaan. Aihiota siinä kyllä on. Voi tehdä vaikka oman junaradan. Pienen sellaisen. ;D Kaikessa on aihiota, mutta lopputuloksessa saattaa alkuperäisestä olla hyvin vähän jäljellä. Tuo laite näyttäisi juurikin sellaiselta.
-
Lopputuloksena taloon tuli sitten Väderstad NZI, jossa hydraulisesti säädettävä etulata. Yhden kasvukauden kokemuksella lähinnä harmittaa, ettei tullut tätä tai vastaavaa hankittua jo vuosia sitten..
-
Lopputuloksena taloon tuli sitten Väderstad NZI, jossa hydraulisesti säädettävä etulata. Yhden kasvukauden kokemuksella lähinnä harmittaa, ettei tullut tätä tai vastaavaa hankittua jo vuosia sitten..
NZI? Vai NZA tai NZE vai joku muu?
-
NZI? Vai NZA tai NZE vai joku muu?
Noitahan oli NZF (Favorit, perusmalli), NZG (Galant), NZI (Intense), NZE (Exklusive) ja NZA (Aggressive). Oli varaa valita.
-
Noitahan oli NZF (Favorit, perusmalli), NZG (Galant), NZI (Intense), NZE (Exklusive) ja NZA (Aggressive). Oli varaa valita.
Kiitos. Ei ollut tuttu tuo NZI eikä googlekaan sitä ensimmäisillä sivuilla näyttänyt. Tuollaisesta NZG:stäkään en ole kuullut.
-
Noitahan oli NZF (Favorit, perusmalli), NZG (Galant), NZI (Intense), NZE (Exklusive) ja NZA (Aggressive). Oli varaa valita.
Kiitos. Ei ollut tuttu tuo NZI eikä googlekaan sitä ensimmäisillä sivuilla näyttänyt. Tuollaisesta NZG:stäkään en ole kuullut.
Intense on runsaammilla piikeillä eli (muistinvaraisesti) 6.5 cm piikkivälillä. Jos jollakulla olisi heittää kartta harvemmasta 9 cm piikkivälistä, niin olisin kiinnostunut.