Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Niitti - 07.07.19 - klo:13:23
-
Katseltiin Okrassa Multivan Cerexiä ja vaikutti kiinnostavalta. Eräs tärkeä asia kuitenkin unohtui katsoa: Paljonko se vaatii hydrauliikkaliitäntöjä traktorilta? Tietääkö kukaan?
-
Katseltiin Okrassa Multivan Cerexiä ja vaikutti kiinnostavalta. Eräs tärkeä asia kuitenkin unohtui katsoa: Paljonko se vaatii hydrauliikkaliitäntöjä traktorilta? Tietääkö kukaan?
Tiedä en mutta ainakin kuvissa näyttäisi 2 paria olevan letkuja. Riippuu varmaan myös onko aisasylinteriä tms.
Ei noin yksinkertainen laitos voi ihmeitä vaatia.
Selvinnee parhaiten tehtaalta / myyjältä, ilman arvailuja.
-
Nosto/lasku tarvii yhden. Vannaspainno toisen. Sitten jos valitsee vielä aisasylinterin niin se vaatii kolmannen. Etumuokkarinkin saa lisävarusteena joka vaatii vielä neljännen.
-
Nosto/lasku tarvii yhden. Vannaspainno toisen. Sitten jos valitsee vielä aisasylinterin niin se vaatii kolmannen. Etumuokkarinkin saa lisävarusteena joka vaatii vielä neljännen.
Jo on kivikautisesti suunniteltu. Eikai nykyään tarvi kuin paineen ja vapaan paluun, tietokone hoitaa paineen milloin minnekkin.
-
Niin no, juuri tuon takia päädyin multivaan. Sillä pystyy kylvämään vaikka kokonaan ilman sähköjä. Nykyisin kun aika monella koneella jää työt kesken sähkövian sattuessa.
-
ja sähkövika tuloo jopa niin yksinkertaisesti että likaisen liittimen runnoo paikalleen. yks tuttu valitti nuita halpatyöläisiä, kun eivät kännyn näpräämiseltä etes tuollaista kato vaan voimalla kii.. ja sit onkii pimiä..
-
ja sähkövika tuloo jopa niin yksinkertaisesti että likaisen liittimen runnoo paikalleen. yks tuttu valitti nuita halpatyöläisiä, kun eivät kännyn näpräämiseltä etes tuollaista kato vaan voimalla kii.. ja sit onkii pimiä..
Saahan sitä pelätä ihan mitä vaan ;D Ei ole kymmeneen vuoteen sähkövikaan kylvö keskeytynyt, aina on ollut jotain ikävämpää :'( Ohjain on melkein isobus, kone ei ole kylläkään Multiva.
-
Sähköt on ihan kivoja, mutta vanhemmiten alkavat reistailemaan, tietysti toiset herkemmin kuin toiset. Eli jos lompakko kestää vaihtaa konetta riittävän usein niin sitten sähköt plussaa, mutta jos haluaa huolettomia hehtaareita isältä pojalle niin mekaanisessa vara parempi niin se vaan on niin kauan ennenkuin noi sähköt aletaan rakentamaan kestäviksi..
-
ite huomannu et just nuo liittimet ja niiden liitokset on usein sellasia et niissä on säästetty eniten. ja kun piuhat just ihan tarkalleen oikean mittasia niitä ei sit ammatilaiset paljon pysty korjaamaan vaan joutuu laittaan uutta ja ihanan halpaa..
-
Ja paljon vaikuttaa koneen toimivuuteen se miten sitä konetta pidetään. Työnnetäänkö se kylvön jälkeen koivun viereen seisomaan, vai pestäänkö, rasvataan ja viedään katonalle parkkiin.
-
Ja paljon vaikuttaa koneen toimivuuteen se miten sitä konetta pidetään. Työnnetäänkö se kylvön jälkeen koivun viereen seisomaan, vai pestäänkö, rasvataan ja viedään katonalle parkkiin.
Loimaalla on muuan pienvuokraviljelijä, joka ostaa niitä kuusen alla vuosia ruostuneita romuja itselleeen työkäyttöön.
Ja laittaa ylpeänä kuvat niistä keltaruostekantisista Simultoista ja kolmen metrin 50- vuotiaista Hankmoista sitten nettiin🤣🤣🤣🤣
-
Oikeastaan se on aivan sama millä söhlää menemään. Satotaso monesti ratkaisee kannattavuuden. Jos on muutaman satasen koneet käytössä, niin kate on jonkin verran suurempi.
-
Mä tiedän ainakin muutaman tapauksen jossa kylvö on loppunut sähkövikaan.
Koneen ja traktorin välinen kaapeli oli irronnut jostakin ja jäi pyöränvälijyrän alle huonoin seurauksin.
Ruotsalaisessa merkissä on ainakin niitä vanhempia ohjauspäätteitä mykistynyt tai mennyt niin haaleaksi ettei mitään näe. Uusissa taisi olla iPad.
Yksi Krause ei tykännyt siitä että vahingossa virtapiuhat menivät kai väärin päin. Jos hydeletkut vaihtavat vahingossa paikkaa niin yleensä siitä ei mikään pysyvästi hajoa. Tietysti tähänkin löytyy se poikkeus... mutta voisi noissa piuhoissa olla jonkinlainen suojaus moisen varalta.
Vaan hevoskylvökoneestakin saattoi mennä vaikka aisa poikki. Historiikkiladosta löytyy moinen korjatulla aisalla.
-
Oikeastaan se on aivan sama millä söhlää menemään. Satotaso monesti ratkaisee kannattavuuden. Jos on muutaman satasen koneet käytössä, niin kate on jonkin verran suurempi.
Totta tuokin, mutta jos nyt on vähänkään enempää kylvettävää niin silloin yleensä tarvitaan leveyttä ja kaikki käytetyt neljä metriset on niin loppuun ajettuja, että sieltä sellasen budjettiversion löytäminen voi olla haastavaa. Tai näin olen ainakin itse huomannut kun tullut noita seurailtua. 3m löytyy tosi hyviäkin yksilöitä pienillä hehtaareilla.
-
3metrisellä on mentävä kun täälläpäin ei 4metrisellä moneenkaan paikkaan pääse. Kyllähän tuo 3metrinen aika isoille aloille riittää varsinkin täyttövaunun kanssa.
-
köpsintä on tuo kun net samat pellot on kylvetty jopa hepoivetoisilla.. mut nykyään ku ei jaksa/voi/eukko ei anna istua kopissa sitä tuntia pitempään kevättöillä. mutta kyllä nuo ihmeesti katon allakin sähköhärpäkkeet kerää kosteutta ja toimintahäikkiä jos ei nyt vakiolämpö tiloissa halpuuden vuoksi pidä. 5-9 vuotta mikään koneen iäksi. jos vain pikkasen huoltaa. mut sähköllä se 3-4 vuotta jo tiukkaa..
-
köpsintä on tuo kun net samat pellot on kylvetty jopa hepoivetoisilla.. mut nykyään ku ei jaksa/voi/eukko ei anna istua kopissa sitä tuntia pitempään kevättöillä. mutta kyllä nuo ihmeesti katon allakin sähköhärpäkkeet kerää kosteutta ja toimintahäikkiä jos ei nyt vakiolämpö tiloissa halpuuden vuoksi pidä. 5-9 vuotta mikään koneen iäksi. jos vain pikkasen huoltaa. mut sähköllä se 3-4 vuotta jo tiukkaa..
4vuotta ja sähköt ei toimi, höpö höpö.
Itsellä pikku ruiskuna amazonen uf1200 vuosimallia 2001. Eikä vielä ole ollut mitään vikaa, vaikka ei edes ole joka vuosi perässä.
-
Tuuristahan nuo on välillä kiinni. Oikein hyvin hoidetulla tilalla hiiret söivät talven aikana myöhään syksyllä ostetun uuden puimurin koko pääkeskuksen. Koneella ei siis oltu puitu vielä yhtään. Edellinen merkki ei ollut koskaan aiheuttanut tuollaisia ongelmia, vaikka sähköjä siinäkin oli. Uudessa oli vaan jotenkin paremman makuiset piuhat. Eikä voi syyttää huonosta puhdistuksestakaan kun kone oli tehtaan jäljiltä :-/
Yleensä ne sähköongelmat tulevat vähän vanhempana. Toisissa traktoreissa on ongelmana se rintapellin moninapainen liitin. Se kun alkaa ajan saatossa huomaamatta hapantua niin on ylen hankala korjata asiallisesti ja viat sekoittavat monta asiaa. Toisaalta taas vaikka Tumen Novan sähköt ovat olleet ihmeen luotettavat, mulla ei ole ollut pientäkään ongelmaa yli 10 vuoteen. Ehkä siksi niitä ei ole ollut kun osaisin ne viat itse korjata...
Metsäpuolella motopäässä on ollut sanomista vähän useammin, milloin joku pulssianturi, milloin puomikaapeli, milloin käyttönappula.
-
Tuuristahan nuo on välillä kiinni. Oikein hyvin hoidetulla tilalla hiiret söivät talven aikana myöhään syksyllä ostetun uuden puimurin koko pääkeskuksen. Koneella ei siis oltu puitu vielä yhtään. Edellinen merkki ei ollut koskaan aiheuttanut tuollaisia ongelmia, vaikka sähköjä siinäkin oli. Uudessa oli vaan jotenkin paremman makuiset piuhat. Eikä voi syyttää huonosta puhdistuksestakaan kun kone oli tehtaan jäljiltä :-/
Yleensä ne sähköongelmat tulevat vähän vanhempana. Toisissa traktoreissa on ongelmana se rintapellin moninapainen liitin. Se kun alkaa ajan saatossa huomaamatta hapantua niin on ylen hankala korjata asiallisesti ja viat sekoittavat monta asiaa. Toisaalta taas vaikka Tumen Novan sähköt ovat olleet ihmeen luotettavat, mulla ei ole ollut pientäkään ongelmaa yli 10 vuoteen. Ehkä siksi niitä ei ole ollut kun osaisin ne viat itse korjata...
Metsäpuolella motopäässä on ollut sanomista vähän useammin, milloin joku pulssianturi, milloin puomikaapeli, milloin käyttönappula.
Juuri näin. Mun mielestä on ihan tervettä olla hieman varauksellinen noiden sähköjen kanssa. Toki jos itsellä riittää ammattitaito ja into rassata moisten kanssa kiireaikaan niin sitten. Monessa vehkeessä niinkuin nyt kylvökoneessa niillä ei tee juuri mitään jos nyt ei edes ajouria tee. No tieliikenne valot nyt tietenkin, mutta muuten ei. Siis ovathan ne lisähärpättimet kivoja, mutta työ tulee tehtyä ilman niitäkin..
Toki sähköjen laadussakin on eroja ja väittäisin että suomalaiset maatalouskonevalmistajat eivät ole sieltä laadukkaimmasta päästä.. Tilanne voi toki olla muuttunut, kun itse en omista kovin tuoreita suomalaisia koneita...
-
Juu laatueroja on paljon. Eikä ne sähkö härpäkkeet tallissa kulu, jos ei sit liitokset hapetu.
Kylvökone joka liikkuu 2 viikkoo vuodessa verrattuna motoon joka on liikkeessä 24/7 on vähän suuremmassa rasituksessa. Neljän kuukauden moto tunnit vastaa helposti kylvökoneen 10 vuoden tunteja.
-
Tässäkin keskustelussa näkyy se itseaiheutettu kannattavuusksiisi, olipa tuotantosuunta mikä hyvänsä, niin ylikalliit ja ylivarustellut koneet "työtä helpottavine varusteluineen" sitä kriisiä aiheuttavat.
-
Tässäkin keskustelussa näkyy se itseaiheutettu kannattavuusksiisi, olipa tuotantosuunta mikä hyvänsä, niin ylikalliit ja ylivarustellut koneet "työtä helpottavine varusteluineen" sitä kriisiä aiheuttavat.
Ymmärrän jos kylvö ala on 20ha, 100 000e kylvökone on kallis. Mut jos ala on +200ha asia on eri.
Ja jokainen kylvää millä haluaa, mutta en ymmärrä tätä ainaista uuden tekniikan mollaamista. Ja luulenpa jos nämä joskus pääsisivät kokeilemaan sellaisia koneita, voisi ääni muuttua kellossa.
-
Yhden kevään ja 100ha. kokemuksella voin sanoa olevani tyytyväinen cerexiin. Kauran kylvö vähän takkuili kun oli niin tikkua tuo viime vuoden siemen ja vielä tyhmyyksissäni peittasin baytanilla niin holvasi aika pahasti säilössä.
Ainakin nostolaite tumen jälkeen ihan luksus kone. :)
-
köpsintä on tuo kun net samat pellot on kylvetty jopa hepoivetoisilla.. mut nykyään ku ei jaksa/voi/eukko ei anna istua kopissa sitä tuntia pitempään kevättöillä. mutta kyllä nuo ihmeesti katon allakin sähköhärpäkkeet kerää kosteutta ja toimintahäikkiä jos ei nyt vakiolämpö tiloissa halpuuden vuoksi pidä. 5-9 vuotta mikään koneen iäksi. jos vain pikkasen huoltaa. mut sähköllä se 3-4 vuotta jo tiukkaa..
4vuotta ja sähköt ei toimi, höpö höpö.
Itsellä pikku ruiskuna amazonen uf1200 vuosimallia 2001. Eikä vielä ole ollut mitään vikaa, vaikka ei edes ole joka vuosi perässä.
Oksalla puskee taas pelkotiloja. Liekö tulee sähköjä edes omaan mökkiin?
-
toki sähköt, mutta käytän säästellen. ei mulla muita pelkotiloja mutta kun sivusta seuraa nuita joitten pitäis tehä, urakoijina, on sitä pikkuhäikkää koko ajan ja maksutunnilla sit vartti laitetaan jotain liitintä värkissä... se nappaa miuta, - maksavaa. ja sit todella moni asia noista sähköpeleistä on todellisuudessa vain viihdettä työn oheen..
-
Onko kukaan koskaan laskenut, kuinka monta sähköä yleensä katoaa koneista? Meinaan, että mihin ne menevät silloin kun ne pääsevät karkuun. Vai päästääkö niitä joku tahallaan irti.
Taannoin yks sähkövaraus kierteli noita kylän kuppiloita monta kuukautta. Sanoi, että oli lähtenyt karkuun yhdestä lypsyrobotista. Isäntäväki kun oli työntänyt jollain uudella aggrella mongooliasta kotoisin olevia varauksia. Ne tekivät töitä jollain orjapalkalla. Se sekoilu riitti silloin. Alkoi sitten ryyppäämään.
-
Esm super rapid isolla sähkölaatikolla voi kylvää ilman sähköä. Voiko esm. uudella nova combilla, cerxillä tai räpitillä kylvää ilman sähköä?
-
Esm super rapid isolla sähkölaatikolla voi kylvää ilman sähköä. Voiko esm. uudella nova combilla, cerxillä tai räpitillä kylvää ilman sähköä?
Novalla pysty ainakin.
Mut jos tuolle linjalle lähtee, kannattaa ottaa kylvökoneen eteen sitten traktori joka lähtee ainoastaan kammella käyntiin
-
Miten saatte sähkövikoja koneisiin noin niin kuin ylipäätään? Kylvökoneet, paalaimet, apulannanlevittimet toimii sähköllä, eikä ole ikinä ollut vikaa. Säilytys taivasalla ja vesisateen jälkeen heti liittimet kiinni ja nupit kaakkoon?
-
jaq muka toimii okei..? onko taas se kuuluisa trolli? itellä jo etukuormaajan sähkölohko vihoittellee joskus talvella...
-
jaq muka toimii okei..? onko taas se kuuluisa trolli? itellä jo etukuormaajan sähkölohko vihoittellee joskus talvella...
Karjatilojen ilmastossa leijuu Kaikki paska ja ammoniakkikaasut ym hiilidioksidi ja metaani .Eläintiloilla työt kannattaisi tehdä hevosella ja käsin :D
-
Ei kai tällä sopimuskaudella kannattaisi tehdä töitä millään tämä kun on näennäisviljelyn kulta-aikaa. Heinää vaan kaikki pellot ja urakoi sitten muille jos maksavat hyvin.
Mutta kun ei osaa olla viljelemättäkään.
Cerexillä voi kyllä kylvää ilman sähköjä jos, ihan petuskoneessa ei taida valojen lisäksi paljon sähköjä ollakkaan, mutta mulla siis sähköjen puuttuessa ei sivumerkkarit ja ruiskutusurat yms. Aputoiminnot toimi mutta kylvö sinänsä onnistuu.
Juu, parempia ja sähköisempiäkin koneita varmasti on mutta hintaluokka sopi minun kukkarolle parhaiten.
-
Tikitaalista sähköviat johtuvat monesti. Väylät ovat luotu labraan, mutta ei todellisuuteen. Kaikissa paskoissa pitäisi digipotentiaaliero nostaa yli kymmenen volttia, jotta tasoerot olisi mahdollista koodata vähän hapettuneillakin liittimillä. Samalla virtaa voisi nostaa hiukan.
Tämä tuo uusia ongelmia, mutta ei mitään sellaista, etteikö maatalouskoneita saisi toimimaan. Haittana olisi aivan liian turhan nopeat prosessorit tai ohjaimet, jotka olisivat herkkiä.
Kylmästi lisää raakaa logiikkaa ja järjettömät kisakireät nykyhössötykset pois. Kaikki toimisivat paljon paremmin ja luotettavammin.
-
Tikitaalista sähköviat johtuvat monesti. Väylät ovat luotu labraan, mutta ei todellisuuteen. Kaikissa paskoissa pitäisi digipotentiaaliero nostaa yli kymmenen volttia, jotta tasoerot olisi mahdollista koodata vähän hapettuneillakin liittimillä. Samalla virtaa voisi nostaa hiukan.
Tämä tuo uusia ongelmia, mutta ei mitään sellaista, etteikö maatalouskoneita saisi toimimaan. Haittana olisi aivan liian turhan nopeat prosessorit tai ohjaimet, jotka olisivat herkkiä.
Kylmästi lisää raakaa logiikkaa ja järjettömät kisakireät nykyhössötykset pois. Kaikki toimisivat paljon paremmin ja luotettavammin.
Tikitaalin lisäksi luetaan jotain 0,5 voltin analogitasoja joita siirretään johtonipuissa kohtuuttomia etäisyyksiä.
Kuvassa yhden härpäkkeen ratkaisu siitä miten yhtä piuhaa pitkin luetaan 7 eri reed-kytkimen tila. Eli kytkimet ovat vastushässäkässä niin että saadaan aikaan liuta erilaisia jännitetasoja joita sitten ilmeisesti A/D-muunnin tulkitsee jossain bittiboksissa.
Tulee vaan mieleen että tuolla kun vähän matkalla tulee jossain liittimessä ylimenovastusta niin mitähän se toisen pään purkki päättelee saamastaan 0,4 V vääristyneestä jännitteestä? Kulkeeko kone eteen vai taakse vaiko vaihtaa jatkuvasti ylös tai alas?
Ratkaisu olisi minusta ihan OK jos se muunnin olisi samalla printillä kuin nuo kytkimetkin, mutta taitaa olla metrien päässä ja useamman liittimen takana.
Aikanaan (lanka)puhelintekniikassa optimoitiin käytetyt jännitteet ja virrat niin että laitteet kestivät parhaiten ja linjan aiheuttamat häiriöt jäivät mahdollisimman vähäisiksi. Esim releiden, kytkinten ja koskettimien virta oli niille mahdollisimman sopiva. Riittävä jännite ja virta selvisi läpi pienistä oksidoitumisista ja hapettumista, aiheuttamatta kuitenkaan kärkien kulumista kipinöinnin ja hitsautumisen muodoissa. Kosketinpintojen materiaalit oli tietenkin valittu noihin käyttöolosuhteisiin juuri sopiviksi.
-
En tiedä tuota ISOBUS-protokollaa tai oikeastaan hardwarea, mutta voisin kuvitella että kun töpseliä irroitellaan ja siirrellään, niin onglemia se alkaa tuottamaan. Ja varmasti kalliita korjata, vaikka osat olisivat puoli-ilmaisia.
Kaikki pitää tehdä nykyään niin päin vittua että.
-
Esm super rapid isolla sähkölaatikolla voi kylvää ilman sähköä. Voiko esm. uudella nova combilla, cerxillä tai räpitillä kylvää ilman sähköä?
Novalla pysty ainakin.
Mut jos tuolle linjalle lähtee, kannattaa ottaa kylvökoneen eteen sitten traktori joka lähtee ainoastaan kammella käyntiin
Ei nyt kuitenkaan, ja luotetavuus paranee noissa sähköissä. Mutta esm. sähköt temppuilee, voi silti jatkaa. Hydrauliikka jos tulee vuoto, sen voi paikalistaa ja vaihtaa. Sähkö, jos ei toimi vähän vaikeempi tai ei onnistu jokaiselta paikalistaa saatikka korjata.
-
Esm super rapid isolla sähkölaatikolla voi kylvää ilman sähköä. Voiko esm. uudella nova combilla, cerxillä tai räpitillä kylvää ilman sähköä?
Novalla pysty ainakin.
Mut jos tuolle linjalle lähtee, kannattaa ottaa kylvökoneen eteen sitten traktori joka lähtee ainoastaan kammella käyntiin
Ei nyt kuitenkaan, ja luotetavuus paranee noissa sähköissä. Mutta esm. sähköt temppuilee, voi silti jatkaa. Hydrauliikka jos tulee vuoto, sen voi paikalistaa ja vaihtaa. Sähkö, jos ei toimi vähän vaikeempi tai ei onnistu jokaiselta paikalistaa saatikka korjata.
Voihan nyt toki, mutta se ei aina ole kovin helppoa. Joskus venttiilipöytä vuoti öljyä, mutta vika löytyi vasta särövärillä! Sitä ennen oli pöytä ollut kädessä ja vaihdettu lohkojen väliin tiivisteet, vuoti edelleen. Länkkärin pöytä on melkoisen käärmeenpesän alla, että älä ala mulle selittämään helpoista hydrauliikka vioista >:( Aika monta sähkövikaa olisin paikallistanut helpommin.
-
jaq muka toimii okei..? onko taas se kuuluisa trolli? itellä jo etukuormaajan sähkölohko vihoittellee joskus talvella...
Niin, tiedustelin siis, että niinkö saatte sähkövikoja koneeseen, että pesette ja lyötte saman tien perään ja ei kun kovaa ajoa. Meillä ei pestä ikinä, puhalletaan vaan paineilmalla, rasvataan nipat ja öljytään pinnat talvea vasten. Ei ole sähkövikoja. Ja koneet säilytetään hallissa.
-
Jos pesemällä saa sähkövikoja, vika on yleensä koneessa tai pikemminkin liittimien suojauksessa. Jo ihan labraolosuhteissa saa irroitella kaikkia piirejä ja liittimiä, jos tarpeeksi kauan ovat paikallaan. Siis lähinnä kehitysalustoissa tai emulaattoreissa.
Luuleeko joku Cänni-äijä, että sähköt pelaa työkoneissa vaihtuvissa olosuhteissa loputtomiin, kun suurin osa tiedonsiirrosta perustuu irroitettaviin liittimiin?
Ei ne mitään luule, ne tietää. Silloin vaihetaa kaapeli vaihetaa boksi ja varaosahinnasta tulee kassaan kilinää.
Niin kauan, kun näin toimitaan, on aivan turhaa jauhaa paskaa mistään ilmastonmuutoksesta ja kulutuksen pienentämisestä. Voisivat vihreät homotkin hiukan nähdä maailman kokonaiskuvaa, ennen kuin alkavat jotain hakkuita metsissä kieltämään.
-
Lyhyesti:
Suunnittelijalle / valmistajalle
- liittimet pitäisi valita käyttöolosuhteiden eikä hinnan mukaan
- sekä niiden määrä minimoida
- ja valita mahdollisimman suojaiset asennuspaikat
- käyttää vähemmän herkkiä kytkentäperiaatteita
- huomoida tärinät ja värinät kiinnityksissä jne
- ei puolitahallisia jälkimarkkinointipyydyksiä varaosakaupan varmistamiseksi
Käyttäjän / omistajan kannattaa
- välttää mm. sähkölaitteiden tarkoituksellista painepesurilla testaamista mutta pitää ne muuten puhtaana
- välttää 'lantalassa' säilyttämistä, kaasut syövyttävät
- välttää turhaa liittimien aukomista
- koneen säännöllinen käyttö on parempi kuin pitkä syyssateessa seisottaminen. Lämpenee ja kuivuu.
Ei väylätekniikka välttämättä mikään mörkö ole, monimutkaisessa koneessa se vähentää johtojen ja liittimien määrää radikaalisti. Ja usein se osaa jopa kertoa mikä on hätänä.
Tee-Se-Itse -miestä se kyllä jarruttaa ja pieni vika voi ikävästi halvaannuttaa puoli konetta.