Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: maanjulli - 14.03.09 - klo:08:54
-
Kävikö kukaan vilkasemassa eilen halsualla uutta delavalin ropakanta navettaa?? Liekkö kustannusarvio kummalla puolen miljoonaa, miltä muuten näytti. ???
-
tuli käytyä kahtomassa.. Hyvin viimeistelty ja kaikin puolin hyvin tehty muutenkin. Kustannusarvio miljoonan huonommalla puolella...
-
Ja oliko tämä se Delavalin pääosin toimittama yhden robon yksikkö? ??? Jos oli niin, onnea vaan tulevaisuuden maitomarkkinoille. :(
-
Ja oliko tämä se Delavalin pääosin toimittama yhden robon yksikkö? ??? Jos oli niin, onnea vaan tulevaisuuden maitomarkkinoille. :(
On se. En ehtinyt käymään, vaikkei ole kuin reipas 30 kilsaa. Tapaaminen ProAgrian kanssa oli....
Onnea myös täältä. Sitä tarvitaan samoin kuin toista robopaikkaa. Ja pian....
-
paikka oli toiselle mutta pitää jatkaa rakennusta jos meinaa laittaa.. yli 13000€ parsipaikka :-[ investointituet oli vanhalla systeemillä(45% tai 55%).
-
paikka oli toiselle mutta pitää jatkaa rakennusta jos meinaa laittaa.. yli 13000€ parsipaikka :-[ investointituet oli vanhalla systeemillä(45% tai 55%).
Toivottavasti vapaa-rahoitteinen osa tuli mettästä, josta tukit myytiin vajaan 80€/m3 hintaan. :( :'( :-\
Uskomatonta, että jos pankki, Te-keskus ja likwin tekijä ei ole huomauttanut mitään parsipaikan hinnasta...
-
Lehdestä aianki sai sen kuvan, että tuohon n. 1 miljoonan € investointiin kuului myös vanhan navetan kunnostus lihakarjalle ja nuorkarjalle.Ihan siisti ja hyvin viimeistelty navetta, ei siinä mitään. Mitä niihin parsipaikkojen hintaan sitten lasketaan, omalla kohdalla hinnaksi tuli vajaat 14 000 € parsi ,mutta
tähän hintaan on laskettu kaikki kiintiöiden ja karjan ostosta aina emännän lypsyhaalariin asti. Monesti näihin €/parsipaikka tahtoo tulla niitä "ynnä muuta" kuluja yllättävän paljon. Lietepumput ja sekoittimet jää pieniksi ja tahtoo mennä värkkäämiseksi niillä vehkeillä, joilla ennen pärjäsi 20 lehmän navetassa.
-
Lehdestä aianki sai sen kuvan, että tuohon n. 1 miljoonan € investointiin kuului myös vanhan navetan kunnostus lihakarjalle ja nuorkarjalle.Ihan siisti ja hyvin viimeistelty navetta, ei siinä mitään. Mitä niihin parsipaikkojen hintaan sitten lasketaan, omalla kohdalla hinnaksi tuli vajaat 14 000 € parsi ,mutta
tähän hintaan on laskettu kaikki kiintiöiden ja karjan ostosta aina emännän lypsyhaalariin asti. Monesti näihin €/parsipaikka tahtoo tulla niitä "ynnä muuta" kuluja yllättävän paljon. Lietepumput ja sekoittimet jää pieniksi ja tahtoo mennä värkkäämiseksi niillä vehkeillä, joilla ennen pärjäsi 20 lehmän navetassa.
Jännä juttu vaan, että kun laskee rakennuskustannuksen ja nuo ynnä muut kulut ja tekee kahden robon yksikön, niin ollaan edelleen siinä samassa 1milj. eurossa. Pakkaa paisumaan liikaa nuo yhden robon hankkeet, kun tukikatto ei muuten tule vastaan.
-
Lehdestä aianki sai sen kuvan, että tuohon n. 1 miljoonan € investointiin kuului myös vanhan navetan kunnostus lihakarjalle ja nuorkarjalle.Ihan siisti ja hyvin viimeistelty navetta, ei siinä mitään. Mitä niihin parsipaikkojen hintaan sitten lasketaan, omalla kohdalla hinnaksi tuli vajaat 14 000 € parsi ,mutta
tähän hintaan on laskettu kaikki kiintiöiden ja karjan ostosta aina emännän lypsyhaalariin asti. Monesti näihin €/parsipaikka tahtoo tulla niitä "ynnä muuta" kuluja yllättävän paljon. Lietepumput ja sekoittimet jää pieniksi ja tahtoo mennä värkkäämiseksi niillä vehkeillä, joilla ennen pärjäsi 20 lehmän navetassa.
niin onko nuo verottomia hintoja vai verollisia nuo hinta parsipaikkaa kohti?
-
kyllähän tuossakin hankkeessa varmaan päämääränä jossain vaiheessa laajentaa tuotanto toiselle robotille.. Itsellä samanlainen rulijanssi lähivuosina edessä ja mietinnässä olisi vastaavanlainen laitos, tavoitteena olisi vaan saada kulut pysymään tavalla tai toisella sillä miljoonan ns paremmalla puolella, joka voisi nykyisten suhdanteiden vallitessa olla mahdollista :-\
-
kyllähän tuossakin hankkeessa varmaan päämääränä jossain vaiheessa laajentaa tuotanto toiselle robotille.. Itsellä samanlainen rulijanssi lähivuosina edessä ja mietinnässä olisi vastaavanlainen laitos, tavoitteena olisi vaan saada kulut pysymään tavalla tai toisella sillä miljoonan ns paremmalla puolella, joka voisi nykyisten suhdanteiden vallitessa olla mahdollista :-\
Ilmainen vinkki. Jos edes unelmoit 2:sta robosta, niin niin mieti ensin minkälaisen navetan haluat ja teetä siitä kustannusarvio. Sitten vertaile sitä 2 robon yksikköön, jossa ei ole lypsyn lisäksi muuta automatiikkaa. Saatat yllättyä parsipaikan kustannuksen erosta...
-
kyllähän tuossakin hankkeessa varmaan päämääränä jossain vaiheessa laajentaa tuotanto toiselle robotille.. Itsellä samanlainen rulijanssi lähivuosina edessä ja mietinnässä olisi vastaavanlainen laitos, tavoitteena olisi vaan saada kulut pysymään tavalla tai toisella sillä miljoonan ns paremmalla puolella, joka voisi nykyisten suhdanteiden vallitessa olla mahdollista :-\
Jumankauta,miettikää ny toisenkin kerran :(
Miljoona euroa,60 lehmää. Suhteutetaan vaikka 20 lehmään,noin 330 000€.
Suunnittelisiko kukaan tuollaista,ei ainakaan rakentaisi. Samalla tavalla ne on maksettava. Ellei ole sitä vankkaa tukkimettää tai muita tuloja kuin maito ts. pellon tuotteetkin kiertää navetan kautta, ihmeissään olisin...
Ei ole kuin vajaa kymmenen vuotta ja kaks miljoonaa MARKKAA maksanut samankokoinen robottipihatto oli KALLIS verrattuna perinteiseen asemanavettaan. Noista investoinneista ihmiset selvinneet, mutta maidon hinta pudonnut ja suunniteltavat navettakoot eriluokkaa.
-
kyllähän tuossakin hankkeessa varmaan päämääränä jossain vaiheessa laajentaa tuotanto toiselle robotille.. Itsellä samanlainen rulijanssi lähivuosina edessä ja mietinnässä olisi vastaavanlainen laitos, tavoitteena olisi vaan saada kulut pysymään tavalla tai toisella sillä miljoonan ns paremmalla puolella, joka voisi nykyisten suhdanteiden vallitessa olla mahdollista :-\
Jumankauta,miettikää ny toisenkin kerran :(
Miljoona euroa,60 lehmää. Suhteutetaan vaikka 20 lehmään,noin 330 000€.
Suunnittelisiko kukaan tuollaista,ei ainakaan rakentaisi. Samalla tavalla ne on maksettava. Ellei ole sitä vankkaa tukkimettää tai muita tuloja kuin maito ts. pellon tuotteetkin kiertää navetan kautta, ihmeissään olisin...
Ei ole kuin vajaa kymmenen vuotta ja kaks miljoonaa MARKKAA maksanut samankokoinen robottipihatto oli KALLIS verrattuna perinteiseen asemanavettaan. Noista investoinneista ihmiset selvinneet, mutta maidon hinta pudonnut ja suunniteltavat navettakoot eriluokkaa.
Niinpä... ;)
-
En minä mitenkään puolustele korkeita parsipaikan hintoja ,päin vastoin .Huomattavasti alemmaks pitäs saada hinnat. Mutta joka asiassa nämä hinnat on tulleet ylös, kuka olisi kymmenen vuotta sitten ostanut 600 000 mk tai 1,2 milj.mk:n traktorin tai rakentanut puolentoista miljoonan omakotitalon.Nykypäivänä vain tahoo näkyä tällaisia enemmän kuin navetoita. Oma käsitykseni on vahvasti se, että konemyyjät ovat rankasti ulosmitanneet navettakalusteissa sun muissa saadut tuet ja avustukset.
-
Ja näihin ko lisätään se eri viranomaistahojen ja nevontajärjestöjen armeija ,joka haluaa tehdä itsestään korvaamattomia mitä eriskummallisimmilla ja monesti tarpeettomilla tai ainakin maalaisjärjettömillä asetuksilla. Ja kaikki maksaa ,oli siinä järjen hiventä tai ei.
-
niinpä. Haaveilla aina saa vaikka lottovoitosta ja sitä kyllä tarvittaisiin ko. investoinneissa. Kustannukset laukkaa kiihtyvällä tahdilla, mutta mielestäni on aivan turhaa muistella menneitä mummunmarkkoja ja mitä jokin on joskus maksanut. 10 v päästä muistellaan näitä aikoja, että kyllä silloin oli halpaa ja nyt on pirun kallista, niin se aina on mennyt ja tulee menemään. Ennen vanha satatuhatta on riittänyt melkein puoleen maailmaan mutta nykyään tuolla rahalle ei saa ku reilun lehmäpaikan ropopihatossa eli onko järkee vai eeeeeiiiiii. :P Tätyy vissiin taas hieroa ohtaluuta tyhjällä rahapussilla ni kyllä navettakuume taas laskee :)
-
Kuinka halvalla nykyaikana voisi rakentaa yhden robotin pihaton?
Meillä maksoi 10 v sitten asemalypsypihatto 1 300 milj. markkaa. Ikkunat ja ovet teki tuttu kaveri. Betonityöt tehtiin itse. Vain etuaitavalu tehtiin tehtaan tuomasta betonista, sekin hajosi hyvin nopeasti juomakuppien vuotokohdista. Turhaa rautaa tuli etuaitabarrikaadiin, olisi riittänyt niskaputki. Nyt se on ja on varsin hyvä, lehmät ylettyy syömään kauempana olevaa rehua. Navetan seinät ovat elementeistä. Katto tehtiin isotöisenä välikatolla, nykyään liian matalakin.
Rakentaminen kesti 13 kk. Nykyään navetat valmistuvat vauhdilla.
Olihan se lypsyrobotti helppo tällätä vanhaan pihattoon, kun kaikki muu oli jo melkein maksettu.
Tsemppiä vain uusille navetan rakentajille! On ne ihan toista kuin meidän aikaiset.
-
Aika kalliilta vaikuttaa Halsuan navetta,ainakin omaan projektiin verrattuna.Toki en tiedä mitä kaikkea se piti sisällään.
-
Kuinka halvalla nykyaikana voisi rakentaa yhden robotin pihaton?
Meillä maksoi 10 v sitten asemalypsypihatto 1 300 milj. markkaa. Ikkunat ja ovet teki tuttu kaveri. Betonityöt tehtiin itse. Vain etuaitavalu tehtiin tehtaan tuomasta betonista, sekin hajosi hyvin nopeasti juomakuppien vuotokohdista. Turhaa rautaa tuli etuaitabarrikaadiin, olisi riittänyt niskaputki. Nyt se on ja on varsin hyvä, lehmät ylettyy syömään kauempana olevaa rehua. Navetan seinät ovat elementeistä. Katto tehtiin isotöisenä välikatolla, nykyään liian matalakin.
Rakentaminen kesti 13 kk. Nykyään navetat valmistuvat vauhdilla.
Olihan se lypsyrobotti helppo tällätä vanhaan pihattoon, kun kaikki muu oli jo melkein maksettu.
Tsemppiä vain uusille navetan rakentajille! On ne ihan toista kuin meidän aikaiset.
1300 miljoonaa??? Missä sijaitsee, haluaisin käydä kattomassa?
-
Kustannukset laukkaa kiihtyvällä tahdilla, mutta mielestäni on aivan turhaa muistella menneitä mummunmarkkoja ja mitä jokin on joskus maksanut. 10 v päästä muistellaan näitä aikoja, että kyllä silloin oli halpaa ja nyt on pirun kallista, niin se aina on mennyt ja tulee menemään. Ennen vanha satatuhatta on riittänyt melkein puoleen maailmaan mutta nykyään tuolla rahalle ei saa ku reilun lehmäpaikan ropopihatossa eli onko järkee vai eeeeeiiiiii.
Sitä minä tuossa tarkoitin kun vertasin vanhaan,kustannusrakenne ihan eriluokkaa kuin ennen,samoin TULOT! Jos tulot on pienemmät ja menot rakentaessa isommat,mitä järkeä hommassa? Menneisyyteenkin pitää välillä peilata jotta osaa ennustaa tulevaa. Vaikka menneisyys ei olekaan tae tulevasta, jotain oppia sieltä voi tarttua.
En tiedä ollaanko tässä omalla alueella tyhmiä vai ei, mutta harvassa on navetan rakentajat. Yhtään ainoaa uutta navettaa en tiedä rakennettavan tänä vuonna,kuitenkin maitotiloja satakunta ja robottitilojakin useampi. Muuten kyllä investoidaan raskaasti mutta navettojen rakentajat on laittaneet viime aikoina jäitä hatttuun...
Silloinhan pitää investoida kun kaikista pessimistisimmät ajat mutta kai kustannustasollakin jotain merkitystä,panos/tuotos suhteella ???
Itsekin samoja asioita toissa vuonna laskeneena,tosin ei lypsykarjanavettaan. Laskeminen kannatti (kai?),jäi tekemättä :)
-
laskukones se on tilan paras työkones 8)
-
Itsekin samoja asioita toissa vuonna laskeneena,tosin ei lypsykarjanavettaan. Laskeminen kannatti (kai?),jäi tekemättä :)
Vois olla aika laskea uudelleen. Betoni -20%, liimapuu -50%, rakennusurakka (katto) -10-15% teräs -70% vrt. viime kevät ;)
-
Itsekin samoja asioita toissa vuonna laskeneena,tosin ei lypsykarjanavettaan. Laskeminen kannatti (kai?),jäi tekemättä :)
Vois olla aika laskea uudelleen. Betoni -20%, liimapuu -50%, rakennusurakka (katto) -10-15% teräs -70% vrt. viime kevät ;)
siihen laskuun kun lisätään p-aineen lasku ym mutta tärkeimpänä lihan hinta ja markkinoille tuleva e-amerikan tuotanto niin tuskin se kultaivokseksi muuttuu.
-
siihen laskuun kun lisätään p-aineen lasku ym mutta tärkeimpänä lihan hinta ja markkinoille tuleva e-amerikan tuotanto niin tuskin se kultaivokseksi muuttuu.
Jaa jos se lihakarjaa oli niin.....se ei taida laskemalla parantua :P
-
Kuinka halvalla nykyaikana voisi rakentaa yhden robotin pihaton?
Meillä maksoi 10 v sitten asemalypsypihatto 1 300 milj. markkaa. Rakentaminen kesti 13 kk. Nykyään navetat valmistuvat vauhdilla.
1300 miljoonaa??? Missä sijaitsee, haluaisin käydä kattomassa?
[/quote]
No jo oli saa..nan kallis.. :o ::) ::)Takoko ne kullasta vai kuparista siihen katon ja rännit hopeasta ;), ajatella... että yhteen navettaan 1,3 mrd mummoa :P
-
siihen laskuun kun lisätään p-aineen lasku ym mutta tärkeimpänä lihan hinta ja markkinoille tuleva e-amerikan tuotanto niin tuskin se kultaivokseksi muuttuu.
Jaa jos se lihakarjaa oli niin.....se ei taida laskemalla parantua :P
Niinpä :P
...Paitsi jos on emoja just sen verran että kotieläintilan status täyttyy... Mutta mitä sitä hulluja,sitoa itsensä elukoihin kun ilmankin pärjää. Määrän kasvattimen isoksi ts. satoihin ei kasvata tuloja käytänössä lainkaan,on vain komeampaa toimintaa ::)
Tulevaisuudestahan ei kukaan tiedä mutta näillä mennään nyt, mahdollisuus tehdä karjatilojen kanssa yhteistyötä ilman omia elukoita ja päivittäistä sitoutumista 8)
-
Suomi on pitkä maa ja siitä johtuen alueelliset erot maatalouden suhteen ovat merkittävät. Joillan aluiella pärjää mainiosti esim. pelkällä kasvinviljelyllä, jos tarpeekis pinta-alaa. Näillä nurkilla pelkkä viljan viljely pyrkii väkisin luiskahtamaan näennäisen viljelyn puolelle, koska peltoa on paljon tarjolla, mutta lohkot usein pieniä ja vuokrapellot itsellä lähes poikkeuksetta avo-ojissa. Lisäksi pellon reunoilla kasvaa usein se pirun pahasti varjostava metsä, joka aiheuttaa sen että lumet sieltä yleensä lähtee vasta vapun korvilla, laitappa sinne sitten jotaki myöhästä satoisaa lajiketta ni lopputulos on arvattavissa. :-[
Toki rehuviljaa saa jonkin verran tämmösiltäkin pelloilta, mutta näillä nurkilla maatalous etenkin karjatalous on pahasti kuihtumassa, joten markkinat huononee etenkin tilojen välisessä kaupassa jatkuvasti.
Itse olen tullut siihen tulokseen että vaihtoehtoina ovat lähinnä kovaa vauhtia yleistyvä sivutoiminen näennäisviljely tukien vuoksi tai oman karjatalouden kehittäminen.
Karjatalouden kehittäminen vaatii investointeja ryhtyypä mihin tahansa ja se on kyllä hyvin tiedossa, että viivan alle ei varmasti jää pitkiin aikoihin omaan käyttöön sitä mitä nykyisin 30 kantturalla ja vajaalla satkulla peltoa. Etenkin jos pykäsee sen miljoonapalatsin. ::)
Kysymys on perimmäiseti vaan siitä mitä kukin haluaa tehdä, kaipa tämä on semmonen kutsumusammatti, jossa ei sillä tuloksella niin väliä kuhan on komiaa ;)
-
Suomi on pitkä maa ja siitä johtuen alueelliset erot maatalouden suhteen ovat merkittävät. Joillan aluiella pärjää mainiosti esim. pelkällä kasvinviljelyllä, jos tarpeekis pinta-alaa. Näillä nurkilla pelkkä viljan viljely pyrkii väkisin luiskahtamaan näennäisen viljelyn puolelle, koska peltoa on paljon tarjolla, mutta lohkot usein pieniä ja vuokrapellot itsellä lähes poikkeuksetta avo-ojissa. Lisäksi pellon reunoilla kasvaa usein se pirun pahasti varjostava metsä, joka aiheuttaa sen että lumet sieltä yleensä lähtee vasta vapun korvilla, laitappa sinne sitten jotaki myöhästä satoisaa lajiketta ni lopputulos on arvattavissa. :-[
Toki rehuviljaa saa jonkin verran tämmösiltäkin pelloilta, mutta näillä nurkilla maatalous etenkin karjatalous on pahasti kuihtumassa, joten markkinat huononee etenkin tilojen välisessä kaupassa jatkuvasti.
Itse olen tullut siihen tulokseen että vaihtoehtoina ovat lähinnä kovaa vauhtia yleistyvä sivutoiminen näennäisviljely tukien vuoksi tai oman karjatalouden kehittäminen.
Karjatalouden kehittäminen vaatii investointeja ryhtyypä mihin tahansa ja se on kyllä hyvin tiedossa, että viivan alle ei varmasti jää pitkiin aikoihin omaan käyttöön sitä mitä nykyisin 30 kantturalla ja vajaalla satkulla peltoa. Etenkin jos pykäsee sen miljoonapalatsin. ::)
Kysymys on perimmäiseti vaan siitä mitä kukin haluaa tehdä, kaipa tämä on semmonen kutsumusammatti, jossa ei sillä tuloksella niin väliä kuhan on komiaa ;)
Tulipa pitkästä aikaa asiallista tekstiä. :)
-
"...kunhan on komiaa..."
Tuossa taitaakin olla aika suuri osa totuutta. Kun naapuri rakentaa ja isontaa tai ostaa uuden verkun, niin kyllä meijänkin pitää näyttää. Kilpaillaan kellä on se kylän suurin kypärä...
Sitten tätä markkinoidaan useissa alan lehdissä ainoana totuutena, "pakko oli laajentaa, kun ei sillä 50:llä lehmällä pärjätty".
-
"...kunhan on komiaa..."
Tuossa taitaakin olla aika suuri osa totuutta. Kun naapuri rakentaa ja isontaa tai ostaa uuden verkun, niin kyllä meijänkin pitää näyttää. Kilpaillaan kellä on se kylän suurin kypärä...
Sitten tätä markkinoidaan useissa alan lehdissä ainoana totuutena, "pakko oli laajentaa, kun ei sillä 50:llä lehmällä pärjätty".
Menee ohi alkuperäisen aiheen, mutta menköön.
Kuvailemasi tilanne on arkipäivää. Panee vain näin nuoren isännän ihmettelmään, että mikä ihmeen tarve tuollaiseen toimintaan ajaa? ??? Olisiko maataloudesta koskaan syntynyt tällaista "kilpavarustelun" kukkasta jos vaikka maatalousverotusta ei alun perinkään olisi keksitty. Ainakin itsestä tuntuu siltä ettei naapurin vuoksi viitsi mihinkään investoida, ei se naapuri sitä kuitenkaan maksa..
Ja alkuperäiseen aiheeseen, onnea uuden navetan omistajille!
-
On meinaan mielenkiintoista seurailla käsityksiä parsipaikan hinnasta. Joku laskee siihen pelkän lypsävien navetan ilman tekniikkaa sun muuta. Todellisuudessa parsipaikkaan luetaan kait tilat lehmille, uudistukseen tarvittavalle nuorkarjalle(eli yhteensä noin lehmät x2), tekniikka, rehuvarastot, lantavarastot, piha-alueet. Ja yhden robon yksikköön pelkkä tekniikka(robo, lantakoneet,ruokinta,parret,parsipedit) maksaa 4000-5000 ekua, sillä se apevaunu on myös laskettava mukaan uuden hinnalla... Aika fakiiri siis se joka väittää tekevänsä 1 robon yksikön viiteen tonniin per parsipaikka, 10000 on realistisempaa ja hieman yli vielä realistisempaa...
-
On meinaan mielenkiintoista seurailla käsityksiä parsipaikan hinnasta. Joku laskee siihen pelkän lypsävien navetan ilman tekniikkaa sun muuta. Todellisuudessa parsipaikkaan luetaan kait tilat lehmille, uudistukseen tarvittavalle nuorkarjalle(eli yhteensä noin lehmät x2), tekniikka, rehuvarastot, lantavarastot, piha-alueet. Ja yhden robon yksikköön pelkkä tekniikka(robo, lantakoneet,ruokinta,parret,parsipedit) maksaa 4000-5000 ekua, sillä se apevaunu on myös laskettava mukaan uuden hinnalla... Aika fakiiri siis se joka väittää tekevänsä 1 robon yksikön viiteen tonniin per parsipaikka, 10000 on realistisempaa ja hieman yli vielä realistisempaa...
Valitettavasti olet oikeassa. Jakajia on liian vähän 1 robon yksikössä.
-
On meinaan mielenkiintoista seurailla käsityksiä parsipaikan hinnasta. Joku laskee siihen pelkän lypsävien navetan ilman tekniikkaa sun muuta. Todellisuudessa parsipaikkaan luetaan kait tilat lehmille, uudistukseen tarvittavalle nuorkarjalle(eli yhteensä noin lehmät x2), tekniikka, rehuvarastot, lantavarastot, piha-alueet. Ja yhden robon yksikköön pelkkä tekniikka(robo, lantakoneet,ruokinta,parret,parsipedit) maksaa 4000-5000 ekua, sillä se apevaunu on myös laskettava mukaan uuden hinnalla... Aika fakiiri siis se joka väittää tekevänsä 1 robon yksikön viiteen tonniin per parsipaikka, 10000 on realistisempaa ja hieman yli vielä realistisempaa...
Valitettavasti olet oikeassa. Jakajia on liian vähän 1 robon yksikössä.
Yksi näkökanta tähän...
Tuntuu siltä että lypsyasemapihatto on näiden keskustelujen perusteella TÄYSIN mahdollinen tehdä 5000 euron parsipaikkahintaan ja robottinavetan hinta on aina se miljoona plus miinus jotain.
5000 euroa/parsipaikka x vaikka 60 lehmää on 300 000 € Ei aseman korvaaminen robotilla tee 700 000 euroa lisää hintaan.
Robotti varmaan luokkaa 120 000 € ja asema jonkun kokoisena, olisko 70000. Eli ero on 50000. Tankit ja muut tarvitaan molempiin, robottiin tarvitaan selkeesti vähemmän tilaa. Vai olenko vääräs
-
Robotti maksanee vähän alle 2000 euroa/parsipaikka(listahinnat väriin katsomatta n. 130-140 tonnia), muu tekniikka tarvitaan myös lypsyasemanavettaan, eli tolla 70000 asemalla hintaa tulee n. 1000/lehmäpaikka, jos kokoluokka on sama 1 robotillinen.
-
On meinaan mielenkiintoista seurailla käsityksiä parsipaikan hinnasta. Joku laskee siihen pelkän lypsävien navetan ilman tekniikkaa sun muuta. Todellisuudessa parsipaikkaan luetaan kait tilat lehmille, uudistukseen tarvittavalle nuorkarjalle(eli yhteensä noin lehmät x2), tekniikka, rehuvarastot, lantavarastot, piha-alueet. Ja yhden robon yksikköön pelkkä tekniikka(robo, lantakoneet,ruokinta,parret,parsipedit) maksaa 4000-5000 ekua, sillä se apevaunu on myös laskettava mukaan uuden hinnalla... Aika fakiiri siis se joka väittää tekevänsä 1 robon yksikön viiteen tonniin per parsipaikka, 10000 on realistisempaa ja hieman yli vielä realistisempaa...
Valitettavasti olet oikeassa. Jakajia on liian vähän 1 robon yksikössä.
Yksi näkökanta tähän...
Tuntuu siltä että lypsyasemapihatto on näiden keskustelujen perusteella TÄYSIN mahdollinen tehdä 5000 euron parsipaikkahintaan ja robottinavetan hinta on aina se miljoona plus miinus jotain.
5000 euroa/parsipaikka x vaikka 60 lehmää on 300 000 € Ei aseman korvaaminen robotilla tee 700 000 euroa lisää hintaan.
Robotti varmaan luokkaa 120 000 € ja asema jonkun kokoisena, olisko 70000. Eli ero on 50000. Tankit ja muut tarvitaan molempiin, robottiin tarvitaan selkeesti vähemmän tilaa. Vai olenko vääräs
Pakkaa oleen, että 50-80 äpylin asemanavettaa ei tehdä 5t€:lla per parsipaikka. Tai navetan tietysti tekee, mutta sitten ne pihat, rehusiilot, apevaunu, tiet yms infra. Projektit pakkaa paisumaan ja pienistä lisistä tulee isoja.
Jos navetan suunnittelija on työnsä tasalla, niin robotti- ja asemanavetan hinnan ero kokoluokassa 50-80 lypsylehmäpaikkaa on ainoastaan robotinhinta. Monasti jos pysytään tuossa 80 lehmän luokassa asemanavetoissa ja pohjalla on 30 äpylin navetta, niin vanhaa osaa joko laajennetaan tai sitä käytetään lypsyasemana. Silloin kustannuksista tippuu reilu osa pois.
-
, robottiin tarvitaan selkeesti vähemmän tilaa. Vai olenko vääräs
Tämä meni pieleen. Jos aikoo työtä robotilla säästää, on tilantarve molemmilla sama. Erona se robon kalliimpi kustannus. Tilansäästöstä syntyy illuusio, kun asemanavetassa on odotustila, jota käytetään vain lypsyjen aikana.
Eikä asemanavettaa rakenneta alle 5 tonnin, jossei jakajia ole riittävästi. Tosiasia on, ettei parsipaikan hintaa pysty puristamaan alas muuten kuin määrää lisäämällä.
-
Pantti, tarkennatko. Maksoiko navettasi 10 vuotta sitten todella 1300 milj. markkaa, vai jäikö pilkku pois välistä eli oikea hinta oli 1,3 milj. markkaa. 1300 miljoonaa eli 1,3 miljardia tuntuu aika suurelta määrältä. Euroinakin se olisi yli 21 miljoonaa, eli ainakin rekallinen rahaa.
-
Pantti, tarkennatko. Maksoiko navettasi 10 vuotta sitten todella 1300 milj. markkaa, vai jäikö pilkku pois välistä eli oikea hinta oli 1,3 milj. markkaa. 1300 miljoonaa eli 1,3 miljardia tuntuu aika suurelta määrältä. Euroinakin se olisi yli 21 miljoonaa, eli ainakin rekallinen rahaa.
Varmaan ajatuskatko ollut. ;D 1,3milj markkaa eli noin 220 000€ on totuus.
-
Todellisuudessa parsipaikkaan luetaan kait tilat lehmille, uudistukseen tarvittavalle nuorkarjalle(eli yhteensä noin lehmät x2),
Jos noin paljon uudistusta tarvitaan jotain pahasti vialla.
-
Todellisuudessa parsipaikkaan luetaan kait tilat lehmille, uudistukseen tarvittavalle nuorkarjalle(eli yhteensä noin lehmät x2),
Jos noin paljon uudistusta tarvitaan jotain pahasti vialla.
Eläinaines pyllystä, kaikilta jätetään jälkeläiset..? Alkaa soppa olla valmis, ja töitä riittää.
-
Tämä meni pieleen. Jos aikoo työtä robotilla säästää, on tilantarve molemmilla sama. Erona se robon kalliimpi kustannus. Tilansäästöstä syntyy illuusio, kun asemanavetassa on odotustila, jota käytetään vain lypsyjen aikana.
***Tarkenna hiukan?
-
Robotti maksanee vähän alle 2000 euroa/parsipaikka(listahinnat väriin katsomatta n. 130-140 tonnia), muu tekniikka tarvitaan myös lypsyasemanavettaan, eli tolla 70000 asemalla hintaa tulee n. 1000/lehmäpaikka, jos kokoluokka on sama 1 robotillinen.
Nojoo. Tuossa on realismia. Eli jos parsipaikan hinta robottinavetassa on vaikka 11 000 euroa (riippuen taas siitä mitä siihen lasketaan) niin asemalla varustetussa navetassa kustannus on 10 000 euroa lehmäpaikkaa kohti, karkeesti.
-
Pantti, tarkennatko. Maksoiko navettasi 10 vuotta sitten todella 1300 milj. markkaa, vai jäikö pilkku pois välistä eli oikea hinta oli 1,3 milj. markkaa. 1300 miljoonaa eli 1,3 miljardia tuntuu aika suurelta määrältä. Euroinakin se olisi yli 21 miljoonaa, eli ainakin rekallinen rahaa.
Ihan oikein! Navetta maksoi 1.3 milj. markkaa. En edes huomannut virhettä, ihmettelin että joku piti sitä kalliina. Hintaan kuului myös 2 laakasiiloa. Hyvä että joku korjasi minullekin. Kauan kesti ennenkuin alkoi täällä raksuttaa.
-
Todellisuudessa parsipaikkaan luetaan kait tilat lehmille, uudistukseen tarvittavalle nuorkarjalle(eli yhteensä noin lehmät x2),
Jos noin paljon uudistusta tarvitaan jotain pahasti vialla.
Niin tai sitten täyttää kymppitonnin parsipaikan kymppitonnin vasikalla, tai paremminkin puolikkaalla ja siinä sivussa haukkuu muiden härpäkkeet....
-
Todellisuudessa parsipaikkaan luetaan kait tilat lehmille, uudistukseen tarvittavalle nuorkarjalle(eli yhteensä noin lehmät x2),
Jos noin paljon uudistusta tarvitaan jotain pahasti vialla.
Niin tai sitten täyttää kymppitonnin parsipaikan kymppitonnin vasikalla, tai paremminkin puolikkaalla ja siinä sivussa haukkuu muiden härpäkkeet....
;D
-
Ei tarvitse ihmetellä jos maksaa kun navetat pinnoitetaan kuin parhaimmat kylpylät ja taukotilat sisustettu paremmin kuin Marskin sviitti.
-
Todellisuudessa parsipaikkaan luetaan kait tilat lehmille, uudistukseen tarvittavalle nuorkarjalle(eli yhteensä noin lehmät x2),
Jos noin paljon uudistusta tarvitaan jotain pahasti vialla.
Eläinaines pyllystä, kaikilta jätetään jälkeläiset..? Alkaa soppa olla valmis, ja töitä riittää.
Ensin rakennetaan miljoonalla navetta sit täytetään navetta ylijäämähiehoilla ja seuraavaksi alkaa armoton karsinta... En vaan käsitä mitä tällä tyylillä saavutetaan.
-
Todellisuudessa parsipaikkaan luetaan kait tilat lehmille, uudistukseen tarvittavalle nuorkarjalle(eli yhteensä noin lehmät x2),
Jos noin paljon uudistusta tarvitaan jotain pahasti vialla.
Niin tai sitten täyttää kymppitonnin parsipaikan kymppitonnin vasikalla, tai paremminkin puolikkaalla ja siinä sivussa haukkuu muiden härpäkkeet....
Mielummin keväällä kylvän peltomme hyvällä siemenellä luin että lajittelujättellä ;) Jalostuseläimistä suomessa huutava pula nyt ja tulevaisuudessakin...
Pitäskö kehua koneita ja laitteita jotka eivät ole toimivia?
-
Todellisuudessa parsipaikkaan luetaan kait tilat lehmille, uudistukseen tarvittavalle nuorkarjalle(eli yhteensä noin lehmät x2),
Jos noin paljon uudistusta tarvitaan jotain pahasti vialla.
Eläinaines pyllystä, kaikilta jätetään jälkeläiset..? Alkaa soppa olla valmis, ja töitä riittää.
Ensin rakennetaan miljoonalla navetta sit täytetään navetta ylijäämähiehoilla ja seuraavaksi alkaa armoton karsinta... En vaan käsitä mitä tällä tyylillä saavutetaan.
Se on katos jiivee niin, että niitä kybätonnin vasikkoja ei vaan tahdo perse kestää ostaa. Itsekkin tässä täytäntövaiheessa ja kun on rakennuksen saanut valmiiksi ja hiehokaupoille mennään niin kyllä siinä tuhansien eurojen hiehot jää ostamata. Kyllä säkin sen huomaat kun eka ostat tilan ja rakennat. Kyllähän tuollaisia hintahullutteluja muutaman kestää, mutta ostaa pamauta nyt aluksi vaikka 30 huippupapereilla olevaa hiehoa kokonaisina...
Se on tietenkin totta, että ei mitään ylijäämähiehoja parane ostaa.
-
2 tonnilla saa jo tosi hyvää hiehoa jos vain osaa valita. Halvemmissa voi myös tehdä löytöjä mut vaatii jo perehtymistä ja nopeita päätöksiä koska parhaat kun viedään usein nopeasti esim nautanetistä.
10 000 euron vasikoilla ei todellakaan ole tarkoitus täytää navettaa mut ehkäpä silla maksetaan ne navetan täyteeläimet...
Jos joku tarvitsee hiehoja niin meillä olis 5 -7 nupoa pihatossa kasvanutta kesyä hiehoa myynnissä. Yksityisviestillä kerron mielelläni lisää jos kiinnostusta löytyy.
-
Ei tarvitse ihmetellä jos maksaa kun navetat pinnoitetaan kuin parhaimmat kylpylät ja taukotilat sisustettu paremmin kuin Marskin sviitti.
ei kuulosta järkevältä selitykseltä jos etsitään mainitsemiesi tarvikkeiden hinnasta selitystä sille miksi uudet navetat maksaa järjestään yli miljoonan? noihan tekee maksimissaan yhteensä hivenen päälle kymppitonnin, tuo työhön turvallisuutta, lisää hygieniaa ja lisää työntekijöiden henkistä jaksamista ja viihtyisyyttä. suhteutettuna jos vähennetään tuo kustannus miljoonasta niin sillä ei päästä mummonmarkkamiljoonan rakennuskustannukseen. itse näkisin kohonneet kustannukset seurauksena leventyneestä runkorakenteesta joka heti aiheuttaa kattorakenteisiin lisää järeyttä ja myös kustannusta.
mielenkiintoista olisi muuten nähdä laskelma jos joku laskisi mitä maksaisi nykyään tehtynä rakennus samoilla piirustuksilla kuin on maksanut eu:n alkuaikana sen miljoonan mummonmarkan rakennus ja lisäksi täysin samalla kone ja tekniikkavarustelulla.
heitän arvion että hinta euroissa menisi väliin 500000-750000.
-
Miten paljon se vaikuttaa katon kustannuksissa jos tehdään kapeampi rakennus? Minun käsittääkseni se vaikuttaa ainoastaan liimapuissa, jotka nyt ei tolkuton kustannus erä katosta ole. Toki pilareihinhan se vaikuttaa kanssa, mutta ne taas on yleensä kapeammissakin rakennuksissa.
-
Jos joku tarvitsee hiehoja niin meillä olis 5 -7 nupoa pihatossa kasvanutta kesyä hiehoa myynnissä. Yksityisviestillä kerron mielelläni lisää jos kiinnostusta löytyy.
***Niin nämäkö on niitä ylijäämähiehoja, joista ei ole muuta ilo kuin armoton karsinta ;)
-
Miten paljon se vaikuttaa katon kustannuksissa jos tehdään kapeampi rakennus? Minun käsittääkseni se vaikuttaa ainoastaan liimapuissa, jotka nyt ei tolkuton kustannus erä katosta ole. Toki pilareihinhan se vaikuttaa kanssa, mutta ne taas on yleensä kapeammissakin rakennuksissa.
Kyllähän rakennuksen kapeneminen keventää yläkerran ja sitä kannattavien rakenteiden rekenteita. Katon jäykisteisiin (ei niihin ristisidevaijereihin) :), kannatinpilareihin, niiden perustuksiin ja mikä on kapea? Jos päästään jopa 16 m leveyteen mahdollistaa se todella edulisen katon ristikoilla ilman pilaririviä.
Jos uudessa navetassa (luonnollinen ilmastointi) on katon osuus vaikkapa 140 000 €, onhan sillä merkitystä jos siitä säästyy esim 15%. Toki ristikoilla päästään murto osiin edellisestä. Monessa uudessa vaan on ihan ylijäreät pilarit ja niiden perustukset. Joissakin rivissä mastot jopa 2 m väelin, ja kuitenkin samassa rakannuksessa kantavat elementit seinissä, joille osa tuuli ja kattokuormasta mahdollisuus siirtää. Ja varmuuden vakuudeksi kattokin jäykistetty erillisenä rakenteena. Mastothan ovat hulppeita jos suunnitellaan kaikki kuorma niiden vastaanotettavaksi esim 30 m leveässä ja 10 korkeassa hallissa :O Näkyy että rahaa on haluttu käyttää, suunnitteluun vaiko toteuttamiseen?
Nyt jos joku ottaa tähän esille ne romahtaneet uudet navetat, niissä vika on ollut muussa kuin valitussa rakenteessa. Suunnittelussa ja sen vielä suunnitelmien vastaisessa toteutusessa. Yhdessä ainakin oli kattotuoliväli 30 cm kyseisten ristikoiden suunnitelmien vastainen (miten oli navetan suunnitelma, en tiedä) ja katon harvalaudoitus oli ristikoihin vaadittu 300 jaolla 100x25 ylä ja alapuolelle vielä vinossa. Toteutunut oli ollut 600 jaolla 100x18 ja samanlinjaisena.
-
Ei tarvitse ihmetellä jos maksaa kun navetat pinnoitetaan kuin parhaimmat kylpylät ja taukotilat sisustettu paremmin kuin Marskin sviitti.
mielenkiintoista olisi muuten nähdä laskelma jos joku laskisi mitä maksaisi nykyään tehtynä rakennus samoilla piirustuksilla kuin on maksanut eu:n alkuaikana sen miljoonan mummonmarkan rakennus ja lisäksi täysin samalla kone ja tekniikkavarustelulla.
heitän arvion että hinta euroissa menisi väliin 500000-750000.
En ole koko ketjua lukenut, mutta tästä hieman.
Vaatimustasokin on muuttunut paljon kymmenessä vuodessa. Nykyään eläintila mitoitetaan väljemmäksi. Palovaroitinjärjestelmät ja varavoimaratkaisut ovat vakiovarusteita. Makuualustana parsipeti entisten kumimattojen (jos niitäkään) sijaan. Palomääräyksillä on ollut vaikutusta mm. aputilojen kustannuksiin (palo-ovet ja eilaiset sumusysteemit aukoissa). Sähkökäyttöisten apemyllyjen vaikutus sähkön syöttöjärjestelmään voi olla merkittävä.
-
Jos joku tarvitsee hiehoja niin meillä olis 5 -7 nupoa pihatossa kasvanutta kesyä hiehoa myynnissä. Yksityisviestillä kerron mielelläni lisää jos kiinnostusta löytyy.
***Niin nämäkö on niitä ylijäämähiehoja, joista ei ole muuta ilo kuin armoton karsinta ;)
Ei nämä mitään jalostushiehoja ole mutta uskoakseni parempia mitä keskimäärin myynnissä. Hiehot myydään tilanpuutteen vuoksi.
-
Jos joku tarvitsee hiehoja niin meillä olis 5 -7 nupoa pihatossa kasvanutta kesyä hiehoa myynnissä. Yksityisviestillä kerron mielelläni lisää jos kiinnostusta löytyy.
***Niin nämäkö on niitä ylijäämähiehoja, joista ei ole muuta ilo kuin armoton karsinta ;)
Ei nämä mitään jalostushiehoja ole mutta uskoakseni parempia mitä keskimäärin myynnissä. Hiehot myydään tilanpuutteen vuoksi.
***Niinhän sitä on tapana sanoa, kun keskikertoa parempia ylijäämähiehoja myydään muiden vaivoiksi tilanpuutteen vuoksi...uusien ostohiehojen alta pois....tämä on sitä tehokasta jalostamista...
-
Jos joku tarvitsee hiehoja niin meillä olis 5 -7 nupoa pihatossa kasvanutta kesyä hiehoa myynnissä. Yksityisviestillä kerron mielelläni lisää jos kiinnostusta löytyy.
***Niin nämäkö on niitä ylijäämähiehoja, joista ei ole muuta ilo kuin armoton karsinta ;)
Ei nämä mitään jalostushiehoja ole mutta uskoakseni parempia mitä keskimäärin myynnissä. Hiehot myydään tilanpuutteen vuoksi.
***Niinhän sitä on tapana sanoa, kun keskikertoa parempia ylijäämähiehoja myydään muiden vaivoiksi tilanpuutteen vuoksi...uusien ostohiehojen alta pois....tämä on sitä tehokasta jalostamista...
Arillekin vain tiedoksi että ensimmäistäkään ostohiehoa talossa ei ole. Uutta eläinainesta on tullut ja tulee jatkossakin vain ja ainoastaan alkioiden kautta.
-
Mistä sen voi tietää hiehoa ostaessa, että onko se hyvä tai huono?
Meillä oli jossain vaiheessa tilan ahtautta ja näytti olevan pakko myydä hiehoja. Ei olisi millään raaskinnut myydä hyviä, eikä huonojakaan ollut. Kuinkas ollakaan, pari kolme lehmää lähtikin lehmien taivaaseen, eikä tarvinnutkaan myydä yhtikäs mitään. No, hiehot poikivat sitten ajallaan, mutta mitä niistä tuli. Yhdeltä tuli vain kahdesta neljänneksestä maitoa, toinen oli muuten vain höpö, nousi robotin ruokintakaukalon päälle seisomaan joka kerta, kun halusi pois pömpelistä. Muutenkin koikkakoipi. Lähtivät nekin lehmien taivaaseen hyvin äkkiä.
Mistä ihmeestä voi tietää hiehosta, onko se hyvä vai huono? Ei ainakaan papereista eikä indekseistä eikä vanhemmista.
On ostettu paljon vanhoja lehmiä ja ne vasta hyviä onkin. Näki heti valitessa, kenen vetimet sopivat robotille.
-
Eläinten kanssa voi aina sattua mitä vaan. Mut kyllä sukutaulu kertoo melko varmasti mikä hiehosta on lupa odottaa. Eri asia kuinka moni ymmärtää sukujen päälle.
Kokonaisjalostusarvot eivät edes näytä suuntaa ayrshirepuolella no ehkä teoreettisesta tuotospotentiaali mutta toiminnallisesta kokonaisuudesta ne eivät kerro mitään. Holstein puolella jalostusarvot voivat hyvin kriittisesti katsottuna jopa kertoa jotain >:(
Esim indeksiykkössonni O-Man +44 ei minun jalostusstrategiani mukaan pärjää toiminnallisena kokonaisuutena pärjää Roylle jonka jalostusarvo on -2.
http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullData.asp?strBreed=3&strHBNo=93502&strLang=FI&UuteenIkkunaan=1
http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullData.asp?strLang=FI&strBreed=3&strHBNo=93653
-
Mielenkiintoinen keskustelu tämä hiehojen hyvyys ja jalostuksen kova osaaminen. Itsellä ei ole tältä saralta mitään meriittejä kerrottavana, mutta maitoa on aina tullut keskimääräisesti, tai hiukan enemmän vaatimattomalla hoitotaidolla ja intensiteetillä. Eläinaines on mitä on, osa parempia, ja osa huonompia. On tietysti hienoa, jos kaikki osa-alueet on tilalla paljon keskimääräistä paremmin hoidettu, niin silloin voi kuvitella viimeisen viivan alle jäävän runsaasti enemmän kuin muilla.
Tuttavani, jolla huomattavasti keskimääräistä suurempi karjakoko ja tila valtakunnallisesti vertailuna todella hyvin hoidettu, vastasi kysymykseeni, miten eläinaineksen kasvattaminen aikanaan onnistui? Hän sanoi parhaimmiksi ostokohteiksi koko karjan hankinnat, jotka saattoivat olla pienehköjäkin karjoja ja hinnaltaan kaiken edullisimpia. Oli kokemusta "paremmista" Faban välittämistä hiehoista ja monenlaisesta muustakin eläinaineksista. Tämä on vain tietysti yksi esimerkki.
Tuntuu välillä tämä jalostustoimintakin tietynlaiselta "täpinöinniltä" tällaisen maallikon mielestä. Tiedän tiloja, missä eläimet oikein hyvin hoidettuja, saavat melko henkilökohtaista hoitoa ja ruokintaa momenlaisina proppeina ja tuotokset ovat sen mukaisia. Sitten näiltä tiloilta viedään jalostusainesta, mikä tuskin on sen parempaa, kun naapurissa oleva keskivertoisesti hoidettu saman perimän omaava eläinaines. Tunteja voidaan käyttää tähän täpinöintiin vaikka kuinka paljon ;D.
-
Tuntuu välillä tämä jalostustoimintakin tietynlaiselta "täpinöinniltä" tällaisen maallikon mielestä. Tiedän tiloja, missä eläimet oikein hyvin hoidettuja, saavat melko henkilökohtaista hoitoa ja ruokintaa momenlaisina proppeina ja tuotokset ovat sen mukaisia. Sitten näiltä tiloilta viedään jalostusainesta, mikä tuskin on sen parempaa, kun naapurissa oleva keskivertoisesti hoidettu saman perimän omaava eläinaines. Tuteja voidaan käyttää tähän täpinöintiin vaikka kunka paljon ;D.
Näin se tahtoo mennä. Osta sitten tuollaisen tilastonvääristelyn jäljiltä kuiva-aineensyöntikykyisiä eläimiä aperuokintaan.... :(
-
Mielenkiintoinen keskustelu tämä hiehojen hyvyys ja jalostuksen kova osaaminen. Itsellä ei ole tältä saralta mitään meriittejä kerrottavana, mutta maitoa on aina tullut keskimääräisesti, tai hiukan enemmän vaatimattomalla hoitotaidolla ja intensiteetillä. Eläinaines on mitä on, osa parempia, ja osa huonompia. On tietysti hienoa, jos kaikki osa-alueet on tilalla paljon keskimääräistä paremmin hoidettu, niin silloin voi kuvitella viimeisen viivan alle jäävän runsaasti enemmän kuin muilla.
Tuttavani, jolla huomattavasti keskimääräistä suurempi karjakoko ja tila valtakunnallisesti vertailuna todella hyvin hoidettu, vastasi kysymykseeni, miten eläinaineksen kasvattaminen aikanaan onnistui? Hän sanoi parhaimmiksi ostokohteiksi koko karjan hankinnat, jotka saattoivat olla pienehköjäkin karjoja ja hinnaltaan kaiken edullisimpia. Oli kokemusta "paremmista" Faban välittämistä hiehoista ja monenlaisesta muustakin eläinaineksista. Tämä on vain tietysti yksi esimerkki.
Tuntuu välillä tämä jalostustoimintakin tietynlaiselta "täpinöinniltä" tällaisen maallikon mielestä. Tiedän tiloja, missä eläimet oikein hyvin hoidettuja, saavat melko henkilökohtaista hoitoa ja ruokintaa momenlaisina proppeina ja tuotokset ovat sen mukaisia. Sitten näiltä tiloilta viedään jalostusainesta, mikä tuskin on sen parempaa, kun naapurissa oleva keskivertoisesti hoidettu saman perimän omaava eläinaines. Tuteja voidaan käyttää tähän täpinöintiin vaikka kunka paljon ;D.
Eihän jalostamisesssa ole pelkästään kiinni siitä kuinka paljon saa lehmän lypsämään. Kestävä ja helppohoitoinen ison karkearehusyntikyvän omaava eläin jota kaupan päälle myös ilo katsella ainakin minulle merkitsee yhtä paljon kun tuotosominaisuudet. Näiden eläinten myyntihinta myös minun mieleen;)
Suomessa ollaan niin totaalisesti pihalla mistä eläimiä ostetaan keinosimennyksen käyttöön että itse en enään keksi sanoja millä kuvata tätä cirkusta.
Faban välittämät jalostushieho uskoakseni monasti näitä monasti mainitsemiani indeksihiehoja joita itse en kovin korkealle enään arvosta. Indeksijalostusta kun meilläkin aikoinaan harrastettu...
-
Mielenkiintoinen keskustelu tämä hiehojen hyvyys ja jalostuksen kova osaaminen. Itsellä ei ole tältä saralta mitään meriittejä kerrottavana, mutta maitoa on aina tullut keskimääräisesti, tai hiukan enemmän vaatimattomalla hoitotaidolla ja intensiteetillä. Eläinaines on mitä on, osa parempia, ja osa huonompia. On tietysti hienoa, jos kaikki osa-alueet on tilalla paljon keskimääräistä paremmin hoidettu, niin silloin voi kuvitella viimeisen viivan alle jäävän runsaasti enemmän kuin muilla.
Tuttavani, jolla huomattavasti keskimääräistä suurempi karjakoko ja tila valtakunnallisesti vertailuna todella hyvin hoidettu, vastasi kysymykseeni, miten eläinaineksen kasvattaminen aikanaan onnistui? Hän sanoi parhaimmiksi ostokohteiksi koko karjan hankinnat, jotka saattoivat olla pienehköjäkin karjoja ja hinnaltaan kaiken edullisimpia. Oli kokemusta "paremmista" Faban välittämistä hiehoista ja monenlaisesta muustakin eläinaineksista. Tämä on vain tietysti yksi esimerkki.
Tuntuu välillä tämä jalostustoimintakin tietynlaiselta "täpinöinniltä" tällaisen maallikon mielestä. Tiedän tiloja, missä eläimet oikein hyvin hoidettuja, saavat melko henkilökohtaista hoitoa ja ruokintaa momenlaisina proppeina ja tuotokset ovat sen mukaisia. Sitten näiltä tiloilta viedään jalostusainesta, mikä tuskin on sen parempaa, kun naapurissa oleva keskivertoisesti hoidettu saman perimän omaava eläinaines. Tuteja voidaan käyttää tähän täpinöintiin vaikka kunka paljon ;D.
Taas kerran huomaa että joku ajattelee samallalailla. Itse en paljon jalostuksen eteen ole tehnyt, en kuulu edes tarkkailuun koska se on nykyään lähes ainoita asioita jota ei ole pakotettu tekemään. Kuitenkin pakostakin huomaa että kaippa se jalostus etenee vaikka itse ei mitään tekisikään, samasta lehmämäärästä tulee 40% enemmän maitoa kun n 5 vuotta sitten. Nykyään ei tunnu olevan eres erikoista jos hieho lypsää 40l/pv. Ja siementäjälle ei tarvitse sanoa kuin "perushintaista fr:ää". Kaikki eläimethän eivät toki lypsä samallaisia tuotoksia, mutta niiden paremmuus saattaa sitten ollakkin joku muu. "Näkymätön ja huomaamaton" voikin pitkässä juoksussa olla kuitenkin se paras.
Ja en tiedä onko muut ajatelleet asiaa tai törmänneet siihen, mutta joskus seminologi on kysellyt ostaa hiehoja meikeläiseltä eteenpäin välitettäväksi. Hän kertoi tarkkailuun kuulumattomuuden olevan jopa etu, koska kaikki eläimet ovat ns.valiosonnien jälkeläisiä ja missään vaiheessa ei ole karjaani käytetty "koekaniinina" nuorsonnien arvostelussa.
-
Meilläkin jarrut käyttivät siemennykseen pelkkiä valiosonneja, siältä listasta valkkasivat. Sen kyllä huomas...Rakenne oli vuosia jäljessä nuorsonnien jälkeläisiin verrattuna.
-
Lehdestä aianki sai sen kuvan, että tuohon n. 1 miljoonan € investointiin kuului myös vanhan navetan kunnostus lihakarjalle ja nuorkarjalle.Ihan siisti ja hyvin viimeistelty navetta, ei siinä mitään. Mitä niihin parsipaikkojen hintaan sitten lasketaan, omalla kohdalla hinnaksi tuli vajaat 14 000 € parsi ,mutta
tähän hintaan on laskettu kaikki kiintiöiden ja karjan ostosta aina emännän lypsyhaalariin asti. Monesti näihin €/parsipaikka tahtoo tulla niitä "ynnä muuta" kuluja yllättävän paljon. Lietepumput ja sekoittimet jää pieniksi ja tahtoo mennä värkkäämiseksi niillä vehkeillä, joilla ennen pärjäsi 20 lehmän navetassa.
Jännä juttu vaan, että kun laskee rakennuskustannuksen ja nuo ynnä muut kulut ja tekee kahden robon yksikön, niin ollaan edelleen siinä samassa 1milj. eurossa. Pakkaa paisumaan liikaa nuo yhden robon hankkeet, kun tukikatto ei muuten tule vastaan.
Ei tukikatto, mutta entäpä kustannusarvio? Yhdelle ropolle villi veikkaus 450-600000 euroa, siis ET-keskuksen hyväksymänä? Riippuen mitä siihen sisältyy. Jos miljoonan pistää likoon, siinä omarahotuksen osuus jää aika rankaksi?
-
Meilläkin jarrut käyttivät siemennykseen pelkkiä valiosonneja, siältä listasta valkkasivat. Sen kyllä huomas...Rakenne oli vuosia jäljessä nuorsonnien jälkeläisiin verrattuna.
Listoilla kauttaaikojen ollut melkeinpä aina pelkkiaä tuotossonneja ja se todellakin näkyy... Nuorsonnilottoa ei olla onneksi sentään meillä juurikaan harrastettu.
-
Mielenkiintoinen keskustelu tämä hiehojen hyvyys ja jalostuksen kova osaaminen. Itsellä ei ole tältä saralta mitään meriittejä kerrottavana, mutta maitoa on aina tullut keskimääräisesti, tai hiukan enemmän vaatimattomalla hoitotaidolla ja intensiteetillä. Eläinaines on mitä on, osa parempia, ja osa huonompia. On tietysti hienoa, jos kaikki osa-alueet on tilalla paljon keskimääräistä paremmin hoidettu, niin silloin voi kuvitella viimeisen viivan alle jäävän runsaasti enemmän kuin muilla.
Tuttavani, jolla huomattavasti keskimääräistä suurempi karjakoko ja tila valtakunnallisesti vertailuna todella hyvin hoidettu, vastasi kysymykseeni, miten eläinaineksen kasvattaminen aikanaan onnistui? Hän sanoi parhaimmiksi ostokohteiksi koko karjan hankinnat, jotka saattoivat olla pienehköjäkin karjoja ja hinnaltaan kaiken edullisimpia. Oli kokemusta "paremmista" Faban välittämistä hiehoista ja monenlaisesta muustakin eläinaineksista. Tämä on vain tietysti yksi esimerkki.
Tuntuu välillä tämä jalostustoimintakin tietynlaiselta "täpinöinniltä" tällaisen maallikon mielestä. Tiedän tiloja, missä eläimet oikein hyvin hoidettuja, saavat melko henkilökohtaista hoitoa ja ruokintaa momenlaisina proppeina ja tuotokset ovat sen mukaisia. Sitten näiltä tiloilta viedään jalostusainesta, mikä tuskin on sen parempaa, kun naapurissa oleva keskivertoisesti hoidettu saman perimän omaava eläinaines. Tuteja voidaan käyttää tähän täpinöintiin vaikka kunka paljon ;D.
Eihän jalostamisesssa ole pelkästään kiinni siitä kuinka paljon saa lehmän lypsämään. Kestävä ja helppohoitoinen ison karkearehusyntikyvän omaava eläin jota kaupan päälle myös ilo katsella ainakin minulle merkitsee yhtä paljon kun tuotosominaisuudet. Näiden eläinten myyntihinta myös minun mieleen;)
Suomessa ollaan niin totaalisesti pihalla mistä eläimiä ostetaan keinosimennyksen käyttöön että itse en enään keksi sanoja millä kuvata tätä cirkusta.
Faban välittämät jalostushieho uskoakseni monasti näitä monasti mainitsemiani indeksihiehoja joita itse en kovin korkealle enään arvosta. Indeksijalostusta kun meilläkin aikoinaan harrastettu...
JIIWEE Puhut taas kerran asiaa navetan täyttämisestä ja jalostuksesta. Se Faban indekseihin katsominen on aivan ittensä huijaamista. Ne eivät OIKEASTI kerro juuri mitään.
-
Ei ne isotkaan (Amerikan mittakaavassa) näy aina pärjäävän.
http://www.greeleytribune.com/article/20090109/NEWS/901099973&parentprofile=&title=Weld%27s%20largest%20dairy%20files%20for%20bankruptcy
Onnea meille pienemmille.