Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Tarantul - 11.05.19 - klo:21:48
-
Onko hyviä ideoita mistä etsiä vikaa?
Eli casen nostolaitteen nostokyky manuaalin mukaan 2300kg.
Nyt perässä Simulta junkkari 628 kg. Säkkinostin n. 300 kg. Apulanta 500kg ja siemen n. 250 kg. Eikä mitään toiveita että nousisi ylös.
Vaihdanko suoraan pumpun vai onko muita hyviä ideoita ongelmaan. Eli nostolaite kyllä toimii hyvin mutta kilomäärä jää kauas arvoista.
Suodatin ja öljyt juuri vaihdettu eli ei johdu niistä.
-
Onko hyviä ideoita mistä etsiä vikaa?
Eli casen nostolaitteen nostokyky manuaalin mukaan 2300kg.
Nyt perässä Simulta junkkari 628 kg. Säkkinostin n. 300 kg. Apulanta 500kg ja siemen n. 250 kg. Eikä mitään toiveita että nousisi ylös.
Vaihdanko suoraan pumpun vai onko muita hyviä ideoita ongelmaan. Eli nostolaite kyllä toimii hyvin mutta kilomäärä jää kauas arvoista.
Suodatin ja öljyt juuri vaihdettu eli ei johdu niistä.
Ei välttämättä vikaa missään :-(
Ilmoitettu nostokyky lienee ilmoitettu siinä vetovarsien päässä.
Tuon noin 1700 kg lastin painopiste on varmaan vähintään noin ½ metriä taaempana varsien päästä. Siellä ei enää nouse lähellekään tuota ilmoitettua taakkaa.
Jos vetovarren pituus olisi 700 mm niin puoli metriä taaempana kuuluisi nousta enää 1200 kg. Laskelma perustuu mittojen arvaukseen eikä ole niin ollen absloluuttisen tarkka mutta idea selvinnee. Momentti on varsi x voima. Varsi pitenee niin voima vähenee.
Tietysti aina kannattaa mitata paineet ekana, jos ne ovat OK niin suurempaan remonttiin ei liene aihetta. Ellei apusylinterin asennusta lasketa...
Voihan olla että hiukan väljä pumppu ei enää anna täysiä paineita tai sitten varoventtiili tms vuotaa.
-
Onko hyviä ideoita mistä etsiä vikaa?
Eli casen nostolaitteen nostokyky manuaalin mukaan 2300kg.
Nyt perässä Simulta junkkari 628 kg. Säkkinostin n. 300 kg. Apulanta 500kg ja siemen n. 250 kg. Eikä mitään toiveita että nousisi ylös.
Vaihdanko suoraan pumpun vai onko muita hyviä ideoita ongelmaan. Eli nostolaite kyllä toimii hyvin mutta kilomäärä jää kauas arvoista.
Suodatin ja öljyt juuri vaihdettu eli ei johdu niistä.
Ei välttämättä vikaa missään :-(
Ilmoitettu nostokyky lienee ilmoitettu siinä vetovarsien päässä.
Tuon noin 1700 kg lastin painopiste on varmaan vähintään noin ½ metriä taaempana varsien päästä. Siellä ei enää nouse lähellekään tuota ilmoitettua taakkaa.
Jos vetovarren pituus olisi 700 mm niin puoli metriä taaempana kuuluisi nousta enää 1200 kg. Laskelma perustuu mittojen arvaukseen eikä ole niin ollen absloluuttisen tarkka mutta idea selvinnee. Momentti on varsi x voima. Varsi pitenee niin voima vähenee.
Tietysti aina kannattaa mitata paineet ekana, jos ne ovat OK niin suurempaan remonttiin ei liene aihetta. Ellei apusylinterin asennusta lasketa...
Voihan olla että hiukan väljä pumppu ei enää anna täysiä paineita tai sitten varoventtiili tms vuotaa.
Just rustailin samoja ajatuksia ja vähän laskeskelinkin lähes samoilla arvoilla mutta kerkesit ensin. Samaan tulokseen tulin, ihan hyväksyttävä tulos, ei se voi nousta noilla massoilla.
-
Samaa mieltä toverien kanssa, painetta pitäisi olla 180 bar, paineen ruuvaus 190 bar lisää nostovoimaa reilut 100 kg. Vielä lisää saa kun laittaa myös oikealle puolelle apusylinterin. Nostokynkkä ja apusylinteri purkamolta esim 4200 sarjasta sopii, alapäähän hitsaa joku huonompikin tapin sylinterin kiinnikkeeksi , siinä tais olla (4200 sarja ) muuten apusylinteri suurempi kuin vanhemmissa malleissa joten nostovoima lisääntyy enemmän kuin alkuperäisellä jonka nostovoimaa lisäys on 300 kg
Ylipaine venttiili on suodatin kotelosta alaspäin, sillä on muistaakseni 2 kpl kanta alaspäin olevaa pultinkantaa jonka toisen irrottamalla saa ylipaineventtiilin käteensä, venttiili ruuvipenkkiin ja hyvällä leveällä talttapäisellä saa hyt painetta lisää, jäykkää jousta ruuvataan vain vähän, olisiko ollut ½ tai ¼ kireämmälle.
Yx vuotopaikka on vielä iskukuormitusventtiili joka on istuimen alla nostolaitteen kannepäällä letkuliittimessä mistä apusylinteri saa öljynsä, tätä ei pysty korjaamaan tai säätämään vaan vikaantunut vaihdetaan uuteen, tämän vian huomaa siitä jos nostolaite ”pilkkii” toki voi sylinterikin vuotaa.
-
Onko vetovarsissa useampi kiinnitysreikä nostotangoille? Takimmaisissa saavutetaan valmistajan ilmoittama nostovoima.
-
Painopisteen etäisyys ratkaisee aika paljon nostovoiman tarpeessa, esimerkiksi 1500 kiloinen nelisiipinen paluuaura vaatii lähes 4 tonnin nostovoimaisen nostolaiteen että sen saa ylipäänsä ylös maasta kun painopiste aika kaukana. Luultavasti ketjun aloittajan tapauksessa nostovoima vaan ei riitä vaikka olisikin alkuperäiset voimat tallella. Työntövarren kiinnityspisteen sijaintikin vaikuttaa paljon, työntövarsi ylhäällä työkoneessa ja alhaalla traktorissa aiheuttaa hyvin epäedullisen vipusuhteen pyrkiessää nostamaan työkoneen takaosaa enemmän työntövarren noustessa pystympään asentoon noston edetessä.
-
Onko hyviä ideoita mistä etsiä vikaa?
Eli casen nostolaitteen nostokyky manuaalin mukaan 2300kg.
Nyt perässä Simulta junkkari 628 kg. Säkkinostin n. 300 kg. Apulanta 500kg ja siemen n. 250 kg. Eikä mitään toiveita että nousisi ylös.
Vaihdanko suoraan pumpun vai onko muita hyviä ideoita ongelmaan. Eli nostolaite kyllä toimii hyvin mutta kilomäärä jää kauas arvoista.
Suodatin ja öljyt juuri vaihdettu eli ei johdu niistä.
Onko säkkinostin "välissä" eli vie painopistettä kauemmaksi?
-
Onko vetovarsissa useampi kiinnitysreikä nostotangoille? Takimmaisissa saavutetaan valmistajan ilmoittama nostovoima.
Hyvä huomio, kaksi reikää on vetovarressa nostotangolle, takimmaisella Make tarkoittaa lähenpänä vetovarren päätä olevaa reikää.
-
Jos kone nousee ylös vaakasuorassa, etäisyydellä ei ole paljoa merkitystä nostovoimaan. Keula kyllä kevenee enemmän. Paineet voisi tarkastaa ja senkin, ettei öljyt mene vaahdoksi. Kuin myös saako nostogeometriaa entrattua, kuten jo sanottu. Kylvökoneen kanssa voi käyttää irrallistakin apusylinteriä, kunhan vain saa siihen paineen jostakin.
-
Jos kone nousee ylös vaakasuorassa, etäisyydellä ei ole paljoa merkitystä nostovoimaan. Keula kyllä kevenee enemmän.
Niin nostovoima on koneessa sama, mutta momenttia kertyy enemmän etäisyyden kasvaessa (eli sitä voimaa tarvitaan lisää). Vai mitä tuo lainaamani yritti pitää sisällään. Jos en ihan väärin ymmärtänyt, niin siinä ei ollut järjen häivääkään.
-
Nostovoima siis tarkoittaa tässä yhteydessä sitä paljonko säiliöön voi laittaa tavaraa. Ei mitään teoreettista ohjekirjassa mainittua arvoa, tämä on muutenkin aitoa faktaa ja käytännössä kokeiltu.
-
Kiitos hyvistä vinkeistä!
Nostovoima täytyy testata ensimmäisenä kun koneen luo pääsen. Mittari tuli tuohon jo hankittua. Nostokynkät ovat jo noissa ulommissa kiinnityskohdissa.
Tosiaan tuo säkkinostin on välissä viemässä vielä nostopistettä epäedullisemmaksi.
Tuota Pilkkimistä painavalla kuormalla esiintyy joten tuo iskuventtiili täytyy vaihtaa myöskin.
Samoin täytyy kokeilla saada tuota työntötankoa parempaan asentoon.
Apusylinteriä metsästin tässä jo ympäri maailmaa mutta sitä ei ole saatavana.
Huomenna täytyy soitella traktoripurkaamot läpi.
-
Jos kone nousee ylös vaakasuorassa, etäisyydellä ei ole paljoa merkitystä nostovoimaan. Keula kyllä kevenee enemmän. Paineet voisi tarkastaa ja senkin, ettei öljyt mene vaahdoksi. Kuin myös saako nostogeometriaa entrattua, kuten jo sanottu. Kylvökoneen kanssa voi käyttää irrallistakin apusylinteriä, kunhan vain saa siihen paineen jostakin.
Tämä riippuu tosiaan hyvin paljon nostosysteemin geometriasta. Jos kyseessä on joku trukkirunko jossa taakka nousee käytännössä suoraan ja lineaarisesti sylinterillä niin etäisyydellä ei tosiaan ole paljoa väliä, sama nousee niin piikkien juuressa kuin kärjissäkin.
Jos taas rakenne on jonkinlainen vipu jossa nopeus ja korkeus kertaantuvat , niin silloin etäisyys on vastaavasti suoraan pois voimasta.
Itse ongelmaan, sinisten Jukojen aikakaudella noissa oli usein niihin tehty apusylinteri, sellainen pyörii vielä minunkin romuläjässäni. Se ei vaan taita olla oikein helposti sovellettavissa muihin kylvölannoittimiin kun sille taisi olle oma tapin paikkansa siellä koneesssa, alhaalla edessä.
-
Aloitaja ei kertonu, nousiko se yhdistelmä viime vuonna? Kumpi on nyt uusi, traktori kylvölaiteen edessä vai millä traktori noussut kylvökone viime vuonna?
-
Jos kone nousee ylös vaakasuorassa, etäisyydellä ei ole paljoa merkitystä nostovoimaan. Keula kyllä kevenee enemmän. Paineet voisi tarkastaa ja senkin, ettei öljyt mene vaahdoksi. Kuin myös saako nostogeometriaa entrattua, kuten jo sanottu. Kylvökoneen kanssa voi käyttää irrallistakin apusylinteriä, kunhan vain saa siihen paineen jostakin.
Tämä riippuu tosiaan hyvin paljon nostosysteemin geometriasta. Jos kyseessä on joku trukkirunko jossa taakka nousee käytännössä suoraan ja lineaarisesti sylinterillä niin etäisyydellä ei tosiaan ole paljoa väliä, sama nousee niin piikkien juuressa kuin kärjissäkin.
Jos taas rakenne on jonkinlainen vipu jossa nopeus ja korkeus kertaantuvat , niin silloin etäisyys on vastaavasti suoraan pois voimasta.
Itse ongelmaan, sinisten Jukojen aikakaudella noissa oli usein niihin tehty apusylinteri, sellainen pyörii vielä minunkin romuläjässäni. Se ei vaan taita olla oikein helposti sovellettavissa muihin kylvölannoittimiin kun sille taisi olle oma tapin paikkansa siellä koneesssa, alhaalla edessä.
Niin se tarkoitti tuota. Mutta Casen vetovarret on yhdestä pisteestä saranoidut.
-
Aloitaja ei kertonu, nousiko se yhdistelmä viime vuonna? Kumpi on nyt uusi, traktori kylvölaiteen edessä vai millä traktori noussut kylvökone viime vuonna?
Sama traktori mutta isommilla säiliöillä varustettu Junkkari ja säkkinostin ovat minulle uusia.
Eli viime vuonna nousi samalla traktorilla n. 500 kg kevyempi paketti.
-
Jos kone nousee ylös vaakasuorassa, etäisyydellä ei ole paljoa merkitystä nostovoimaan. Keula kyllä kevenee enemmän. Paineet voisi tarkastaa ja senkin, ettei öljyt mene vaahdoksi. Kuin myös saako nostogeometriaa entrattua, kuten jo sanottu. Kylvökoneen kanssa voi käyttää irrallistakin apusylinteriä, kunhan vain saa siihen paineen jostakin.
Tämä riippuu tosiaan hyvin paljon nostosysteemin geometriasta. Jos kyseessä on joku trukkirunko jossa taakka nousee käytännössä suoraan ja lineaarisesti sylinterillä niin etäisyydellä ei tosiaan ole paljoa väliä, sama nousee niin piikkien juuressa kuin kärjissäkin.
Jos taas rakenne on jonkinlainen vipu jossa nopeus ja korkeus kertaantuvat , niin silloin etäisyys on vastaavasti suoraan pois voimasta.
Itse ongelmaan, sinisten Jukojen aikakaudella noissa oli usein niihin tehty apusylinteri, sellainen pyörii vielä minunkin romuläjässäni. Se ei vaan taita olla oikein helposti sovellettavissa muihin kylvölannoittimiin kun sille taisi olle oma tapin paikkansa siellä koneesssa, alhaalla edessä.
Mulla edelleenkin erillinen apusylinteri käytössä kylvölannoittimen kanssa:
(http://haapasalontila.fi/Tume/apusylinteri05.jpg)
Tumessa on tuolle valmis reikä työntövarren reiän alla. Juko N25 oli käytössä yhtenä vuonna, siihen hitsasin reikäpalat vastaavaan paikkaan. MF590 ilmoitettu nostovoima on 1,8 tn, mutta kahdet eri reiät vetovarsissa. Koneessa ollut välillä kai 2 tn painoa, kun tyhjänä painaa 700 kg, sitten jaran säkki+jämät ja siementä yrittänyt nyt laittaa suursäkistä niin mennyt välillä vähän turhan paljon. Apusylinterin hydrauliikassa on painemittari ilmaisemassa nostolaitteen kuormitusta ja se näyttää 2 tn kuormalla vielä alle 140 baarin painetta. Käytännössä paineeseen ei juuri vaikuta, lisääkö esim 100 kg lannoitetta vai 100 kg siementä, mutta keulan kevenemisestä kyllä huomaa, että siemensäiliö on kauempana. Kone nousee melko vaakasuorassa, toki perä enemmän ainakin korkeammalle nostettuna. Kone on kyllä niin lähellä traktoria kuin nyt mahdollista on.
-
Niin se tarkoitti tuota. Mutta Casen vetovarret on yhdestä pisteestä saranoidut.
Siinä on kuitenkin se työntövarsi myös. Eli kone ei ole kiinteästi kiinni vetovarren päässä, josta aiheutuu tämä efekti.
-
Kiitos hyvistä vinkeistä!
Nostovoima täytyy testata ensimmäisenä kun koneen luo pääsen. Mittari tuli tuohon jo hankittua. Nostokynkät ovat jo noissa ulommissa kiinnityskohdissa.
Tosiaan tuo säkkinostin on välissä viemässä vielä nostopistettä epäedullisemmaksi.
Tuota Pilkkimistä painavalla kuormalla esiintyy joten tuo iskuventtiili täytyy vaihtaa myöskin.
Samoin täytyy kokeilla saada tuota työntötankoa parempaan asentoon.
Apusylinteriä metsästin tässä jo ympäri maailmaa mutta sitä ei ole saatavana.
Huomenna täytyy soitella traktoripurkaamot läpi.
Apusylinteri ei ole vaikea asia sen muokkaa vaikka jostain vanhasta tai muokkaa uudesta tai sitten tilaa jostain sylinteri pajasta. Nostokynkän kun jostain löydät niin loppu on helppo kun on mallikin vieressä.
Toki alkuperäiseenkin nostokynkään sen joku varmaan nikkaroisi hitsailemalla, mutta valun hitsaaminen on vähän epävarmempi juttu.
-
Mulla edelleenkin erillinen apusylinteri käytössä kylvölannoittimen kanssa:
Toimiva, yksinkertainen ja halpa ratkaisu jos lisävoimaa ei kaipaa kuin määrätyn kylvinkoneen käyttöön :-)
Eikä vaadi traktoriin mitään muutoksia.
-
Nyt on Purkupojilta tulossa Caseen täydellinen apusylinterisarja. Kävi tuuri ja yksi tuollainen oli heillä purettuna.
Osaako joku kertoa mistä tuo sylinteri ottaa paineen? Ymmärsin että nostolaitekannesta otettaisiin mutta onko näin?
-
Käytetty hinattava sivupyöräkone saattaa olla nopein ja edullisin ratkaisu tähän ongelmaan. Bonuksena voi vielä säiliöt korottaa ja hyvin kulkee pienelläkin koneella.
-
Nyt on Purkupojilta tulossa Caseen täydellinen apusylinterisarja. Kävi tuuri ja yksi tuollainen oli heillä purettuna.
Osaako joku kertoa mistä tuo sylinteri ottaa paineen? Ymmärsin että nostolaitekannesta otettaisiin mutta onko näin?
Oletuksena on ollut että yx apusylinteri on vasemmalla jo valmiina ja nyt oikealle lisäksi. Niin notta istuimen alla on sorvattu 6 kanttiakseli ( sen sisällä iskukuormitusventtiili ) sieltä on lähtö sille alkuperäiselle apusylinterille - siitä haaroitus tälle uudelle. Helpompaa toki olis jos haaroittaisi siitä vanhasta sylinteristä, mutta taitaa olla ahdasta. Muutenkin jos sen iskukuormitusventtiilin vaihdat niin menee samalla, siinä venttiilissä voi olla myös vikana O – rengas, jos on vikaa voi korjaantua jo sen vaihdolla kunnolliseen O renkaaseen, ei 5€ ikh lajitelmassa olevaan.
-
onko noissa sarjoissa muuten oikeen kovuuden renkaita? ite huomasin et en saanu tiskiltä oikeaa kovuutta ja joutu laittaan heti uutta..