Agronet

Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Sepeteus - 10.02.19 - klo:14:14

Otsikko: Kilpailukyky.
Kirjoitti: Sepeteus - 10.02.19 - klo:14:14
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/4e8d5342-ad94-41dd-a21e-d073391fbd94

Sipin hallitus luulee, että kilpailykyky tulee kansaa kiristämällä.  Sipin hallitus luulee että kilpailukyky paranee, kun ruoka on kallista. Hyin valaiseva juttu. Espanjassa kaikki toimii, vaikka on halvempaa.
Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: sorkkis - 10.02.19 - klo:14:21
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/4e8d5342-ad94-41dd-a21e-d073391fbd94

Sipin hallitus luulee, että kilpailykyky tulee kansaa kiristämällä.  Sipin hallitus luulee että kilpailukyky paranee, kun ruoka on kallista. Hyin valaiseva juttu. Espanjassa kaikki toimii, vaikka on halvempaa.
Muuta espanjaan , näet sitte totuuden .
Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: Sepeteus - 10.02.19 - klo:14:25
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/4e8d5342-ad94-41dd-a21e-d073391fbd94

Sipin hallitus luulee, että kilpailykyky tulee kansaa kiristämällä.  Sipin hallitus luulee että kilpailukyky paranee, kun ruoka on kallista. Hyin valaiseva juttu. Espanjassa kaikki toimii, vaikka on halvempaa.
Muuta espanjaan , näet sitte totuuden .

  Ei ole tuohon muuta vastausta varmaan. Suomikin kaipaa nuoria euroopoalaisia tekemään hommia.
Joku vuosi sitten tuli sairaanhoitajia tänne Espanjasta. Nopeasti palasivat vähin äänin  takaisin.
Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: sorkkis - 10.02.19 - klo:15:11
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/4e8d5342-ad94-41dd-a21e-d073391fbd94

Sipin hallitus luulee, että kilpailykyky tulee kansaa kiristämällä.  Sipin hallitus luulee että kilpailukyky paranee, kun ruoka on kallista. Hyin valaiseva juttu. Espanjassa kaikki toimii, vaikka on halvempaa.
Muuta espanjaan , näet sitte totuuden .

  Ei ole tuohon muuta vastausta varmaan. Suomikin kaipaa nuoria euroopoalaisia tekemään hommia.
Joku vuosi sitten tuli sairaanhoitajia tänne Espanjasta. Nopeasti palasivat vähin äänin  takaisin.

Hyvää matkaa sitte vaan . Ei jäädä lähtöäsi suremaan .
Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: totuuden torvi - 10.02.19 - klo:15:34
Kun Suomessa   laskettaisiin   palkkoja,   sillä saataisiin lopputuotteiden hinnat laskuun ja työllisyysaste  kohenisi.   Saksa  on ajoittain laskenut palkkoja,    turvannut työpaikat.   Yritysverotusta pitäisi muuttaa  Eestin malliin , kannustais investointiin,    tämä sen jälkeen kun palkat on korjattu alaspäin.   Ansiotulo verotuksen  korotuksella korvattaisiin   puuttuvat eurot.
Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: carhu - 10.02.19 - klo:15:44
Kun Suomessa   laskettaisiin   palkkoja,   sillä saataisiin lopputuotteiden hinnat laskuun ja työllisyysaste  kohenisi.   Saksa  on ajoittain laskenut palkkoja,    turvannut työpaikat.   Yritysverotusta pitäisi muuttaa  Eestin malliin , kannustais investointiin,    tämä sen jälkeen kun palkat on korjattu.   Ansiotulo verotuksella   korvattaisiin   puuttuvat eurot.

Nimen ommaan tuossa on niitä keinoja joilla saadaan kilpailukykyä lisää.Hallitus tuata muutosta on yrittänyt sada aikaan,vaan kun tua saakoo. Muutoksija tuahon väkisinkin tulee. Ee suomessa voe olla eri palakkataso ku ulukomaella. Muuten kaekki mahollinen työ mikä siirrettävissä on siirtyy ulkomaille.
Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: voortimies - 10.02.19 - klo:17:21
Kun Suomessa   laskettaisiin   palkkoja,   sillä saataisiin lopputuotteiden hinnat laskuun ja työllisyysaste  kohenisi.   Saksa  on ajoittain laskenut palkkoja,    turvannut työpaikat.   Yritysverotusta pitäisi muuttaa  Eestin malliin , kannustais investointiin,    tämä sen jälkeen kun palkat on korjattu.   Ansiotulo verotuksella   korvattaisiin   puuttuvat eurot.

Nimen ommaan tuossa on niitä keinoja joilla saadaan kilpailukykyä lisää.Hallitus tuata muutosta on yrittänyt sada aikaan,vaan kun tua saakoo. Muutoksija tuahon väkisinkin tulee. Ee suomessa voe olla eri palakkataso ku ulukomaella. Muuten kaekki mahollinen työ mikä siirrettävissä on siirtyy ulkomaille.

Niin että palkat tarttis laittaa EUn alimman tason mukaisiksi kun samaan aikaan maataloustuet on EUn ylivoimaisesti korkeimmat ja maidon tuottajahinnan pitäisi olla EUn korkein niin kuin se yleensä onkin? Niinkö?

Mitä taas palkkojen laskuun eli ns sisäiseen devalvaatioon tulee, niin se tarkoittaisi myös mm sitä, että ruoan hinnan kaupassa pitäisi halventua tai elintaso laskee. Tuottajahintoja pitäisi siis alentaa. Lisäksi ongelmaksi saattaisi tulla rahoituspohjan riittävyys. Palkkojen laskiessa myös verotulot alenevat. Verotusta pitäisi siis kiristää niin kuin tuossa ehdotatkin että "Ansiotuloverotusta kiristää". Se kun meillä verotus on jo ennestään on EUn kireimpien joukossa niin saattaisipa olla, että ei saa suurta suosiota tuo ehdotuksesi. Lisäksi siitä paistaa läpi, että palkansaajien elintasoa pitäisi nostaa ja maanviljelijöiden ja yrittäjien elintasoa nostaa. Hyvä ehdotus?

Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: Sepeteus - 10.02.19 - klo:17:29
Kun Suomessa   laskettaisiin   palkkoja,   sillä saataisiin lopputuotteiden hinnat laskuun ja työllisyysaste  kohenisi.   Saksa  on ajoittain laskenut palkkoja,    turvannut työpaikat.   Yritysverotusta pitäisi muuttaa  Eestin malliin , kannustais investointiin,    tämä sen jälkeen kun palkat on korjattu.   Ansiotulo verotuksella   korvattaisiin   puuttuvat eurot.

Nimen ommaan tuossa on niitä keinoja joilla saadaan kilpailukykyä lisää.Hallitus tuata muutosta on yrittänyt sada aikaan,vaan kun tua saakoo. Muutoksija tuahon väkisinkin tulee. Ee suomessa voe olla eri palakkataso ku ulukomaella. Muuten kaekki mahollinen työ mikä siirrettävissä on siirtyy ulkomaille.

Niin että palkat tarttis laittaa EUn alimman tason mukaisiksi kun samaan aikaan maataloustuet on EUn ylivoimaisesti korkeimmat ja maidon tuottajahinnan pitäisi olla EUn korkein niin kuin se yleensä onkin? Niinkö?

Mitä taas palkkojen laskuun eli ns sisäiseen devalvaatioon tulee, niin se tarkoittaisi myös mm sitä, että ruoan hinnan kaupassa pitäisi halventua tai elintaso laskee. Tuottajahintoja pitäisi siis alentaa. Lisäksi ongelmaksi saattaisi tulla rahoituspohjan riittävyys. Palkkojen laskiessa myös verotulot alenevat. Verotusta pitäisi siis kiristää niin kuin tuossa ehdotatkin että "Ansiotuloverotusta kiristää". Se kun meillä verotus on jo ennestään on EUn kireimpien joukossa niin saattaisipa olla, että ei saa suurta suosiota tuo ehdotuksesi. Lisäksi siitä paistaa läpi, että palkansaajien elintasoa pitäisi nostaa ja maanviljelijöiden ja yrittäjien elintasoa nostaa. Hyvä ehdotus?

Kaikille kaikkea hyää. 😁😁😁
Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: carhu - 10.02.19 - klo:17:47
Kun Suomessa   laskettaisiin   palkkoja,   sillä saataisiin lopputuotteiden hinnat laskuun ja työllisyysaste  kohenisi.   Saksa  on ajoittain laskenut palkkoja,    turvannut työpaikat.   Yritysverotusta pitäisi muuttaa  Eestin malliin , kannustais investointiin,    tämä sen jälkeen kun palkat on korjattu.   Ansiotulo verotuksella   korvattaisiin   puuttuvat eurot.

Nimen ommaan tuossa on niitä keinoja joilla saadaan kilpailukykyä lisää.Hallitus tuata muutosta on yrittänyt sada aikaan,vaan kun tua saakoo. Muutoksija tuahon väkisinkin tulee. Ee suomessa voe olla eri palakkataso ku ulukomaella. Muuten kaekki mahollinen työ mikä siirrettävissä on siirtyy ulkomaille.

Niin että palkat tarttis laittaa EUn alimman tason mukaisiksi kun samaan aikaan maataloustuet on EUn ylivoimaisesti korkeimmat ja maidon tuottajahinnan pitäisi olla EUn korkein niin kuin se yleensä onkin? Niinkö?

Mitä taas palkkojen laskuun eli ns sisäiseen devalvaatioon tulee, niin se tarkoittaisi myös mm sitä, että ruoan hinnan kaupassa pitäisi halventua tai elintaso laskee. Tuottajahintoja pitäisi siis alentaa. Lisäksi ongelmaksi saattaisi tulla rahoituspohjan riittävyys. Palkkojen laskiessa myös verotulot alenevat. Verotusta pitäisi siis kiristää niin kuin tuossa ehdotatkin että "Ansiotuloverotusta kiristää". Se kun meillä verotus on jo ennestään on EUn kireimpien joukossa niin saattaisipa olla, että ei saa suurta suosiota tuo ehdotuksesi. Lisäksi siitä paistaa läpi, että palkansaajien elintasoa pitäisi nostaa ja maanviljelijöiden ja yrittäjien elintasoa nostaa. Hyvä ehdotus?

Ee oo  nuot ylivoimaesti parraat nuot meillä .Eu:n parraat tuvet o siellä missä on parraat vilijely olosuhteet.Eekä net ookkaa  edes suommessa.
Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: totuuden torvi - 10.02.19 - klo:17:54
Miksi meillä  EU korkein verotus,   valtio  tukea on kaikkialla.   Maatalous,   teollisuus ,   asumis,  kuljetus,  monet muut tuet pois.  Niille   oikea    hinta.   Terveyden  / sairaan / vanhusten  hoito, koulutus määrättyyn rajaan asti ilmainen.    Korkeat     työnantaja kustannukset ja verot on ongelma   työllistämiselle .
Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: junttieinari - 10.02.19 - klo:18:05
Kun Suomessa   laskettaisiin   palkkoja,   sillä saataisiin lopputuotteiden hinnat laskuun ja työllisyysaste  kohenisi.   Saksa  on ajoittain laskenut palkkoja,    turvannut työpaikat.   Yritysverotusta pitäisi muuttaa  Eestin malliin , kannustais investointiin,    tämä sen jälkeen kun palkat on korjattu.   Ansiotulo verotuksella   korvattaisiin   puuttuvat eurot.

Nimen ommaan tuossa on niitä keinoja joilla saadaan kilpailukykyä lisää.Hallitus tuata muutosta on yrittänyt sada aikaan,vaan kun tua saakoo. Muutoksija tuahon väkisinkin tulee. Ee suomessa voe olla eri palakkataso ku ulukomaella. Muuten kaekki mahollinen työ mikä siirrettävissä on siirtyy ulkomaille.

Niin että palkat tarttis laittaa EUn alimman tason mukaisiksi kun samaan aikaan maataloustuet on EUn ylivoimaisesti korkeimmat ja maidon tuottajahinnan pitäisi olla EUn korkein niin kuin se yleensä onkin? Niinkö?

Mitä taas palkkojen laskuun eli ns sisäiseen devalvaatioon tulee, niin se tarkoittaisi myös mm sitä, että ruoan hinnan kaupassa pitäisi halventua tai elintaso laskee. Tuottajahintoja pitäisi siis alentaa. Lisäksi ongelmaksi saattaisi tulla rahoituspohjan riittävyys. Palkkojen laskiessa myös verotulot alenevat. Verotusta pitäisi siis kiristää niin kuin tuossa ehdotatkin että "Ansiotuloverotusta kiristää". Se kun meillä verotus on jo ennestään on EUn kireimpien joukossa niin saattaisipa olla, että ei saa suurta suosiota tuo ehdotuksesi. Lisäksi siitä paistaa läpi, että palkansaajien elintasoa pitäisi nostaa ja maanviljelijöiden ja yrittäjien elintasoa nostaa. Hyvä ehdotus?

Ee oo  nuot ylivoimaesti parraat nuot meillä .Eu:n parraat tuvet o siellä missä on parraat vilijely olosuhteet.Eekä net ookkaa  edes suommessa.

Carhu kaikentietävänä kertonee missä ne parhaat tuet on?
Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: Syyllinen - 10.02.19 - klo:18:13
Kun Suomessa   laskettaisiin   palkkoja,   sillä saataisiin lopputuotteiden hinnat laskuun ja työllisyysaste  kohenisi.   Saksa  on ajoittain laskenut palkkoja,    turvannut työpaikat.   Yritysverotusta pitäisi muuttaa  Eestin malliin , kannustais investointiin,    tämä sen jälkeen kun palkat on korjattu.   Ansiotulo verotuksella   korvattaisiin   puuttuvat eurot.

Nimen ommaan tuossa on niitä keinoja joilla saadaan kilpailukykyä lisää.Hallitus tuata muutosta on yrittänyt sada aikaan,vaan kun tua saakoo. Muutoksija tuahon väkisinkin tulee. Ee suomessa voe olla eri palakkataso ku ulukomaella. Muuten kaekki mahollinen työ mikä siirrettävissä on siirtyy ulkomaille.

Niin että palkat tarttis laittaa EUn alimman tason mukaisiksi kun samaan aikaan maataloustuet on EUn ylivoimaisesti korkeimmat ja maidon tuottajahinnan pitäisi olla EUn korkein niin kuin se yleensä onkin? Niinkö?

Mitä taas palkkojen laskuun eli ns sisäiseen devalvaatioon tulee, niin se tarkoittaisi myös mm sitä, että ruoan hinnan kaupassa pitäisi halventua tai elintaso laskee. Tuottajahintoja pitäisi siis alentaa. Lisäksi ongelmaksi saattaisi tulla rahoituspohjan riittävyys. Palkkojen laskiessa myös verotulot alenevat. Verotusta pitäisi siis kiristää niin kuin tuossa ehdotatkin että "Ansiotuloverotusta kiristää". Se kun meillä verotus on jo ennestään on EUn kireimpien joukossa niin saattaisipa olla, että ei saa suurta suosiota tuo ehdotuksesi. Lisäksi siitä paistaa läpi, että palkansaajien elintasoa pitäisi nostaa ja maanviljelijöiden ja yrittäjien elintasoa nostaa. Hyvä ehdotus?

Ee oo  nuot ylivoimaesti parraat nuot meillä .Eu:n parraat tuvet o siellä missä on parraat vilijely olosuhteet.Eekä net ookkaa  edes suommessa.

Carhu kaikentietävänä kertonee missä ne parhaat tuet on?
(http://capreform.eu/wp-content/uploads/2017/12/DP-per-hectare-PEA-2015.jpg)
Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: junttieinari - 10.02.19 - klo:18:30
Kun Suomessa   laskettaisiin   palkkoja,   sillä saataisiin lopputuotteiden hinnat laskuun ja työllisyysaste  kohenisi.   Saksa  on ajoittain laskenut palkkoja,    turvannut työpaikat.   Yritysverotusta pitäisi muuttaa  Eestin malliin , kannustais investointiin,    tämä sen jälkeen kun palkat on korjattu.   Ansiotulo verotuksella   korvattaisiin   puuttuvat eurot.

Nimen ommaan tuossa on niitä keinoja joilla saadaan kilpailukykyä lisää.Hallitus tuata muutosta on yrittänyt sada aikaan,vaan kun tua saakoo. Muutoksija tuahon väkisinkin tulee. Ee suomessa voe olla eri palakkataso ku ulukomaella. Muuten kaekki mahollinen työ mikä siirrettävissä on siirtyy ulkomaille.

Niin että palkat tarttis laittaa EUn alimman tason mukaisiksi kun samaan aikaan maataloustuet on EUn ylivoimaisesti korkeimmat ja maidon tuottajahinnan pitäisi olla EUn korkein niin kuin se yleensä onkin? Niinkö?

Mitä taas palkkojen laskuun eli ns sisäiseen devalvaatioon tulee, niin se tarkoittaisi myös mm sitä, että ruoan hinnan kaupassa pitäisi halventua tai elintaso laskee. Tuottajahintoja pitäisi siis alentaa. Lisäksi ongelmaksi saattaisi tulla rahoituspohjan riittävyys. Palkkojen laskiessa myös verotulot alenevat. Verotusta pitäisi siis kiristää niin kuin tuossa ehdotatkin että "Ansiotuloverotusta kiristää". Se kun meillä verotus on jo ennestään on EUn kireimpien joukossa niin saattaisipa olla, että ei saa suurta suosiota tuo ehdotuksesi. Lisäksi siitä paistaa läpi, että palkansaajien elintasoa pitäisi nostaa ja maanviljelijöiden ja yrittäjien elintasoa nostaa. Hyvä ehdotus?

Ee oo  nuot ylivoimaesti parraat nuot meillä .Eu:n parraat tuvet o siellä missä on parraat vilijely olosuhteet.Eekä net ookkaa  edes suommessa.

Carhu kaikentietävänä kertonee missä ne parhaat tuet on?
(http://capreform.eu/wp-content/uploads/2017/12/DP-per-hectare-PEA-2015.jpg)

Aika hassu tilasto. Huomaat varmaan itsekkin.
Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: Syyllinen - 10.02.19 - klo:18:38
Kun Suomessa   laskettaisiin   palkkoja,   sillä saataisiin lopputuotteiden hinnat laskuun ja työllisyysaste  kohenisi.   Saksa  on ajoittain laskenut palkkoja,    turvannut työpaikat.   Yritysverotusta pitäisi muuttaa  Eestin malliin , kannustais investointiin,    tämä sen jälkeen kun palkat on korjattu.   Ansiotulo verotuksella   korvattaisiin   puuttuvat eurot.

Nimen ommaan tuossa on niitä keinoja joilla saadaan kilpailukykyä lisää.Hallitus tuata muutosta on yrittänyt sada aikaan,vaan kun tua saakoo. Muutoksija tuahon väkisinkin tulee. Ee suomessa voe olla eri palakkataso ku ulukomaella. Muuten kaekki mahollinen työ mikä siirrettävissä on siirtyy ulkomaille.

Niin että palkat tarttis laittaa EUn alimman tason mukaisiksi kun samaan aikaan maataloustuet on EUn ylivoimaisesti korkeimmat ja maidon tuottajahinnan pitäisi olla EUn korkein niin kuin se yleensä onkin? Niinkö?

Mitä taas palkkojen laskuun eli ns sisäiseen devalvaatioon tulee, niin se tarkoittaisi myös mm sitä, että ruoan hinnan kaupassa pitäisi halventua tai elintaso laskee. Tuottajahintoja pitäisi siis alentaa. Lisäksi ongelmaksi saattaisi tulla rahoituspohjan riittävyys. Palkkojen laskiessa myös verotulot alenevat. Verotusta pitäisi siis kiristää niin kuin tuossa ehdotatkin että "Ansiotuloverotusta kiristää". Se kun meillä verotus on jo ennestään on EUn kireimpien joukossa niin saattaisipa olla, että ei saa suurta suosiota tuo ehdotuksesi. Lisäksi siitä paistaa läpi, että palkansaajien elintasoa pitäisi nostaa ja maanviljelijöiden ja yrittäjien elintasoa nostaa. Hyvä ehdotus?

Ee oo  nuot ylivoimaesti parraat nuot meillä .Eu:n parraat tuvet o siellä missä on parraat vilijely olosuhteet.Eekä net ookkaa  edes suommessa.

Carhu kaikentietävänä kertonee missä ne parhaat tuet on?
(http://capreform.eu/wp-content/uploads/2017/12/DP-per-hectare-PEA-2015.jpg)

Aika hassu tilasto. Huomaat varmaan itsekkin.
Vähän silti suuntaa-antava. Laita itse totuudenmukaisempi tilasto esiin.
Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: junttieinari - 10.02.19 - klo:18:49
Kun Suomessa   laskettaisiin   palkkoja,   sillä saataisiin lopputuotteiden hinnat laskuun ja työllisyysaste  kohenisi.   Saksa  on ajoittain laskenut palkkoja,    turvannut työpaikat.   Yritysverotusta pitäisi muuttaa  Eestin malliin , kannustais investointiin,    tämä sen jälkeen kun palkat on korjattu.   Ansiotulo verotuksella   korvattaisiin   puuttuvat eurot.

Nimen ommaan tuossa on niitä keinoja joilla saadaan kilpailukykyä lisää.Hallitus tuata muutosta on yrittänyt sada aikaan,vaan kun tua saakoo. Muutoksija tuahon väkisinkin tulee. Ee suomessa voe olla eri palakkataso ku ulukomaella. Muuten kaekki mahollinen työ mikä siirrettävissä on siirtyy ulkomaille.

Niin että palkat tarttis laittaa EUn alimman tason mukaisiksi kun samaan aikaan maataloustuet on EUn ylivoimaisesti korkeimmat ja maidon tuottajahinnan pitäisi olla EUn korkein niin kuin se yleensä onkin? Niinkö?

Mitä taas palkkojen laskuun eli ns sisäiseen devalvaatioon tulee, niin se tarkoittaisi myös mm sitä, että ruoan hinnan kaupassa pitäisi halventua tai elintaso laskee. Tuottajahintoja pitäisi siis alentaa. Lisäksi ongelmaksi saattaisi tulla rahoituspohjan riittävyys. Palkkojen laskiessa myös verotulot alenevat. Verotusta pitäisi siis kiristää niin kuin tuossa ehdotatkin että "Ansiotuloverotusta kiristää". Se kun meillä verotus on jo ennestään on EUn kireimpien joukossa niin saattaisipa olla, että ei saa suurta suosiota tuo ehdotuksesi. Lisäksi siitä paistaa läpi, että palkansaajien elintasoa pitäisi nostaa ja maanviljelijöiden ja yrittäjien elintasoa nostaa. Hyvä ehdotus?

Ee oo  nuot ylivoimaesti parraat nuot meillä .Eu:n parraat tuvet o siellä missä on parraat vilijely olosuhteet.Eekä net ookkaa  edes suommessa.

Carhu kaikentietävänä kertonee missä ne parhaat tuet on?
(http://capreform.eu/wp-content/uploads/2017/12/DP-per-hectare-PEA-2015.jpg)

Aika hassu tilasto. Huomaat varmaan itsekkin.
Vähän silti suuntaa-antava. Laita itse totuudenmukaisempi tilasto esiin.

Odotetaan että carhu laittaa. Suomen viljelijätuet jaettuna peltohehtaareilla tekee ~750€/ha. Tuossa taulukossa Suomen kohdalla reilu 200€/ha.
Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: Syyllinen - 10.02.19 - klo:18:57
Kun Suomessa   laskettaisiin   palkkoja,   sillä saataisiin lopputuotteiden hinnat laskuun ja työllisyysaste  kohenisi.   Saksa  on ajoittain laskenut palkkoja,    turvannut työpaikat.   Yritysverotusta pitäisi muuttaa  Eestin malliin , kannustais investointiin,    tämä sen jälkeen kun palkat on korjattu.   Ansiotulo verotuksella   korvattaisiin   puuttuvat eurot.

Nimen ommaan tuossa on niitä keinoja joilla saadaan kilpailukykyä lisää.Hallitus tuata muutosta on yrittänyt sada aikaan,vaan kun tua saakoo. Muutoksija tuahon väkisinkin tulee. Ee suomessa voe olla eri palakkataso ku ulukomaella. Muuten kaekki mahollinen työ mikä siirrettävissä on siirtyy ulkomaille.

Niin että palkat tarttis laittaa EUn alimman tason mukaisiksi kun samaan aikaan maataloustuet on EUn ylivoimaisesti korkeimmat ja maidon tuottajahinnan pitäisi olla EUn korkein niin kuin se yleensä onkin? Niinkö?

Mitä taas palkkojen laskuun eli ns sisäiseen devalvaatioon tulee, niin se tarkoittaisi myös mm sitä, että ruoan hinnan kaupassa pitäisi halventua tai elintaso laskee. Tuottajahintoja pitäisi siis alentaa. Lisäksi ongelmaksi saattaisi tulla rahoituspohjan riittävyys. Palkkojen laskiessa myös verotulot alenevat. Verotusta pitäisi siis kiristää niin kuin tuossa ehdotatkin että "Ansiotuloverotusta kiristää". Se kun meillä verotus on jo ennestään on EUn kireimpien joukossa niin saattaisipa olla, että ei saa suurta suosiota tuo ehdotuksesi. Lisäksi siitä paistaa läpi, että palkansaajien elintasoa pitäisi nostaa ja maanviljelijöiden ja yrittäjien elintasoa nostaa. Hyvä ehdotus?

Ee oo  nuot ylivoimaesti parraat nuot meillä .Eu:n parraat tuvet o siellä missä on parraat vilijely olosuhteet.Eekä net ookkaa  edes suommessa.

Carhu kaikentietävänä kertonee missä ne parhaat tuet on?
(http://capreform.eu/wp-content/uploads/2017/12/DP-per-hectare-PEA-2015.jpg)

Aika hassu tilasto. Huomaat varmaan itsekkin.
Vähän silti suuntaa-antava. Laita itse totuudenmukaisempi tilasto esiin.

Odotetaan että carhu laittaa. Suomen viljelijätuet jaettuna peltohehtaareilla tekee ~750€/ha. Tuossa taulukossa Suomen kohdalla reilu 200€/ha.
Tuo sinun lukusi on täyttä hölynpölyä, joka ei kohdistu peltohehtaaria kohden.

Edelleen odotan EU-laajuista taulukkoasi/tilastoasi siitä, että paljonko tukea peltohehtaaria kohden tulee EU-maittain.
Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: voortimies - 10.02.19 - klo:19:05
Tuo sinun lukusi on täyttä hölynpölyä, joka ei kohdistu peltohehtaaria kohden.

Edelleen odotan EU-laajuista taulukkoasi/tilastoasi siitä, että paljonko tukea peltohehtaaria kohden tulee EU-maittain.

Jos syyllinen kestää totuuden? Jota tosin suuresti epäilen. Niin tuolta

https://www.uusisuomi.fi/raha/215466-suomi-erottuu-rajusti-eun-maataloustuissa-maanviljelijalla-oikeus-harjoittaa

löytyy EuroStatin tilasto maataloustuista.
Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: junttieinari - 10.02.19 - klo:19:07
Kun Suomessa   laskettaisiin   palkkoja,   sillä saataisiin lopputuotteiden hinnat laskuun ja työllisyysaste  kohenisi.   Saksa  on ajoittain laskenut palkkoja,    turvannut työpaikat.   Yritysverotusta pitäisi muuttaa  Eestin malliin , kannustais investointiin,    tämä sen jälkeen kun palkat on korjattu.   Ansiotulo verotuksella   korvattaisiin   puuttuvat eurot.

Nimen ommaan tuossa on niitä keinoja joilla saadaan kilpailukykyä lisää.Hallitus tuata muutosta on yrittänyt sada aikaan,vaan kun tua saakoo. Muutoksija tuahon väkisinkin tulee. Ee suomessa voe olla eri palakkataso ku ulukomaella. Muuten kaekki mahollinen työ mikä siirrettävissä on siirtyy ulkomaille.

Niin että palkat tarttis laittaa EUn alimman tason mukaisiksi kun samaan aikaan maataloustuet on EUn ylivoimaisesti korkeimmat ja maidon tuottajahinnan pitäisi olla EUn korkein niin kuin se yleensä onkin? Niinkö?

Mitä taas palkkojen laskuun eli ns sisäiseen devalvaatioon tulee, niin se tarkoittaisi myös mm sitä, että ruoan hinnan kaupassa pitäisi halventua tai elintaso laskee. Tuottajahintoja pitäisi siis alentaa. Lisäksi ongelmaksi saattaisi tulla rahoituspohjan riittävyys. Palkkojen laskiessa myös verotulot alenevat. Verotusta pitäisi siis kiristää niin kuin tuossa ehdotatkin että "Ansiotuloverotusta kiristää". Se kun meillä verotus on jo ennestään on EUn kireimpien joukossa niin saattaisipa olla, että ei saa suurta suosiota tuo ehdotuksesi. Lisäksi siitä paistaa läpi, että palkansaajien elintasoa pitäisi nostaa ja maanviljelijöiden ja yrittäjien elintasoa nostaa. Hyvä ehdotus?

Ee oo  nuot ylivoimaesti parraat nuot meillä .Eu:n parraat tuvet o siellä missä on parraat vilijely olosuhteet.Eekä net ookkaa  edes suommessa.

Carhu kaikentietävänä kertonee missä ne parhaat tuet on?
(http://capreform.eu/wp-content/uploads/2017/12/DP-per-hectare-PEA-2015.jpg)

Aika hassu tilasto. Huomaat varmaan itsekkin.
Vähän silti suuntaa-antava. Laita itse totuudenmukaisempi tilasto esiin.

Odotetaan että carhu laittaa. Suomen viljelijätuet jaettuna peltohehtaareilla tekee ~750€/ha. Tuossa taulukossa Suomen kohdalla reilu 200€/ha.
Tuo sinun lukusi on täyttä hölynpölyä, joka ei kohdistu peltohehtaaria kohden.

Edelleen odotan EU-laajuista taulukkoasi/tilastoasi siitä, että paljonko tukea peltohehtaaria kohden tulee EU-maittain.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/maataloustukia-maksettiin-viime-vuonna-1-99-miljardia-euroa/a913611c-98ea-38a9-a1c5-eae9e438b255 (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/maataloustukia-maksettiin-viime-vuonna-1-99-miljardia-euroa/a913611c-98ea-38a9-a1c5-eae9e438b255)

1,76 mrd. € jaettuna 2,3 miljoonalla peltohehtaarilla tekee 765€/ha. Maakohtaiset tukitiedot on sellaista sillisalaattia, että vain carhun kaltainen älykkö ne löytää.
Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: Syyllinen - 10.02.19 - klo:19:16
Kun Suomessa   laskettaisiin   palkkoja,   sillä saataisiin lopputuotteiden hinnat laskuun ja työllisyysaste  kohenisi.   Saksa  on ajoittain laskenut palkkoja,    turvannut työpaikat.   Yritysverotusta pitäisi muuttaa  Eestin malliin , kannustais investointiin,    tämä sen jälkeen kun palkat on korjattu.   Ansiotulo verotuksella   korvattaisiin   puuttuvat eurot.

Nimen ommaan tuossa on niitä keinoja joilla saadaan kilpailukykyä lisää.Hallitus tuata muutosta on yrittänyt sada aikaan,vaan kun tua saakoo. Muutoksija tuahon väkisinkin tulee. Ee suomessa voe olla eri palakkataso ku ulukomaella. Muuten kaekki mahollinen työ mikä siirrettävissä on siirtyy ulkomaille.

Niin että palkat tarttis laittaa EUn alimman tason mukaisiksi kun samaan aikaan maataloustuet on EUn ylivoimaisesti korkeimmat ja maidon tuottajahinnan pitäisi olla EUn korkein niin kuin se yleensä onkin? Niinkö?

Mitä taas palkkojen laskuun eli ns sisäiseen devalvaatioon tulee, niin se tarkoittaisi myös mm sitä, että ruoan hinnan kaupassa pitäisi halventua tai elintaso laskee. Tuottajahintoja pitäisi siis alentaa. Lisäksi ongelmaksi saattaisi tulla rahoituspohjan riittävyys. Palkkojen laskiessa myös verotulot alenevat. Verotusta pitäisi siis kiristää niin kuin tuossa ehdotatkin että "Ansiotuloverotusta kiristää". Se kun meillä verotus on jo ennestään on EUn kireimpien joukossa niin saattaisipa olla, että ei saa suurta suosiota tuo ehdotuksesi. Lisäksi siitä paistaa läpi, että palkansaajien elintasoa pitäisi nostaa ja maanviljelijöiden ja yrittäjien elintasoa nostaa. Hyvä ehdotus?

Ee oo  nuot ylivoimaesti parraat nuot meillä .Eu:n parraat tuvet o siellä missä on parraat vilijely olosuhteet.Eekä net ookkaa  edes suommessa.

Carhu kaikentietävänä kertonee missä ne parhaat tuet on?
(http://capreform.eu/wp-content/uploads/2017/12/DP-per-hectare-PEA-2015.jpg)

Aika hassu tilasto. Huomaat varmaan itsekkin.
Vähän silti suuntaa-antava. Laita itse totuudenmukaisempi tilasto esiin.

Odotetaan että carhu laittaa. Suomen viljelijätuet jaettuna peltohehtaareilla tekee ~750€/ha. Tuossa taulukossa Suomen kohdalla reilu 200€/ha.
Tuo sinun lukusi on täyttä hölynpölyä, joka ei kohdistu peltohehtaaria kohden.

Edelleen odotan EU-laajuista taulukkoasi/tilastoasi siitä, että paljonko tukea peltohehtaaria kohden tulee EU-maittain.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/maataloustukia-maksettiin-viime-vuonna-1-99-miljardia-euroa/a913611c-98ea-38a9-a1c5-eae9e438b255 (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/maataloustukia-maksettiin-viime-vuonna-1-99-miljardia-euroa/a913611c-98ea-38a9-a1c5-eae9e438b255)

1,76 mrd. € jaettuna 2,3 miljoonalla peltohehtaarilla tekee 765€/ha. Maakohtaiset tukitiedot on sellaista sillisalaattia, että vain carhun kaltainen älykkö ne löytää.
Laskusi ovat täysin hakoteillä. Esimerkiksi ab-alueen 600 euron lypsylehmäpalkkio ei ole hehtaaripainotteinen, eikä sitä voi hehtaareille kipata.

Tilastointi on sitä, että siinä verrataan samoja kriteerejä EU-laajuisesti samoilla mittareilla. Minä laitoin näkyville EU:n tilastoiman taulukon. Missä sinun taulukkosi on?

Ei missään. Sitten odotat vielä, että joku hakisi sinun puolestasi taulukon, jota ei ole edes olemassa.
Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: junttieinari - 10.02.19 - klo:19:23
Kun Suomessa   laskettaisiin   palkkoja,   sillä saataisiin lopputuotteiden hinnat laskuun ja työllisyysaste  kohenisi.   Saksa  on ajoittain laskenut palkkoja,    turvannut työpaikat.   Yritysverotusta pitäisi muuttaa  Eestin malliin , kannustais investointiin,    tämä sen jälkeen kun palkat on korjattu.   Ansiotulo verotuksella   korvattaisiin   puuttuvat eurot.

Nimen ommaan tuossa on niitä keinoja joilla saadaan kilpailukykyä lisää.Hallitus tuata muutosta on yrittänyt sada aikaan,vaan kun tua saakoo. Muutoksija tuahon väkisinkin tulee. Ee suomessa voe olla eri palakkataso ku ulukomaella. Muuten kaekki mahollinen työ mikä siirrettävissä on siirtyy ulkomaille.

Niin että palkat tarttis laittaa EUn alimman tason mukaisiksi kun samaan aikaan maataloustuet on EUn ylivoimaisesti korkeimmat ja maidon tuottajahinnan pitäisi olla EUn korkein niin kuin se yleensä onkin? Niinkö?

Mitä taas palkkojen laskuun eli ns sisäiseen devalvaatioon tulee, niin se tarkoittaisi myös mm sitä, että ruoan hinnan kaupassa pitäisi halventua tai elintaso laskee. Tuottajahintoja pitäisi siis alentaa. Lisäksi ongelmaksi saattaisi tulla rahoituspohjan riittävyys. Palkkojen laskiessa myös verotulot alenevat. Verotusta pitäisi siis kiristää niin kuin tuossa ehdotatkin että "Ansiotuloverotusta kiristää". Se kun meillä verotus on jo ennestään on EUn kireimpien joukossa niin saattaisipa olla, että ei saa suurta suosiota tuo ehdotuksesi. Lisäksi siitä paistaa läpi, että palkansaajien elintasoa pitäisi nostaa ja maanviljelijöiden ja yrittäjien elintasoa nostaa. Hyvä ehdotus?

Ee oo  nuot ylivoimaesti parraat nuot meillä .Eu:n parraat tuvet o siellä missä on parraat vilijely olosuhteet.Eekä net ookkaa  edes suommessa.

Carhu kaikentietävänä kertonee missä ne parhaat tuet on?
(http://capreform.eu/wp-content/uploads/2017/12/DP-per-hectare-PEA-2015.jpg)

Aika hassu tilasto. Huomaat varmaan itsekkin.
Vähän silti suuntaa-antava. Laita itse totuudenmukaisempi tilasto esiin.

Odotetaan että carhu laittaa. Suomen viljelijätuet jaettuna peltohehtaareilla tekee ~750€/ha. Tuossa taulukossa Suomen kohdalla reilu 200€/ha.
Tuo sinun lukusi on täyttä hölynpölyä, joka ei kohdistu peltohehtaaria kohden.

Edelleen odotan EU-laajuista taulukkoasi/tilastoasi siitä, että paljonko tukea peltohehtaaria kohden tulee EU-maittain.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/maataloustukia-maksettiin-viime-vuonna-1-99-miljardia-euroa/a913611c-98ea-38a9-a1c5-eae9e438b255 (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/maataloustukia-maksettiin-viime-vuonna-1-99-miljardia-euroa/a913611c-98ea-38a9-a1c5-eae9e438b255)

1,76 mrd. € jaettuna 2,3 miljoonalla peltohehtaarilla tekee 765€/ha. Maakohtaiset tukitiedot on sellaista sillisalaattia, että vain carhun kaltainen älykkö ne löytää.
Laskusi ovat täysin hakoteillä. Esimerkiksi ab-alueen 600 euron lypsylehmäpalkkio ei ole hehtaaripainotteinen, eikä sitä voi hehtaareille kipata.

Tilastointi on sitä, että siinä verrataan samoja kriteerejä EU-laajuisesti samoilla mittareilla. Minä laitoin näkyville EU:n tilastoiman taulukon. Missä sinun taulukkosi on?

Ei missään. Sitten odotat vielä, että joku hakisi sinun puolestasi taulukon, jota ei ole edes olemassa.

Sulla on rasittava tapa puurouttaa keskustelu. Jos haluat alkaa jyvittämään tukia per lehmä/sika/lammas/lita/tonni jne. niin ole hyvä vaan. Yksinkertaisinta on kuitenkin jakaa tuet hehtaareille, niinkuin tuossa sinunkin taulukossa oli jaettuna. Et varmaan edes tiedä mitä tuo taulukkosi ~250€/ha sisältää?
Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: voortimies - 10.02.19 - klo:19:25
Laskusi ovat täysin hakoteillä. Esimerkiksi ab-alueen 600 euron lypsylehmäpalkkio ei ole hehtaaripainotteinen, eikä sitä voi hehtaareille kipata.

Tilastointi on sitä, että siinä verrataan samoja kriteerejä EU-laajuisesti samoilla mittareilla. Minä laitoin näkyville EU:n tilastoiman taulukon. Missä sinun taulukkosi on?

Ei missään. Sitten odotat vielä, että joku hakisi sinun puolestasi taulukon, jota ei ole edes olemassa.

Jotenkin arvasin, että syyllinen ei kestäisi totuutta.

Tuo sinun lukusi on täyttä hölynpölyä, joka ei kohdistu peltohehtaaria kohden.

Edelleen odotan EU-laajuista taulukkoasi/tilastoasi siitä, että paljonko tukea peltohehtaaria kohden tulee EU-maittain.

Jos syyllinen kestää totuuden? Jota tosin suuresti epäilen. Niin tuolta

https://www.uusisuomi.fi/raha/215466-suomi-erottuu-rajusti-eun-maataloustuissa-maanviljelijalla-oikeus-harjoittaa

löytyy EuroStatin tilasto maataloustuista.

Ja lainaus tuolta.

"– Suomen maataloustuet olivat jälleen kerran ylivoimaisesti Euroopan korkeimmat suhteessa sektorin tuottamaan arvonlisään. Jokaista maatalouden tuottamaa euroa kohden maksettiin tukia lähes kaksi euroa, Kiesiläinen kirjoittaa."

Jos ymmärrät mitä se tarkoittaa? Mikään muu EU-maa ei saa niin vähän tuotantoa aikaiseksi nin suurella tuella kuin Suomi.
Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: voortimies - 10.02.19 - klo:19:30
Laskusi ovat täysin hakoteillä. Esimerkiksi ab-alueen 600 euron lypsylehmäpalkkio ei ole hehtaaripainotteinen, eikä sitä voi hehtaareille kipata.

Tilastointi on sitä, että siinä verrataan samoja kriteerejä EU-laajuisesti samoilla mittareilla. Minä laitoin näkyville EU:n tilastoiman taulukon. Missä sinun taulukkosi on?

Ei missään. Sitten odotat vielä, että joku hakisi sinun puolestasi taulukon, jota ei ole edes olemassa.

Sulla on rasittava tapa puurouttaa keskustelu. Jos haluat alkaa jyvittämään tukia per lehmä/sika/lammas/lita/tonni jne. niin ole hyvä vaan. Yksinkertaisinta on kuitenkin jakaa tuet hehtaareille, niinkuin tuossa sinunkin taulukossa oli jaettuna. Et varmaan edes tiedä mitä tuo taulukkosi ~250€/ha sisältää?

NIin siis arvaus on, että nuo ovat EUn rajoittamat tuet per hehtaari. Meillähän ne ovat vain 40% tukipotista, loppu 60% rahoitetaan itse. Todellinen tuki on siis vähän yli 2x tuossa taulukossa oleva tuki. Aletaan lähestyä juntin lukemia per hehtaari.
Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: totuuden torvi - 10.02.19 - klo:19:58
Kannattaa ostaa tilan niitä  varmasti löytyy,  luopujia on.    Minä en ota vaikka ilman saisi, jos siinä on  10 vuoden velvoite viljellä ettei  tule   ylimääräisiä vero seuraamuksia.
Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: Syyllinen - 10.02.19 - klo:20:08
Laskusi ovat täysin hakoteillä. Esimerkiksi ab-alueen 600 euron lypsylehmäpalkkio ei ole hehtaaripainotteinen, eikä sitä voi hehtaareille kipata.

Tilastointi on sitä, että siinä verrataan samoja kriteerejä EU-laajuisesti samoilla mittareilla. Minä laitoin näkyville EU:n tilastoiman taulukon. Missä sinun taulukkosi on?

Ei missään. Sitten odotat vielä, että joku hakisi sinun puolestasi taulukon, jota ei ole edes olemassa.

Sulla on rasittava tapa puurouttaa keskustelu. Jos haluat alkaa jyvittämään tukia per lehmä/sika/lammas/lita/tonni jne. niin ole hyvä vaan. Yksinkertaisinta on kuitenkin jakaa tuet hehtaareille, niinkuin tuossa sinunkin taulukossa oli jaettuna. Et varmaan edes tiedä mitä tuo taulukkosi ~250€/ha sisältää?

NIin siis arvaus on, että nuo ovat EUn rajoittamat tuet per hehtaari. Meillähän ne ovat vain 40% tukipotista, loppu 60% rahoitetaan itse. Todellinen tuki on siis vähän yli 2x tuossa taulukossa oleva tuki. Aletaan lähestyä juntin lukemia per hehtaari.
Tuo arvonlisätaulukko on taas eri asia, eikä sillä ole mitään tekemistä itse asian eli hehtaaria kohti maksettavan tuen kanssa. Suomen huono sijoitus siinä taulukossa johtuu maksettavista hömppäheinä ym. tuotantoon liittymättömistä tuista. Sekä tietenkin huonoista viljanhinnoista ja sadoista.

Sinällään on huvittavaa, että vihreiden Vartia ja Kiesiläinen itseasiassa vastustavat maatalouden ympäristötukia ja hömppää taulukkonsa avulla.

Mitä tulee noihin viljelyhehtaarien Suomi/EU -rahoitusosuuksiin, niin ainakin ympäristötuki on muissakin maissa vain puoliksi EU:n rahoittamaa.
Tilatukihan on EU:n täysin rahoittama ja LFA:stakin EU maksaa 85 prosenttia.

Tuo 60 prosentin kotimainen maksuosuus maksettavista hehtaarituista on siis huuhaata.
Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: voortimies - 10.02.19 - klo:20:09
Kannattaa ostaa tilan niitä  varmasti löytyy,  luopujia on.    Minä en ota vaikka ilman saisi, jos siinä on  10 vuoden velvoite viljellä ettei  tule   ylimääräisiä vero seuraamuksia.

Minulla on jo, kiitos vain. Suututtaa vain, että ollaan sellaisia vellihousuja, että ei voida myöntää ilmiselvää numeroista löytyvää totuuttaa. MIkään muu EU-maa ei tue maataloutta niin paljon kuin Suomi.

Revi siitä sitä kilpailukykyä. Kun mielestäsi palkooja pitäisi alentaa kilpailukyvyn takia. Kannattaa muistaa, että niistä palkoista kerätään ne verot, joilla rahoitetaan tukipotista 60%. Jos palkkoja alennetaan ja verotulot pienenevät, niin joku varmasti asettaa kysymyksen "Hoidetaanko lapset ja vanhukset vai tuetaanko täysin tehotonta maataloutta?". Kannattaa miettiä? Toisenkin kerran?
Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: voortimies - 10.02.19 - klo:20:14
Tuo arvonlisätaulukko on taas eri asia, eikä sillä ole mitään tekemistä itse asian eli hehtaaria kohti maksettavan tuen kanssa. Suomen huono sijoitus siinä taulukossa johtuu maksettavista hömppäheinä ym. tuotantoon liittymättömistä tuista. Sekä tietenkin huonoista viljanhinnoista ja sadoista.

Sinällään on huvittavaa, että vihreiden Vartia ja Kiesiläinen itseasiassa vastustavat maatalouden ympäristötukia ja hömppää taulukkonsa avulla.

Mitä tulee noihin viljelyhehtaarien Suomi/EU -rahoitusosuuksiin, niin ainakin ympäristötuki on muissakin maissa vain puoliksi EU:n rahoittamaa.
Tilatukihan on EU:n täysin rahoittama ja LFA:stakin EU maksaa 85 prosenttia.

Tuo 60 prosentin kotimainen maksuosuus maksettavista hehtaarituista on siis huuhaata.

Tuo arvonlisätaulukko vaan kertoo parhaiten sen, missä todellisuudessa maataloutta tuetaan ja missä se pärjää omillaan.

Muta 60% maksuosuus kaikista tuista löytyy kyllä ihan valtion budjettikirjasta kun vähän etsii. Ei ole hehtaaritukea, mutta täytyy muistaa, että kotieläinten tukeminen EUssa on poikkeus, ei sääntö. Vertaa vaikka Ruotsin ja Tanskan eläintukia per tuotettu maitoltra niin huomaat eron.
Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: carhu - 10.02.19 - klo:20:18
Kun Suomessa   laskettaisiin   palkkoja,   sillä saataisiin lopputuotteiden hinnat laskuun ja työllisyysaste  kohenisi.   Saksa  on ajoittain laskenut palkkoja,    turvannut työpaikat.   Yritysverotusta pitäisi muuttaa  Eestin malliin , kannustais investointiin,    tämä sen jälkeen kun palkat on korjattu.   Ansiotulo verotuksella   korvattaisiin   puuttuvat eurot.

Nimen ommaan tuossa on niitä keinoja joilla saadaan kilpailukykyä lisää.Hallitus tuata muutosta on yrittänyt sada aikaan,vaan kun tua saakoo. Muutoksija tuahon väkisinkin tulee. Ee suomessa voe olla eri palakkataso ku ulukomaella. Muuten kaekki mahollinen työ mikä siirrettävissä on siirtyy ulkomaille.

Niin että palkat tarttis laittaa EUn alimman tason mukaisiksi kun samaan aikaan maataloustuet on EUn ylivoimaisesti korkeimmat ja maidon tuottajahinnan pitäisi olla EUn korkein niin kuin se yleensä onkin? Niinkö?

Mitä taas palkkojen laskuun eli ns sisäiseen devalvaatioon tulee, niin se tarkoittaisi myös mm sitä, että ruoan hinnan kaupassa pitäisi halventua tai elintaso laskee. Tuottajahintoja pitäisi siis alentaa. Lisäksi ongelmaksi saattaisi tulla rahoituspohjan riittävyys. Palkkojen laskiessa myös verotulot alenevat. Verotusta pitäisi siis kiristää niin kuin tuossa ehdotatkin että "Ansiotuloverotusta kiristää". Se kun meillä verotus on jo ennestään on EUn kireimpien joukossa niin saattaisipa olla, että ei saa suurta suosiota tuo ehdotuksesi. Lisäksi siitä paistaa läpi, että palkansaajien elintasoa pitäisi nostaa ja maanviljelijöiden ja yrittäjien elintasoa nostaa. Hyvä ehdotus?

Ee oo  nuot ylivoimaesti parraat nuot meillä .Eu:n parraat tuvet o siellä missä on parraat vilijely olosuhteet.Eekä net ookkaa  edes suommessa.

Carhu kaikentietävänä kertonee missä ne parhaat tuet on?

Ee tarvi ihan kaekkea tietää. Hyvä kun Syyllinen on myös tietoinen mistä noeta taulukoita pukkaa. Listan häntäpäässä nuot suommalaesten "parraat tuvet". Siltikin suommalaenen on pelissä mukana vaekka tuollaset tuvet.
Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: junttieinari - 10.02.19 - klo:20:21
Kun Suomessa   laskettaisiin   palkkoja,   sillä saataisiin lopputuotteiden hinnat laskuun ja työllisyysaste  kohenisi.   Saksa  on ajoittain laskenut palkkoja,    turvannut työpaikat.   Yritysverotusta pitäisi muuttaa  Eestin malliin , kannustais investointiin,    tämä sen jälkeen kun palkat on korjattu.   Ansiotulo verotuksella   korvattaisiin   puuttuvat eurot.

Nimen ommaan tuossa on niitä keinoja joilla saadaan kilpailukykyä lisää.Hallitus tuata muutosta on yrittänyt sada aikaan,vaan kun tua saakoo. Muutoksija tuahon väkisinkin tulee. Ee suomessa voe olla eri palakkataso ku ulukomaella. Muuten kaekki mahollinen työ mikä siirrettävissä on siirtyy ulkomaille.

Niin että palkat tarttis laittaa EUn alimman tason mukaisiksi kun samaan aikaan maataloustuet on EUn ylivoimaisesti korkeimmat ja maidon tuottajahinnan pitäisi olla EUn korkein niin kuin se yleensä onkin? Niinkö?

Mitä taas palkkojen laskuun eli ns sisäiseen devalvaatioon tulee, niin se tarkoittaisi myös mm sitä, että ruoan hinnan kaupassa pitäisi halventua tai elintaso laskee. Tuottajahintoja pitäisi siis alentaa. Lisäksi ongelmaksi saattaisi tulla rahoituspohjan riittävyys. Palkkojen laskiessa myös verotulot alenevat. Verotusta pitäisi siis kiristää niin kuin tuossa ehdotatkin että "Ansiotuloverotusta kiristää". Se kun meillä verotus on jo ennestään on EUn kireimpien joukossa niin saattaisipa olla, että ei saa suurta suosiota tuo ehdotuksesi. Lisäksi siitä paistaa läpi, että palkansaajien elintasoa pitäisi nostaa ja maanviljelijöiden ja yrittäjien elintasoa nostaa. Hyvä ehdotus?

Ee oo  nuot ylivoimaesti parraat nuot meillä .Eu:n parraat tuvet o siellä missä on parraat vilijely olosuhteet.Eekä net ookkaa  edes suommessa.

Carhu kaikentietävänä kertonee missä ne parhaat tuet on?

Ee tarvi ihan kaekkea tietää. Hyvä kun Syyllinen on myös tietoinen mistä noeta taulukoita pukkaa. Listan häntäpäässä nuot suommalaesten "parraat tuvet". Siltikin suommalaenen on pelissä mukana vaekka tuollaset tuvet.

Syyllisen taulukko ei kerro yhtään mitään. Yllättäen foorumin äänekkäimmillä kirjoittajilla on vähiten faktapohjaa kirjoituksiinsa.
Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: sorkkis - 10.02.19 - klo:20:22
Tuo arvonlisätaulukko on taas eri asia, eikä sillä ole mitään tekemistä itse asian eli hehtaaria kohti maksettavan tuen kanssa. Suomen huono sijoitus siinä taulukossa johtuu maksettavista hömppäheinä ym. tuotantoon liittymättömistä tuista. Sekä tietenkin huonoista viljanhinnoista ja sadoista.

Sinällään on huvittavaa, että vihreiden Vartia ja Kiesiläinen itseasiassa vastustavat maatalouden ympäristötukia ja hömppää taulukkonsa avulla.

Mitä tulee noihin viljelyhehtaarien Suomi/EU -rahoitusosuuksiin, niin ainakin ympäristötuki on muissakin maissa vain puoliksi EU:n rahoittamaa.
Tilatukihan on EU:n täysin rahoittama ja LFA:stakin EU maksaa 85 prosenttia.

Tuo 60 prosentin kotimainen maksuosuus maksettavista hehtaarituista on siis huuhaata.

Tuo arvonlisätaulukko vaan kertoo parhaiten sen, missä todellisuudessa maataloutta tuetaan ja missä se pärjää omillaan.

Muta 60% maksuosuus kaikista tuista löytyy kyllä ihan valtion budjettikirjasta kun vähän etsii. Ei ole hehtaaritukea, mutta täytyy muistaa, että kotieläinten tukeminen EUssa on poikkeus, ei sääntö. Vertaa vaikka Ruotsin ja Tanskan eläintukia per tuotettu maitoltra niin huomaat eron.
Entä sikapuoli . EU:n alussa tuli hyvät tuet jotka ovat pienentyneet mutta jatkuvat ha tukina ja sitten se isompi potti josta ei puhuta . Sikatilat sai mahtavat lopettamis tuet jos vähän muistellaan . Maitopuoli ei ole ainoa joka tukia saa .
Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: carhu - 10.02.19 - klo:20:37
Kun Suomessa   laskettaisiin   palkkoja,   sillä saataisiin lopputuotteiden hinnat laskuun ja työllisyysaste  kohenisi.   Saksa  on ajoittain laskenut palkkoja,    turvannut työpaikat.   Yritysverotusta pitäisi muuttaa  Eestin malliin , kannustais investointiin,    tämä sen jälkeen kun palkat on korjattu.   Ansiotulo verotuksella   korvattaisiin   puuttuvat eurot.

Nimen ommaan tuossa on niitä keinoja joilla saadaan kilpailukykyä lisää.Hallitus tuata muutosta on yrittänyt sada aikaan,vaan kun tua saakoo. Muutoksija tuahon väkisinkin tulee. Ee suomessa voe olla eri palakkataso ku ulukomaella. Muuten kaekki mahollinen työ mikä siirrettävissä on siirtyy ulkomaille.

Niin että palkat tarttis laittaa EUn alimman tason mukaisiksi kun samaan aikaan maataloustuet on EUn ylivoimaisesti korkeimmat ja maidon tuottajahinnan pitäisi olla EUn korkein niin kuin se yleensä onkin? Niinkö?

Mitä taas palkkojen laskuun eli ns sisäiseen devalvaatioon tulee, niin se tarkoittaisi myös mm sitä, että ruoan hinnan kaupassa pitäisi halventua tai elintaso laskee. Tuottajahintoja pitäisi siis alentaa. Lisäksi ongelmaksi saattaisi tulla rahoituspohjan riittävyys. Palkkojen laskiessa myös verotulot alenevat. Verotusta pitäisi siis kiristää niin kuin tuossa ehdotatkin että "Ansiotuloverotusta kiristää". Se kun meillä verotus on jo ennestään on EUn kireimpien joukossa niin saattaisipa olla, että ei saa suurta suosiota tuo ehdotuksesi. Lisäksi siitä paistaa läpi, että palkansaajien elintasoa pitäisi nostaa ja maanviljelijöiden ja yrittäjien elintasoa nostaa. Hyvä ehdotus?

Ee oo  nuot ylivoimaesti parraat nuot meillä .Eu:n parraat tuvet o siellä missä on parraat vilijely olosuhteet.Eekä net ookkaa  edes suommessa.

Carhu kaikentietävänä kertonee missä ne parhaat tuet on?

Ee tarvi ihan kaekkea tietää. Hyvä kun Syyllinen on myös tietoinen mistä noeta taulukoita pukkaa. Listan häntäpäässä nuot suommalaesten "parraat tuvet". Siltikin suommalaenen on pelissä mukana vaekka tuollaset tuvet.

Syyllisen taulukko ei kerro yhtään mitään. Yllättäen foorumin äänekkäimmillä kirjoittajilla on vähiten faktapohjaa kirjoituksiinsa.

Mikäs tauulukko se sinulle kertoo notta suommalaeset net niin kun saa eu:n parraat peltotuvet. Ee pitäs olla kellekkää ullatus tuokaa taulukko. Jos uskolla mennään niin sitte seon ihan sama taulukolle, vaan vaktaa sitä  on juurrikin  tuassa.
Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: Sepeteus - 10.02.19 - klo:20:53
Kun Suomessa   laskettaisiin   palkkoja,   sillä saataisiin lopputuotteiden hinnat laskuun ja työllisyysaste  kohenisi.   Saksa  on ajoittain laskenut palkkoja,    turvannut työpaikat.   Yritysverotusta pitäisi muuttaa  Eestin malliin , kannustais investointiin,    tämä sen jälkeen kun palkat on korjattu.   Ansiotulo verotuksella   korvattaisiin   puuttuvat eurot.

Nimen ommaan tuossa on niitä keinoja joilla saadaan kilpailukykyä lisää.Hallitus tuata muutosta on yrittänyt sada aikaan,vaan kun tua saakoo. Muutoksija tuahon väkisinkin tulee. Ee suomessa voe olla eri palakkataso ku ulukomaella. Muuten kaekki mahollinen työ mikä siirrettävissä on siirtyy ulkomaille.

Niin että palkat tarttis laittaa EUn alimman tason mukaisiksi kun samaan aikaan maataloustuet on EUn ylivoimaisesti korkeimmat ja maidon tuottajahinnan pitäisi olla EUn korkein niin kuin se yleensä onkin? Niinkö?

Mitä taas palkkojen laskuun eli ns sisäiseen devalvaatioon tulee, niin se tarkoittaisi myös mm sitä, että ruoan hinnan kaupassa pitäisi halventua tai elintaso laskee. Tuottajahintoja pitäisi siis alentaa. Lisäksi ongelmaksi saattaisi tulla rahoituspohjan riittävyys. Palkkojen laskiessa myös verotulot alenevat. Verotusta pitäisi siis kiristää niin kuin tuossa ehdotatkin että "Ansiotuloverotusta kiristää". Se kun meillä verotus on jo ennestään on EUn kireimpien joukossa niin saattaisipa olla, että ei saa suurta suosiota tuo ehdotuksesi. Lisäksi siitä paistaa läpi, että palkansaajien elintasoa pitäisi nostaa ja maanviljelijöiden ja yrittäjien elintasoa nostaa. Hyvä ehdotus?

Ee oo  nuot ylivoimaesti parraat nuot meillä .Eu:n parraat tuvet o siellä missä on parraat vilijely olosuhteet.Eekä net ookkaa  edes suommessa.

Carhu kaikentietävänä kertonee missä ne parhaat tuet on?

Ee tarvi ihan kaekkea tietää. Hyvä kun Syyllinen on myös tietoinen mistä noeta taulukoita pukkaa. Listan häntäpäässä nuot suommalaesten "parraat tuvet". Siltikin suommalaenen on pelissä mukana vaekka tuollaset tuvet.

Syyllisen taulukko ei kerro yhtään mitään. Yllättäen foorumin äänekkäimmillä kirjoittajilla on vähiten faktapohjaa kirjoituksiinsa.

Mikäs tauulukko se sinulle kertoo notta suommalaeset net niin kun saa eu:n parraat peltotuvet. Ee pitäs olla kellekkää ullatus tuokaa taulukko. Jos uskolla mennään niin sitte seon ihan sama taulukolle, vaan vaktaa sitä  on juurrikin  tuassa.

No methän tiämmä, kuka net eu hehtaarituet halpuutti. Mutta tärkein pointti on se, että tuotettua euroa kohti kaksi euroa tukea. Tämä pitäisi periä rajalla takaasin, jos viiään jotain. Miksi suomalaasten pitääs ruokkia koko maailma. En käsitä.
 
Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: carhu - 10.02.19 - klo:21:25
Kun Suomessa   laskettaisiin   palkkoja,   sillä saataisiin lopputuotteiden hinnat laskuun ja työllisyysaste  kohenisi.   Saksa  on ajoittain laskenut palkkoja,    turvannut työpaikat.   Yritysverotusta pitäisi muuttaa  Eestin malliin , kannustais investointiin,    tämä sen jälkeen kun palkat on korjattu.   Ansiotulo verotuksella   korvattaisiin   puuttuvat eurot.

Nimen ommaan tuossa on niitä keinoja joilla saadaan kilpailukykyä lisää.Hallitus tuata muutosta on yrittänyt sada aikaan,vaan kun tua saakoo. Muutoksija tuahon väkisinkin tulee. Ee suomessa voe olla eri palakkataso ku ulukomaella. Muuten kaekki mahollinen työ mikä siirrettävissä on siirtyy ulkomaille.

Niin että palkat tarttis laittaa EUn alimman tason mukaisiksi kun samaan aikaan maataloustuet on EUn ylivoimaisesti korkeimmat ja maidon tuottajahinnan pitäisi olla EUn korkein niin kuin se yleensä onkin? Niinkö?

Mitä taas palkkojen laskuun eli ns sisäiseen devalvaatioon tulee, niin se tarkoittaisi myös mm sitä, että ruoan hinnan kaupassa pitäisi halventua tai elintaso laskee. Tuottajahintoja pitäisi siis alentaa. Lisäksi ongelmaksi saattaisi tulla rahoituspohjan riittävyys. Palkkojen laskiessa myös verotulot alenevat. Verotusta pitäisi siis kiristää niin kuin tuossa ehdotatkin että "Ansiotuloverotusta kiristää". Se kun meillä verotus on jo ennestään on EUn kireimpien joukossa niin saattaisipa olla, että ei saa suurta suosiota tuo ehdotuksesi. Lisäksi siitä paistaa läpi, että palkansaajien elintasoa pitäisi nostaa ja maanviljelijöiden ja yrittäjien elintasoa nostaa. Hyvä ehdotus?

Ee oo  nuot ylivoimaesti parraat nuot meillä .Eu:n parraat tuvet o siellä missä on parraat vilijely olosuhteet.Eekä net ookkaa  edes suommessa.

Carhu kaikentietävänä kertonee missä ne parhaat tuet on?

Ee tarvi ihan kaekkea tietää. Hyvä kun Syyllinen on myös tietoinen mistä noeta taulukoita pukkaa. Listan häntäpäässä nuot suommalaesten "parraat tuvet". Siltikin suommalaenen on pelissä mukana vaekka tuollaset tuvet.

Syyllisen taulukko ei kerro yhtään mitään. Yllättäen foorumin äänekkäimmillä kirjoittajilla on vähiten faktapohjaa kirjoituksiinsa.

Mikäs tauulukko se sinulle kertoo notta suommalaeset net niin kun saa eu:n parraat peltotuvet. Ee pitäs olla kellekkää ullatus tuokaa taulukko. Jos uskolla mennään niin sitte seon ihan sama taulukolle, vaan vaktaa sitä  on juurrikin  tuassa.

No methän tiämmä, kuka net eu hehtaarituet halpuutti. Mutta tärkein pointti on se, että tuotettua euroa kohti kaksi euroa tukea. Tämä pitäisi periä rajalla takaasin, jos viiään jotain. Miksi suomalaasten pitääs ruokkia koko maailma. En käsitä.

Koeta nyt vaen käsittää, notta  eehän net nyt kaekkija voe ruokkia ,vaekka hyvijä ovatki. Vaen kun annetaan aekaa niin eeköhän tuaki käö.
Otsikko: Vs: Kilpailukyky.
Kirjoitti: totuuden torvi - 10.02.19 - klo:22:07
Että päästäisiin maatalous tuista eroon , tuodaan elintarvikkeet.   Ei tule hiilijalanjälkiä.   Kanat  Brasiliaasta,  sika Tanskasta ,  olut  Saksasta,  maitotalostuoteet niitä saa mistä vaan EU  n   alueelta.   Maitoa    Virosta  .   Viinat Baltiasta.   Naudan  lihan käyttö lopetetaan.  Elintarviketeollisuudessa vapautuisi  hyvää porukkaa parempiin töihin.   Ahkerimmat  olisi käytettävissä teollisuuteen,   että ehditään tehdä  kaikki luvatut toimitukset ajallaan. Valtio  säästäisi kun  ei tarvitse maksaa   tukiaisia  maaseudulle.