Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Calahan - 22.12.18 - klo:05:31
-
https://www.youtube.com/watch?v=gZvYCX_w_nI&t=10s
-
Tollanen laho kanto irtoaa hiekkamaasta vaikka ojakauhalla. En ihan usko että tuolla voisi "sahata" kannon kahtia, tai että voimaa kuluisi yhtään sen vähemmän kuin muillakaan raivauskourilla
-
Joo, kyllä tuo piikki on sopiva lähinnä Waspin lavakeikan taustamateriaaliksi. Ei normaali suomalainen terve kanto ole moksiskaan, jos sitä alkaa tällaisella sahalaidalla raaputtelemaan. On ne niin sitkeitä ja kovia. Ihmettelen mitä lajia nuo videon kannot ovat. Vähän niinkuin pehkaantuneita ja mätänemistilassa olevia. Liekö jotkut termiitit tehneet jo tuhojaan.
-
Joo, kyllä tuo piikki on sopiva lähinnä Waspin lavakeikan taustamateriaaliksi. Ei normaali suomalainen terve kanto ole moksiskaan, jos sitä alkaa tällaisella sahalaidalla raaputtelemaan. On ne niin sitkeitä ja kovia. Ihmettelen mitä lajia nuo videon kannot ovat. Vähän niinkuin pehkaantuneita ja mätänemistilassa olevia. Liekö jotkut termiitit tehneet jo tuhojaan.
Toi terä oli varmaan irroitettu Blackie Lawlessin nahkahousuista 😂
-
Joo, kyllä tuo piikki on sopiva lähinnä Waspin lavakeikan taustamateriaaliksi. Ei normaali suomalainen terve kanto ole moksiskaan, jos sitä alkaa tällaisella sahalaidalla raaputtelemaan. On ne niin sitkeitä ja kovia. Ihmettelen mitä lajia nuo videon kannot ovat. Vähän niinkuin pehkaantuneita ja mätänemistilassa olevia. Liekö jotkut termiitit tehneet jo tuhojaan.
Toi terä oli varmaan irroitettu Blackie Lawlessin nahkahousuista 😂
Vähintäänkin jotain inspiraatiota on haettu sieltä suunnasta.
-
Joo, kyllä tuo piikki on sopiva lähinnä Waspin lavakeikan taustamateriaaliksi. Ei normaali suomalainen terve kanto ole moksiskaan, jos sitä alkaa tällaisella sahalaidalla raaputtelemaan. On ne niin sitkeitä ja kovia. Ihmettelen mitä lajia nuo videon kannot ovat. Vähän niinkuin pehkaantuneita ja mätänemistilassa olevia. Liekö jotkut termiitit tehneet jo tuhojaan.
Toi terä oli varmaan irroitettu Blackie Lawlessin nahkahousuista 😂
On se Lucy Lawless ollu xenan aikaan aika hyvän näkönen. Meinasin et toimisko tollain 8t kaivuris?
-
Joo, kyllä tuo piikki on sopiva lähinnä Waspin lavakeikan taustamateriaaliksi. Ei normaali suomalainen terve kanto ole moksiskaan, jos sitä alkaa tällaisella sahalaidalla raaputtelemaan. On ne niin sitkeitä ja kovia. Ihmettelen mitä lajia nuo videon kannot ovat. Vähän niinkuin pehkaantuneita ja mätänemistilassa olevia. Liekö jotkut termiitit tehneet jo tuhojaan.
Toi terä oli varmaan irroitettu Blackie Lawlessin nahkahousuista 😂
On se Lucy Lawless ollu xenan aikaan aika hyvän näkönen. Meinasin et toimisko tollain 8t kaivuris?
Ei toimi.
-
Varmasti toimii.
Kunhan kanto on pieni.
Päätehakkuussa kuusen kanto kuivassa savisessa maassa -> liian suuria koneita ei ole olemassakaan. Liian pieniä sitäkin enemmän.
-
Varmasti toimii.
Kunhan kanto on pieni.
Päätehakkuussa kuusen kanto kuivassa savisessa maassa -> liian suuria koneita ei ole olemassakaan. Liian pieniä sitäkin enemmän.
Minä en ole ähertänyt kaivurilla kuin muutaman kannon irti eli kokemusta ei oikeastaan ole.
Mutta se jäi mieleen että kuuset lähti aika nättinä lauttana tai juuret katkoen halkesivat osiin.
Vaan sitten sai ähertää kun vastaan tuli iso koivu tai haapa... kanto oli sellainen syvällä kivien välissä oleva pallo josta lähtee miljuuna juurta joka suuntaan.
Toisaalta yhdellä työmaalla katselin kun muissa tehtävissä ollut 45 t kone otti muutaman kannon. Eipä se oikeastaan muuta tehnyt kuin otti, nätisti ja kerralla.
Mutta ainahan ne pieniksi käy. Koneurakointilehdykästä juuri luin Mussalon ruoppaustyömaasta jossa ilmeisesti oli meren pohjassa poikkeuksellisen kovaa moreenia.
Ruoppauskoneena oli ponttoonialustainen noin 400 tonninen Liebherr 995 ja työlääksi valittivat.
Vedenalaisten räjäytysten jälkeen ylös tulee jonkinlaista louhetta, palakoko 6-30. Ongelma oli siinä että mitta ei ole tuttuun tapaan millimetrejä vaan kuutiometrejä... kai se vähintään 50 t painaa tuollainen 30 m³ mansikka. Njo, Liebin vakiokauha taitaa olla jotain 26 m³ luokkaa että ihan suhteessahan tuo menee :-)
-
Tollanen laho kanto irtoaa hiekkamaasta vaikka ojakauhalla. En ihan usko että tuolla voisi "sahata" kannon kahtia, tai että voimaa kuluisi yhtään sen vähemmän kuin muillakaan raivauskourilla
Kaikki missä järkee on käytetty ei sovi Rantalalle .
-
Varmasti toimii.
Kunhan kanto on pieni.
Päätehakkuussa kuusen kanto kuivassa savisessa maassa -> liian suuria koneita ei ole olemassakaan. Liian pieniä sitäkin enemmän.
Mettään millään isolla o asiaa alavaunut paskana heti.
Ainaki tääläpäin ku on isoja ja vieläisompia kiviä vierivieres. Niin 3~4lappuu per tela kerralla koskee johenki kivennirkkoon ni eihanki kestää. Eikäne jaksa kulkee minkään ku liikaa massaa.
Toki louhoksella on yleensä liikapieniä koneita😂
Mutta muuten yleensä liika isoja.
-
En tiedä mitä aloittaja hakee, mutta tuollaisella olen veistänyt isoja koivunkantoja nurmikolta, pääsee vähemmällä jälkityöllä ;D
https://www.youtube.com/watch?time_continue=1&v=4GLx41NYAeA
-
Varmasti toimii.
Kunhan kanto on pieni.
Päätehakkuussa kuusen kanto kuivassa savisessa maassa -> liian suuria koneita ei ole olemassakaan. Liian pieniä sitäkin enemmän.
Minä en ole ähertänyt kaivurilla kuin muutaman kannon irti eli kokemusta ei oikeastaan ole.
Mutta se jäi mieleen että kuuset lähti aika nättinä lauttana tai juuret katkoen halkesivat osiin.
Vaan sitten sai ähertää kun vastaan tuli iso koivu tai haapa... kanto oli sellainen syvällä kivien välissä oleva pallo josta lähtee miljuuna juurta joka suuntaan.
Toisaalta yhdellä työmaalla katselin kun muissa tehtävissä ollut 45 t kone otti muutaman kannon. Eipä se oikeastaan muuta tehnyt kuin otti, nätisti ja kerralla.
Mutta ainahan ne pieniksi käy. Koneurakointilehdykästä juuri luin Mussalon ruoppaustyömaasta jossa ilmeisesti oli meren pohjassa poikkeuksellisen kovaa moreenia.
Ruoppauskoneena oli ponttoonialustainen noin 400 tonninen Liebherr 995 ja työlääksi valittivat.
Vedenalaisten räjäytysten jälkeen ylös tulee jonkinlaista louhetta, palakoko 6-30. Ongelma oli siinä että mitta ei ole tuttuun tapaan millimetrejä vaan kuutiometrejä... kai se vähintään 50 t painaa tuollainen 30 m³ mansikka. Njo, Liebin vakiokauha taitaa olla jotain 26 m³ luokkaa että ihan suhteessahan tuo menee :-)
Kuusi on ainoa mikä lähtee suhteellisen fiksusti. Koivu, haapa, mänty, ne on sitten pahoja. Juuri on sellainen iso möykky. Saa kaivaa kannon ympäryksen täysin auki ja repi pääjuuret poikki ennenkuin voi alkaa vääntää kantoa irti. Silloin kun kantoja alettiin nostaa, katselin Metkon työnäytöksessä, kun reilun 20 tonnin kone kumarsi jokaisen kannon kohdalla ennen ylösnousua. Käytännössä kätevin kantolaite oli se kaksi sormea ja niiden välissä oleva veitsi, jolla painettiin kanto halki. Sellaiset harat ja muut yksipuisetkin toimii, mutta koneessa pitää olla tonneja takana.
-
Mulla on tuosta kannonnostosta ja mätäsryksestä hieman kokemusta. Sanoisin että se 17t kone millä työtä tein oli päätehakkuu kuusikkoon hieman pieni, tartti oikeesti rääkätä sitä että sai kannon pieniksi. Siinä oli sellanen kantohara missä oli toisessa reunassa pitempi piikki johon oli vaihdettava "veitsi" millä saa kannon halki ja toisessa laidassa sellanen "lapio" millä tehtiin mättäät tai laikut. Se värkki mikä siinä puomin päässä oli pelasi loistavasti, tuo näyttää lähinnä ajan haaskaukselta, sillä veitsellä kun veti viillon kannon päälle ja sitten paino sen juuren niskan alle ja väänsi niin kyllä se yleensä ylös tuli se juuri. Metsäjussim kommentista poiketen olen sitä mieltä että männyn kannon paalujuuren ylös kaivaminen on enemmän perseestä kuin se lehtipuun juuripaakun selvittäminen.
-
Varmasti toimii.
Kunhan kanto on pieni.
Päätehakkuussa kuusen kanto kuivassa savisessa maassa -> liian suuria koneita ei ole olemassakaan. Liian pieniä sitäkin enemmän.
Minä en ole ähertänyt kaivurilla kuin muutaman kannon irti eli kokemusta ei oikeastaan ole.
Mutta se jäi mieleen että kuuset lähti aika nättinä lauttana tai juuret katkoen halkesivat osiin.
Vaan sitten sai ähertää kun vastaan tuli iso koivu tai haapa... kanto oli sellainen syvällä kivien välissä oleva pallo josta lähtee miljuuna juurta joka suuntaan.
Toisaalta yhdellä työmaalla katselin kun muissa tehtävissä ollut 45 t kone otti muutaman kannon. Eipä se oikeastaan muuta tehnyt kuin otti, nätisti ja kerralla.
Mutta ainahan ne pieniksi käy. Koneurakointilehdykästä juuri luin Mussalon ruoppaustyömaasta jossa ilmeisesti oli meren pohjassa poikkeuksellisen kovaa moreenia.
Ruoppauskoneena oli ponttoonialustainen noin 400 tonninen Liebherr 995 ja työlääksi valittivat.
Vedenalaisten räjäytysten jälkeen ylös tulee jonkinlaista louhetta, palakoko 6-30. Ongelma oli siinä että mitta ei ole tuttuun tapaan millimetrejä vaan kuutiometrejä... kai se vähintään 50 t painaa tuollainen 30 m³ mansikka. Njo, Liebin vakiokauha taitaa olla jotain 26 m³ luokkaa että ihan suhteessahan tuo menee :-)
Kuusi on ainoa mikä lähtee suhteellisen fiksusti. Koivu, haapa, mänty, ne on sitten pahoja. Juuri on sellainen iso möykky. Saa kaivaa kannon ympäryksen täysin auki ja repi pääjuuret poikki ennenkuin voi alkaa vääntää kantoa irti. Silloin kun kantoja alettiin nostaa, katselin Metkon työnäytöksessä, kun reilun 20 tonnin kone kumarsi jokaisen kannon kohdalla ennen ylösnousua. Käytännössä kätevin kantolaite oli se kaksi sormea ja niiden välissä oleva veitsi, jolla painettiin kanto halki. Sellaiset harat ja muut yksipuisetkin toimii, mutta koneessa pitää olla tonneja takana.
Perhana kun mulla on tuolla legendaarisessa irc-galleriassa kuvia ja muistoja nuoruusvuosilta mutta en muista salasanaa. Siellä on tuollanen hara työn touhussa.
-
Joo, kyllä tuo piikki on sopiva lähinnä Waspin lavakeikan taustamateriaaliksi. Ei normaali suomalainen terve kanto ole moksiskaan, jos sitä alkaa tällaisella sahalaidalla raaputtelemaan. On ne niin sitkeitä ja kovia. Ihmettelen mitä lajia nuo videon kannot ovat. Vähän niinkuin pehkaantuneita ja mätänemistilassa olevia. Liekö jotkut termiitit tehneet jo tuhojaan.
Eikös siinä tekstissä ollut alkupuolella että "bees". Kai siellä jonkinsortin mehiläisiä siis oli hajotushommissa. Onneksi ei sentään waspeja. Kieltämättä tuli i wanna be somebody mieleen tuosta varttisirkkelistä.
Varmasti toimii.
Kunhan kanto on pieni.
Päätehakkuussa kuusen kanto kuivassa savisessa maassa -> liian suuria koneita ei ole olemassakaan. Liian pieniä sitäkin enemmän.
Minä en ole ähertänyt kaivurilla kuin muutaman kannon irti eli kokemusta ei oikeastaan ole.
Mutta se jäi mieleen että kuuset lähti aika nättinä lauttana tai juuret katkoen halkesivat osiin.
Vaan sitten sai ähertää kun vastaan tuli iso koivu tai haapa... kanto oli sellainen syvällä kivien välissä oleva pallo josta lähtee miljuuna juurta joka suuntaan.
Toisaalta yhdellä työmaalla katselin kun muissa tehtävissä ollut 45 t kone otti muutaman kannon. Eipä se oikeastaan muuta tehnyt kuin otti, nätisti ja kerralla.
Mutta ainahan ne pieniksi käy. Koneurakointilehdykästä juuri luin Mussalon ruoppaustyömaasta jossa ilmeisesti oli meren pohjassa poikkeuksellisen kovaa moreenia.
Ruoppauskoneena oli ponttoonialustainen noin 400 tonninen Liebherr 995 ja työlääksi valittivat.
Vedenalaisten räjäytysten jälkeen ylös tulee jonkinlaista louhetta, palakoko 6-30. Ongelma oli siinä että mitta ei ole tuttuun tapaan millimetrejä vaan kuutiometrejä... kai se vähintään 50 t painaa tuollainen 30 m³ mansikka. Njo, Liebin vakiokauha taitaa olla jotain 26 m³ luokkaa että ihan suhteessahan tuo menee :-)
Hiukan vajaa kolme tonnia kuutio on graniitin tiheys, joten likelle 90 tonnia olis tuon mokkulan paino ilmassa. Vedessä tietysti nosteen verran vähempi eli luokkaa 60 tonnia.
-
Metsäjussim kommentista poiketen olen sitä mieltä että männyn kannon paalujuuren ylös kaivaminen on enemmän perseestä kuin se lehtipuun juuripaakun selvittäminen.
Varmasti näin - mun pikkuruiselle työmaalle ei vaan kummoisia mäntyjä ollut kasvanut, sellaista rehevämpää korpityyppistä pohjaa. Mieleen jäivät vain ne isompien lehtipuiden rykelmät pellon reunassa.
-
No juu semmonen puristamalla kannon halkaseva härveli on toki kelvä koneelle. Mutta hidas seon siis jos ajatellaan raivata pohjaa äkkiä jollekkin. Tietty jos kannot ajetaan energiaksi niin halkaisu/pilkkominen on monestakin syystä hyvä eikä vähiten siksi että maa ainekset irtoo paremmin.