Agronet

Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: Hervast - 30.10.18 - klo:20:12

Otsikko: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: Hervast - 30.10.18 - klo:20:12
Niin mihis sitä Metsäkeskusta ylipäänsä enää tarvitaan, ainakaan nykyisessä laajuudessaan ?

https://www.youtube.com/watch?v=4cz9Ze_i8X8
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: kantola - 30.10.18 - klo:21:41
Ei pitäis olla totta tuo, Sepeteushan muistuttaa kerran viikkoon ettei Lapissa makseta puusta euroakaan. Enontekemällä kantohinta varmasti negatiivinen, tuossakin myyjä joutui nitomaan seteleitä pöllin päähän.
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: maidontuottaja - 03.11.18 - klo:18:25
Ei jaksa avata uutta ketjua, mutta luonnon monimuotoisuus heikkenee ja silti hakkaamme metsiä kiihtyvällä tahdilla ja haluamme lisää saastuttavia sellutehtaita🤔
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: MOI - 03.11.18 - klo:19:00
Ei jaksa avata uutta ketjua, mutta luonnon monimuotoisuus heikkenee ja silti hakkaamme metsiä kiihtyvällä tahdilla ja haluamme lisää saastuttavia sellutehtaita🤔

Pitää muistaa että 1/3 n. 20 mrd € Suomen myynnistä tulee meysäteollisuuden tuotteista. Eli tätä huushollia ei pidetä pystyssä ilman metsää ja metsäteollisuutta.
Mitä enemmän metsiä hakataan ja hoidetaan sitä paremmin ne kasvavat. Nyt 110 milj. mottia, 2030 140 milj
 mottia. Ja mitä enemmän kasvavat sitä enemmänn ne toimivat hiilinieluina. Nykyisellään kun metsät kasvat hakkuita enemmän ne sitovat hiiltä 25 milj. tn hiiltä, n. 40 % Suomen kaikesta CO2 päästöistä.
Ja jos matkan varrella kehitetään sellusta jotain todella merkittävää, on vaarana että se on eduksi Suomen kansantaloudelle!
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: JD6630 - 03.11.18 - klo:19:12
Ei jaksa avata uutta ketjua, mutta luonnon monimuotoisuus heikkenee ja silti hakkaamme metsiä kiihtyvällä tahdilla ja haluamme lisää saastuttavia sellutehtaita🤔
Jos haluaa provosoida, niin kannattaa edes käyttää hienompia sanamuotoja, kuten vaikkapa biodiversiteetti monimuotoisuuden tilalla.

Eikö se juuri ole monimuotoisuutta, että on eri ikäistä metsää.
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: Opelmies - 03.11.18 - klo:19:21
Ei jaksa avata uutta ketjua, mutta luonnon monimuotoisuus heikkenee ja silti hakkaamme metsiä kiihtyvällä tahdilla ja haluamme lisää saastuttavia sellutehtaita🤔

Istutat jonkun 50 ha peräpeltoa kuuselle, se armahtaa Jessen silmissä luomutuilla mässäilyn.  :D :D :D
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: maidontuottaja - 03.11.18 - klo:19:41
Ei jaksa avata uutta ketjua, mutta luonnon monimuotoisuus heikkenee ja silti hakkaamme metsiä kiihtyvällä tahdilla ja haluamme lisää saastuttavia sellutehtaita🤔

Pitää muistaa että 1/3 n. 20 mrd € Suomen myynnistä tulee meysäteollisuuden tuotteista. Eli tätä huushollia ei pidetä pystyssä ilman metsää ja metsäteollisuutta.
Mitä enemmän metsiä hakataan ja hoidetaan sitä paremmin ne kasvavat. Nyt 110 milj. mottia, 2030 140 milj
 mottia. Ja mitä enemmän kasvavat sitä enemmänn ne toimivat hiilinieluina. Nykyisellään kun metsät kasvat hakkuita enemmän ne sitovat hiiltä 25 milj. tn hiiltä, n. 40 % Suomen kaikesta CO2 päästöistä.
Ja jos matkan varrella kehitetään sellusta jotain todella merkittävää, on vaarana että se on eduksi Suomen kansantaloudelle!
Jos ajatellaan maapallon parasta, niin eikö ikimetsä olisi paras?
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: kantola - 03.11.18 - klo:20:34
Jos ajatellaan maapallon parasta, niin eikö ikimetsä olisi paras?
Siellä jalkojesi välissä olisi pitänyt myös olla ikirouta... pahoja ilmastotekoja olet sillä maapallon haitaksi tehnyt - siittämällä hirmuisia, länsimaisen kulutuskulttuurin mukaisesti eläviä lisätaakkoja kaikkien meidän haitoiksi. No good, man. No good at all.
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: MOI - 03.11.18 - klo:21:19
Ei jaksa avata uutta ketjua, mutta luonnon monimuotoisuus heikkenee ja silti hakkaamme metsiä kiihtyvällä tahdilla ja haluamme lisää saastuttavia sellutehtaita🤔

Pitää muistaa että 1/3 n. 20 mrd € Suomen myynnistä tulee meysäteollisuuden tuotteista. Eli tätä huushollia ei pidetä pystyssä ilman metsää ja metsäteollisuutta.
Mitä enemmän metsiä hakataan ja hoidetaan sitä paremmin ne kasvavat. Nyt 110 milj. mottia, 2030 140 milj
 mottia. Ja mitä enemmän kasvavat sitä enemmänn ne toimivat hiilinieluina. Nykyisellään kun metsät kasvat hakkuita enemmän ne sitovat hiiltä 25 milj. tn hiiltä, n. 40 % Suomen kaikesta CO2 päästöistä.
Ja jos matkan varrella kehitetään sellusta jotain todella merkittävää, on vaarana että se on eduksi Suomen kansantaloudelle!
Jos ajatellaan maapallon parasta, niin eikö ikimetsä olisi paras?

Kyllä olet oikeassa! Mutta sama toteutuu jos puu sitoutuu vaikkapa rakennuksiin!
Onko sinulla muuten tietoa mikä on suomalaisen maidontuotannon "liikevaihto". Ts. myynti ulkomaille ja kuinka paljon myynti Suomeen? En halua privosoida, mutta olisi kiva tietää miten suuresta teollisuuden alasta kaikenkaikkiaan on kyse.

PS. Ostan muuten aina kotimaisia ruoka/raaka-aineita/tuotteita kuin suinkin se on mahdollista.
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: kantola - 03.11.18 - klo:22:07
Maidontuottajana testamenttaisin omaisuuteni ParrupiilonTM perustamiseksi. Ostettaisiin joku tyhjiinlouhittu kaivos jonne ostettu puutavara ajettaisiin säilöön ikuisiksi ajoiksi. Paha hiili olisi tallessa ja maailmantuska navettapolulta poissa.
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: Jippo - 04.11.18 - klo:00:41
Ei jaksa avata uutta ketjua, mutta luonnon monimuotoisuus heikkenee ja silti hakkaamme metsiä kiihtyvällä tahdilla ja haluamme lisää saastuttavia sellutehtaita🤔

Pitää muistaa että 1/3 n. 20 mrd € Suomen myynnistä tulee meysäteollisuuden tuotteista. Eli tätä huushollia ei pidetä pystyssä ilman metsää ja metsäteollisuutta.
Mitä enemmän metsiä hakataan ja hoidetaan sitä paremmin ne kasvavat. Nyt 110 milj. mottia, 2030 140 milj
 mottia. Ja mitä enemmän kasvavat sitä enemmänn ne toimivat hiilinieluina. Nykyisellään kun metsät kasvat hakkuita enemmän ne sitovat hiiltä 25 milj. tn hiiltä, n. 40 % Suomen kaikesta CO2 päästöistä.
Ja jos matkan varrella kehitetään sellusta jotain todella merkittävää, on vaarana että se on eduksi Suomen kansantaloudelle!
Jos ajatellaan maapallon parasta, niin eikö ikimetsä olisi paras?

Kyllä olet oikeassa! Mutta sama toteutuu jos puu sitoutuu vaikkapa rakennuksiin!
Onko sinulla muuten tietoa mikä on suomalaisen maidontuotannon "liikevaihto". Ts. myynti ulkomaille ja kuinka paljon myynti Suomeen? En halua privosoida, mutta olisi kiva tietää miten suuresta teollisuuden alasta kaikenkaikkiaan on kyse.

PS. Ostan muuten aina kotimaisia ruoka/raaka-aineita/tuotteita kuin suinkin se on mahdollista.

Mitä tieteellistä sivistymättömyyttä. Mikä se sellainen myyttinen ikimetsä on? Olette katsoneet liikaa Taruja sormusten herroista.
Puutkaan ei elä ikuisesti, vanha metsä alkaa ajan mittaan lahoamaan, myrskyt, taudit ja hyönteistuhot viimeistelevät puuvanhusten ja sitä myöden metsän kuoleman ja lahoavista puista tulee päästölähde. Toki metsä ei aivan kokonaan kuole, sillä vuosien mittaan vesoista ja siemenistä alkaa kehittymään uusi metsä, mutta tuossakin kehitysvaiheessa se on vielä päästölähde, koska silloin kun kyse on luonnontilaisesta metsästä, tuo uuden metsän kehitysvaihe kestää kymmeniä vuosia, ennen kuin voidaan edes puhua uudesta metsästä. Ja tämä kaikki siis ikimetsissä, missä ihminen ei  millään tavalla sekaannu luonnon prosesseihin.
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: maidontuottaja - 04.11.18 - klo:08:22
Jos ajatellaan maapallon parasta, niin eikö ikimetsä olisi paras?
Siellä jalkojesi välissä olisi pitänyt myös olla ikirouta... pahoja ilmastotekoja olet sillä maapallon haitaksi tehnyt - siittämällä hirmuisia, länsimaisen kulutuskulttuurin mukaisesti eläviä lisätaakkoja kaikkien meidän haitoiksi. No good, man. No good at all.
Kantola on oikeassa:

(https://img.aijaa.com/m/00402/14632993.jpg) (https://aijaa.com/DQgjhu)

Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: kantola - 04.11.18 - klo:08:48
Pojasta ei polvi parane. Ei mitenkään.
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: alpo10 - 04.11.18 - klo:12:08
Jos ajatellaan maapallon parasta, niin eikö ikimetsä olisi paras?
Siellä jalkojesi välissä olisi pitänyt myös olla ikirouta... pahoja ilmastotekoja olet sillä maapallon haitaksi tehnyt - siittämällä hirmuisia, länsimaisen kulutuskulttuurin mukaisesti eläviä lisätaakkoja kaikkien meidän haitoiksi. No good, man. No good at all.
Kantola on oikeassa:

(https://img.aijaa.com/m/00402/14632993.jpg) (https://aijaa.com/DQgjhu)
itse juuri vastasit siihen, miksi ikimetsä ei ole paras... eikä oikeastaan enää vaihtoehtokaan.

Kaikki lähtee liikkkeelle siitä, että kulutusta on vähennettävä. Parhaiten tapahtuisi väestön määrä vähentämällä, kaupunkirakenteet purkamalla, siitähän seuraisi myös elintasonlasku esiteollisuuden tasolle.

Niin kauan kun metsäteollisuuden tuotteilla on kysyntää ja kulutusta, on aivan sama missä ne tuotetaan, kunhan tämä prosessi itsessään on mahdollisimman vihreä eli logistiikka, päästöt, energia ym minimoidaan. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta -60 luvulla metsän kasvu oli puolet nykyisestä, myös hiilen sitominen. Voisiko tulevaisuudessa vielä kasvun kasvu jatkua samalla tasolla, jolloin tätä polkua talousmetsien kanssa kannattaisi jatkaa? Jos loppuu hakkuut, niin loppuu myös metsänhoitotyöt... tämä unohtuu monelta aktivistilta, jotka olettavat keräävänsä "meidän metsiin" yli 100 milj mottia vuosittain varastoon puuta kieltämällä hakkuut.

Tälläkin hetkellä metsäjäteillä on sellutehtaat etelä-amerikassa, tuotannon siirto sinne ei olisi ollenkaan vaikeaa. Luulen että Suomessa kansalaiset ovat enemmän riippuvaisia metsäteollisuudesta, kuin metsäteollisuus Suomen kansalaisten metsistä. Jos vietitulot vähenee, myös työpaikat vähenee ja loppuu ilmainen koulutus, terveydenhuolto ja tulonsiirrot. Ainoa mikä muuttuisi, niin Uruguayn vihreä jalanjälki tulisi Suomen tilalle ja me oltaisiin siellä pienijalkaisten sarjassa odottamassa maapallon tuhoa :)
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: maidontuottaja - 04.11.18 - klo:12:27
Joo, selvennettäköön, että on hyvä että metsästä irtoaa euroja ja ole kettingillä tarttumassa koneisiin. Hieman olen huolissani pallon tilasta.🤔
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: alpo10 - 04.11.18 - klo:17:03
Joo, selvennettäköön, että on hyvä että metsästä irtoaa euroja ja ole kettingillä tarttumassa koneisiin. Hieman olen huolissani pallon tilasta.🤔
jos olet pallosta huolissasi, niin mitäs teet?

Rehellisyyden nimissä ja nykyisen oman tietämyksen valossa pitäisi korjata seuraavat asiat. Tänä vuonna tehtynä kaksi ulkomaan matkaa, amerikkaan ja keski-eurooppaan, kolmas aurinkoloma vielä suunnitteilla.... näitä pitäisi vähentää. Kesällä grilli tirisee rasvaista pihviä melkein päivittäin, kasviksia tulee syötyä kyllä, mutta niitä voisi lisätä ja valita lähempänä tuotettua ja vähentää lihaa. Autolla tulee lähdettyä ja hoidettua kaikki asiat, vaikka kohtuullisella vaivalla voisi saman tehdä julkisilla.

Muuten kulutan ja haaskaan todella vähän ja viljelytoimet, sekä metsänhoito ovat todella vastuullisia. Kasvipeitteistä tai suorakylvöä, vähän kemikaaleja, luomun kierrän kaukaa, enkä viljele hömppää. Metsän vuosikasvu pyritään maksimoimaan, istutukset hoidetaan heti hakkuun jälkeen ja työssä käytetään ammattilaisten osaamista, niin ja lämmitys metsänhoidollisesti poistetuilla roskapuilla.
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: kylmis - 04.11.18 - klo:18:28
Jos alkaa pallon tila huolestuttaa, niin kannattaa selvittää pikimiten kuupan tila. Liian isoja ongelmia ei kannata kenenkään ottaa murheekseen. Esim. itse en oikeastaan tee yhtään mitään ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Elän niinkuin aina ennenkin ja nautin jokaisesta elämäni päivästä. Jos taivas putoaa niskaan, meret kuivuvat ja maa muuttuu autiomaaksi, niin vedän kuontalon irokeesiksi, kaivan vanhan solifer suzukin tallista ja ryhdyn Mad Maxiksi. Ei hassumpi uravalinta sekään, vai mitä.
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: Pasi - 04.11.18 - klo:20:19
Joo, selvennettäköön, että on hyvä että metsästä irtoaa euroja ja ole kettingillä tarttumassa koneisiin. Hieman olen huolissani pallon tilasta.🤔

Kai olet jo suunnitellut toteuttamista vaille asti mahdollisesti metsästä ja/tai suosta raavamiesi peltojen palauttamista ennalleen tai vähintään soistumaan uudelleen ja etkä ainakaan raivaa lisää peltoa? Ja sehän on myös hyvin tiedossa, että jos kasvisruuan syönti lisääntyisi niin pallonkin tila paranisi ja varsinkin punainen liha ja maitotuotteet ilmastonmuutosta lisäävinä pahentavat pallon tilaa. Joten ensi vuonnako heinäpeltojen tilalle härkäpapua, ruokahernettä, elintarvikeviljoja yms. ja navettaan hyönteiskasvattamo tai sieniviljelmä. Vai kuulutko sinäkin niihin, jotka haluavat maksattaa ja hyvittää omat syntinsä muiden kustannuksella?

Kylmiksen idea ei ole yhtään hullumpi. Ja suunta vissiin jokin ympäri vuoden sopivan mukava lämmin paikka tai jollakin konstilla Islantiin syömään laavakallion kolossa kypsennyttä kalaa eikä asuinpaikan lämmityskään olisi siellä kovin hankalaa tai lisäpäästöjä aiheuttavaa.
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: maidontuottaja - 04.11.18 - klo:20:52
Tämä on selvästi aika herkkä aihe monelle ja menee jotenkin ihon alle🤔
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: alpo10 - 04.11.18 - klo:21:47
Joo, selvennettäköön, että on hyvä että metsästä irtoaa euroja ja ole kettingillä tarttumassa koneisiin. Hieman olen huolissani pallon tilasta.

Kai olet jo suunnitellut toteuttamista vaille asti mahdollisesti metsästä ja/tai suosta raavamiesi peltojen palauttamista ennalleen tai vähintään soistumaan uudelleen ja etkä ainakaan raivaa lisää peltoa? Ja sehän on myös hyvin tiedossa, että jos kasvisruuan syönti lisääntyisi niin pallonkin tila paranisi ja varsinkin punainen liha ja maitotuotteet ilmastonmuutosta lisäävinä pahentavat pallon tilaa. Joten ensi vuonnako heinäpeltojen tilalle härkäpapua, ruokahernettä, elintarvikeviljoja yms. ja navettaan hyönteiskasvattamo tai sieniviljelmä. Vai kuulutko sinäkin niihin, jotka haluavat maksattaa ja hyvittää omat syntinsä muiden kustannuksella?

Kylmiksen idea ei ole yhtään hullumpi. Ja suunta vissiin jokin ympäri vuoden sopivan mukava lämmin paikka tai jollakin konstilla Islantiin syömään laavakallion kolossa kypsennyttä kalaa eikä asuinpaikan lämmityskään olisi siellä kovin hankalaa tai lisäpäästöjä aiheuttavaa.
kiinnostus ilmastonmuutoksen vastustukseen on äkkiä herännyt, kun ylen, vihreiden ja muiden luontojärjestöjen vahva kampanja metsien talouskäytön ja avohakkuiden kieltämiseen alkoi. Sosiaalisessa mediassa leviää uskomattomia juttuja, joilla haetaan suuren joukon, metsiä tarkemmin tuntemattomien, hyväksyntää tulevalle politiikalle. Helsingin tuomiokirkossa järjestetyssä tapahtumassa maaemon itkua sai kuunnella ääneenitkijän tulkitsemana... tässä kirkko yhdistettiin metsien suojelijoiden joukkoon. Tiedeyhteisö jakaantuu tasan kahteen karsinaan, toiset painottavat kasvuun ja hiilensidontaan, toiset pelkkään kasvaan hiilivarastoon metsissä eli hakkuiden rajoittamiseen.

Olisi mukava pysyä tästä ulkopuolisena, kuten kylmis meinaa... mutta juuri hänen kaltaisiaan asiaosaajia tarvitaan eliminoimaan metsätaloutta koskeva virheellinen uutisointi. Näiden vahinkojen korjaaminen jälkikäteen on hankalaa, Talvivaara on tuoreimpia esimerkkejä, meinattiin ajaa konkurssiin ja ennallistaa. Nyt Terrafame tahkoo suljetussa vesikierrossa malmista metallia juuri menetelmällä, jonka ei koskaan pitänyt toimia. Kohta tehdään sähköautoihin akkuja.... valtiolle pian kultakaivos, vain piensijoittajat ehtivät menettää roponsa.

Isommassa kuvassa on kyse tästä politiikanhaarasta, suunnattuna ihmisille joille talouskasvusta on vähiten hyötyä..... ja joilla on kuitenkin äänioikeus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Degrowth
Degrowth (käytettyjä suomennoksia talouslasku, kohtuutalous, ei-kasvu, negatiivinen kasvu) on talouskasvun ensisijaisuuteen, kapitalismiin ja ylikulutukseen kriittisesti suhtautuva näkökulma sekä poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen liike. Degrowth-liike kannattaa tuotannon ja kulutuksen vähentämistä eli talouden kutistamista, koska ylikulutuksen uskotaan pahentavan nyky-yhteiskunnissa jo syntyneitä ympäristöongelmia ja epätasa-arvoa. Keskeinen ajatus on, että politiikan päämääräksi asetetaan ympäristöllinen kestävyys sekä inhimillinen hyvinvointi sen sijaan, että näihin panostettaisiin vain, jos talouden suhdanne- ja velkatilanne antaa myöten.
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: Jippo - 04.11.18 - klo:22:46
Joo, selvennettäköön, että on hyvä että metsästä irtoaa euroja ja ole kettingillä tarttumassa koneisiin. Hieman olen huolissani pallon tilasta.

Kai olet jo suunnitellut toteuttamista vaille asti mahdollisesti metsästä ja/tai suosta raavamiesi peltojen palauttamista ennalleen tai vähintään soistumaan uudelleen ja etkä ainakaan raivaa lisää peltoa? Ja sehän on myös hyvin tiedossa, että jos kasvisruuan syönti lisääntyisi niin pallonkin tila paranisi ja varsinkin punainen liha ja maitotuotteet ilmastonmuutosta lisäävinä pahentavat pallon tilaa. Joten ensi vuonnako heinäpeltojen tilalle härkäpapua, ruokahernettä, elintarvikeviljoja yms. ja navettaan hyönteiskasvattamo tai sieniviljelmä. Vai kuulutko sinäkin niihin, jotka haluavat maksattaa ja hyvittää omat syntinsä muiden kustannuksella?

Kylmiksen idea ei ole yhtään hullumpi. Ja suunta vissiin jokin ympäri vuoden sopivan mukava lämmin paikka tai jollakin konstilla Islantiin syömään laavakallion kolossa kypsennyttä kalaa eikä asuinpaikan lämmityskään olisi siellä kovin hankalaa tai lisäpäästöjä aiheuttavaa.
kiinnostus ilmastonmuutoksen vastustukseen on äkkiä herännyt, kun ylen, vihreiden ja muiden luontojärjestöjen vahva kampanja metsien talouskäytön ja avohakkuiden kieltämiseen alkoi. Sosiaalisessa mediassa leviää uskomattomia juttuja, joilla haetaan suuren joukon, metsiä tarkemmin tuntemattomien, hyväksyntää tulevalle politiikalle. Helsingin tuomiokirkossa järjestetyssä tapahtumassa maaemon itkua sai kuunnella ääneenitkijän tulkitsemana... tässä kirkko yhdistettiin metsien suojelijoiden joukkoon. Tiedeyhteisö jakaantuu tasan kahteen karsinaan, toiset painottavat kasvuun ja hiilensidontaan, toiset pelkkään kasvaan hiilivarastoon metsissä eli hakkuiden rajoittamiseen.

Olisi mukava pysyä tästä ulkopuolisena, kuten kylmis meinaa... mutta juuri hänen kaltaisiaan asiaosaajia tarvitaan eliminoimaan metsätaloutta koskeva virheellinen uutisointi. Näiden vahinkojen korjaaminen jälkikäteen on hankalaa, Talvivaara on tuoreimpia esimerkkejä, meinattiin ajaa konkurssiin ja ennallistaa. Nyt Terrafame tahkoo suljetussa vesikierrossa malmista metallia juuri menetelmällä, jonka ei koskaan pitänyt toimia. Kohta tehdään sähköautoihin akkuja.... valtiolle pian kultakaivos, vain piensijoittajat ehtivät menettää roponsa.

Isommassa kuvassa on kyse tästä politiikanhaarasta, suunnattuna ihmisille joille talouskasvusta on vähiten hyötyä..... ja joilla on kuitenkin äänioikeus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Degrowth
Degrowth (käytettyjä suomennoksia talouslasku, kohtuutalous, ei-kasvu, negatiivinen kasvu) on talouskasvun ensisijaisuuteen, kapitalismiin ja ylikulutukseen kriittisesti suhtautuva näkökulma sekä poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen liike. Degrowth-liike kannattaa tuotannon ja kulutuksen vähentämistä eli talouden kutistamista, koska ylikulutuksen uskotaan pahentavan nyky-yhteiskunnissa jo syntyneitä ympäristöongelmia ja epätasa-arvoa. Keskeinen ajatus on, että politiikan päämääräksi asetetaan ympäristöllinen kestävyys sekä inhimillinen hyvinvointi sen sijaan, että näihin panostettaisiin vain, jos talouden suhdanne- ja velkatilanne antaa myöten.

Nyt hyvinvointi- eli tulonsiirtoyhteiskuntaa ylläpidetään osittain velkarahalla. Mitäs sitten jos metsäteollisuutta ja siinä ohessa muutakin teollisuutta, joka osittain on metsäsektorista riippuvainen, (esim. kuljetusala, metalliteollisuus) aletaan ilmastonsuojelun nimissä supistamaan?
Meillä ei ole sitten enää varaa  nykyisenkokoiseen tulonsiirtoyhteiskuntaan, siitä olen täysin varma. Jos vielä aletaan degowthaamaan, niin se on lopullinen naula hyvinvointivaltiolle. Sitten on kaikki apua tarvitsevat lähimmäistensä armeliaisuuden varassa, niin kuin oli asianlaita 1800- luvulla ja sitä ennen.

Ihmiset ei vaan oikein tajua, että sosiaaliset tulonsiirtot ja muut etuudet, alkaen työttömyyskorvauksista, lapsilisistä ja ilmaisesta kouluateriasta,  ne eivät ole kiveen hakattuja luonnonlakeja, vaan jatkuvan talouskasvun mahdollistamia asioita, vuosittainen talouskasvu kun hiipuu 0 tasolle tai negatiiviseksi, niin siihen ei auta enää lakkoilut ja muut itkut. Meillä ei ole sen jälkeen enää varaa nykyisenkaltaiseen menoon.

Mitä ilmastonmuutoksrn torjumiseen tulee, niin ongelma on tämä perinteinen syödä kakku ja säästää kakku samalla kertaa.

Meillä on tämä kiva ja helppo korkean elintason elämä, mutta emme voi nauttia siitä hyvällä omallatunnolla, kun  nyt sitä on tullut häiritsemään tämä ilmastonmuutos. Me halutaan että poliitikot, viranomaiset ja insinöörit sekä tiedemiehet hoitaa ongelman pois, häiritsemästä meidän kivaa ja helppoa elämää
Ilman että meidän kenenkään tarvitsee luopua mistään.
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: -SS- - 06.11.18 - klo:11:04
Jos alkaa pallon tila huolestuttaa, niin kannattaa selvittää pikimiten kuupan tila. Liian isoja ongelmia ei kannata kenenkään ottaa murheekseen. Esim. itse en oikeastaan tee yhtään mitään ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Elän niinkuin aina ennenkin ja nautin jokaisesta elämäni päivästä. Jos taivas putoaa niskaan, meret kuivuvat ja maa muuttuu autiomaaksi, niin vedän kuontalon irokeesiksi, kaivan vanhan solifer suzukin tallista ja ryhdyn Mad Maxiksi. Ei hassumpi uravalinta sekään, vai mitä.

Ja tässä elää semmoinen vanha tapakulttuurikin vielä, että ensin ruokapöytään tullut saa ottaa mitä tarvitsee. Jos loppuu pitopöytä kesken, not my problem.

-SS-
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: Talonvaltaaja - 06.11.18 - klo:12:54
Ennemmin tai myöhemmin selviytyäksemme on alettava olemassa olevat resurssit tasaamaan. Saa nähdä montako sukupolvea siihen tarvitaan, jotta varakkaampi osa on henkisesti siihen valmis ja köyhemmät taas valmiita omalta osaltaan hallitsemaan uuden tilanteensa. Siis jonkinlainen sosialistinen ideaali. Vai lieneekö mahdollista, ennen kuin henki pystytään erottamaan ruumiista? Ja paskat,
mulle ainakin tulis normipäivät ja viikkovapaat;) Joo ja voisin mä ajaa Dacialla , jos sellasella sitten muutkin;)
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: alpo10 - 07.11.18 - klo:00:24
Ennemmin tai myöhemmin selviytyäksemme on alettava olemassa olevat resurssit tasaamaan. Saa nähdä montako sukupolvea siihen tarvitaan, jotta varakkaampi osa on henkisesti siihen valmis ja köyhemmät taas valmiita omalta osaltaan hallitsemaan uuden tilanteensa. Siis jonkinlainen sosialistinen ideaali. Vai lieneekö mahdollista, ennen kuin henki pystytään erottamaan ruumiista? Ja paskat,
mulle ainakin tulis normipäivät ja viikkovapaat;) Joo ja voisin mä ajaa Dacialla , jos sellasella sitten muutkin;)
veikkaan, että myöhemmin? Ilmastonmuutoksesta ja -lämpenemisestä on puhuttu jo vuosikymmeniä, alkuun se oli otsonikato, mutta samaa asiaa. Nyt uutena tullut selkärankaisten populaation lasku alle puoleen... aina on ollut kiire hoitaa asia. Miten on käynyt? Kaikilla mittareilla käytännön toimet ovat juuri päinvastaiset.

Ongelman ydin eli väestön kasvu jatkuu, kiitos uskonnollisten partajeesusten, yksikään kirkko ei laita tikkua ristiin naisten aseman eteen, ehkäisyn tai perhesuunnittelun puolesta. Siksi kaupungistuminen jatkuu hallitsemattomasti ja luonnontilaiset alueet vähenevät. Bkt, joka kuvastaa hyvin tuotantoa ja kulutusta, nousee vuosittain eli mistään ei oikeasti ole tingitty. Kuluttamista pidetään yleisenä hyveenä, vaurautta sopii jopa esitellä turhalla kuluttamisella, monet elinkeinot jopa rakentuvat turhamaisille mieliteoille, taide, muoti, kulttuuri, politiikka... lista on loputon. Matkailu ja esim lentäminen kasvaa jatkuvasti, eikä kukaan ole vakavasti edes vaatinut rajoituksia, olisi poliittinen itsemurha ehdottaa esim yhden vuosittaisen lomalennon kiintiötä.... tilannehan on täysin päinvastoin, vaihtoehdoksi on keksitty ekomatkailu https://fi.wikipedia.org/wiki/Ekomatkailu

Historia ei myöskään tue käsitystä, että ihminen siirtyisi kusessa ollessaan toimimaan yhteisen hyvän eteen. Mitä vaikeammaksi olot muuttuvat, sitä itsekkäämmiksi ihmiset muuttuvat. Titanicin pelastusveneissä oli ykkös- ja kakkosluokan paikat, Leningradin piirityksessä kannibalismi oli yleistä.... vain biologinen vanhempi tai yhdysvaltain presidentin turvamies heittäytyy tappavan luodin eteen. Tämän solidaarisuusteorian voi unohtaa kättelyssä, siksi ihmettelen sitä miten "meidän metsiin" hakkuukieltoja suunnittelvat vihervassarit ovat ajatelleet tämän toteuttaa? Korvataanko metsänomistajalle hakkuukiellon menetykset vai jollain pakkokeinoillako meinataan pitää puut pystyssä? Kansalaistottelemattomuutta voi tehdä myös aktiivisesti.... sahan kanssa.
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: Talonvaltaaja - 07.11.18 - klo:09:28
Ennemmin tai myöhemmin selviytyäksemme on alettava olemassa olevat resurssit tasaamaan. Saa nähdä montako sukupolvea siihen tarvitaan, jotta varakkaampi osa on henkisesti siihen valmis ja köyhemmät taas valmiita omalta osaltaan hallitsemaan uuden tilanteensa. Siis jonkinlainen sosialistinen ideaali. Vai lieneekö mahdollista, ennen kuin henki pystytään erottamaan ruumiista? Ja paskat,
mulle ainakin tulis normipäivät ja viikkovapaat;) Joo ja voisin mä ajaa Dacialla , jos sellasella sitten muutkin;)
veikkaan, että myöhemmin? Ilmastonmuutoksesta ja -lämpenemisestä on puhuttu jo vuosikymmeniä, alkuun se oli otsonikato, mutta samaa asiaa. Nyt uutena tullut selkärankaisten populaation lasku alle puoleen... aina on ollut kiire hoitaa asia. Miten on käynyt? Kaikilla mittareilla käytännön toimet ovat juuri päinvastaiset.

Ongelman ydin eli väestön kasvu jatkuu, kiitos uskonnollisten partajeesusten, yksikään kirkko ei laita tikkua ristiin naisten aseman eteen, ehkäisyn tai perhesuunnittelun puolesta. Siksi kaupungistuminen jatkuu hallitsemattomasti ja luonnontilaiset alueet vähenevät. Bkt, joka kuvastaa hyvin tuotantoa ja kulutusta, nousee vuosittain eli mistään ei oikeasti ole tingitty. Kuluttamista pidetään yleisenä hyveenä, vaurautta sopii jopa esitellä turhalla kuluttamisella, monet elinkeinot jopa rakentuvat turhamaisille mieliteoille, taide, muoti, kulttuuri, politiikka... lista on loputon. Matkailu ja esim lentäminen kasvaa jatkuvasti, eikä kukaan ole vakavasti edes vaatinut rajoituksia, olisi poliittinen itsemurha ehdottaa esim yhden vuosittaisen lomalennon kiintiötä.... tilannehan on täysin päinvastoin, vaihtoehdoksi on keksitty ekomatkailu https://fi.wikipedia.org/wiki/Ekomatkailu

Historia ei myöskään tue käsitystä, että ihminen siirtyisi kusessa ollessaan toimimaan yhteisen hyvän eteen. Mitä vaikeammaksi olot muuttuvat, sitä itsekkäämmiksi ihmiset muuttuvat. Titanicin pelastusveneissä oli ykkös- ja kakkosluokan paikat, Leningradin piirityksessä kannibalismi oli yleistä.... vain biologinen vanhempi tai yhdysvaltain presidentin turvamies heittäytyy tappavan luodin eteen. Tämän solidaarisuusteorian voi unohtaa kättelyssä, siksi ihmettelen sitä miten "meidän metsiin" hakkuukieltoja suunnittelvat vihervassarit ovat ajatelleet tämän toteuttaa? Korvataanko metsänomistajalle hakkuukiellon menetykset vai jollain pakkokeinoillako meinataan pitää puut pystyssä? Kansalaistottelemattomuutta voi tehdä myös aktiivisesti.... sahan kanssa.

Markkinatalous tarvitsee väestönkasvua, samoin kuin uskonnot.  Demokratia on liian kankea järkevyyteen jopa suomalaisessa mittakaavassa. Tietenkin olemme ympäröivästä maailmasta riippuvaisia, mutta voisimme ajatella  ehkä hieman enemmän tulevaisuuslähtöisesti. Meillä vaikkapa tieverkkojen kehittämiseen satsataan, kun ehkä oikea tapa olisi satsata infraan, joka vähentäisi ihmisten tarvetta liikkua. No maalainen heti älähtää oman autoilunsa oikeutuksesta, tietty. Mutta en mä tykkää käydä kaupalla, jos se hoituis jotenkin muuten. Tai kysytään vaikka maakuntien lentokentiltä lähteviltä, miksi lennät, niin useimmat matkat voitaisiin nykytekniikalla korvata. Samoin vaikka virtuaalitodellisuus korvaa ehkä fyysisen matkailun, siis joskus.  Ja varmaan sen sahan kanssa heilumisenkin voi kyseenalaistaa, mihin sitä lopputuotetta oikeestaan tarviikaan?

Mitä taas tulee taiteen, muodin, kulttuurin turhuuteen, niin tällaiset elinkeinot ovatkin ehkä juuri niitä jotka antavat sopivaa ponnistelua silloin, kun materia ei enää ole tärkeää.
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: Jippo - 07.11.18 - klo:12:10
 Mediassa käytävässä metsäkeskustelussa huomio kiinnittyy siihen, kun puhutaan vuosittaisista hakkuumääristä, niin sanotaan että "hallitus haluaa lisätä hakkuita" ja tätä sitten varsinkin luontoväen keskuudessa kritisoidaan. Asiaa tuntemattomille tulee helposti virheellinen käsitys, että se on hallitus, joka määrää vuosittaiset hakkuumäärät, eikä ymmärretä, että markkinoiden kysyntä- ja hintatilanteet määräävät kuinka paljon hakataan. Koska suurimman osan metsähehtaareista omistaa yksityishenkilöt

Uskon että ilmastokouhotuksesta voi olla se hyöty, että mitään kiinteistöveroja ei metsämaalle tule, koska se jos mikä kiihdyttäisi hakkuita, menisi silloin herkästi ylihakkuiden puolelle kiinteistöverotuksen  kannustamana.
Ja siitähän ei ympäristöväki tykkää.


Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: Oksa - 09.11.18 - klo:08:24
mutta jos net näkee vain mettähallituksen hakkuut?    ja moni kait luulee nuita muitakin hakkuita tuon "virman" aukoiksi..     hallitushan määrää kui paljun on metistä kerättävä rahaa..   monessa aukon puusto just hyvässä kasvussa kun moto tullu..   herättänny paikallisten ihmettelyä.
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: alpo10 - 09.11.18 - klo:09:25
mutta jos net näkee vain mettähallituksen hakkuut?    ja moni kait luulee nuita muitakin hakkuita tuon "virman" aukoiksi..     hallitushan määrää kui paljun on metistä kerättävä rahaa..   monessa aukon puusto just hyvässä kasvussa kun moto tullu..   herättänny paikallisten ihmettelyä.
siis tarkoitatko hallitusta vai metsähallitusta? Kumpi määrää tulotavoitteen?

Hakkuiden lisääntymiseen hallitus pystyy vaikuttamaan monella tavalla, kun pitää korvata hiiltä ja öljyä uusiutuvilla energioilla, niin annetaan yritystukia, muutetaan verotusta, poistetaan hakkuurajoituksia, lopetetaan suojeluohjelmat... kyllähän keinoja löytyy. Olihan sanomalehtipaperitehtaat huonossa jamassa ja tehtaita pistettiin välillä kiinni täysin päinvastaisen politiikan seurauksena. Nyt on alalla korkeasuhdanne, mutta tuskin tämä ikuisesti jatkuu ja huoli ylihakkaamisesta on turhaa.

Entäs nämä Metsähallituksen ja muutaman muun ison metsänomistajan nuoriin metsiin kohdistuneet avohakkuut? Mahdetaanko näille maksaa MT:n sivuilla olevien taulukoiden mukaisia mottihintoja? Tuntuu meinaan pienmetsänomistajan laskimen mukaan siltä, ettei metsää tuossa vaiheessa kannattaisi missään tapauksessa hakata. Jos hakkuu tehdään silloin, kun kuidun määrä metsässä vähenee eli tukkimittaan tulee vuosikasvua enemmän kuutioita, niin tappio on kaksinkertainen. Siis näillä meidän kuutiohinnoilla, kun tukin kantohinta on noin kolminkertainen kuituun nähden.... tosin kuitumetsän päätehakkuun hintaa ei löydy taulukoista :)
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: Oksa - 10.11.18 - klo:08:31
eiks hallitus aseta putjetissa mettähallitukselle tavoitteet??   ainaki mulle kertovat nuin.
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: alpo10 - 10.11.18 - klo:13:42
eiks hallitus aseta putjetissa mettähallitukselle tavoitteet??   ainaki mulle kertovat nuin.
niin ajattelinkin.... metsästä kerätään muiltakin valtiolle tuloja, kyllähän hakkuiden lisääminen aiheuttaa verotulokertymän kasvua.

Näkeekö metsähallituksen hakkuista saamia tuloja jostain, kiinnostaisi tietää niiden kuitupuumetsien päätehakkuiden kuutiohinnat, miksi niitä hakataan? Myös metsien hehtaarihintojen nousu viittaa siihen, että jollekin maksettaisiin parempaa hintaa kuidusta? Onko kartelli päättänyt korvata metsähallitukselle vähän noin epävirallisesti, kun käräjillä tuli turpaan, tähän asti vain rajalla tuontipuulle on ollut omat korotetut taksat....
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: Oksa - 14.11.18 - klo:08:31
tuo onkin sellanen pikkasen tutkimista kaipaava kysymys.    liekö mot kiinnostunna moisesta?    olis ihan kiva tietää.
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: maidontuottaja - 13.02.19 - klo:15:00
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/tilaajille-7.140698?aId=1.377475

Eli ikimetsä on sittenkin parempi hiilensitoja ja koska tutkija ja tiede näin sanoo niin pulinat pois.
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: iiro v - 13.02.19 - klo:15:12
Luken tutkimukset ovat samaa tasoa kun vihreän langan jutut.
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: Forgiven - 13.02.19 - klo:18:21
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/tilaajille-7.140698?aId=1.377475

Eli ikimetsä on sittenkin parempi hiilensitoja ja koska tutkija ja tiede näin sanoo niin pulinat pois.

Miulle jäi juttua lukiessa sellanen kuva että siinä sanottiin vain että ikimetsään on sitoutuneena enemmän hiiltä, ei että se sitoo enemmän hiiltä...
...siinä on tietty ero mukana mutta ilmeisesti tämän suuntainen tutkimus oli tilauksessa tällä kertaa...
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: Oksa - 13.02.19 - klo:20:29
niinpä.   ja oikein tiukkaan heinikkoonki on sitoutunna paaljon hiiltä..  huomaa siitä kuin on paskakärrin kaatopaikalla hyä kasvusto, mut millekään ei kelpaa..
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: Cynic - 13.02.19 - klo:21:00
Lainaus
Ongelman ydin eli väestön kasvu jatkuu

Tämä on harhaluulo. Lasten määrä maailmassa on vähentynyt 80-luvulta. Väestömäärä tullee pysähtymään n 10 miljardiin.

Mitä muuten takoittaa ilmastonmuutoksen pysäyttäminen? Voiko muutoksen lukita jotenkin niin että ilmastosta tulee staattinen?
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: Pasi - 13.02.19 - klo:22:04
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/tilaajille-7.140698?aId=1.377475

Eli ikimetsä on sittenkin parempi hiilensitoja ja koska tutkija ja tiede näin sanoo niin pulinat pois.

Miulle jäi juttua lukiessa sellanen kuva että siinä sanottiin vain että ikimetsään on sitoutuneena enemmän hiiltä, ei että se sitoo enemmän hiiltä...
...siinä on tietty ero mukana mutta ilmeisesti tämän suuntainen tutkimus oli tilauksessa tällä kertaa...

Ja varmasti onkin enemmän sitoutuneena per hehtaari vaikka sitoutusikin vähemmän vuodessa kuin nuoremmassa mutta vauhdikkaasti kasvavassa metsässä. Tuo kina on ikuinen. Lopputulokseen vaikuttaa myös tutkijan oma mielipide ja mitä kaikkea hän itse pitää tärkeänä. Mielestäni järkevämpää olisi käyttää puuta enemmän rakentamiseen ja alunperin öljystä peräisin olevan muovin ja tekokuidun korvaajana silloin kuin se on mahdollista.
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: alpo10 - 13.02.19 - klo:22:36
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/tilaajille-7.140698?aId=1.377475

Eli ikimetsä on sittenkin parempi hiilensitoja ja koska tutkija ja tiede näin sanoo niin pulinat pois.

Miulle jäi juttua lukiessa sellanen kuva että siinä sanottiin vain että ikimetsään on sitoutuneena enemmän hiiltä, ei että se sitoo enemmän hiiltä...
...siinä on tietty ero mukana mutta ilmeisesti tämän suuntainen tutkimus oli tilauksessa tällä kertaa...

Ja varmasti onkin enemmän sitoutuneena per hehtaari vaikka sitoutusikin vähemmän vuodessa kuin nuoremmassa mutta vauhdikkaasti kasvavassa metsässä. Tuo kina on ikuinen. Lopputulokseen vaikuttaa myös tutkijan oma mielipide ja mitä kaikkea hän itse pitää tärkeänä. Mielestäni järkevämpää olisi käyttää puuta enemmän rakentamiseen ja alunperin öljystä peräisin olevan muovin ja tekokuidun korvaajana silloin kuin se on mahdollista.
todellisesta elämästä täysin vieraantuneet tutkijat päätyvät erikoisiin lopputuloksiin.

Ilmeisesti päätehakkuun yhteydessä tehtävä muokkaus ja näiden ainespuun ns sivuvirroista palautuva hiili aiheuttaa sen, että hakkuiden siirtäminen auttaisi. Auttaisi silloin, jos ilmastokriisi olisi 20 vuoden päästä hoidettu, entä jos silloinkin tarvittaisiin uusia toimia? Entä odottaisiko tehtaat 20 vuotta puukuormia ja koneet pidettäisiin hyvässä terässä aloittamaan kun ilmasto taas voi hyvin?

Jatkuva kasvatus olisi hyvä, näin väitetään... tuottaa paremman tuloksen kuin välillä avohakattava metsä. Joku metsähallitus voi valtion metsissä sitä tehdä hevosvaljakoilla, mutta taloudellinen tulos taitaa jäädä ohueksi. Mistä tekijät ja koneet, jos tätä meinataan koko metsäalalle väkisin tuoda? Nykyinen konekanta ilmeisesti aiheuttaa enemmän vahinkoa, kuin hyötyä jatkuvan kasvatuksen metsän hakkuissa?
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: Don Essex - 14.02.19 - klo:07:23
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/tilaajille-7.140698?aId=1.377475

Eli ikimetsä on sittenkin parempi hiilensitoja ja koska tutkija ja tiede näin sanoo niin pulinat pois.

Miulle jäi juttua lukiessa sellanen kuva että siinä sanottiin vain että ikimetsään on sitoutuneena enemmän hiiltä, ei että se sitoo enemmän hiiltä...
...siinä on tietty ero mukana mutta ilmeisesti tämän suuntainen tutkimus oli tilauksessa tällä kertaa...

Ja varmasti onkin enemmän sitoutuneena per hehtaari vaikka sitoutusikin vähemmän vuodessa kuin nuoremmassa mutta vauhdikkaasti kasvavassa metsässä. Tuo kina on ikuinen. Lopputulokseen vaikuttaa myös tutkijan oma mielipide ja mitä kaikkea hän itse pitää tärkeänä. Mielestäni järkevämpää olisi käyttää puuta enemmän rakentamiseen ja alunperin öljystä peräisin olevan muovin ja tekokuidun korvaajana silloin kuin se on mahdollista.
todellisesta elämästä täysin vieraantuneet tutkijat päätyvät erikoisiin lopputuloksiin.

Ilmeisesti päätehakkuun yhteydessä tehtävä muokkaus ja näiden ainespuun ns sivuvirroista palautuva hiili aiheuttaa sen, että hakkuiden siirtäminen auttaisi. Auttaisi silloin, jos ilmastokriisi olisi 20 vuoden päästä hoidettu, entä jos silloinkin tarvittaisiin uusia toimia? Entä odottaisiko tehtaat 20 vuotta puukuormia ja koneet pidettäisiin hyvässä terässä aloittamaan kun ilmasto taas voi hyvin?

Jatkuva kasvatus olisi hyvä, näin väitetään... tuottaa paremman tuloksen kuin välillä avohakattava metsä. Joku metsähallitus voi valtion metsissä sitä tehdä hevosvaljakoilla, mutta taloudellinen tulos taitaa jäädä ohueksi. Mistä tekijät ja koneet, jos tätä meinataan koko metsäalalle väkisin tuoda? Nykyinen konekanta ilmeisesti aiheuttaa enemmän vahinkoa, kuin hyötyä jatkuvan kasvatuksen metsän hakkuissa?

Jatkuvassa kasvatuksessa koneiden koko on itse asiassa päinvastoin. Mitä isompi kone, sitä hallitummin se pystyy puun kaatamaan. Ja vaurioita tulee vähemmän. Ison koneen ajourat toimivat eräänlaisina pienaukkoina ja ne taimettuvat hyvin ja nopeasti. Olen itsekin ollut hieman skeptinen jatkuvan kasvatuksen suhteen. Olen kuitenkin testannut menetelmää parilla erityyppisellä maatyypillä. Olen kuitenkin kiinnostunut kaikenlaisesta erilaisesta...

Erittäin rehevällä kuusipohjalla taimettuminen ajourissa ja niiden vieressä on ollut häkellyttävän hyvää ja nopeaa. Heinittymisestä ei ole ollut mitään ongelmia. Uusi kuusikko kasvaa vanhojen kuusten välissä hyvin ja nopeasti. Korjuuvauriot jäivät suunnilleen samalle tasolle kuin normaaleissakin harvennuksissa. Eniten merkitystä lienee kuljettajan ammattitaidolla. Kyseisellä metsäalalla jatkuva kasvatus aloitettiin metsän ollessa edellisestä päätehakkuusta n. 60 vuotiasta. Aivan viereen tehty päätehakkuun uudistaminen vaati vuosikausien ahkeraa taimien heinäämistä ja useita raivauksia. Nyt vihdoin kuuset ovat päässeet päälle niin, että ehkä raivausahaa tarvittaneen enää kerran. Nyt jo 4 raivausta tehty. Huom. Metsäpohja on todellakin erittäin rehevää. Lehtipuu kasvaa ihan älyttömästi. Ja hakkuuissa ei kannata jättää koivuja siementämään, ellei halua nimenomaan koivikkoa...

Toinen koealue on ollut jo kauan. Kuiva, paksukunttainen kangas. Siellä jatkuvan kasvatuksen kokeilulla ei saatu taimettumista alkuun. Syynä lienee ainakin osittain se, ettå hakkuu tehtiin talvella. Kesähakkuu olisi saattanut tuottaa paremman tuloksen, kun isot koneet olisivat rikkoneet maanpintaa enemmän korjuun aikana. Olisi tullut paikkoja joihin taimi tarttuisi paremmin. Muokata harvennettua metsää ei tietenkään voi, joten nyt se hakattiin siemenpuuasentoon ja muokataan seuraavaksi. Näyttäisi siltä, että paksukunttaisilla kuivilla alueilla hakkuu kannattaisi tehdä kesällä jotta tulisi sopivasti jälkiä maapohjaan.

Jatkuvan kasvatuksen huonona puolena pidän sitä, että oikeasti vanhoja puita ei metsään jää silläkään menetelmällä, ellei niitä erikseen käsketä jättämään ja merkitä. Siis tämän mallin metsät ovat rakenteeltaan keskimäärin nuorempia kuin päätehakkuuikäiset yleensä. Toisaalta jos päätehakkuumenetelmällä jätetään puuryhmiä vanhenemaan, yleensä myrskyt kaatavat ne. Ehkä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä voisi jättää joitakin vanhoja puita kasvamaan ja ympäröivä nuorempi metsä suojaisi niitä.

Omasta mielestäni jatkuva kasvatus vaikuttaisi perinteistä menetelmää kiinnostavammalta. Suorissa tuloissa ei liene paljonkaan eroja. Pienempi puun saanto ja huonompi hinta (harvennus) kuittaantuvat useammilla hakkuilla, kun mitataan yhden yksirakenteisen metsän kiertoaikaa. Jatkuvassa kasvatuksessa varsinaista kiertoaikaa kun ei ole. Seuraavat hakkuut tullaan kyllä tekemään jatkuvan kasvatuksen menetelmällä ainakin näillä näkymin.
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: MOI - 14.02.19 - klo:08:56
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/tilaajille-7.140698?aId=1.377475

Eli ikimetsä on sittenkin parempi hiilensitoja ja koska tutkija ja tiede näin sanoo niin pulinat pois.

Miulle jäi juttua lukiessa sellanen kuva että siinä sanottiin vain että ikimetsään on sitoutuneena enemmän hiiltä, ei että se sitoo enemmän hiiltä...
...siinä on tietty ero mukana mutta ilmeisesti tämän suuntainen tutkimus oli tilauksessa tällä kertaa...

Ja varmasti onkin enemmän sitoutuneena per hehtaari vaikka sitoutusikin vähemmän vuodessa kuin nuoremmassa mutta vauhdikkaasti kasvavassa metsässä. Tuo kina on ikuinen. Lopputulokseen vaikuttaa myös tutkijan oma mielipide ja mitä kaikkea hän itse pitää tärkeänä. Mielestäni järkevämpää olisi käyttää puuta enemmän rakentamiseen ja alunperin öljystä peräisin olevan muovin ja tekokuidun korvaajana silloin kuin se on mahdollista.
todellisesta elämästä täysin vieraantuneet tutkijat päätyvät erikoisiin lopputuloksiin.

Ilmeisesti päätehakkuun yhteydessä tehtävä muokkaus ja näiden ainespuun ns sivuvirroista palautuva hiili aiheuttaa sen, että hakkuiden siirtäminen auttaisi. Auttaisi silloin, jos ilmastokriisi olisi 20 vuoden päästä hoidettu, entä jos silloinkin tarvittaisiin uusia toimia? Entä odottaisiko tehtaat 20 vuotta puukuormia ja koneet pidettäisiin hyvässä terässä aloittamaan kun ilmasto taas voi hyvin?

Jatkuva kasvatus olisi hyvä, näin väitetään... tuottaa paremman tuloksen kuin välillä avohakattava metsä. Joku metsähallitus voi valtion metsissä sitä tehdä hevosvaljakoilla, mutta taloudellinen tulos taitaa jäädä ohueksi. Mistä tekijät ja koneet, jos tätä meinataan koko metsäalalle väkisin tuoda? Nykyinen konekanta ilmeisesti aiheuttaa enemmän vahinkoa, kuin hyötyä jatkuvan kasvatuksen metsän hakkuissa?

Jatkuvassa kasvatuksessa koneiden koko on itse asiassa päinvastoin. Mitä isompi kone, sitä hallitummin se pystyy puun kaatamaan. Ja vaurioita tulee vähemmän. Ison koneen ajourat toimivat eräänlaisina pienaukkoina ja ne taimettuvat hyvin ja nopeasti. Olen itsekin ollut hieman skeptinen jatkuvan kasvatuksen suhteen. Olen kuitenkin testannut menetelmää parilla erityyppisellä maatyypillä. Olen kuitenkin kiinnostunut kaikenlaisesta erilaisesta...

Erittäin rehevällä kuusipohjalla taimettuminen ajourissa ja niiden vieressä on ollut häkellyttävän hyvää ja nopeaa. Heinittymisestä ei ole ollut mitään ongelmia. Uusi kuusikko kasvaa vanhojen kuusten välissä hyvin ja nopeasti. Korjuuvauriot jäivät suunnilleen samalle tasolle kuin normaaleissakin harvennuksissa. Eniten merkitystä lienee kuljettajan ammattitaidolla. Kyseisellä metsäalalla jatkuva kasvatus aloitettiin metsän ollessa edellisestä päätehakkuusta n. 60 vuotiasta. Aivan viereen tehty päätehakkuun uudistaminen vaati vuosikausien ahkeraa taimien heinäämistä ja useita raivauksia. Nyt vihdoin kuuset ovat päässeet päälle niin, että ehkä raivausahaa tarvittaneen enää kerran. Nyt jo 4 raivausta tehty. Huom. Metsäpohja on todellakin erittäin rehevää. Lehtipuu kasvaa ihan älyttömästi. Ja hakkuuissa ei kannata jättää koivuja siementämään, ellei halua nimenomaan koivikkoa...

Toinen koealue on ollut jo kauan. Kuiva, paksukunttainen kangas. Siellä jatkuvan kasvatuksen kokeilulla ei saatu taimettumista alkuun. Syynä lienee ainakin osittain se, ettå hakkuu tehtiin talvella. Kesähakkuu olisi saattanut tuottaa paremman tuloksen, kun isot koneet olisivat rikkoneet maanpintaa enemmän korjuun aikana. Olisi tullut paikkoja joihin taimi tarttuisi paremmin. Muokata harvennettua metsää ei tietenkään voi, joten nyt se hakattiin siemenpuuasentoon ja muokataan seuraavaksi. Näyttäisi siltä, että paksukunttaisilla kuivilla alueilla hakkuu kannattaisi tehdä kesällä jotta tulisi sopivasti jälkiä maapohjaan.

Jatkuvan kasvatuksen huonona puolena pidän sitä, että oikeasti vanhoja puita ei metsään jää silläkään menetelmällä, ellei niitä erikseen käsketä jättämään ja merkitä. Siis tämän mallin metsät ovat rakenteeltaan keskimäärin nuorempia kuin päätehakkuuikäiset yleensä. Toisaalta jos päätehakkuumenetelmällä jätetään puuryhmiä vanhenemaan, yleensä myrskyt kaatavat ne. Ehkä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä voisi jättää joitakin vanhoja puita kasvamaan ja ympäröivä nuorempi metsä suojaisi niitä.

Omasta mielestäni jatkuva kasvatus vaikuttaisi perinteistä menetelmää kiinnostavammalta. Suorissa tuloissa ei liene paljonkaan eroja. Pienempi puun saanto ja huonompi hinta (harvennus) kuittaantuvat useammilla hakkuilla, kun mitataan yhden yksirakenteisen metsän kiertoaikaa. Jatkuvassa kasvatuksessa varsinaista kiertoaikaa kun ei ole. Seuraavat hakkuut tullaan kyllä tekemään jatkuvan kasvatuksen menetelmällä ainakin näillä näkymin.

Kiitos infosta, hyvä että jaat omakohtaista tietoa jatkuvan kasvatuksen kokeilusta. Tuo mainitsemasi maanpinnan rikkominen nopeuttaa taimettumista ja olisi tosiaan ollut tarpeen siellä karulla maapohjallakin. Itse en ole lähtökohtaisesti jatkuvan kasvatuksen mallia vastaan, mutta en aio siirtyä siihen. Mulla on kakkos - ja kolmoskehitysluokan metsiä, joissa työn alla/tulossa harvennustarvetta. Ja niihän harvennuksen jälkeen viä apulanta kasvua kiihdyttämään. Päätehakkuukohteitakin olisi mutta ei sellaisia jotka sopisivat jatkuvaan malliin.     
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: alpo10 - 14.02.19 - klo:16:55
todellisesta elämästä täysin vieraantuneet tutkijat päätyvät erikoisiin lopputuloksiin.

Ilmeisesti päätehakkuun yhteydessä tehtävä muokkaus ja näiden ainespuun ns sivuvirroista palautuva hiili aiheuttaa sen, että hakkuiden siirtäminen auttaisi. Auttaisi silloin, jos ilmastokriisi olisi 20 vuoden päästä hoidettu, entä jos silloinkin tarvittaisiin uusia toimia? Entä odottaisiko tehtaat 20 vuotta puukuormia ja koneet pidettäisiin hyvässä terässä aloittamaan kun ilmasto taas voi hyvin?

Jatkuva kasvatus olisi hyvä, näin väitetään... tuottaa paremman tuloksen kuin välillä avohakattava metsä. Joku metsähallitus voi valtion metsissä sitä tehdä hevosvaljakoilla, mutta taloudellinen tulos taitaa jäädä ohueksi. Mistä tekijät ja koneet, jos tätä meinataan koko metsäalalle väkisin tuoda? Nykyinen konekanta ilmeisesti aiheuttaa enemmän vahinkoa, kuin hyötyä jatkuvan kasvatuksen metsän hakkuissa?

Jatkuvassa kasvatuksessa koneiden koko on itse asiassa päinvastoin. Mitä isompi kone, sitä hallitummin se pystyy puun kaatamaan. Ja vaurioita tulee vähemmän. Ison koneen ajourat toimivat eräänlaisina pienaukkoina ja ne taimettuvat hyvin ja nopeasti. Olen itsekin ollut hieman skeptinen jatkuvan kasvatuksen suhteen. Olen kuitenkin testannut menetelmää parilla erityyppisellä maatyypillä. Olen kuitenkin kiinnostunut kaikenlaisesta erilaisesta...

Erittäin rehevällä kuusipohjalla taimettuminen ajourissa ja niiden vieressä on ollut häkellyttävän hyvää ja nopeaa. Heinittymisestä ei ole ollut mitään ongelmia. Uusi kuusikko kasvaa vanhojen kuusten välissä hyvin ja nopeasti. Korjuuvauriot jäivät suunnilleen samalle tasolle kuin normaaleissakin harvennuksissa. Eniten merkitystä lienee kuljettajan ammattitaidolla. Kyseisellä metsäalalla jatkuva kasvatus aloitettiin metsän ollessa edellisestä päätehakkuusta n. 60 vuotiasta. Aivan viereen tehty päätehakkuun uudistaminen vaati vuosikausien ahkeraa taimien heinäämistä ja useita raivauksia. Nyt vihdoin kuuset ovat päässeet päälle niin, että ehkä raivausahaa tarvittaneen enää kerran. Nyt jo 4 raivausta tehty. Huom. Metsäpohja on todellakin erittäin rehevää. Lehtipuu kasvaa ihan älyttömästi. Ja hakkuuissa ei kannata jättää koivuja siementämään, ellei halua nimenomaan koivikkoa...

Toinen koealue on ollut jo kauan. Kuiva, paksukunttainen kangas. Siellä jatkuvan kasvatuksen kokeilulla ei saatu taimettumista alkuun. Syynä lienee ainakin osittain se, ettå hakkuu tehtiin talvella. Kesähakkuu olisi saattanut tuottaa paremman tuloksen, kun isot koneet olisivat rikkoneet maanpintaa enemmän korjuun aikana. Olisi tullut paikkoja joihin taimi tarttuisi paremmin. Muokata harvennettua metsää ei tietenkään voi, joten nyt se hakattiin siemenpuuasentoon ja muokataan seuraavaksi. Näyttäisi siltä, että paksukunttaisilla kuivilla alueilla hakkuu kannattaisi tehdä kesällä jotta tulisi sopivasti jälkiä maapohjaan.

Jatkuvan kasvatuksen huonona puolena pidän sitä, että oikeasti vanhoja puita ei metsään jää silläkään menetelmällä, ellei niitä erikseen käsketä jättämään ja merkitä. Siis tämän mallin metsät ovat rakenteeltaan keskimäärin nuorempia kuin päätehakkuuikäiset yleensä. Toisaalta jos päätehakkuumenetelmällä jätetään puuryhmiä vanhenemaan, yleensä myrskyt kaatavat ne. Ehkä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä voisi jättää joitakin vanhoja puita kasvamaan ja ympäröivä nuorempi metsä suojaisi niitä.

Omasta mielestäni jatkuva kasvatus vaikuttaisi perinteistä menetelmää kiinnostavammalta. Suorissa tuloissa ei liene paljonkaan eroja. Pienempi puun saanto ja huonompi hinta (harvennus) kuittaantuvat useammilla hakkuilla, kun mitataan yhden yksirakenteisen metsän kiertoaikaa. Jatkuvassa kasvatuksessa varsinaista kiertoaikaa kun ei ole. Seuraavat hakkuut tullaan kyllä tekemään jatkuvan kasvatuksen menetelmällä ainakin näillä näkymin.
taisi tulla sanottua, että muodostuu ongelmaksi, jos koko metsäalalle oltaisiin jatkuvaa kasvatusta pakolla tuomassa. Meillä on metsä, jossa kesähakkuu jäi kesken jo viisi vuotta sitten. Sen jälkeen on ollut pariin otteeseen muutaman viikon jaksot, jolloin maa on roudassa niin syvään, että avohakkuu olisi saatu tehtyä. Urakoitsijoiden pitää tehdä töitä melkein vuoden ympäri, jos hakkuu pilaa metsäpohjan, niin avohakatun saa korjattua. Meillä päin liian pienet korjuuvauriot eivät ole olleet ongelmana, nytkin on talvi kun maa ei ole roudassa ollenkaan. Tällä kelillä esimerkiksi tarvittaisiin uudentyyppinen kone, jos nyt haluttaisiin hakata ja korjata puut pois metsästä.

Jos avohakkuut kiellettäisiin, niin siirtyminen vaatisi myös vuosikymmeniä aikaa, jos metsä on satavuotiasta jo nyt, niin eihän sitä ole mielekästä harventaa enää yhtään kertaa lisää. Nyt monella tutkijalla on kova halu saada avohakkuut kiellettyä ja tutkimuksilla perustellaan jatkuvan kasvatuksen autuutta uskonnon tavoin.
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: Don Essex - 14.02.19 - klo:17:28
todellisesta elämästä täysin vieraantuneet tutkijat päätyvät erikoisiin lopputuloksiin.

Ilmeisesti päätehakkuun yhteydessä tehtävä muokkaus ja näiden ainespuun ns sivuvirroista palautuva hiili aiheuttaa sen, että hakkuiden siirtäminen auttaisi. Auttaisi silloin, jos ilmastokriisi olisi 20 vuoden päästä hoidettu, entä jos silloinkin tarvittaisiin uusia toimia? Entä odottaisiko tehtaat 20 vuotta puukuormia ja koneet pidettäisiin hyvässä terässä aloittamaan kun ilmasto taas voi hyvin?

Jatkuva kasvatus olisi hyvä, näin väitetään... tuottaa paremman tuloksen kuin välillä avohakattava metsä. Joku metsähallitus voi valtion metsissä sitä tehdä hevosvaljakoilla, mutta taloudellinen tulos taitaa jäädä ohueksi. Mistä tekijät ja koneet, jos tätä meinataan koko metsäalalle väkisin tuoda? Nykyinen konekanta ilmeisesti aiheuttaa enemmän vahinkoa, kuin hyötyä jatkuvan kasvatuksen metsän hakkuissa?

Jatkuvassa kasvatuksessa koneiden koko on itse asiassa päinvastoin. Mitä isompi kone, sitä hallitummin se pystyy puun kaatamaan. Ja vaurioita tulee vähemmän. Ison koneen ajourat toimivat eräänlaisina pienaukkoina ja ne taimettuvat hyvin ja nopeasti. Olen itsekin ollut hieman skeptinen jatkuvan kasvatuksen suhteen. Olen kuitenkin testannut menetelmää parilla erityyppisellä maatyypillä. Olen kuitenkin kiinnostunut kaikenlaisesta erilaisesta...

Erittäin rehevällä kuusipohjalla taimettuminen ajourissa ja niiden vieressä on ollut häkellyttävän hyvää ja nopeaa. Heinittymisestä ei ole ollut mitään ongelmia. Uusi kuusikko kasvaa vanhojen kuusten välissä hyvin ja nopeasti. Korjuuvauriot jäivät suunnilleen samalle tasolle kuin normaaleissakin harvennuksissa. Eniten merkitystä lienee kuljettajan ammattitaidolla. Kyseisellä metsäalalla jatkuva kasvatus aloitettiin metsän ollessa edellisestä päätehakkuusta n. 60 vuotiasta. Aivan viereen tehty päätehakkuun uudistaminen vaati vuosikausien ahkeraa taimien heinäämistä ja useita raivauksia. Nyt vihdoin kuuset ovat päässeet päälle niin, että ehkä raivausahaa tarvittaneen enää kerran. Nyt jo 4 raivausta tehty. Huom. Metsäpohja on todellakin erittäin rehevää. Lehtipuu kasvaa ihan älyttömästi. Ja hakkuuissa ei kannata jättää koivuja siementämään, ellei halua nimenomaan koivikkoa...

Toinen koealue on ollut jo kauan. Kuiva, paksukunttainen kangas. Siellä jatkuvan kasvatuksen kokeilulla ei saatu taimettumista alkuun. Syynä lienee ainakin osittain se, ettå hakkuu tehtiin talvella. Kesähakkuu olisi saattanut tuottaa paremman tuloksen, kun isot koneet olisivat rikkoneet maanpintaa enemmän korjuun aikana. Olisi tullut paikkoja joihin taimi tarttuisi paremmin. Muokata harvennettua metsää ei tietenkään voi, joten nyt se hakattiin siemenpuuasentoon ja muokataan seuraavaksi. Näyttäisi siltä, että paksukunttaisilla kuivilla alueilla hakkuu kannattaisi tehdä kesällä jotta tulisi sopivasti jälkiä maapohjaan.

Jatkuvan kasvatuksen huonona puolena pidän sitä, että oikeasti vanhoja puita ei metsään jää silläkään menetelmällä, ellei niitä erikseen käsketä jättämään ja merkitä. Siis tämän mallin metsät ovat rakenteeltaan keskimäärin nuorempia kuin päätehakkuuikäiset yleensä. Toisaalta jos päätehakkuumenetelmällä jätetään puuryhmiä vanhenemaan, yleensä myrskyt kaatavat ne. Ehkä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä voisi jättää joitakin vanhoja puita kasvamaan ja ympäröivä nuorempi metsä suojaisi niitä.

Omasta mielestäni jatkuva kasvatus vaikuttaisi perinteistä menetelmää kiinnostavammalta. Suorissa tuloissa ei liene paljonkaan eroja. Pienempi puun saanto ja huonompi hinta (harvennus) kuittaantuvat useammilla hakkuilla, kun mitataan yhden yksirakenteisen metsän kiertoaikaa. Jatkuvassa kasvatuksessa varsinaista kiertoaikaa kun ei ole. Seuraavat hakkuut tullaan kyllä tekemään jatkuvan kasvatuksen menetelmällä ainakin näillä näkymin.
taisi tulla sanottua, että muodostuu ongelmaksi, jos koko metsäalalle oltaisiin jatkuvaa kasvatusta pakolla tuomassa. Meillä on metsä, jossa kesähakkuu jäi kesken jo viisi vuotta sitten. Sen jälkeen on ollut pariin otteeseen muutaman viikon jaksot, jolloin maa on roudassa niin syvään, että avohakkuu olisi saatu tehtyä. Urakoitsijoiden pitää tehdä töitä melkein vuoden ympäri, jos hakkuu pilaa metsäpohjan, niin avohakatun saa korjattua. Meillä päin liian pienet korjuuvauriot eivät ole olleet ongelmana, nytkin on talvi kun maa ei ole roudassa ollenkaan. Tällä kelillä esimerkiksi tarvittaisiin uudentyyppinen kone, jos nyt haluttaisiin hakata ja korjata puut pois metsästä.

Jos avohakkuut kiellettäisiin, niin siirtyminen vaatisi myös vuosikymmeniä aikaa, jos metsä on satavuotiasta jo nyt, niin eihän sitä ole mielekästä harventaa enää yhtään kertaa lisää. Nyt monella tutkijalla on kova halu saada avohakkuut kiellettyä ja tutkimuksilla perustellaan jatkuvan kasvatuksen autuutta uskonnon tavoin.

Juu, totta. Osittain ainakin on maaperäkysymyskin. Meillä tehdään juuri ensi viikolla hakkuu "voimakas yläharvennus" märille alueille, joille ei ole päässyt pitkään aikaan. Tuo on melkein päätehakkuu, mutta taimikkoa ja nuorta puustoa on sopivasti alla, siksi nimitys.
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: Heze - 14.02.19 - klo:18:42
Juurikäävän vaivaamilla alueilla ei voi mitään jatkuvaa kasvatusta harrastaa, koska se tauti on myös niissä taimissa. Antaa kaikkien kukkien kukkia metsänkäsittelytavoissa. Jatkuva kasvatus ei todellakaan sovi joka paikkaan. Ehdoton avohakkuukielto  olisi todella idioottimaista.
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: Don Essex - 14.02.19 - klo:20:23
Juurikäävän vaivaamilla alueilla ei voi mitään jatkuvaa kasvatusta harrastaa, koska se tauti on myös niissä taimissa. Antaa kaikkien kukkien kukkia metsänkäsittelytavoissa. Jatkuva kasvatus ei todellakaan sovi joka paikkaan. Ehdoton avohakkuukielto  olisi todella idioottimaista.

Siinä ei varmaan voi kun avohakata ja jos joku koivu löytyy, niin jättää ne. Ja pitää ainakin yhden kierron koivulla.
Otsikko: Vs: Muistin virkistämiseksi
Kirjoitti: Oksa - 18.02.19 - klo:19:14
ja siinähän tuloo muutakin puuta ihan luonnostaan.   ite harrastannu monella palstalla kahten lajin kasvatusta.   koivujen alle tuloo hieno kuusikko ... ja kun koivut kaataa aikanaan  ni jo vain on kunnon kuusikko taas tulossa helpolla.    ja kun vanhoilla kaskimailla on kuusikot liki satavuotiaita niiin jatkuva kasvatus pikkasen hankalaa..   toisaalta;   ku hakkaa talvella ja muokkaa heti keväällä ja istuttaa taimet aikanaan, on melko jatkuva kasvatus.