Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: SamiT - 05.10.18 - klo:09:16
-
Eipä ole heinäpeltoa tullut perustettua eikä tainnut tulla nytkään kun puimuri painui jonkin verran ja paikkapaikoin vähän enemmänkin suojaviljaa puidessa. Onko joku näppärä keino tasoittaa tuhot vai glyfoa pintaan ja kyntö edeten kohti uusia pettymyksiä ensi kauden kylvöillä?
-
Sopivalla kosteudella keväällä jyräät ja lisäät siemeniä,jos ei lähde kasvamaan.Pahoja painaumia ei saa kokonaan pois,mutta kelvollinen voi tulla.Oljet on pahempi ongelma,jos niitä jää pellolle nurmen päälle.
-
Sopivalla kosteudella keväällä jyräät ja lisäät siemeniä,jos ei lähde kasvamaan.Pahoja painaumia ei saa kokonaan pois,mutta kelvollinen voi tulla.
Toimii jos maa on sopivan sorttista. Toinen konsti olisi tarpeeksi kuivana hienontaa pursonneet maat vaakatasojyrsimellä jonka piikit juuri ja juuri ottavat tasaisella maanpintaan kiinni tai ajaa vinottain jälkiin nähden samamalla tavalla säädetyllä joustopiikkiäkeellä ladat alhaalla. Ja sitten siemeniä pintaan. Jos kyseessä on savimaa niin se tuskin jyräämällä mihinkään tasoittuu. Tai jos tasoittuu niin muuttuu samalla tiilikiven pinnaksi. Muutaman metrin pätkältä pahojen jälkien täyttämistä tuodulla maalla voi harkita. Mutta paljoa muuta niille ei tosiaan voi.
Minkä sortin heinäpelto siitä on tarkoitus tulla? Jotain koneilla korjattavaa nurmea vissiin kun urat mietityttävät.
-
Ensinnäkin nyt ihmetyttää kysymyksen ajankohta. Onko tuo pelto normaalisti korjuukelpoinen kosteusolosuhteiden suhteen? Tuli vaan mieleen, että jos syksyllä 2018 kysellään puimuriraiteiden tasaukseen apua, niin millä ihmeellä sieltä korjataan esim. rehua normi kesänä. Mulla on märkiä peltoja ja kevyt puimuri, mutta pienillä pyörillä, joten raiteita tulee melko usein. Joskus märkä syksy puimisen jälkeen tasaa yllättävän hyvin, vaikka ei tekisi mitään. Ja taitaa se talvikin jotain tasata. Pahimmat raiteet kuitenkin tulee usein paalaajan vedossa näihin märkiin kohtiin. Eihän niitä onneksi suurella alalla yleensä ole, mutta joitain märkiä lätäköitä. Kesällä 2017 tuli rämmittyä vähän enemmänkin justiin perustettuun nurmeen raiteita. Tänä keväänä sitten ramppailin näitä raiteen reunoja 600renkaalla varustetulla "hankisääskellä". Yllättävän tasaista tuli ja jotain vihreää siellä kasvoi , vaikka ei mitään paikkakylvöä edes tullut tehtyä. Melkein sanoisin että nyt nuo kohdat ei erotu muusta pellosta yhtään mitenkään. On tehty kaksi satoa paaliin ja kolmannen ajelin silppurilla niittoruokintana.
-
Onpa ollut kosteaa jos raiteita on tullut.Siitä vain tallomaan raiteen vierestä ajellen maan ollessa sopivan kosteaa, silleen olen tehnyt.
-
jyrä mitään?
-
Savisen sorttinen maa, mutta ei kaikkein jäykintä sorttia ja hiekkaisempaa ja multaisempaa aluetta lohkoon m,ahtuu sinne tänne sekaan ja tuon sekalaisen maalajin takia heinämaata ollaankin tuohon perustamassa. Koneilla korjattavaa numeahan tuosta yritän saada syntymään. Jos laittaisi siis paripyörät Valmet 305:n alle ja ajelisi uria lyttyyn? Ottaisi vielä vaikka perään vanhan Esa 370-nostolaitejyrän, tarvittiin sitä jyrää viime syksynäkin rapsin sängen kaatoon että sai kyntöaurasta sen pusikon läpi. Nyt satoikin taas sen verran että ei koneet enää paatuisi vesimärästä maasta. Kokeillaan ja raportoidaan.
-
Melkoisen pehmyttä pitää olla että jyrä tasoittaa, mut paripyörillä saa sileemmäksi ja talvi tasaa loput.
-
Mikä ihmeen monsuunisade siihen peltoon on osunut kun on noin pehmeää. Täällä n. 15km etelämpänä ei meinaa rautakankea saada maahan.
Paripyörillä ajo paras vaihtoehto urien kiinni tallaamiseksi. Talvi tasaa yllättävän paljon.
-
Eipä ole heinäpeltoa tullut perustettua eikä tainnut tulla nytkään kun puimuri painui jonkin verran ja paikkapaikoin vähän enemmänkin suojaviljaa puidessa. Onko joku näppärä keino tasoittaa tuhot vai glyfoa pintaan ja kyntö edeten kohti uusia pettymyksiä ensi kauden kylvöillä?
Jos itse joutusin ajamaan jollakin heinäntekoon liittyvällä laitteella niitten urien yli, niin käyttäisin tuntiveloitusta.
Semmoset pahkurat ja kolot ei kuulu heinäpeltoon, varsinkaan jos niitä on puimurin jäljiltä, ihan v1ttu ajaa.
Eikä siitä kyllä millään raappimisella enää tule kunnollista.
Vai oliko tää joku viherjuttupelto vaan?
-
Mikä ihmeen monsuunisade siihen peltoon on osunut kun on noin pehmeää. Täällä n. 15km etelämpänä ei meinaa rautakankea saada maahan.
Paripyörillä ajo paras vaihtoehto urien kiinni tallaamiseksi. Talvi tasaa yllättävän paljon.
On niitä semmoisia peltoja joista rapa lentää pinnassa varsin helposti.Oman kokemuksen mukaan ovat juurikin noita sekamaalajeja.Paalaaja on ihan pahin varsinkin,jos vetokone vedättää ja jäljet sattuu niitoraktorin jälkiin.
-
On kyllä kamala niitettävä jos jotain uria vasten niittosuuntaa. Hyvällä tuurilla palkki noukkii multamällin joka töyssyllä karhoon.
-
Joskus ennen vanhaan aikaan olin kelasilppurilla tekemässä aiv rehua tuollaselta puimurinuraiselta pellolta.Kyllä siinä aina välillä multa pöllähti, mut mitäs se mulle kuulu kun ei ollut omat rehut kyseessä.Seuraavana vuonna oli kyllä sitten urat tasattu.
-
Keväällä voi ajaa tasojyrsimellä muutamaan senttiin ja vetää uutta siementä päälle ja jyräys takapyöräkoneella tai erikseen. Suuri osa heinästä kuitenkin selviää tuosta jyrsinnästä.
-
Mikä ihmeen monsuunisade siihen peltoon on osunut kun on noin pehmeää. Täällä n. 15km etelämpänä ei meinaa rautakankea saada maahan.
Paripyörillä ajo paras vaihtoehto urien kiinni tallaamiseksi. Talvi tasaa yllättävän paljon.
Sitä monsuunia itsekin ihmettelen, viereisellä lohkolla samalla kohteella jäi puimuri kiinni maalajirajan kohdalle, joku hirmuinen sadekuuro osunut siihen. Tässä 8 kilometrin päässä kotinurkissa ei jäänyt kuin renkaan kuvio peltoon.
-
Eipä ole heinäpeltoa tullut perustettua eikä tainnut tulla nytkään kun puimuri painui jonkin verran ja paikkapaikoin vähän enemmänkin suojaviljaa puidessa. Onko joku näppärä keino tasoittaa tuhot vai glyfoa pintaan ja kyntö edeten kohti uusia pettymyksiä ensi kauden kylvöillä?
Jos itse joutusin ajamaan jollakin heinäntekoon liittyvällä laitteella niitten urien yli, niin käyttäisin tuntiveloitusta.
Semmoset pahkurat ja kolot ei kuulu heinäpeltoon, varsinkaan jos niitä on puimurin jäljiltä, ihan v1ttu ajaa.
Eikä siitä kyllä millään raappimisella enää tule kunnollista.
Vai oliko tää joku viherjuttupelto vaan?
Toivottavasti ne raiteet on rehunteossakin samaan suuntaan. Ei haittaa niin paljon. Ajosuuntaa vastenhan ei tartte olla juuri mitään muuta kuin yksi äestys, niin jo nyökyttää. Itte sain käskevää kritiikkiä puida tänä syksynä yhden lohkon kahtena palana. No olihan noilla puinneilla lähes vuorokausi väliäkin. Toinen pää oli kuulemma reilusti paremmin tuleentunut. Joskus vaan on parasta totella virkaiässä ja muutenkin 35v vanhempaa. No puintihan nyt onnistui vielä siinä nopeudessa ihan Ok , vaikka ajoikin normaali työsuuntaa vasten. Mutta ... tuli otettua se ensin puitu pääty pahnoiksi. Voi perhana millaista oli paalata lyhyttä ohranpahnaa "vasten raiteita". Eihän tuolla nyt raiteita, mutta kaikki työt on tehty ainakin 20v toisin päin. Lohko itsessään on lähes neliö.
-
Mikä ihmeen monsuunisade siihen peltoon on osunut kun on noin pehmeää. Täällä n. 15km etelämpänä ei meinaa rautakankea saada maahan.
Paripyörillä ajo paras vaihtoehto urien kiinni tallaamiseksi. Talvi tasaa yllättävän paljon.
Sitä monsuunia itsekin ihmettelen, viereisellä lohkolla samalla kohteella jäi puimuri kiinni maalajirajan kohdalle, joku hirmuinen sadekuuro osunut siihen. Tässä 8 kilometrin päässä kotinurkissa ei jäänyt kuin renkaan kuvio peltoon.
Kyllä viimekesän sateet olivat hyvin paikallisia, ihan sademittari ollut etäämmällä lohkolla parin kilometrin päässä niin vesimäärissä on eroja puoleen ja toiseen.aikasemmin sitä ihmettelin mutta sademittari kertoo tosiasian.