Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: jariman - 23.09.18 - klo:10:39
-
Löytyykö kokemusta peltotuhkan käytöstä, olis hivenen edullisempaa
Kun normaali kalkki.
Peltotuhka kaiketi käsitelty vähemmän pölyävään olomuotoon.
Tarvisiko kasa peittää jos tulee sateita ennen kun tulee levitysajankohta.
-
Mistä tuhka on peräisin? Aika yllättäen jopa metsähakkeen poltossa syntyvässä tuhkassa on liikaa kadmiumia.
-
Näköjään varmaan Kaipolasta. Jos kukaan ei ostaisi, alkaisiko vuori kasvamaan. Myydään jäte pois, kun siitä tulee haittaa.
2/3 verrattuna kalkin neutralointikykyyn. Niin minkälaisen kalkin. Nyrkin kokoisen lohkareiden vai jauhettu kivi?
Mainos on mainos. Kyllähän tuhkassa on kaikenlaista metallirojua. Samalla pääsee niistäkin eroon.
Poltettu tai sammutettu kalkki on kyllä poikaa.
-
Kaipolasta tuhkakalkki peräisin, kait se kohtuu turvallista on kun
Eviran hyväksyntä on kans
Onhan puhdasta puuntuhkaa käytetty maailman sivu lannoitukseen.
Kaskeamallahan ne pellot ennen viljeltiin, kyllähän ihmiset olis kuollut
Sukupuuttoon jos myrkyllistä.
Nämä teollisuuden sivutuotteet hieman eri asia.
-
Tänäkin syksynä 140tonnia laitoin kaipolan tuhkaa. Pölyää aivan pirusti. Ei kannata kasoja peittää, sade ja kasan kastuminen on vaan hyvästä. Minun mielestä hyvää kamaa ja mulla tulee noin 10-15€/tonni levitettynäkin halvemmaksi kuin kalkki. Sehän riippuu ihan siitä kuinka kaukana kaipolasta pellot sijaitsee. Levityshinnat on varmaan aika samat ympäri suomen. Luulen että ovat kaipolassa alkaneet lisätä sen ylijäämä kalkinkin tuhon tuhkaan kun on muuttunut enempi kalkin näköiseksi ja valkoisemmaksi kuin ennen.
-
Joo eiköhän levitysmäärät ratkaise, kuinka paljon hevimetalia tulee peltoon.
Liika on kuitenkin liikaa.
Kaskiviljelyssä tuhka näyttelee aika pientä osaa. Joten raskasmetallien määrä on aika pieni. Kyllähän ne raskasmetallitkin kuuluvat maahan, mutta raja se on kaikella.
-
Otettiin vaan joskus näyte isomman lämpökeskuksen tuhkasta, jossa oli poltettu ainoastaan energiapuusta tehtyä haketta. Oli siinä Kadmiumia yli ohjearvon, joka sallitaan peltoviljelyssä. Tuhka menee nyt takaisin metsään, siis sen lannoittamiseen. Maksa ja munuaiset siinä eniten kärsii, jos ravinnon kautta saa liikaa raskasmetalleja. Mistä tuo metsän kadmium-pitoisuus sitten johtuu, nähtävästi happosateista. Yhdyskuntalittteessä on sama ongelma, taitavat nostaa raskametallien suositusrajoja, ettei tavara jää käteen 8)
-
Jos poltetaan kovalla hyötysuhteella puuta tai jotain haketta, niin aikamoisen kasan saa polttaa, että saisi kuution tuhkaa.
Nykyeurooppalaisella kattilalla kun poltetaan haketta, niin se tuhkan määrähän on aivan naurettavan pieni. Siinähän se ongelma oikeastaan onkin. Siihen tuhkaan jää ainoastaan palamaton tuhka, eikä mitään muuta. Silloin se sisältää hirveästä määrästä puuta tullutta tuhkaa.
Jätteen poltossa sama juttu. Lopullisen ratkaisun saanut tuhka sisältää paljon ja kaikenlaista. Suurella alueella sellainen ainemäärä ei tuntuisi missään, mutta takapihan puskan juurella se olisi ylimyrkyllinen hot spotti.
Polttaminen pitäisikin sitten suorittaa niin, että kaikki paskat leviäisivät ilman mukana ympäri maailman. Ja hakevehkeistä jos tulee hakekasan kokoinen tuhkakasa, niin silloin ollaan balanssissa. Helppo levittää isolle alueelle, kun pitoisuudet tietyssä määrässä on pienet.
-
Puu rapauttaa juurillaan maaperästä ja kiviaineksesta hivenaineita, raskasmetallitkin ovat hivenaineita. Sitten tuhka jos levitetään takaisin maahan, alkavat nämä metallit rikastua pintaosiin maaperää.
Myös jotkut maanparannukseen käytetyt kasvit keräävät syvältä hivenaineita ja rikastavat niitä maanpäällisiin osiin. Esimerkiksi lupiini kerää lyijyä, kadmiumia ja mangaania, joska juurikarvojen ympäristössä on hapan ympäristö, typensitojakasvin ansiosta. Auringonkukka kerää kadmiumia, samoin jotkut ristikukkaiset syväjuuriset kasvit. Sitten kun vuosi toisensa jälkeen tällä kasvimassalla lannoitetaan viljapeltoa, saattaa maaperässä olla yllättävän runsaasti raskasmetalleja. Siksi kadmiumin pitoisuudet ovat joskus olleet alhaisemmat niukasti kadmiumia sisältävällä keinolannoitteeela kasvatetussa viljassa.
Sinkki, elohopea, kadmium, lyijy, nikkeli, kupari, ym. ovat yhtä luonnollisia maaperän kemiallisia aineita kuin vähemmän haitalliseksi sanotut.
-SS-
-
toimii kalkituksessa, tuhkahan ei maksa mitään, ainoastaan rahti tehtaalta tilalle.Kasa on syytä peitellä koska pinta kovettuu kostuessaan ja sitten tulee kokkareita.Tosin noita kasoja näkyy olevan paljon peittämättäkin, että ei lie välttämätöntä.Ei pahasti pölyä levittäessä sen kummemmin kuin normi kalkkikaan.
-
lisäksi tuhkalla on lannoitusvaikutus
-
ja mistä mahtaa löytyä sen taulukko jolla nuo tarkastajat laskee moisen?
-
No siis lannoitusvaikutuksella tarkoitetaan varmaankin sitä fosforia jota tuhkassa on. Eli pelkällä typellä voi ja varmaan pitääkin lannoittaa, tai riippuu paljon tuhkaa laittaa hehtaarille.
-
Mites joku mopopoika voi olla noinki käryllä, ni.
-
Justiin viime viikolla kans luin tuhkan olevan lannoite, joten talviaikainen levitys on kielletty. Mä joskus ajattelin levitellä moottorikelkka uralle, jolle kukaan ei koskaan ole lupaa kysynyt, keväällä lumien sulamisen aikoihin tuhkaa. No nyt saan unohtaa senkin ja nostaa kättä lippaan.
-
ja mistä mahtaa löytyä sen taulukko jolla nuo tarkastajat laskee moisen?
Ehkäpä tuosta taulukosta jotain selviää, mut Oksahan ei uskalla tällasia linkkejä aukoa.Päätään kyllä aukoo joka käänteessä, kuten todennäköisesti tästäkin .
http://www.peltotuhka.fi/UPM%20Paper%20ENA%20OY%20Kaipola%20PENA,%20lentotuhkan%20laadunvalvontatestaus%202017.pdf
-
Maanrakennukseen tuota ei näköjään saisi käyttää, mutta kaatopaikalle ja peltoon käy.
-
Kyllä sitä metsäautoteihin UPM käyttänyt on, näin muistelisin.Jotain lupia siihen ovat hakeneet.
-
mutta ei ollu hyä tuohon mettätie käyttöön, just viime keväänä oli juttua. noooo, mut kelpaako nuo taulukot taas nuille tarkastajille? omillahan net kuuluvat toimivat jaranki suhteen..