Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Hanska - 17.09.18 - klo:12:13
-
Kokemusta omaavilta kyselisin.
Otsikon mukaisesti mielipiteitä mitkä kuttivaattorit toimisivat kevyillämailla parhaiten vai toimiiko mikään muu kuin lautanen?
Kierreterällä vai hanhenjalalla?
10-15cm.n työsyvyyteen pitäis päästä.
Hankinnassa ehkä 3 tai 3,5m.
-
ne laustashärpäkkeet voi unohtaa.kaikki muut ovat kultivaattoreita, hyvempiä tai vieläkin parempia.Ihan nuo venäläisetkin raaputtelee.laatu ja hintahan noissa menee likimain siinä kuin työjälkikin
-
Jaahas, Jaahas!
Täällä taas yks jyvänpiilottaja rehvastelee pullealla lompakollaan. Älä osta, makaa vaan pankolla koko syksy :D
-
Kokemusta omaavilta kyselisin.
Otsikon mukaisesti mielipiteitä mitkä kuttivaattorit toimisivat kevyillämailla parhaiten vai toimiiko mikään muu kuin lautanen?
Kierreterällä vai hanhenjalalla?
10-15cm.n työsyvyyteen pitäis päästä.
Hankinnassa ehkä 3 tai 3,5m.
Potila.
(https://img.aijaa.com/t/00996/14616614.t.jpg) (https://aijaa.com/vv0EQw)
(https://img.aijaa.com/t/00856/13599357.t.jpg) (https://aijaa.com/ouVstE)
(https://img.aijaa.com/t/00222/13774665.t.jpg) (https://aijaa.com/AvuvXf)
-
jaa, kultivaattori ei ole mikään lautasmuokkari, ne ovat kaksi aivan erilaista laitetta.
-
Kokemusta omaavilta kyselisin.
Otsikon mukaisesti mielipiteitä mitkä kuttivaattorit toimisivat kevyillämailla parhaiten vai toimiiko mikään muu kuin lautanen?
Kierreterällä vai hanhenjalalla?
10-15cm.n työsyvyyteen pitäis päästä.
Hankinnassa ehkä 3 tai 3,5m.
Potila.
(https://img.aijaa.com/t/00996/14616614.t.jpg) (https://aijaa.com/vv0EQw)
(https://img.aijaa.com/t/00856/13599357.t.jpg) (https://aijaa.com/ouVstE)
(https://img.aijaa.com/t/00222/13774665.t.jpg) (https://aijaa.com/AvuvXf)
no likimain tuollasta jälkeä pitäsi tulla, jos haluaa tiivistää kasvualustaa lautasmuokkari taitamattoman käyttäjän käytössä on siihen mitä parhain laite.Soveltuu myös satotason alentamiseen.
-
no likimain tuollasta jälkeä pitäsi tulla, jos haluaa tiivistää kasvualustaa lautasmuokkari taitamattoman käyttäjän käytössä on siihen mitä parhain laite.Soveltuu myös satotason alentamiseen.
Kuinkahan tuossa keskimmäisessä kuvassa, haittaako heinän juurakot äestystä? Jos nyt ihan kyntöön vertaisi.
Hmm, entäs vähän isommilla lautasilla oleva, jolla Veli Venäläinenkin uudistaa pajuttuneita peltoja https://youtu.be/owJ8iS83A_M
Lasketaanko nuo lautasmuokkariksi, vai onko ne jotain ihan muuta?
-
Kire, se on vissiin tiheempi kun 25cm ja järeät piikit. Keväällä käytän sitä hankmo perässä, hyvää tulee
-
no likimain tuollasta jälkeä pitäsi tulla, jos haluaa tiivistää kasvualustaa lautasmuokkari taitamattoman käyttäjän käytössä on siihen mitä parhain laite.Soveltuu myös satotason alentamiseen.
Kuinkahan tuossa keskimmäisessä kuvassa, haittaako heinän juurakot äestystä? Jos nyt ihan kyntöön vertaisi.
Hmm, entäs vähän isommilla lautasilla oleva, jolla Veli Venäläinenkin uudistaa pajuttuneita peltoja https://youtu.be/owJ8iS83A_M
Lasketaanko nuo lautasmuokkariksi, vai onko ne jotain ihan muuta?
Suomalaista älhoopeetahan tuossa vaan uudistetaan.
-
no likimain tuollasta jälkeä pitäsi tulla, jos haluaa tiivistää kasvualustaa lautasmuokkari taitamattoman käyttäjän käytössä on siihen mitä parhain laite.Soveltuu myös satotason alentamiseen.
Kuinkahan tuossa keskimmäisessä kuvassa, haittaako heinän juurakot äestystä? Jos nyt ihan kyntöön vertaisi.
Hmm, entäs vähän isommilla lautasilla oleva, jolla Veli Venäläinenkin uudistaa pajuttuneita peltoja https://youtu.be/owJ8iS83A_M
Lasketaanko nuo lautasmuokkariksi, vai onko ne jotain ihan muuta?
Suomalaista älhoopeetahan tuossa vaan uudistetaan.
Joo, keskimmäisessä kuvassa tosiaan on riistapeltoa, sitä kun ei saa missään vaiheessa glyfottaa lopetettaessa.
Se tuppaa olemaan aika juolaista 10-vuoden jälkeen....
-
no likimain tuollasta jälkeä pitäsi tulla, jos haluaa tiivistää kasvualustaa lautasmuokkari taitamattoman käyttäjän käytössä on siihen mitä parhain laite.Soveltuu myös satotason alentamiseen.
Kuinkahan tuossa keskimmäisessä kuvassa, haittaako heinän juurakot äestystä? Jos nyt ihan kyntöön vertaisi.
Hmm, entäs vähän isommilla lautasilla oleva, jolla Veli Venäläinenkin uudistaa pajuttuneita peltoja https://youtu.be/owJ8iS83A_M
Lasketaanko nuo lautasmuokkariksi, vai onko ne jotain ihan muuta?
Suomalaista älhoopeetahan tuossa vaan uudistetaan.
Eiks toi ole siellä etelä karjalassa jossa ne raivaa takasin pelloksi kaiken mahdollista. Ton perään vaan rapidilla ohraa. Olis melko jännää puida.
-
Kokemusta omaavilta kyselisin.
Otsikon mukaisesti mielipiteitä mitkä kuttivaattorit toimisivat kevyillämailla parhaiten vai toimiiko mikään muu kuin lautanen?
Kierreterällä vai hanhenjalalla?
10-15cm.n työsyvyyteen pitäis päästä.
Hankinnassa ehkä 3 tai 3,5m.
Kevyillä mailla? Hietamaita tai vastaavaa? Kevyillä mailla riittää helposti tuollainen kierrejousinen K Potila kuten SKN kuvissa. Jousi toimii väristen ja muokkaa hyvin. Kevyillä maillla painoakaan ei kovin hirveästi tarvita, ja sitä on helppo tarvittaessa muutama sata kiloa lisätäkin. SKN on näköjään laittanut tosi siististi painoa. 400 kg? Seuraava järeämpi on sitten Kongskilden jousella varustettu vaikkapa Potila KK. Siinä piikin sivusuuntainen värinä on vielä mukana, mutta jousi on jo jäykempi.
Jäykkäpiikkiset, eli jousikuormitetut piikit ovat taas yleensä enemmän säädettävissä myös kevätmuokkaukseen. Niissä saa piikin kulmaa yleensä muutettua siten, että siipiterä kulkee vaakasuoremmassa asennossa.
Kärjet sitten. On suoraa kärkeä ja kierreterää, hanhenjalkaa ja siipiterää ja useimpia eri versioina ja leveyksinä. Niistä kevyille maille peruskäyttöön sopisi varmaankin samanlaiset perusterät, kun Skännällä näkyy olevan. Siipiterä, ja maahanvetoteränä kierreterä. Niillä varmaan saadaan aikaan asiallinen perusmuokkaus syksyllä. Hanhenjalkaterä ottaa siipiterää vähemmän voimaa, mutta kun se kulkee vaakasuoremmassa, se myös sekoittaa vähemmän.
Työjäljen viimeistely on taas oma juttunsa. Ilman mitään jälkimuokkaimia saadaan ymmärtääkseni paras teho juolavehnään. Mitä enemmän pintaan noussaita juolavehnän juuria painetaan takaisin maahan, sitä helpommin ne lähtevät uuteen kasvuun. Tasauslaite, yleensä lautaset tekevät seuraavista työvaiheista mukavampia. Kuitenkin kaikki jälkitasaimet aiheuttavat helposti lisäongelmia juolavehnän juurien tai runsaan olkimassan kanssa.
Pakkeri on laite, joka kyllä laittaa rikkoja itämään kultivaattorin takana. Se voi olla hyvä juttu, jos pyritään idättämään jäämäviljaa tai rikkasiemeniä puinnin jälkeen. Juolavehnän osalta se minusta ei ole hyvä juttu. Itse kehittelen erilaisia jälkiäkeitä ja myöhemmin pakkereita, joita voin sitten tarvittaessa vaihdella kultivaattorin perässä. Useimmiten kuitenkin ajan ilman jälkitasaimia.
Nuo jälkitasaimet ja pakkerit ovat kohtalaisen painavia ja niiden etäisyys on pakostikin aika kaukana takana. Ne vaativat aika paljon traktorin nostolaitteilta ja etupainotukselta.
Kun pohdiskelin aiemmin muokkausmenetelmiä, totesin näin luomutilalla kultivaattorin hyväksi perusmuokkausvälineeksi. Pääosa muokkauksista tehdään kultivaattorilla. Niin syksyllä, keväällä kuin kesälläkin. Kyntöäkin toki tehdään kun halutaan piilottaa ongelmia, eikä niitä ole viljelykierron keinoin siinä vaiheessa korjattavissa. Tänä vuonnakin kynnän, alle 10 % peltoalasta. Pohtiessani asiaa, kirjoitin Wordillä yli 6 sivuisen listan, 1 rivivälillä, jotta sain luetteloitua kultivaattoriin liittyvät asiat: Mitkä piikit? Kelpaako vanha Tempo? Mitkä kärjet? Millainen tasain? Hinattava, nostolaite vai hinausvarustus? Pakkeri, millainen ja miksi? Pyörävarustus? Mikä varustus eri tilanteisiin? Oli yllättävää, miten kultivaattorilla saa vaikutuksia eri asioihin eri varustuksella.
No mihin päädyin: Vanha Tempo löytyi nurkista. Oli poissa käytöstä suorakylvön vuoksi yli 10 vuotta. Kierreterät siipiterillä. Hommasin toisen samanmoisen (halvalla), ja laitoin siihen hanhenjalkaterät. Toisen kultivaattorin siipiterät kuluivat loppuun, joten se toimii nyt kapeilla kierreterillä. Vielä yksi kultivaattori saattaa olla tulossa siipiterin tai kapein hanhenjaloin varustettuna. Näillä tuntuu pärjäävän työleveys on kaikissa 3 m. J Työsyvyys tilanteen mukaan 5-15 cm.
Niin, pohdin asioita luomutilan kannalta. Kemiallisesti viljelevän ei ehkä kannata pohtia asiaa näin syvällisesti. Kestorikat hoituvat torjunta-aineilla. Kuitenkin uskon kultivaattorin tuovan maahan biologista aktiivisuutta ja multavuutta lisää. Vielä lantaa, vähän viherlannoitus- tai rehunurmea mukaan ja kerääjäkasveja, niin multavuus kääntyy taas nousuun hitaasti mutta todennäköisesti.
Niin lautasvehkeet myin pois. Tai on tuolla ladon takana vanha Tempon raskas lautasäes hätätilanteita varten. Multamaatkin käsittelen lähinnä kultivaattorilla. Joskus kevätkyntökin voi olla tarpeen.
-
Jos kevyiksi maiksi lasketaan hietamaat, niin entäpä multamaat, mättäitä ja kiviäkin vielä seassa. Miten kultivaattorit siellä toimii?
Sitten on vielä ne savikot, jotka tapaavat keväällä kynnöksen jäljiltä kuivua louhikoksi ennen äestystä. Mitä kultivaattorit niissä saa aikaan?
-
Kiitos asiallisista kommenteista ja kokemuksista kaikille tähän asti.
Suur Kiitos Don Essexille todella kattavasta tieto pläjäyksestä siitä selvis paljon käytännön asiaa!
Mulla tavanomainen viljely ja multamaita löytyy myös kevyiden maiden joukosta, taitais tolla Potilalla pärjätä hyvinkin ja niitä löytyis aika sopivalla hinnallakin.
Multivat(Wingmaster)ja Amazonet (esim. Pegasus)saa ilmeisesti unohtaa, onko nää enemmän kovien maiden koneita?
-
Jos kevyiksi maiksi lasketaan hietamaat, niin entäpä multamaat, mättäitä ja kiviäkin vielä seassa. Miten kultivaattorit siellä toimii?
Sitten on vielä ne savikot, jotka tapaavat keväällä kynnöksen jäljiltä kuivua louhikoksi ennen äestystä. Mitä kultivaattorit niissä saa aikaan?
Oma kokemukseni multamaista on, että kultivaattorin olisi hyvä olla ainakin kolmirivinen ja rungoltaan korkea. Multamaa kuohuu kultivoidessa runsaasti ja samalla juuret ja olki nousevat korkealle ja kulkevat huonommin kultivaattorin läpi. Mättäät eivät oikein kuulu pellolle, joten ne pitäisi saada jotenkin pienittyä ennen kultivointia. Toki, jos aikaa on, luonto hajottaa mättäät pikkuhiljaa useamman muokkauksen kuluessa. Siihen vain yleensä on huonosti aikaa, joten mättäät -> kyntö on varmaan helpoin ratkaisu.
Omakin kokemus on, että hanhenjalkaterillä multamaan 1 vuotista heinää muokatessa pelto muuttui kamalaksi mättäiköksi. Pieleen meni. Ajoin mättäitä sitten rikki vaakatasojyrsimellä. Tässä tapauksessa olisi pitänyt lohko ajaa ensin jollain silppuavalla laitteella matalaan. 3-5 cm. Esimerkiksi tuolla jyrsimellä ensin ja heti perään kultivaattorilla. Tai sillä ladon takana olevalla vanhalla lautasäkeellä matalaan. Ensi kerralla testaan sitä. Myös kierreterällä ensimmäinen ajokerta 5cm ja seuraava hanhenjaloilla ristiin 7 cm olisi voinut toimia. Multa- ja turvemaat ovat kyllä kultivaattorille haastavampia. En ainakaan kokonaan kyntöä unohtaisi.
Kiviä kultivaattori jättää pintaan. Jopa enemmän kuin kyntö. Kynnössä kivet sekoittuvat käännettävään massaan, kultivaattori hyppäyttää ne pintaan. Hyvä vai huono? Jossain vaiheessa ne on kerättävä kuitenkin. Tai painettava takaisin maahan.
Juolavehnän torjunnassa pidän kultivaattoria parhaana. Se nostaa juuria pintaan kuivumaan ja pätkii niitä, jolloin ne heikkenevät. Toistoilla juolavehnä vähenee pitkäksi aikaa. Multamailla vähäksi aikaa... Kyntö pitää juolaa kyllä kurissa, mutta tuhoaa heikosti. Käännettäessä juuret maan alle, osa tulee pintaan kasvamaan ja ruokkii samalla maan alla olevia silmuja. Kun maan alla levossa olleet silmut taas nousevat lähemmäksi pintaa, ne alkavat taas kasvaa. Kyllä se kyntäen ihan hyvin kurissa pysyy, mutta ei vähene. Jossain vaiheessa vaaditaan sitten glyfosaatti tai jonkilainen pidempi tai lyhyempi hyvin ajoitettu kesannointi.
Minulla oli aika paljon noita "louhossavia". Ei ole enää. Kultivointi kyllä vähentää ajan kanssa tuota lohkareisuutta jonkin verran verrattuna kyntöön. Samoin toimii suorakylvö tai lautasmuokkauskin. Kynnössä maan pintaosissa oleva eloperäinen massa käännetään niin syvälle maan alle, että pieneliöstö ei pysty toimimaan. Samalla pintaan käännetään maata, jonka aktiivisuus on erittäin heikko. Pieneliöstö ja sienet alkavat siis vasta rakentaa uutta elinympäristöä keväällä ja kun ne syksyyn mennessä saavat sen toimimaan, se taas käännetään maan alle. Kun matalamuokkauksilla tai suorakylvöllä pidetään maan pintaosat aktiivisina, multavuus tuossa ohuessa kerroksessa nousee ja maa murustuu paremmin.
Tuohon maan lohkareisuuteen ei matala muokkaus yksin ole kuitenkaan ratkaisu. Enemmän vaikuttaa viljelykierto. Lohkareisuus on selvä merkki maan multavuuden puutteista. Monivuotinen nurmi syväjuurisilla kasveilla ja apilalla on paras lääke maan lohkareisuuteen eli maan mururakenteeseen. Syväjuurisilla nurmilla saadaan maahan juuria, jotka vähitellen irroittelevat ja hajottavat lohkareita. Samalla tulee liima-aineita, jotka parantavat murujen kestävyyttä. Isot lohkareet ovat merkki maan mururakenteen heikosta kestävyydestä. Kerääjäkasvit ja talviaikainen, mieluummin aito kun glyfottu, kasvipeitteisyys kojaavat mururakennetta. Kaikki tapahtuu pikkuhiljaa. Vuodessa on vaikea havaita muutoksia, mutta jos aktiivisesti toimii, jo viidessä vuodessa muutos on selkeä. Viljelykasveista mururakennetta jonkin verran parantavat öljykasvit, valkuaiskasveista härkäpapu ja monet erikoiskasvit kuten kumina ym. Syysviljat ja erityisesti ruis ja syysöljykasvit ovat myös hyviä maan murustajia. Syysvehnän on sanottu olevan vain hieman heikompi. Kuitenkin nurmi on aivan paras. Oleellista on monivuotisuus.
-
Kiitos asiallisista kommenteista ja kokemuksista kaikille tähän asti.
Suur Kiitos Don Essexille todella kattavasta tieto pläjäyksestä siitä selvis paljon käytännön asiaa!
Mulla tavanomainen viljely ja multamaita löytyy myös kevyiden maiden joukosta, taitais tolla Potilalla pärjätä hyvinkin ja niitä löytyis aika sopivalla hinnallakin.
Multivat(Wingmaster)ja Amazonet (esim. Pegasus)saa ilmeisesti unohtaa, onko nää enemmän kovien maiden koneita?
Multivat ja Amazonet ovat oikein hyviä kultivaattoreita. Multamaille vain olisi hyvä olla kolmirivinen. Multivallakin Wingmasterin pienin malli on 2 rivinen, muut kolmirivisiä. Lisäksi runkokorkeus taitaa olla Potiloita ja Tempoja korkeampi joten olisi silloin niitä läpäisevämpi. Amazonen Pegasus näyttää kaksiriviseltä, ja ainakin epäilen toimivuutta. Ceniukset näyttävät kolmirivisiltä. Varmasti ovat hyviä kultivaattoreita. Varsinkin Multivaa on eräs luomuviljelijä kehunut myös multamaalla. Tosin malli oli hinattava ja vähän nykyisiä erilainen. Ja siinä työsyvyys säädettiin pyörillä, eikä pakkerilla.
Molemmat kolmirivisinä toiminevat hyvin multamailla ja myös jäykillä mailla. Jopa niin, että minun mielestäni jäykillä mailla kultivoinnista on enemmän hyötyä kuin multamailla.
Jos juolavehnän torjuntatehoa ei erityisesti kaivata, eikä koneen tarvitse olla se halvin, ovat kumpikin hyviä. Lisäksi jos saa kannatuksen pois pakkerilta kannatinpyörille (hinattava?), saa juolantorjuntaankin ihan hyvin tehoa. Ja työjälki on tasauslautasten ja pakkerin avulla erittäin tasaista.
Kuten aiemmissa teksteissä totesin, pitää miettiä mitä tavoitellaan ja mitä panoksia on järkevää sijoittaa.
Jos tavoitteena on vain kynnön korvaaminen jollain maata pyörittelevällä värkillä, valikoimaa on paljon.
Jos halutaan tasainen työjälki, tarvitaan piikkien taakse erilaisia tasaimia ja tiivistäjiä.
Jos tarvitaan juolan torjuntatehoa, ei takana pidä olla mitään maahan painavaa.
Jos tarvitaan runsaan oljen multaustehoa, tarvitaan harvempaa piikkiväliä ja enemmän runkokorkeutta. Myös terien pitää olla paljon maata liikuttavia ja sekoittavia. Runkokorkeus auttaa myös juolan kanssa sekoittavuus taas vähemmän.
Jos traktori on pienehkö, riittääkö nostolaitteissa teho tai olisiko syytä olla hinattava? Kone on aika pitkä ja varsinkin pakkeri vaatii nostolaitteelta paljon.
Jos on riittävästi varaa, yleensä mitä kalliimpi kone, sitä tasaisempi työjälki. Mutta onko se tasainen työjälki aina tavoite tai kannattavaa?
Mitä enemmän maata liikutetaan sitä enemmän se vaatii voimaa ja polttoainetta. Siis syvemmälle, enemmän voimaa. Parempi sekoittuminen, enemmän voimaa.
Siis ensin, mitä haetaan? Mitä siihen tarvitaan? Kannattaako se taloudellisesti? Mihin on varaa?
Itsekin pidin aiemmin asioita yksinkertaisina. Kemikaaleilla saattoi yleensä paikata enimmät puutteet rikkatorjunnassa ja ravinnetaloudessa. Nyt luomussa on pitänyt opetella asioiden hoito maan ja omista henkilökohtaisista lähtökohdista alkaen.
-
Mitäs mieltä Hevan Tripple tiller airysta? Sitä vähän ite harkinnut seuraavaksi koneeksi. Tällä hetkellä puolan kopio lemken kristallista ja muuten ok, mutta ojakset vääntyilee. Sinäänsä vahvaa tekoa, mutta väärin päin vahvaa ku ei kestä pätkääkää kaarroksia. Jälki voisi myös olla ilmavampi, pakkeri tosiaan painaa juolan juuret takaisin maahan tehokkaasti. Toisaalta tuo siipiterien koko leveydeltä leikkaus on ollu ihan jees... Tollanen heva kierreterillä vois kyllä tulla peräs 3,5 m versionakin kun veturina 170 hv/6 ton.
-
Potilan ja Multivan kultivaattorien valmistus liienee siirtynyt historiaan, ainakaan valmistajan sivuilla ei enää ole mainintaa kultivaattoreista.
Kyllä kyntö vain onkin helppoa verrattuna kultivointiin. Pitää olla oikeanlaista piikkiä ja jälkihärpäkkeitä oikeaan maalajiin ja olosuhteisiin nähden. Maalajit vaihtuu lohkon sisälläkin, eikä niitä piikkejä jouda aina vaihtelemaan eri lohkoille, tai pitää useampaa konetta eri olosuhteisiin.
Kynnössä maan pintaosissa oleva eloperäinen massa käännetään niin syvälle maan alle, että pieneliöstö ei pysty toimimaan. Samalla pintaan käännetään maata, jonka aktiivisuus on erittäin heikko. Pieneliöstö ja sienet alkavat siis vasta rakentaa uutta elinympäristöä keväällä ja kun ne syksyyn mennessä saavat sen toimimaan, se taas käännetään maan alle. Kun matalamuokkauksilla tai suorakylvöllä pidetään maan pintaosat aktiivisina, multavuus tuossa ohuessa kerroksessa nousee ja maa murustuu paremmin.
Tässä onkin se oleellinen asia, miksi vaihtoehto kynnölle kiinnostaa.
Ja onhan kyntö aika hidasta. Tukipolitiikkakin ohjaa kevätmuokkaukseen, jolloin keväällä tahtoo tulla hoppu. Keväällä kynnökset kerkesi kuivaa liikaa, ennen kuin ehti äestämään.
Toki kynnöllekin oma paikkansa on.
Suorakylvöön en haluaisi siirtyä, koska mielestäni lannoittava paska pitää saada maahan, eikä maan pinnalle haihtumaan.
Olisihan se hyvä saada keväällä yhdellä koneella kylvövalmista, oli se sitten yhteen tai kahteen kertaan ajettuna. Siinä mielessä työjälki on mielestäni oleellinen asia.
Jälkihärpäkkeistä on vähänlaisesti kokemusta.
Vanha varpajyrä-äes toimii hyvin mättäillä, mutta ei sillä oikein tahdo hehtaaria saada valmiiksi, kun varpajyrä on taas rikki. Onhan se varpajyrä siinä halkaisijaltaan onnettoman pieni.
Multivan lautastinttarissa jälkijyrästä tuli lana, kun sade teki vähän pintakosteutta.
Mitä perusvaatimuksia koneelle siis asetetaan?
- Soveltuu lähes kaikkiin olosuhteisiin
- Sekoittaa paskan ja suurimman osan kasvijätteistä maahan, että mahdollinen äestys ja kylvö onnistuu.
- Soveltuu lähes kaikkiin olosuhteisiin
Lisävaatimuksia hifistelyyn
- Kivien hautaus tai pintaan nosto. Kun kivet nousee pointaan, niin ne on helpompi poimia. Aina ei tosin olisi aikaa kivien kanssa leikkiä.
- Juolaan juurien kuivattelu.
- Kerta-ajolla valmista. Kylvinkone vielä perään.
Ongelmakohtia
- Hinta
- Veturissa ei riitä voima.
- Hinta
En nyt sitten tiedä mikä olisi paras ratkaisu perusmuokkauskoneeksi. Pienillä lautasilla varustettu lautastinttari ei ole vaihtoehto, vaikka sellaisellakin on avustettu mättäiden rikkomista.
- Tuossa on ihan hyvä idea, jos itse väsäilee. Toimiiko sitten vähän huonommissa olosuhteissa. Varpajyrä on mallia -pajalle hehtaarin välein. https://youtu.be/qMchFHy8pns
- Tuokin näyttää fiksulta, miten sitten toimii vähän liian märässä rapamaassa. Meneekö jo sitten kynnön ja kultivoinnion välimaastoon. Myös lautasten kesto, siis käyttökulut mietityttää.
https://www.lantmannenagro.fi/tuotteet/maatalouskoneet/akeet-lautasmuokkaimet-kultivaattorit/lemken-rubin-12-u-lautasmuokkain/
Ilman kokemusta veikkaisi toimivaksi jäkihärpäkkeeksi:
(https://www.hankkija.fi/Liitetiedostot/Upload/6VV19007_37934.jpg) (https://www.hankkija.fi/Liitetiedostot/Upload/6VV19007_37934.jpg) tai (https://www.lantmannenagro.fi/globalassets/product-integration/tuotekuvat/300179913_3_big.jpg?scale=Canvas&w=835&h=500) (https://www.lantmannenagro.fi/globalassets/product-integration/tuotekuvat/300179913_3_big.jpg?scale=Canvas&w=835&h=500) tai eniten veikkaisin tätä (https://www.lantmannenagro.fi/globalassets/product-integration/tuotekuvat/300179913_7_big.jpg?scale=Canvas&w=835&h=500) (https://www.lantmannenagro.fi/globalassets/product-integration/tuotekuvat/300179913_7_big.jpg?scale=Canvas&w=835&h=500)
Jossain oli myös sellainen voimakkaasti jättävä viiksi, vähän kuten viimeisessä kuvassa ennen varpajyrää.
-
Potilan ja Multivan kultivaattorien valmistus liienee siirtynyt historiaan, ainakaan valmistajan sivuilla ei enää ole mainintaa kultivaattoreista.
Kyllä kyntö vain onkin helppoa verrattuna kultivointiin. Pitää olla oikeanlaista piikkiä ja jälkihärpäkkeitä oikeaan maalajiin ja olosuhteisiin nähden. Maalajit vaihtuu lohkon sisälläkin, eikä niitä piikkejä jouda aina vaihtelemaan eri lohkoille, tai pitää useampaa konetta eri olosuhteisiin.
Kynnössä maan pintaosissa oleva eloperäinen massa käännetään niin syvälle maan alle, että pieneliöstö ei pysty toimimaan. Samalla pintaan käännetään maata, jonka aktiivisuus on erittäin heikko. Pieneliöstö ja sienet alkavat siis vasta rakentaa uutta elinympäristöä keväällä ja kun ne syksyyn mennessä saavat sen toimimaan, se taas käännetään maan alle. Kun matalamuokkauksilla tai suorakylvöllä pidetään maan pintaosat aktiivisina, multavuus tuossa ohuessa kerroksessa nousee ja maa murustuu paremmin.
Tässä onkin se oleellinen asia, miksi vaihtoehto kynnölle kiinnostaa.
Ja onhan kyntö aika hidasta. Tukipolitiikkakin ohjaa kevätmuokkaukseen, jolloin keväällä tahtoo tulla hoppu. Keväällä kynnökset kerkesi kuivaa liikaa, ennen kuin ehti äestämään.
Toki kynnöllekin oma paikkansa on.
Suorakylvöön en haluaisi siirtyä, koska mielestäni lannoittava paska pitää saada maahan, eikä maan pinnalle haihtumaan.
Olisihan se hyvä saada keväällä yhdellä koneella kylvövalmista, oli se sitten yhteen tai kahteen kertaan ajettuna. Siinä mielessä työjälki on mielestäni oleellinen asia.
Jälkihärpäkkeistä on vähänlaisesti kokemusta.
Vanha varpajyrä-äes toimii hyvin mättäillä, mutta ei sillä oikein tahdo hehtaaria saada valmiiksi, kun varpajyrä on taas rikki. Onhan se varpajyrä siinä halkaisijaltaan onnettoman pieni.
Multivan lautastinttarissa jälkijyrästä tuli lana, kun sade teki vähän pintakosteutta.
Mitä perusvaatimuksia koneelle siis asetetaan?
- Soveltuu lähes kaikkiin olosuhteisiin
- Sekoittaa paskan ja suurimman osan kasvijätteistä maahan, että mahdollinen äestys ja kylvö onnistuu.
- Soveltuu lähes kaikkiin olosuhteisiin
Lisävaatimuksia hifistelyyn
- Kivien hautaus tai pintaan nosto. Kun kivet nousee pointaan, niin ne on helpompi poimia. Aina ei tosin olisi aikaa kivien kanssa leikkiä.
- Juolaan juurien kuivattelu.
- Kerta-ajolla valmista. Kylvinkone vielä perään.
Ongelmakohtia
- Hinta
- Veturissa ei riitä voima.
- Hinta
En nyt sitten tiedä mikä olisi paras ratkaisu perusmuokkauskoneeksi. Pienillä lautasilla varustettu lautastinttari ei ole vaihtoehto, vaikka sellaisellakin on avustettu mättäiden rikkomista.
- Tuossa on ihan hyvä idea, jos itse väsäilee. Toimiiko sitten vähän huonommissa olosuhteissa. Varpajyrä on mallia -pajalle hehtaarin välein. https://youtu.be/qMchFHy8pns
- Tuokin näyttää fiksulta, miten sitten toimii vähän liian märässä rapamaassa. Meneekö jo sitten kynnön ja kultivoinnion välimaastoon. Myös lautasten kesto, siis käyttökulut mietityttää.
https://www.lantmannenagro.fi/tuotteet/maatalouskoneet/akeet-lautasmuokkaimet-kultivaattorit/lemken-rubin-12-u-lautasmuokkain/
Ilman kokemusta veikkaisi toimivaksi jäkihärpäkkeeksi:
(https://www.hankkija.fi/Liitetiedostot/Upload/6VV19007_37934.jpg) (https://www.hankkija.fi/Liitetiedostot/Upload/6VV19007_37934.jpg) tai (https://www.lantmannenagro.fi/globalassets/product-integration/tuotekuvat/300179913_3_big.jpg?scale=Canvas&w=835&h=500) (https://www.lantmannenagro.fi/globalassets/product-integration/tuotekuvat/300179913_3_big.jpg?scale=Canvas&w=835&h=500) tai eniten veikkaisin tätä (https://www.lantmannenagro.fi/globalassets/product-integration/tuotekuvat/300179913_7_big.jpg?scale=Canvas&w=835&h=500) (https://www.lantmannenagro.fi/globalassets/product-integration/tuotekuvat/300179913_7_big.jpg?scale=Canvas&w=835&h=500)
Jossain oli myös sellainen voimakkaasti jättävä viiksi, vähän kuten viimeisessä kuvassa ennen varpajyrää.
No ei se kyntö ainakaan kultivointia helpompi näillä meidän savilla ole. Itse sanoisin, että jäte ne savet kyntämättä ja kynnät sitten niitä muita jos se tuntuu mielekkäältä. Ja kyllä siitä kynnöstäkin saa "hankalaa" jos ajattelee samalla lailla kuin nyt don essex tai ehkä muissakin luomuilijoissa on vähän samaa vikaa eli monimutkaisesti. En kiellä sitä, että luomu ei sitä vaatisi, siinä kun ei voi "oikoa" niin paljon kuin tavanomaisessa, jossa kemia on apuna. Niin kynnössäkin voi pahimmassa tapauksessa joutua vaihtamaan auroja maalajin vaihtuessa, leikkureita nyt joutuu ainakin vaihtamaan veitsiin ja takaisin. Ja mitähän nyt vielä... Pointti on se, että haet jonkin kompromissin ja menet sillä eteenpäin.
-
Tässähän rupee olee vaatimuksia johon pitäis olla tai tehdä syväkultivointi, spiikkiäes, lautastinttari, hankmo, nää uudet järeät kultivaatorimaiset äkeet ja kyntöauran työt. Syksyn perusmuokkaus runsas olkiseen ja kevään sänkirikkominen optimaalinen kone molemille on kuitenkin kompromissi. Jo monasti täällä, kuivaa, halutaan kuivattaa juolanjuuria, vai kertavedolla kyvövalmis yhdellä, tai idättää seimen rikkakaveja ja samalla laiteella? Skn, kuten itellä, järeä kultivaattori ja hankmo hoitaa aika monta hommaa. Hankmo pelkästään keväällä ei ainakaan laahavantaalle savella tule ihan hyvää, mutta rikkoa sänkee ja jatkaa spiikilla on ihan hyvä. Hankmo peto rikkoa syksyllä savikokkareita kans.
Toistoo, yks luomutila tässä lähellä, heinät pois, kultivointi, jollain järeällä hinattavalla pitkin syksyä, loka-marraskuussa kyntää ne sisään.
-
Tässähän rupee olee vaatimuksia johon pitäis olla tai tehdä syväkultivointi, spiikkiäes, lautastinttari, hankmo, nää uudet järeät kultivaatorimaiset äkeet ja kyntöauran työt. Syksyn perusmuokkaus runsas olkiseen ja kevään sänkirikkominen optimaalinen kone molemille on kuitenkin kompromissi. Jo monasti täällä, kuivaa, halutaan kuivattaa juolanjuuria, vai kertavedolla kyvövalmis yhdellä, tai idättää seimen rikkakaveja ja samalla laiteella? Skn, kuten itellä, järeä kultivaattori ja hankmo hoitaa aika monta hommaa. Hankmo pelkästään keväällä ei ainakaan laahavantaalle savella tule ihan hyvää, mutta rikkoa sänkee ja jatkaa spiikilla on ihan hyvä. Hankmo peto rikkoa syksyllä savikokkareita kans.
Toistoo, yks luomutila tässä lähellä, heinät pois, kultivointi, jollain järeällä hinattavalla pitkin syksyä, loka-marraskuussa kyntää ne sisään.
Kyllähän tuon kai arvaa, mutta automaattinen korjaus tekstiin on ihan möhköä.
-
Kyntöä kritisoidaan, mutta on sillä sekin hyvä puoli, että sillä saa maan puhtaaksi kasvitaudeista. Jos monta vuotta viljelee viljaa peräkkäin, eikä halua monokulttuuria katkaista jollain erikoiskasvilla, niin kyntämällä saa tautiset oljet käännettyä syvälle ja pelto on taas puhdas seuraavana keväänä.
-
Kyllä tuo minun ajatteluni vaikuttaa tosiaan aika monimutkaiselta. Sitä se kuitenkaan ei käytännössä ihan niin paljoa ole. Lähinnä tarkoitan sitä, että kultivaattori kannattaa hankkia sillä ajatuksella, mikä tarkoitus kultivoinnilla on. Ihan turha hankkia Potilan K kultivaattoria kylvömuokkaukseen keväällä. Äes siihen on paras, muttä kalliilla ja monipuolisella kultivaattoripohjaisella laitteellakin se onnistuu. Perusmuokkaus syksyllä kultivaattorilla ei paljoa vaadi. Maahanvetoterä ja ehkä siipiterä mukaan. Sitten alkaa se ajattelu olisiko jollain lisäjutulla saatavissa jotain lisäarvoa. Lähinnä kirjoitin siksi, että kultivaattoria voi ajatella hyvin monelta kantilta ja kukin valitsee omista lähtökohdistaan.
Minulla lähtökohdat ovat maanmuokkaus ja rikkojen torjunta. Muokkaukseen on kierreteräinen kultivaattori. Sillä mullataan lantaa ja revitään juolan juuria pintaan. Rikkoja torjutaan enemmän hanhenjalkaterällä, joka katkoo kestorikkojen juuria hyvin. Pitkälti sama vaikutus saadaan siipiterällä ja maahanvetoterällä, mutta nurmen avaukseen se on hieman huonompi.
Pääosin ajan ilman jälkivekottimia. Niitä kuitenkin yritän halvalla kehitellä (yleensä heikohkolla menestyksellä) ja siitä tulevat nuo ajatukset erilaisista toiminnoista.
Omat kultivaattorini ovat halpoja ja kevyitä ja niillä pärjään hyvin. Ihan perustason syysmuokkaukseen ottaisin jousikultivaattorin siipiterillä ja jonkinlaisen jälkitasaimen joka on kohtalaisen helppo poistaa käytöstä tarvittaessa. Kemiallisesti viljeltäessä ei rikkatorjunnalla välttämättä ole paljoa merkitystä, jos haluaa ja pystyy perusruiskutuksilla torjumaan varsinkin juolan. Jos vaikka valmistautuu mahdollisesti tulevaan glyfosaatin kieltoon, kannattaa pohtia muokkauksia vähän lisää.
Ja kyllä kyntö on oikein hyvä muokkaustapa. Sillä minäkin ongelmia poistan, jos niitä tulee liikaa. Kasvitautien torjunnassa kuitenkin pitäisin tehokasta viljelykiertoa parempana. Siitähän jo puhutaan paljon myös kemiallisten viljelijöiden kokeiden ja neuvojien puolelta. Luomussa se kierto onkin jo täysin pakollinen. Kyntökään ei niin paljoa kasvitauteja torju.
-
Ehkä semmoinen meillä aikanaan käytössä ollut sänkiäestyksen ja kynnön yhdistelmä on unohdettu, onhan se työläs, mutta meillä ei juolavehnää ollut, vaikka vanhat nurmet sitä juolaa kasvattivatkin. Eli elokuulla heti puinnin jälkeen lapiorullaäestys, sitten taas kun pelto vähän vihersi, toinen äestys, ja mahdollisesti vielä kolmas. Kyntö marraskuulla ennen isompia pakkasia, suurin ongelma olikin se, että kerkesivät pakkaset jäätämään pellon. Mutta jos onnistui näin, oli pelto todella puhdas seuraavana vuonna.
Näiden sänkiäestysten ja myöhäisen kynnön yhdistäminen ei ole enää helppoa, kun ei enää asuta tilalla. Glyfosaatti on vaihtunut sänkimuokkausten sijaan.
Nin, kultivaattori, muistan joskus ajetun parin sänkimuokkauksen jälkeen Muko kultivaattorilla, se siltikin oli paha tukkimaan, terien porrastus ei ollut riittävä.
-SS-
-
D E avasi aihetta hienosti ja perusteellisesti :-)
Siinä on tosiaan se suurin päävalinta että onko tarkoitus vaan syksyllä 'perus'tonkia, vai onko valmis sijoittamaan enemmän monikäyttöisempään laitteeseen, jopa tarvittaessa äkeen korvaavaan peliin.
Hinta, paino ja tehontarve nousevat jos laite on ns parempi.
-
Meillä on tähän asti ajettu osa pelloista syksyllä kultivaattorilla ja keväällä sitten äkeellä kertaalleen jonka jälkeen kylvö vm:llä. Kultivaattorissa oli kierreterät, nyt tuollaiset sanotaanko niitä nuoliteriksi. Juola ei ole ollut ongelma enkä muista koska glyfoa olisi käytetty. Maalajit erilaisia savia.. itse en viimesyksyisen kynnön ja sitä seuranneen kuivan kesän perusteella kyllä allekirjottaisi tuota kasvitautien poistamista kynnöllä. Kuinkahan paljon niitä tauteja olisi ollut jos olisi ollut kosteampi kesä?
-
Meillä on tähän asti ajettu osa pelloista syksyllä kultivaattorilla ja keväällä sitten äkeellä kertaalleen jonka jälkeen kylvö vm:llä. Kultivaattorissa oli kierreterät, nyt tuollaiset sanotaanko niitä nuoliteriksi. Juola ei ole ollut ongelma enkä muista koska glyfoa olisi käytetty. Maalajit erilaisia savia.. itse en viimesyksyisen kynnön ja sitä seuranneen kuivan kesän perusteella kyllä allekirjottaisi tuota kasvitautien poistamista kynnöllä. Kuinkahan paljon niitä tauteja olisi ollut jos olisi ollut kosteampi kesä?
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=84355.msg1515587#msg1515587
"Ite ajanut viljansänkiä joissa juolaa, saunakukkaa yms. Roundup acella 1,2l/ha. Pysyy sen kesän juola kurissa."
-
Meillä on tähän asti ajettu osa pelloista syksyllä kultivaattorilla ja keväällä sitten äkeellä kertaalleen jonka jälkeen kylvö vm:llä. Kultivaattorissa oli kierreterät, nyt tuollaiset sanotaanko niitä nuoliteriksi. Juola ei ole ollut ongelma enkä muista koska glyfoa olisi käytetty. Maalajit erilaisia savia.. itse en viimesyksyisen kynnön ja sitä seuranneen kuivan kesän perusteella kyllä allekirjottaisi tuota kasvitautien poistamista kynnöllä. Kuinkahan paljon niitä tauteja olisi ollut jos olisi ollut kosteampi kesä?
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=84355.msg1515587#msg1515587
"Ite ajanut viljansänkiä joissa juolaa, saunakukkaa yms. Roundup acella 1,2l/ha. Pysyy sen kesän juola kurissa."
Eri pelto.. ei siellä sänkeä enää ole jos syksyllä kultivoitu... ;D
Sänkipellot vaatii ton jos ei syksyllä ruutattu muute on ongelmia tiedossa.. ton perään sitten suorakylvö parin päivän päästä..
-
Kiitti taas kaikille hyvästä asian pohdiskelusta.
Don Essex:ille papukaijamerkki kattavista kirjoituksistaan, niistä alkaa oman tarpeen kone pikkuhiljaa hahmottumaan.
Ehkäpä toi Amazonen Cenius vois olla hyvä vaihtoehto kun sillä tarvittaessa pääsis syvemmällekkin ja 3metrinen kone olis kolmirivinen=saattais pysyä multamailla paremmin auki.
Pääosin käyttäisin konetta syysmuokkauksiin (nykyise lautastinttari sijaan) ja keväällä äkeellä tasaus jos tarpeen.
Rikat ei mulla ongelma kun en ole luomussa.
-
Yksi asia mikä kannattaa ottaa vielä huomioon nimittäin varaosien saatavuus. Huomasin itse tuossa kun taannoin tohon omaan tempoon etin piikkejä että siinä on väderstad tyyppinen piikki. Normi piikkejä olisi saanut n.60e tämä olisi sitten ollut kolmin kertainen hinta.. sovitin sitten normipiikin sinne...
-
Mitäs mieltä Hevan Tripple tiller airysta? Sitä vähän ite harkinnut seuraavaksi koneeksi. Tällä hetkellä puolan kopio lemken kristallista ja muuten ok, mutta ojakset vääntyilee. Sinäänsä vahvaa tekoa, mutta väärin päin vahvaa ku ei kestä pätkääkää kaarroksia. Jälki voisi myös olla ilmavampi, pakkeri tosiaan painaa juolan juuret takaisin maahan tehokkaasti. Toisaalta tuo siipiterien koko leveydeltä leikkaus on ollu ihan jees... Tollanen heva kierreterillä vois kyllä tulla peräs 3,5 m versionakin kun veturina 170 hv/6 ton.
Itse itseäni lainaten mitä mieltä?
https://www.koneviesti.fi/artikkelit/he-va-triple-tiller-airy-1.181943 (https://www.koneviesti.fi/artikkelit/he-va-triple-tiller-airy-1.181943)
-
Tinttari on aina tinttari.
-
Itellä agromasz siipiteräkultivaattori. Tyytyväinen olen ollut koneeseen ja varsinkin koneen hintaan. Tais olla 5000 verotonta euroa. Aiemmin oli potila kk tai joku sellanen, siihen verrattuna toi on kova kone. No ei se potilakaan ihan huono ollut mutta kun oli kimppa kone niin oli aina käytössä kun oli itellä tarve.
-
En omista itse kultivaattoria, mutta onneksi olen voinut vuokrata sellaisen käyttööni paikalliselta maamiesseuralta. 90-luvun alun Väderstad, ja hienosti on pelittänyt. Olen huomannut myös maan multavuuden parantuneen, kun olen kyntänyt pellot vain keskimäärin joka 6.vuosi vesitilan kasvattamiseksi ja rikkojen kurittamiseksi. Myös lisääntynyt kasvitautimäärä pakottaa silloin tällöin kyntämään, kuten myös nurmen lopettaminenkin.
Jos jollain muuten on vaikkapa tarpeettomat 4-siipiset kyntöaurat (miksei myös 3-siipiset paluuaurat) , joista haluat luopua korvausta vastaan, lähetä yv. Alueena joko Varsinais-Suomi tai ala-Satakunta.
-
Mitäs mieltä Hevan Tripple tiller airysta? Sitä vähän ite harkinnut seuraavaksi koneeksi. Tällä hetkellä puolan kopio lemken kristallista ja muuten ok, mutta ojakset vääntyilee. Sinäänsä vahvaa tekoa, mutta väärin päin vahvaa ku ei kestä pätkääkää kaarroksia. Jälki voisi myös olla ilmavampi, pakkeri tosiaan painaa juolan juuret takaisin maahan tehokkaasti. Toisaalta tuo siipiterien koko leveydeltä leikkaus on ollu ihan jees... Tollanen heva kierreterillä vois kyllä tulla peräs 3,5 m versionakin kun veturina 170 hv/6 ton.
Itse itseäni lainaten mitä mieltä?
https://www.koneviesti.fi/artikkelit/he-va-triple-tiller-airy-1.181943 (https://www.koneviesti.fi/artikkelit/he-va-triple-tiller-airy-1.181943)
Vaikuttaisi hyvältä ainakin minulle. Tempoa järeämmät piikit, jollaisia itsekin olen harkinnut Tempoon joskus vaihtaa. Tasaisen näköinen työjälki. Peruskultivaattori.
Säädöillä saa tarvittaessa perähärveleitä pois käytöstä. Pakkerin puuttuminen keventää konetta ja parantaa juolan torjuntatehoa. Luomuviljelyyn hyvän näköinen, kuten lehdessäkin mainitaan. Kohtuuhintainen ainakin moniin muihin verrattuna.
-
Eilen tuolla seututiellä seikkaili Amacone 3,5 nostolaite laite kevytkutos-R kytkettynä, eturenkaiden kosketus tiehen vaikutti olevan ohut...taka-akselipaino rapiat kymppi tn, tinttari on tinttari...
-
Eilen tuolla seututiellä seikkaili Amacone 3,5 nostolaite laite kevytkutos-R kytkettynä, eturenkaiden kosketus tiehen vaikutti olevan ohut...taka-akselipaino rapiat kymppi tn, tinttari on tinttari...
Hinattava olisi asiaa.
-
Olen laittanut merkille sen ,että nuo lautasmuokkarit olivat muutama vuosi sitten jokaisen traktorin perässä syksyisin.Yht äkkiä sitten ilmestyikin aurat lähes joka pellolle ja sitten nämä ns. normaalit kultivaattorit.Tänä vuonna tein havainnon että eroa ei ollut syksyllä kynnetyn ja keväällä kultivoidun välillä.Jos olisi ollut keväällä kynnettyä niin kuivuus olisi varmaan rokottanut kasvustoa totaalisesti.Tuo siipiterällä kultivointi pelasti satotason siedettävälle tasolle.Jopa syksyllä puimatta jäänyt kauran olki ei haitannut kultivointia.Man kosteuden kanssa kultivoinnin kanssa pitää olla ajan tasalla.Märkänä käsitelty ei toimi kuten kynnössä vaikka olisi vettä pellon pinnassa.
-
Sehän oliskin kätevää kun syksyllä tietäis millainen keli keväällä on. Vois sitten muokkailla sen mukaan :)
Mulla muuten oli parhaat kasvustot juuri kevätkynnetyillä lohkoilla. Oli eka kerta kun "jouduin" kokeilemaan kevätkyntöä, kiitos viimesyksyn sateiden.
-
keväällä on yleensä kuivemmat kelit kuin syksyllä, ja kultivointi on silloin se juttu
-
keväällä on yleensä kuivemmat kelit kuin syksyllä, ja kultivointi on silloin se juttu
Vedä sillä kierreterä potilalla syvään saveen keväällä ja annat olla 3 päivää.
-
miksi pitää keväällä vetää syvään, jos pitää niin silloin laaitetaan aurat perään.lapukasalla ei nyt ole tajunnan virtsa oikein hallussa.
-
Dr. Miksi, kokeile saada tavis nää silmukka piikki ysäri kultivaattori ilman jälkitasainata kulkemaan tasan 4cm keväällä savella. Kuinka monta kertaa joudut säätää työntövarsi ja pyörät? Mä olen kokeillut,
-
Paras kultivaattori on halpa kultivaattori.
Noin niinkuin summasummarum.
-
Väderstadin topDown on ollu paras mitä on tullu käytettyä ,vaatii vain aika kuivan kelin..
-
Nykyaikaiset kultivaattorit on kyllä hyviä, miinuksena painon tarve koneelle. Täytyisi hommata kuusmukinen mylly, että kykenee vetämään koneita siten kuin tarvitsee. Se T174 olisi kyllä hyvä.
-
Green power kotimaista valmistusta on hyvä
-
https://m.nettikone.com/potila/kk13/1761168?vifAdCount=9&vifNav=Y
Onko tuollaisesta spiraalijyrästä kokemusta, tukkeutuuko herkemmin kuin esim putkipakkeri?
-
Mulla muuten oli parhaat kasvustot juuri kevätkynnetyillä lohkoilla. Oli eka kerta kun "jouduin" kokeilemaan kevätkyntöä, kiitos viimesyksyn sateiden.
Maalajeilla mille kevätkyntö sopii se toimii kuivanakin vuonna useimmiten syyskyntöä paremmin.
-
Horsch terrano, toimii.
-
Potila K11 toimii ja maksaa käytettynä terranon renkaan verran. Jos potilan rengas joskus menee, tai kun se kumminkin menee kun joku on suunnitellut että pikki heittää sinne vanteeseen kuraa, niin sen voi joka tapauksessa pölliä jonkun mannen ladasta.
-
https://m.nettikone.com/potila/kk13/1761168?vifAdCount=9&vifNav=Y
Onko tuollaisesta spiraalijyrästä kokemusta, tukkeutuuko herkemmin kuin esim putkipakkeri?
Mihin tommosia perässä tulevia "jäljentasaajia" niinku tarvii, muuta kun painoksi????
-
https://m.nettikone.com/potila/kk13/1761168?vifAdCount=9&vifNav=Y
Onko tuollaisesta spiraalijyrästä kokemusta, tukkeutuuko herkemmin kuin esim putkipakkeri?
Mihin tommosia perässä tulevia "jäljentasaajia" niinku tarvii, muuta kun painoksi????
Se oli yhtä seksikäs kun cervin vega bimmerissä =)
Ei siis mihinkään. Laitteessa oli kuitenkin tukipyörät jo olemassa rajoittamassa syvyyttä, mutta yhteen aikaan oli hottia myydä pakkerreita.
ps. tuos on vain 11 piikkiä, eli sivut otettu pois, ja malli on K ei KK.
-
Mihin tommosia perässä tulevia "jäljentasaajia" niinku tarvii, muuta kun painoksi????
Mihin sitä painoksikaan tarvii, kannattaahan se kuitenkin?
-
https://m.nettikone.com/potila/kk13/1761168?vifAdCount=9&vifNav=Y
Onko tuollaisesta spiraalijyrästä kokemusta, tukkeutuuko herkemmin kuin esim putkipakkeri?
Mihin tommosia perässä tulevia "jäljentasaajia" niinku tarvii, muuta kun painoksi????
Työsyvyyden säätöön. Kyseessä ei siis tuo Potila vaan siipiteräkultivaattori ilman tukipyöriä. Eli onko tietoa tuollaisen tukkeutumisalttiudesta?
-
https://m.nettikone.com/potila/kk13/1761168?vifAdCount=9&vifNav=Y
Onko tuollaisesta spiraalijyrästä kokemusta, tukkeutuuko herkemmin kuin esim putkipakkeri?
Mihin tommosia perässä tulevia "jäljentasaajia" niinku tarvii, muuta kun painoksi????
Työsyvyyden säätöön. Kyseessä ei siis tuo Potila vaan siipiteräkultivaattori ilman tukipyöriä. Eli onko tietoa tuollaisen tukkeutumisalttiudesta?
Onko sun nostolaite kunnossa kaikkineen?
Ihan oikeesti ni kyllä se syvyys pitäs pysyä ihan nostolaitteellakin ilman haukkaamista liian syvään. Välillä minäkin nostan pyörät niin ylös ettei ota maahan, savi tarttuu tukipyöriin niin paljon ettei hommasta tuu heonfittua vaan ne täytyy nostaa ylös.
-
Saahan niihin tukipyöriin kaapimet. Kyllä tukipyörät helpottaa, traktorin pyörät kun vähän kuoppaa, niin piikit on äkkiä syvällä.
-
Saahan niihin tukipyöriin kaapimet. Kyllä tukipyörät helpottaa, traktorin pyörät kun vähän kuoppaa, niin piikit on äkkiä syvällä.
Sitten ku traktorin pyörät kuoppaa niin on kyntökeli. 😂
Ja vetovastussäätö on sitä varten että työlaite pysyy säädetyssä syvyydessä.
Ja nyt ei mennä kyntöaurojen tukipyörän tarpeellisuuteen tai tarpeettomuuteen. 😂
-
Saahan niihin tukipyöriin kaapimet. Kyllä tukipyörät helpottaa, traktorin pyörät kun vähän kuoppaa, niin piikit on äkkiä syvällä.
Sitten ku traktorin pyörät kuoppaa niin on kyntökeli. 😂
Ja vetovastussäätö on sitä varten että työlaite pysyy säädetyssä syvyydessä.
Ja nyt ei mennä kyntöaurojen tukipyörän tarpeellisuuteen tai tarpeettomuuteen. 😂
No en osaa kyntää, mutta jos kultivoi ristiin niin toisella kertaa ajaessa on jo epätasaisempaa ja upottavaa. Ja jos muokkailee vaikka vain joka seitsemäs vuosi syvemmältä.
-
Saahan niihin tukipyöriin kaapimet. Kyllä tukipyörät helpottaa, traktorin pyörät kun vähän kuoppaa, niin piikit on äkkiä syvällä.
Sitten ku traktorin pyörät kuoppaa niin on kyntökeli. 😂
Ja vetovastussäätö on sitä varten että työlaite pysyy säädetyssä syvyydessä.
Ja nyt ei mennä kyntöaurojen tukipyörän tarpeellisuuteen tai tarpeettomuuteen. 😂
No en osaa kyntää, mutta jos kultivoi ristiin niin toisella kertaa ajaessa on jo epätasaisempaa ja upottavaa. Ja jos muokkailee vaikka vain joka seitsemäs vuosi syvemmältä.
Melkein se yks kerta kyllä riittää lähes aina jos olosuhteet ja piikit lisäterineen on hyvät.
No, makuasia.Tukipyörät on jees mut ei pakolliset.
-
Itselle riittää kyllä syksyllä nolla kertaa lähes aina, mutta jos on lähdetty kultivoimaan, niin ajetaan noin kyntösyvyyteen. Useimmiten juuri korkean magnesiumin lohkolla, jossa ei rakenne oikein pysy koossa. Keväällä sitten on pöyhitty sänkiä auki harvalla ja leveällä kultivaattorilla ilman kannatusta ja ei se liian syvään mene omia aikojaan.
Vanhat nurmet on kynnetty syksyllä ja pidän sitä hyvänä tapana.